Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon

• Osastolla perhehoitotyötä toteuttavat tavallisesti omahoitajat, toisinaan toisen omahoitajan työparina saattaa olla lapselle/perheelle tuttu työntekijä esim. lastenpsykiatrian poliklinikalta tai perustasolta omasta kunnasta.

• Vanhempia/huoltajia tavataan tutkimusjakson aikana mahdollisimman useasti. Lapsen tuonti- ja hakutilanteiden sekä viikoittaisen vierailuillan lisäksi vanhempia/huoltajia ja muuta perhettä tavataan sovituilla perhetapaamiskäynneillä.

Perhehoitotyön tehtävät: – Kartoittaa, ketkä kuuluvat lapsen perheeseen ja lähiverkostoon.

– – – Perheen/huoltajien kuuleminen.

Käydään läpi tulosyitä ja lapsen ja perheen taustatietoja esim. sukupuutyöskentelyn ja varhaisvaihe-haastattelun avulla.

Päivitetään osastoseurantaa ja kodin kuulumisia. Mietitään yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa lapselle ja perheelle lomatavoitteita.

– – – Tehdään arviointia lapsen ja perheen/huoltajien voimavaroista ja tuen tarpeesta.

Pyritään järjestämään lapsen kotiin vähintään yksi kotikäynti jakson aikana. Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa lapsen kasvuympäristöä ja nähdä lapsi toimimassa omassa tutussa ympäristössään.

Keskustellaan jatkosuunnitelmista. Tarvittaessa siirretään perhehoitotyötä takaisin perustason hoidettavaksi päivittäen lapsen ja perheen tilannetta omaan kuntaan, mikäli kunnan oma perhetyö on tauolla jakson aikana.

• • •

Lapsen kokonaisvaltainen seuranta

• Lapselle suunnitellaan yksilöllinen hoitosuunnitelma huomioiden lapsen tarpeet, kasvu ja kehitys.

• Lapselle annetaan mahdollisuus omaan aikaan ja rauhoittumiseen. • • Lapsi osallistuu osaston toiminnallisiin ryhmiin (mm. liiku ja leiki – ryhmä ja kuvataideryhmä) ja yhteisölliseen toimintaan vointinsa mukaan.

Huolehditaan lapsen turvallisuudesta nimeämällä joka vuoroon lapselle hänestä vastaava hoitaja. Hoitaja toteuttaa kirjallista ja suullista raportointia.

• • Osastolla arvioidaan lapsen psyykkistä vointia, toimintakykyä sekä yhteistyötaitoja ja vuorovaikutussuhteita että sitä, miten lapsi selviytyy arkisten asioiden hoitamisesta ikätasoonsa nähden.

Lasta tuetaan ja ohjataan tarvittaessa itsestään huolehtimisessa sekä perustarpeiden tyydyttämisessä, kuten siinä, että lapsi saa riittävästi ravintoa ja unta.

Hoitohenkilökunta on lapsen saatavilla ja lapselle tarjotaan mahdollisuus tulla ajallaan autetuksi.

Arvioidaan mahdollisen lääkityksen vaikutusta lapsen vointiin.

Lähellä asuvan lapsen on mahdollista jatkaa omaa harrastustaan tutkimusjakson aikana vanhemman/huoltajan kuljettamana.

Hoitosuunnitelmaneuvottelut

• Hoitosuunnitelmaneuvotteluun osallistuvat lapsen hoitoon liittyvät työntekijät osastolta, sairaalakoulusta sekä mahdollisesti poliklinikalta ja tarvittaessa avohuollosta. Myös vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelmaneuvotteluun.

• Hoitosuunnitelmaneuvotteluja pidetään tutkimusjakson aikana noin kerran kuukaudessa.

• • Hoitosuunnitelmaneuvottelussa käydään läpi lapsen vointia, arvioidaan jaksoa siihen asti ja mietitään mahdollisia muutoksia hoitotyön keinoihin.

Hoitosuunnitelmaneuvottelussa arvioidaan ja suunnitellaan lapsen jatkohoitoa sekä täydennetään tarvittaessa loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavien listaa.

Lapsen ja perheen tilanteen kartoitus erityistyöntekijöiden tutkimuksin tutkimusjaksolla

• Tutkimusjaksolla on käytössä sosiaalityöntekijän, psykologin, ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin sekä muiden erityistyöntekijöiden palveluita tarpeen mukaan.

Loppuhoitoneuvottelu

• Loppuhoitoneuvotteluun osallistuvat lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston työntekijät, sairaalakoulun opettaja sekä lähettävältä -/ jatkohoito-taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien mukaan. Myös lapsi itse ikä huomioon ottaen saattaa osallistua osaksi aikaa neuvotteluun. • Loppuhoitoneuvottelu pidetään tutkimusjakson päättyessä.

• Loppuhoitoneuvottelussa arvioidaan toteutunutta jaksoa ja tuloksia sekä suunnitellaan lapsen/perheen jatkohoito, jota on jakson aikana alustavasti jo suunniteltu yhdessä perheen kanssa.

Tulotilanne

Milloin osastotutkimusjaksolle?

• Lastenpsykiatrian poliklinikalla tai mahdollisella aiemmalla kriisijaksolla osastolla on katsottu tarpeelliseksi tutkimukset osasto-olosuhteissa.

• Lapsen vointi ei kuitenkaan vaadi välittömästi osastojaksoa (kriisijaksoa).

• • • • • • • Osastolta ollaan yhteydessä lapsen huoltajiin ennen tutkimusjakson alkua. Lapsi ja huoltajat kutsutaan tuloneuvotteluun ja samalla tutustumaan osastoon.

Tuloneuvotteluun osallistuvat lapsi, lapsen vanhemmat/huoltajat, lapsen hoitoon osallistuvat osaston työntekijät sekä lähettävältä taholta yhteistyössä olleet työntekijät mahdollisuuksien mukaan.

Tuloneuvottelu pidetään heti tutkimusjakson alussa tai etukäteen yleensä osaston neuvottelutilassa. Osastonylilääkäri toimii tuloneuvottelun vetäjänä.

Tuloneuvottelussa sovitaan tutkimusjakson pituus, yleensä 8 viikkoa, ja loppuhoitoneuvotteluaika, sekä jakson sisältö ja tavoitteet. Yhdessä perheen/huoltajien kanssa mietitään loppuhoitoneuvotteluun kutsuttavat mahdolliset yhteistyötahot.

Tulotilanteessa täytetään tarvittavat lomakkeet sekä lapsi ja vanhemmat/huoltajat allekirjoittavat hoitoon sitouttavan sopimuksen.

Tutustumiskäynnin tarkoituksena on antaa lapselle ja huoltajille mahdollisuus tutustua osaston tiloihin ja käytäntöihin sekä mahdollisesti tavata tulevat omahoitajat ennen varsinaista osastolle tuloa.

Mahdollisuuksien mukaan osastolta tehdään ennen tutkimusjakson alkua myös kotikäynti. Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa lapsen kasvuympäristöä ja nähdä lapsi toimimassa omassa tutussa ympäristössään.

Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla

• Omahoitaja on lapselle luottamuksellinen aikuinen sekä hoidollinen ihmissuhde. Tärkeätä on, että lapsi tulee hoitosuhteessa kuulluksi ja saa jakson aikana omahoitajilta kahdenkeskistä aikaa.

• Mikäli lapsi jatkaa tutkimusjaksolle suoraan kriisijakson jälkeen, pyritään kriisijaksolla olleet tutut omahoitajat pitämään samoina myös tutkimusjaksolla. Jos lapsi tulee sovitulle tutkimusjaksolle kotoa eikä kriisijakson kautta, nimetään omahoitajapari ennen osastolle tuloa. • • Omahoitajat huolehtivat potilastietojen luovuttamiseen tarvittavan lapsen ja vanhempien/huoltajien kirjallisen suostumuksen.

Usein ensimmäiseksi nimetty omahoitaja pitää lapselle omahoitajatunteja viikoittain. Tuntien tarkoitus on tutustua lapseen kahden kesken toiminnallisuuden, yhdessä tekemisen ja lapsen ikä huomioon ottaen keskustelun kautta.

• • Omahoitajat kartoittavat lapsen tilannetta ja sairaalaan tulon syitä ja selvittelevät jatkohoitovaihtoehtoja.

Omahoitajat tapaavat ja ovat puhelimitse yhteydessä lapsen vanhempiin/huoltajiin sekä ovat yhteydessä lapsen asioissa mukana oleviin viranomaistahoihin.

• Omahoitajat laativat hoitotyön suunnitelman sekä tekevät kirjallisen hoitotyön koonnin tutkimusjakson sisällöstä Efficaan hoidon päättyessä.

Lääkärin toiminta tutkimusjakson aikana

• Lapsen psyykkisen ja fyysisen hoidon tarpeen arviointi. • Lähetteiden tekeminen erityistyöntekijöiden tutkimuksiin, mikäli tällaiset koetaan tarpeellisiksi.

• • Lapsen tapaaminen sekä kahden kesken että tutkimuksia tehden (mm. MIM, ADOS).

Lääkityksen tarpeen arviointi, vanhempien/huoltajien informoiminen lääkitykseen liittyvistä asioista.

• • • • Osallistuminen lapsen moniammatillisiin neuvotteluihin.

Yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa lapsen kriisijakson sisällön, pituuden ja jatkohoidon suunnitteleminen. Hoidon kokonaisuudesta ja pituudesta vastaaminen.

Neuvotteluissa vetäjänä toimiminen.

Lausuntojen, lähetteiden ja loppuyhteenvetojen tekeminen.

Koulunkäynti

• Tutkimusjakson aikana alakouluikäinen lapsi käy osastolla hoitajien toimesta.

Ruutipuiston sairaalakoulua oman koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Esikouluikäiselle lapselle järjestetään esikoulumaisia toimintatuokioita • Sairaalakoulussa opetusryhmät ovat pieniä.

• • Sairaalakoulun opettaja on yhteyshenkilö sairaalakoulun ja oman koulun välillä.

Sairaalakoulu tekee tiivistä yhteistyötä lastenpsykiatrian osaston ja lapsen omahoitajien kanssa.

• • Opiskelun tahti määräytyy lapsen voinnin mukaan.

Ennen siirtymistä takaisin omaan kouluun pyritään järjestämään kouluneuvottelu, jossa on mukana sairaalakoulun ja oman koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat/huoltajat, omahoitajat sekä tarvittaessa erityistyöntekijöitä. Kouluneuvottelun tarkoituksena on päivittää lapsen opillinen taso ja miettiä koulunkäyntiä tukevia menetelmiä lapsen omassa koulussa.

Tietojen kirjaaminen

• Osastonsihteeri huolehtii potilastietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmään ja asiapapereiden arkistoinnista sekä potilasasiakirjojen lähettämisestä sovitulla tavalla.

Loppuhoitoneuvottelussa sovittu jatkohoito Koti Erilaiset avohoidon tukitoimet

•

Perusterveydenhuollon, päiväkodin ja koulun tarjoamat tukitoimet

•

lääkäri

•

psykologi

•

koulukuraattori

•

kouluterveydenhoitaja

•

kouluavustaja / henkilökohtainen avustaja

•

koulun pien / erityisryhmä

•

Sosiaalitoimen tarjoamat tukitoimet

•

ohjaus, neuvonta

•

taloudellinen tuki

•

perheneuvolan tarjoamat palvelut

•

lastensuojelun tukitoimet

•

lastensuojeluyksiköiden tarjoamat tukitoimet

•

Erikoissairaanhoidon tarjoamat tukitoimet (tarvitaan lähete)

•

lastenpsykiatrian poliklinikat

•

muut poliklinikat

•

jälkipolikliininen hoitotyö osastolta

•

terapiat

•

Yksityisten tarjoamat palvelut

•

Erityishuollon palvelut Osastojakso lastenpsykiatrian osastolla

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon

Transcript Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon