KÄSPAIKKA JA KÄSITYÖTIEDE SAVONLINNASSA - käsityötieteen tutkimusohjelman tarkastelua Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen KÄSPAIKAN juhlaseminaari 14.12.
Download ReportTranscript KÄSPAIKKA JA KÄSITYÖTIEDE SAVONLINNASSA - käsityötieteen tutkimusohjelman tarkastelua Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen KÄSPAIKAN juhlaseminaari 14.12.
KÄSPAIKKA JA KÄSITYÖTIEDE SAVONLINNASSA - käsityötieteen tutkimusohjelman tarkastelua Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen KÄSPAIKAN juhlaseminaari 14.12. 2006 KÄSITYÖTIETEEN JA KÄSITYÖMUOTOILUN SEKÄ TEKNOLOGIAKASVATUKSEN TUTKIMUSOHJELMA Ajankuva 2006: Yliopistojen toimintaympäristön muutokset: yliopiston rakenteelliset muutokset, tutkintorakenteen uudistuminen, muutokset taloudellisessa tilanteessa, mm. lisääntyvät vaatimukset ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta, kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä sekä kansainvälisestä julkaisutoiminnasta. ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Käsityön ja käsityönopettajan ammattikuva on yleisesti muuttumassa, pienevät opetusresurssit, pienenevät ikäluokat, pienten koulujen lakkauttamiset, peruskoulun resurssien pieneneminen edellyttää opettajankoulutuksessa kaksoiskelpoisuutta opetustuntien tai viran saamiseksi. Käsityötieteen opiskelijat ovat pääasiassa hankkineet kaksoiskelpoisuuden. Käsityön koulutus Savonlinnassa Sisäänotto 20 opiskelijaa; aiemmin yhä useammalla ammatillinen tutkinto; nyt 40% uusia ylioppilaita Yhden opetettavan aineen tutkinto = Käsityönopettajia (tekstiilityö) => onko heitä? Kahden opetettavan aineen opettajantutkinto: käsityötiede + matematiikka (TAI englanti) noin 3-4 opiskelijaa vuosittain käsityötiede + luokanopettajan monialaiset, noin 10 opisk. joka toinen vuosi käsityötiede + teknisen työn sivuaineopinnot 60 op (alkoi KVY:n opintoina v. 2004; noin 4-5 /joka toinen vuosi) Käsityötiede + kotitalous (noin 2-3 opiskelijaa) Käsityötiede + teologia, historia, suomen kieli ja kirjallisuus => siirtyminen vuodeksi Joensuuhun Luokanopettajat sivuaineopiskelijoina: 25op, joka vuosi 16 opiskelija 60 op, joka vuosi 6 opiskelijaa Käsityömuotoilun ja teknologian maisterikoulutusohjelma ERS:n rahoittama koulutus; aloittanut 1.8.2005 ei anna peruskoulun opettajan kelpoisuutta tutkintoaine käsityötiede tutkii käsityötä, käsityömuotoilua sekä esineellisen kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutusta koulutus antaa lähtökohdat käsi- ja taideteollisuusalan kehittämiseen ja tutkimukseen tähtäin syvälliseen hallintaan ja osaamiseen sekä käsitteelliseen ja teoreettiseen jäsentämiseen Asetuksessa vakinaistettu, jatkorahoitus vakinaistamiseen haussa POIKKITIETEINEN TUTKIMUSKOHDE Sukupuolittunut käsityö Käsityö kulttuurisena Materiaalinen ilmiönä kulttuuri Pukeutumisen ja muodin tutkimus Blogit ja virtuaaliset ympäristöt oppimisessa Virtuaalinen suunnittelu ja digitaalinen valmistaminen Käyttäjälähtöinen suunnittelu Asuminen, sisustus ja esineympäristö Käsityö ja hyvinvointi Käsityö mediassa Käsityö kasvatuksen välineenä Taidon oppiminen ja opettaminen Luovuus ja Tuotteiden suunnittelu asiantuntemus ja valmistusprosessit Prosessien aineelliset ja Käsityö ja aineettomat tuotokset matkailu Ihmisen suhde prosesseihin ja tuotteisiin Tuotteiden ja kulttuurin Käsityö suhde ammattina Käsityötuotteiden laatu Tuotekehitys ja innovaatiot Käytettävyys Tuotesuhteet Käsityö ja kestävä kehitys Materiaalien testaus Yrittäjyys Käsityötieteen tutkimukset Savonlinnassa Suunnitteluprosessien ja asiantuntijuuden tutkimus Käsityötieteen tutkimus kohdistuu yksilön toimintaa ohjaavien kognitiivisten prosessien analysointiin, käsityöllisen tiedon luonteen, sen osatekijöiden, suunnittelutiedon alkuperän ja sen kehityksen tutkimukseen. Kulttuurinen tuotetutkimus Pirita Seitamaa-Hakkarainen Marketta Luutonen Käsityö voi olla tekijän itseilmaisun muoto ja sen tulos taiteellisen intention ilmaus. Käsityöesineet ja -tuotteet nähdään materiaalisina ja immateriaalisina siinä mielessä, että ne täyttävät jonkin ihmisen konkreetin tarpeen tai vastaavat psyykkiseen tarvitsevuuteen. Tuotteiden merkitys ihmiselle on moniulotteista: se liittyy esineiden psykologiseen, kulttuuriseen, sosiaaliseen ja materiaaliseen ulottuvuuteen. Käsityö ja hyvinvointi Sinikka Pöllänen Hyvinvoinnin perustana ovat työ, toimeentulo ja terveys. Toisaalta hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Käsityö liitetään monesti käsitteisiin hyvinvointi ja elämänlaatu. Käsityö voi olla yksi väline lisätä hyvinvointia ja elämänlaatua. Käsityö voi toimia osana sitä prosessia, jossa ihmiset yhtäältä hakevat virkistystä ja laatua elämäänsä tai oppivat hallitsemaan elämäänsä. Käsityötieteen tutkimukset Savonlinnassa Ihmisen elinympäristö Anna-Mari Raunio Ympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan, kokemuksiin ja tunteisiin; se suorastaan pakottaa toimimaan. Muotoilija ja käsityöläinen myös muokkaa, muuntaa ja kehittää jo olemassa olevaa ihmisen ympäristöä. Käsityömuotoilun tulokset sisältävät myös käsityksen siitä, minkälainen on ihminen, mitä hän tarvitsee, miten hän toimii ja minkälaisia unelmia ja mahdollisuuksia hänellä on. Käsityötieteen tutkimuksessa on erityisen hyvät mahdollisuudet päästä lähelle sekä tekijää että kokijaa – suunnittelijaa ja käyttäjää koska käsityömuotoilun ”mittakaava” on lähellä ihmistä: suunnittelun kohteet ovat yleensä yksittäiskappaleita tai pieniä sarjoja, jossa sekä suunnittelun että käytön konteksti on rajattu ja mahdollisesti tarkastikin tunnettu. Käsityötieteen ja naishistorian risteyksessä Outi Sipilä Käsityöt voidaan nähdä kommunikaation välineinä, joiden merkitykset ovat syntyneet, ja yhä syntyvät, yhteydessä niitä ympäröivään kulttuuriseen todellisuuteen. Se tarkoittaa paneutumista tutkimusajankohdan kontekstiin suhteessa sekä sosiaalisesti tuotetuille sukupuolille että eri sukupolville asetettuihin odotuksiin niin käsitöiden käyttäjinä kuin niiden valmistajinakin. Käsityötuotteen tekijän ja käyttäjän asema on määräytynyt paitsi sosiaalisen sukupuolen, myös sosiaalisen aseman mukaan oman säätynsä tai luokkansa jäsenenä. Käsityötieteen tutkimukset Savonlinnassa Käsityö ammattina Minna Kaipainen Käsityöammatin tutkimus sekä nykyaikana että menneisyydessä voi keskittyä tekijään, suunnittelu- ja valmistusprosessin, tuotoksiin tai näiden kokonaisuuteen. Ammattikäsityön yhteiskunnallinen merkitys ja sen työllistävä vaikutus sekä uusien käsityöhön liittyvien toiminta-alojen ja palveluiden kehittäminen on laajan kiinnostuksen kohteena. Ammattikäsityön tutkimus on kohdentunut uusiin liiketoimintamuotoihin kuten hyvinvointiyrittämiseen sekä käsityöhön osana matkailua, kuten matkailun käsityöllisiin palveluihin. Materiaaliteknologia Virpi Turunen Käsityömuotoilussa fyysisten materiaalien tuntemus ja niiden soveltava käyttö on yksi tärkeä osa kaikkea suunnittelutoimintaa. Kun käsityötuotteita suunnitellaan, on ymmärrettävä, mikä materiaali on paras tuotteelle aiottuun käyttötarkoitukseen. Tekstiilimateriaalit ja niihin liittyvä teknologia ovat näin ollen yksi tärkeä käsityötieteen tutkimusalue. Käsityötieteessä materiaaliteknologian lähtökohtana voi pitää kaikkia tekstiilimateriaaliin liittyviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat tekstiili- ja vaatetustuotteisiin. Käsityötieteen tutkimukset Savonlinnassa Virtuaaliset ympäristöt käsityötaidon oppimisessa Leena Vartiainen Käsityökulttuurin eri muodot leviävät maailmanlaajuisesti internetin välityksellä. Erilaisiin harrastuksiin liittyvissä virtuaaliyhteisöissä harrastetaan monipuolisesti myös käsityötaitoja. Tällaisia harrastajayhteisöjä ovat mm. live-roolipelaajat ja historiaharrastajat sekä cosplay-harrastajat. Lisäksi käsityöblogien kirjoittaminen verkkoympäristöön on tullut yhä suositummaksi. Sosiaalisen luovuuden tukeminen yhteisöllisessä suunnittelussa Pirita Seitamaa-Hakkarainen Tämän päivän yhteiskunnassa lisääntyvä tarve käyttää suunnittelutyössä tietoverkkoja ja niissä toimivia virtuaalisia työvälineitä muuttaa väistämättä suunnittelijoiden päivittäistä työnkuvaa. Tarve työskennellä sekä verkottuneena että moniammatillisissa ja heterogeenisissa suunnitteluryhmissä haastaa nykyisen ymmärryksemme suunnitteluprosessin luonteesta. Myös suunnittelijan asiantuntijuus näyttäytyy virtuaalisissa suunnittelussa uudessa valossa. Virtuaalisessa design studiossa tietty suunnitteluryhmä kokoontuu tietyn projektin ajaksi ratkaisemaan tietyn suunnittelutehtävän. Virtuaalisia design studioita käytetään yhä laajemmin kansainvälisten ja maantieteellisesti erillään olevien suunnitteluryhmien työssä. Nykyään suunnittelijoiden on kyettävä ratkaisemaan yhä vaativampia ja monimutkaisempia ongelmia sekä toimimaan yhteistyössä tuotteen kehitykseen osallistuvien eri osapuolten kanssa Käsityötieteen kasvatustieteellinen tutkimus Savonlinnassa Käsityön kasvatustieteellinen tutkimus Tarja Kröger Käsityön kasvatustieteelliset tutkimukset kohdistuvat tällä hetkellä pedagogiikkaan ja siinä erityisesti oppimateriaaleihin sekä käsityön merkityksistä nouseviin käsityönopetuksen toimintamalleihin ja pedagogisiin ratkaisuihin. Käsityön merkitykseen liittyvillä kasvatustieteellisillä tutkimuksilla on yhtymäkohtansa myös käsityö ja hyvinvointi -tutkimusten kanssa, sillä niiden taustalla on oppijan ja käsityöntekijän subjektiivisten kokemusten hyödyntäminen käsityöpedagogiikan sekä laajemmin taito- ja taideaineiden opetuksen kehittämisessä. Tutkimuksia yhdistävänä teemana voidaan pitää käsityöprosessin ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Teknologiakasvatus tutkimuskohteena Asko Heinonen Savonlinna opettajankoulutuslaitos on osallistunut alusta lähtien kolmen opettajankoulutuslaitoksen (Hämeenlinna, Jyväskylä, Savonlinna) teknisen työn didaktiikan lehtorien vuonna 1991 aloittamaan teknologiakasvatuksen kehittämishankkeeseen, jolla pyritään kehittämään käsityön/teknisen työn opetusta nyky-yhteiskunnan teknologiseen kehitykseen paremmin soveltuvaksi teknologiakasvatukseksi. Käsityötieteen kasvatustieteellinen tutkimus Savonlinnassa Suomen Akatemian tutkimusprojekti 2007 -2010 Kollaboratiivinen suunnittelu oppimisen kohteena ja kontekstina Pirita Seitamaa-Hakkarainen Opettamisen perinteisissä malleissa on jäänyt vähälle huomiolle design – toiminnan rikas ja monen eri tiedonalueen tietoa haastava olemus. Suunnittelemalla oppiminen (Learning by design, LBD) on vakiintunut yhdeksi merkittäväksi opetusmalliksi tiede- ja teknologiaopetuksessa Tutkimusprojektissa yhdistyy kolme tutkimuslinjaa: 1) LCD:n viitekehyksessä rakennetaan verkostopohjaisia oppimisympäristöjä eri koulutuksen tasoilla ja analysoidaan opiskelijoiden design-toimintaa ja siihen yhdistyviä pedagogisia käytäntöjä, 2) muutoslaboratorion avulla kehitetään opettajayhteisöä arvioimaan ja muokkaamaan opetuskäytäntöjään. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti se, kuinka ja millaisin ehdoin koulu omaksuu innovatiivisen tietoyhteisön käytäntöjä, jotka tukevat oppimista yhteisöllisen suunnittelun avulla; 3) tutkitaan, kuinka opettajan professionalismi kehittyy tiimityöskentelyn ja yhteisöllisen designin välittämänä. Uudet polut Innovaatioyhteiskunnan haasteita on uusien muotoilu- ja suunnitteluideoiden kehittäminen ja tuottaminen. Yhtenä käsityötieteen tulevaisuuden polkuna tulee olla suuntaaminen innovaatioyhteiskunnan luomiin haasteisiin: käsityötieteen tutkimusta tulisi voimakkaammin kehittää siihen suuntaan, että se liittyisi laaja-alaisesti ihmisen elinympäristön muotoutumiseen, muotoiluun ja luovuuteen ilman materiaali- tai tekniikkarajoja Yhteisöllisyys SUUNNITTELIJOIDEN KONSEPTIEN VISUALISOINTIA: CoDes MeMoGa Suunnittelijat Projektihenkilöstö Konsepti-ideoiden kommentointi verkossa ”Puvun lämmönsäätely kuulostaa hienolta ainakin ulkoolosuhteissa työskenteleville ja myös sisällä jos se pystyy myös jäähdyttämään. Työturvallisuusnäkökohtia silmällä pitäen puvun ominaisuudet myös kuulostavat hienolta. Myös puvussa oleva terveyden seuranta varmasti ehkäisisi ennakolta kaikenlaista sairastelua. Loppukäyttäjät Vuorovaikutus Kypärän järjestelmät myös tuntuvat hienoilta mutta miten mahtavat toimia pölyisissä olosuhteissa? t: loppukäyttäjä JL” | Suunnittelijat – loppukäyttäjät kommunikaatio verkossa Asiantuntija konsultit Henkilökohtaisen valmistuksen välineitä Käsityötieteen tutkimukseen tulisi liittyä kiinteästi uusi teknologia käsityöläisen luovuuden välineenä, nopea mallintaminen ja prototypointi sekä uusien käsityötekniikoiden kehittäminen ja uusien materiaalien käyttäminen. Tällaista uutta suuntaa edustaa muun muassa Nils Gershenfeld (2005) FabLab- ajatus, jota voidaan pitää ”valmistuksen digitaalisena vallankumouksena”. Ajatuksena on esineiden henkilökohtainen valmistaminen. 3-ulotteinen tulostaminen 3D kuvanlukija Sekatodellisuuden sovellutuksia Sekatodellisuuden mahdollisuuksia tulisi miettiä käsityötieteen ja käsityön opetuksen näkökulmasta: sekatodellisuus risteyttää virtuaalista ja reaalimaailmaa antamalla esineille virtuaalisia ominaisuuksia. Oppimiselle tarjoaa uutta tukea reaalimaailman ja fysikaalisen maailman vuorovaikutus ja mielekäs sekoittuminen. Digitaalisen ulottuvuuden liittäminen fysikaalisiin diagrammeihin ja malleihin. Yhteisesti rakennetun tiedon tuominen fysikaaliseen tilaan visualisoitavaksi, jäsennettäväksi ja muokattavaksi Käsityötieteen verkostot KÄSPAIKKA – käsityön virtuaaliluokat yhteistyössä TOP –keskuksen kanssa OPH:n tukema ja OPM:n palkitsema 2002; 2003 ja 2004 Verkko-oppimateriaalin tuottaminen ja tutkimus Käsityön verkkoyliopisto (KVY) Verkko-opetuksen kehittäminen yhteistyössä alan yliopistojen kanssa