Transcript Juridinen näkökulma: oleskelulupa, turvapaikkahakijastatukset

Oleskeluluvat
7.10.2010
Ylitarkastaja Pentti Sorsa
Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö
Tekijä
2
Toimivalta lupa-asioissa
Edustusto myöntää
•viisumin
Poliisi ja edustusto
• siirtää voimassaolevan luvan
uuteen matkustusasiakirjaan
Poliisi myöntää
• oleskeluluvan Suomen
kansalaisen perheenjäsenelle
Suomessa
• uuden määräaikaisen
oleskeluluvan (jatkoluvat)
• pysyvän oleskeluluvan
• pitkään oleskelleen kolmannen
maan kansalaisen
EY-oleskeluluvan (P-EY)
• voi myös peruuttaa
myöntämiänsä oleskelulupia
(ulkomaalaislaki 58 §)
•unionin kansalaisten
oleskeluoikeuden rekisteröinti ja
perheenjäsenten oleskelukortit
Toimivalta lupa-asioissa
Maahanmuuttovirasto
• myöntää ensimmäisen oleskeluluvan (pl. Suomen kansalaisen
perheenjäsenen Suomessa haetut luvat)
• myöntää työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan
• ratkaisee jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan, jonka poliisi on
siirtänyt Maahanmuuttovirastolle
• voi pidättää itselleen päätöksenteon poliisille kuuluvassa asiassa
• voi myös peruuttaa oleskelulupia (ulkomaalaislaki 58 §)
Maahanmuuttoyksikön tehtävät
• oleskelulupien myöntäminen mm. perhesiteen, työnteon,
elinkeinonharjoittamisen, opiskelun ja suomalaisen
syntyperän perusteella
• muukalaispassit ja (pakolaisen matkustusasiakirjat)
• käännyttämis- ja karkottamisasiat
• maahantulokieltoon määräämisasiat ja peruuttamisasiat
• organisaatio / 6 tulosaluetta:
– Oikeus- ja tukipalvelut & opiskelijat ja tutkijat
– Työntekijöiden oleskeluluvat
– 4 maatulosaluetta
Viisumi vai oleskelulupa?
• Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä,
enintään kolme kuukautta kestävää oleskelua varten.
• Suomeen tuloa varten viisumia eivät tarvitse EU-maiden
kansalaiset, Pohjoismaiden kansalaiset eivätkä
viisumivapaiden maiden luettelossa mainittujen valtioiden
kansalaiset, jos heillä on hyväksyttävä matkustusasiakirja.
• Oleskelulupa on ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai
siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten
myönnettävä lupa toistuvasti saapua maahan ja oleskella
maassa.
• Esim. henkilö, joka haluaa tulla Suomeen ja asettua
asumaan yhdessä täällä olevan perheenjäsenensä kanssa,
tarvitsee oleskeluluvan.
Tekijä
6
Oleskeluluvan hakeminen
• Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen
saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee.
• Suomen kansalaisen perheenjäsenet voivat kuitenkin hakea lupaa
Suomessa.
• Hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustolle, Suomessa
asuinpaikan poliisille.
• Lomakkeet vakiomuotoisia ks. www.migri.fi (lomakeuudistus)
• Perhesiteen perusteella oleskelulupaa voi hakea hakija itse tai hänen
Suomessa asuva perheenjäsenensä
• Työntekijän oleskelulupaa voi hakea hakija itse tai työnantaja
• Asianosaisille varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen ratkaisua
– kirjallisesti tai suullisesti
– kuulemisen suorittaa edustusto tai poliisi, tai asian selvittämisen sitä
edellyttäessä Maahanmuuttovirasto
– myös DNA-tutkimus mahdollinen perhesiteen selvittämiseksi.
Tekijä
7
Oleskelulupatyypit
Oleskelulupa voi olla joko määräaikainen tai pysyvä:
• määräaikainen lupa jakautuu kahteen lajiin:
– tilapäinen (kirjaintunnus B)
– jatkuva (kirjaintunnus A)
• pysyvän oleskeluluvan voi saada vasta neljän vuoden
jatkuvalla luvalla Suomessa asumisen jälkeen.
• Perhesiteen perusteella myönnetään sekä tilapäisiä että
jatkuvia oleskelulupia. Luvan laji riippuu Suomessa asuvan
perheenjäsenen luvasta ja kestosta.
• Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti
yhdeksi vuodeksi ja jatkolupa (jatkuva) neljäksi vuodeksi
kerrallaan.
• Perhesidelupiin sisältyy aina rajoittamaton oikeus työntekoon
Tekijä
8
Oleskelulupatarramalli
Tekijä
9
Oleskeluluvan pituus
• Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään
pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi.
• Matkustusasiakirjan voimassaoloajan merkitys: ensimmäistä lupaa
ei pääsääntöisesti myönnetä pidemmäksi ajaksi kuin
ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa.
Tekijä
10
Tilapäinen oleskelulupa
• Ulkomaalaislaki 45 §
• Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle
henkilölle:
1) tilapäistä työntekoa varten;
2) tilapäistä elinkeinonharjoittamista varten;
3) opiskelua varten; taikka
4) jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle (esim.
avioitumistarkoitus, adoptio, au pair).
– tilapäisen oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen
perheenjäsenelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa
samaksi ajaksi.
Tekijä
11
Jatkuva oleskelulupa
• Ulkomaalaislaki 47 §
• Jatkuva oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle
henkilölle:
1) jos ulkomaalainen on entinen Suomen kansalainen tai
ainakin yksi hänen vanhemmistaan/isovanhemmistaan
on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen.
2) jatkuvaluonteista työntekoa varten (ttol); taikka
3) jatkuvaluonteista elinkeinonharjoittamista varten (ehol).
– Jatkuvan oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen
perheenjäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa
samaksi ajaksi
Tekijä
12
Perheenjäsenen käsite ulkomaalaislaissa
• Ulkomaalaislain esitöissä (HE 28/2003 vp) on lähdetty siitä,
että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen
perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet.
Ulkomaalaislaissa säädetty perheenjäsenten piiri ei näin
ollen kaikilta osin vastaa sitä, millaiseksi eri kulttuureista
kotoisin olevat ihmiset itse käsittävät perheenjäsenen
määritelmän.
• Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen
perhe-elämän suoja on tarkoitettu suojaamaan
nimenomaan ulkomaalaislain 37 §:n mukaista
ydinperhettä.
• Perheenjäsenen käsite on myös laajempi silloin, kun kyse
on EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavan
perheenjäsenestä.
Tekijä
13
Ydinperheenjäsen ulkomaalaislaissa
• Ulkomaalaislain 37 §:n mukaisia perheenjäseniä ovat:
– Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa
asuva henkilö tai tämän aviopuoliso
– rekisteröity parisuhdekumppani
– avopuoliso (kahden vuoden yhdessä asumisvaatimus,
ellei yhteisessä huollossa olevaa lasta tai muuta
painavaa syytä)
– Suomessa asuvan alaikäisen lapsen huoltaja
• Huomaa ero unionin kansalaisen perheenjäsenen
määritelmään vrt. ulkomaalaislain 154 § (alle 21-vuotiaat
lapset, huollettavat vanhemmat)
Tekijä
14
Muu omainen
• Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla
on mahdollisuus saada oleskelulupa Suomeen perhesiteen
perusteella. Ulkomaalaislaissa tällaisesta lähiomaisesta /
sukulaisesta käytetään termiä muu omainen.
• Kuitenkin vain Suomen kansalaisella tai oleskelulupansa
pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun
perusteella saaneella ulkomaalaisella on mahdollista
ulkomaalaislain mukaan saada oleskelulupa muulle
omaiselleen.
• Ulkomaalaisella, joka on saanut oleskelulupansa Suomessa
jollain muulla perusteella, ei ole lain mukaista
mahdollisuutta saada muuta omaista perhesiteen
perusteella luokseen Suomeen.
Tekijä
15
Opiskelijan oleskelulupa
• Opiskelijan oleskeluluvan myöntämisedellytykset (46 §)
– hyväksytty opiskelijaksi suomalaiseen oppilaitokseen
– opinnot johtavat tutkintoon tai ammattiin
– muihin opintoihin perustellusta syystä
– ulkomaalaisella on luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai
laitoksen myöntämä vakuutus, joka kattaa
sairaanhoidon kustannukset (100 000 euroa). Jos
opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta,
riittävää on, että vakuutus kattaa lääkekustannukset
(30 000 euroa).
Statuksen selvittäminen
• Oleskeluluvan haltijan passista tai muusta
matkustusasiakirjasta voi tarkistaa, onko henkilöllä
oleskelulupa Suomeen
• Maahanmuuttovirastolta kirjallisella pyynnöllä (mikä tieto
tarvitaan, kenestä ja käyttötarkoitus)
• Soittoja ei toivota oikeusturvasyistä
• Turvapaikanhakijoista tietoja antaa vastaanottokeskuksen
terveydenhoitaja
Oleskelulupahakemukset
1.1. – 31.8.2010
Tietyt ryhmät hakuperusteen
mukaan
Työntekijät
2010
Muutos
% ed. v.
2 952
3%
87
43 %
325
- 19 %
Opiskelijat
3 858
6%
Muu peruste
2038
1%
Perheside, avioliitto tms.
1579
3%
Perheside, lapset
2 767
19 %
Perheside, muu omainen
1 966
96 %
533
0%
16 105
12 %
Elinkeinonharjoittajat
Suomalainen syntyperä
Suomen kansalaisen
perheenjäsenet
Yhteensä
Oleskelulupahakemukset – Top 10 / 2010 elokuu
• Kaikkien eri perusteilla vireille tulleiden
oleskelulupahakemusten 10 suurinta hakijakansalaisuutta
vuonna 2010 ovat olleet:
• Venäjä
2 797
• Somalia
2 679
• Intia
1 225
• Kiina
986
• Ukraina
548
• Turkki
531
• Yhdysvallat 449
• Vietnam
398
• Kroatia
358
• Nigeria
345