Transcript Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso (ppsx)

Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso
Lapsi ja
vanhemmat/
huoltajat
Omahoitajan
toiminta
kriisihoitojaksolla
Omahoitaja / työpari
Hoitohenkilökunta
Lastenpsykiatrian
erikoislääkäri
Erityistyöntekijät
Perhehoitotyö
T
u
l
o
t
i
l
a
n
n
e
Hoitosuunnitelma
neuvottelut
Lapsen kokonaisvaltainen seuranta
Lääkärin toiminta kriisihoitojaksolla
Lapsen ja perheen
tilanteen
kartoittaminen
Osastonsihteeri
Kirjaa tiedot
Dokumentointi
Suullinen ja kirjallinen raportointi
13.8.2013
Loppuhoitoneuvottelu
Siirtyy
jatkohoitoon
Tulotilanne
Välittömän kriisihoidon tarpeen arviointi
•
Välittömään kriisihoidon tarpeen arviointiin lapsi tulee lähetteellä lastenpsykiatrian poliklinikalle tai
akuuttipsykiatrian poliklinikalle.
•
Välittömän kriisihoidon tarpeen arvion tekee lastenpsykiatri tai päivystävä psykiatri. Tilanteen vaatiessa
lapsi sisäänkirjoitetaan osastolle kriisijaksolle samantien.
•
•
•
•
•
•
Osastolle tullessa pyritään järjestämään tuloneuvottelu.
Tuloneuvotteluun osallistuvat lapsi, lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston
työntekijät sekä lähettävältä taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien mukaan.
Tuloneuvottelu pidetään heti kriisijakson alussa yleensä osaston neuvottelutilassa.
Joskus lapsi tulee osastolle niin kiireellisesti, että tuloneuvottelua ei ehditä samaan tilanteeseen
järjestää. Tällöin tuloneuvotteluaika pyritään sopimaan mahdollisimman pian.
Tuloneuvottelussa sovitaan kriisijakson pituus, enimmillään 2 viikkoa, ja loppuhoitoneuvotteluaika,
sekä jakson sisältö. Yhdessä perheen/huoltajien kanssa mietitään loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavat
mahdolliset yhteistyötahot.
Tuloneuvottelun jälkeen hoitaja ohjaa perheen osastolle ja esittelee osaston tilat ja käytännöt. Samassa
yhteydessä täytetään tarvittavat tulotilanteen lomakkeet sekä lapsi ja vanhemmat/huoltajat
allekirjoittavat hoitoon sitouttavan sopimuksen.
Lapsen kokonaisvaltainen seuranta
•
Lapselle suunnitellaan yksilöllinen hoitosuunnitelma huomioiden lapsen tarpeet, kasvu ja kehitys.
•
Lasta ohjataan muiden seuraan sekä tutustumaan osaston lapsiin ja toimintoihin, mutta toisaalta
annetaan mahdollisuus myös omaan aikaan ja rauhoittumiseen.
•
Huolehditaan lapsen turvallisuudesta nimeämällä joka vuoroon lapselle hänestä vastaava hoitaja.
Hoitaja toteuttaa kirjallista ja suullista raportointia.
•
Lapsi viettää lähtökohtaisesti ensimmäiset päivät osastolla eikä käy näinä päivinä koulua. Tämän
jälkeen lääkäri arvioi lapsen koulukuntoisuuden ja lapsen psyykkinen vointi huomioon ottaen
kouluikäisen lapsen koulunkäynti Ruutipuiston sairaalakoulussa on mahdollista.
•
Osastolla arvioidaan lapsen psyykkistä vointia, toimintakykyä sekä yhteistyötaitoja ja
vuorovaikutussuhteita että sitä, miten lapsi selviytyy arkisten asioiden hoitamisesta ikätasoonsa
nähden.
•
Lasta tuetaan ja ohjataan tarvittaessa itsestään huolehtimisessa sekä perustarpeiden tyydyttämisessä,
kuten siinä, että lapsi saa riittävästi ravintoa ja unta.
•
Hoitohenkilökunta on lapsen saatavilla ja lapselle tarjotaan mahdollisuus tulla ajallaan autetuksi.
•
Kriisijaksolla lapsi ei normaalisti osallistu osaston mahdollisiin retkiin ja muuhun osastolta ulospäin
suuntautuvaan toimintaan.
Omahoitajien toiminta kriisijaksolla
•
Omahoitaja on lapselle luottamuksellinen aikuinen sekä hoidollinen ihmissuhde. Tärkeätä on, että lapsi
tulee hoitosuhteessa kuulluksi.
•
Lapsen omahoitajiksi nimetään työntekijät, jotka ovat mahdollisimman usein työvuoroissa kriisijakson
aikana, mahdollisesti jo vastaanottotilanteessa.
•
Omahoitajat huolehtivat potilastietojen luovuttamiseen tarvittavan lapsen ja vanhempien/huoltajien
kirjallisen suostumuksen.
•
Omahoitajat kartoittavat lapsen tilannetta ja sairaalaan tulon syitä ja selvittelevät jatkohoitovaihtoehtoja
sekä antavat lapselle paljon kahdenkeskistä aikaa.
•
Omahoitajat tapaavat ja ovat puhelimitse yhteydessä lapsen vanhempiin/huoltajiin sekä ovat
yhteydessä lapsen asioissa mukana oleviin viranomaistahoihin.
•
Omahoitajat laativat hoitotyön suunnitelman sekä tekevät kirjallisen hoitotyön koonnin kriisijakson
sisällöstä Efficaan hoidon päättyessä.
Hoitosuunnitelmaneuvottelu
•
Hoitosuunnitelmaneuvotteluun osallistuvat lapsen hoitoon liittyvät työntekijät osastolta sekä
mahdollisesti poliklinikalta ja tarvittaessa avohuollosta. Myös vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus
osallistua hoitosuunnitelmaneuvotteluun.
•
Hoitosuunnitelmaneuvotteluja pidetään kriisijakson aikana viikoittain.
•
Hoitosuunnitelmaneuvottelussa käydään läpi lapsen vointia, arvioidaan jaksoa siihen asti ja mietitään
mahdollisia muutoksia hoitotyön keinoihin.
•
Hoitosuunnitelmaneuvottelussa arvioidaan ja suunnitellaan lapsen jatkohoitoa sekä täydennetään
tarvittaessa loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavien listaa.
Perhehoitotyö kriisijaksolla
•
Osastolla perhehoitotyötä toteuttavat tavallisesti omahoitajat, toisinaan toisen omahoitajan työparina
saattaa olla lapselle/perheelle tuttu työntekijä esim. lastenpsykiatrian poliklinikalta.
•
Vanhempia/huoltajia tavataan kriisijakson aikana mahdollisimman useasti. Lapsen tuonti- ja
hakutilanteiden lisäksi vanhempia/huoltajia ja muuta perhettä tavataan sovituilla
perhetapaamiskäynneillä.
•
Perhehoitotyön tehtävät:
– Kartoittaa, ketkä kuuluvat lapsen perheeseen ja lähiverkostoon.
– Perheen/huoltajien kuuleminen ja tilanteen rauhoittaminen. Käydään läpi tulosyitä, taustatietoja,
päivitetään osastoseurantaa ja keskustellaan jatkosuunnitelmista.
– Tehdään arviointia lapsen ja perheen/huoltajien voimavaroista ja tuen tarpeesta.
Lääkärin toiminta kriisijaksolla
•
Lapsen psyykkisen ja fyysisen hoidon tarpeen arviointi.
•
Lääkityksen tarpeen arviointi, vanhempien/huoltajien informoiminen lääkitykseen liittyvistä asioista.
•
Osallistuminen lapsen moniammatillisiin neuvotteluihin.
•
Yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa lapsen kriisijakson sisällön, pituuden ja jatkohoidon
suunnitteleminen. Hoidon kokonaisuudesta ja pituudesta vastaaminen.
•
Neuvotteluissa vetäjänä toimiminen.
•
Lausuntojen, lähetteiden ja loppuyhteenvetojen tekeminen.
Muiden erityistyöntekijöiden käyttö kriisijaksolla
•
Kriisijaksolla on käytössä sosiaalityöntekijän, psykologin, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin,
toimintaterapeutin sekä muiden erityistyöntekijöiden palveluita tarpeen mukaan.
Loppuhoitoneuvottelu
•
Loppuhoitoneuvotteluun osallistuvat lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston
työntekijät sekä lähettävältä -/ jatkohoito-taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien
mukaan. Myös lapsi itse ikä huomioon ottaen saattaa osallistua osaksi aikaa neuvotteluun.
•
Loppuhoitoneuvottelu pidetään kriisijakson päättyessä.
•
Loppuhoitoneuvottelussa arvioidaan toteutunutta jaksoa ja tuloksia sekä suunnitellaan lapsen/perheen
jatkohoito, jota on jakson aikana alustavasti jo suunniteltu yhdessä perheen kanssa.
Tietojen kirjaaminen
•
Osastonsihteeri huolehtii potilastietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmään ja asiapapereiden
arkistoinnista sekä potilasasiakirjojen lähettämisestä sovitulla tavalla.
Loppuhoitoneuvottelussa sovittu jatkohoito
Koti
Erilaiset avohoidon tukitoimet
•Perusterveydenhuollon, päiväkodin ja koulun tarjoamat tukitoimet
•lääkäri
•psykologi
•koulukuraattori
•kouluterveydenhoitaja
•kouluavustaja / henkilökohtainen avustaja
•koulun pien- / erityisryhmä
•Sosiaalitoimen tarjoamat tukitoimet
•ohjaus, neuvonta
•taloudellinen tuki
•perheneuvolan tarjoamat palvelut
•lastensuojelun tukitoimet
•lastensuojeluyksiköiden tarjoamat tukitoimet
•Erikoissairaanhoidon tarjoamat tukitoimet (tarvitaan lähete)
•lastenpsykiatrian poliklinikat
•muut poliklinikat
•jälkipolikliininen hoitotyö osastolta
•terapiat
•Yksityisten tarjoamat palvelut
•Erityishuollon palvelut
Osastojakso lastenpsykiatrian
osastolla