Transcript 2011 Personalrapport Henkilöstöraportti

Personalrapport Henkilöstöraportti
2011
INNEHÅLLSFÖRTECKNING
SISÄLLYSLUETTELO
Del I
1.
Inledning/ Johdanto......................................................................................... .3
2.
Personalstrategi och åtgärdsprogram
Henkilöstöstrategia ja toimenpideohjelma....................................................... 4
3.
Personalens mängd och struktur
Henkilöstön määrä ja rakenne......................................................................... . 5
4.
Personalkostnader/Henkilöstökustannukset.................................................... . 7
5.
Personalsituationen/Henkilöstötilanne............................................................ . 8
6.
Personalutbildning/Henkilöstökoulutus.......................................................... 15
7.
Arbetsmiljö/Työympäristö.............................................................................. 18
8.
Företagshälsovård/Työterveyshuolto.............................................................. 23
9.
Samarbete med personalens representanter
Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa........................................................ 25
10.
Sysselsättningsverksamhet/Työllistämistoiminta........................................... 26
11.
Personalföreningen/Henkilöstöyhdistys......................................................... 28
12.
Sjukkassa Ebba/Sairauskassa Ebba................................................................ 28
Del II Osa II
Social- och häslovårdsverket/ Sosiaali ja terveysvirasto .........................................29- 47
2
PERSONALSTRATEGIN I
PRAKTIKEN
HENKILÖSTÖSTRATEGIA
KÄYTÄNTÖÖN
År 2011 var staden Jakobstads
andra år som värdkommun för
social- och hälsovården. Under
det gångna året har arbetet
mycket långt utvecklats i
enlighet med målen och
tidtabellen i personalstrategins
åtgärdsprogram. Största delen av
de
principer
som
gäller
personalen har förenhetligats.
Förenhetligandet av de här
principerna skapar grunden för
en rättvis ledning .
Vuosi 2011 oli Pietarsaaren
kaupungin toinen vuosi sosiaalija terveystoimen isäntäkuntana.
Kuluneen vuoden aikana on
edetty
hyvin
pitkälle
henkilöstöstrategian
toimenpideohjelman tavoitteiden
ja aikataulun mukaisesti. Suurin
osa
henkilöstöön
liittyvistä
periaatteista on yhtenäistetty.
Näiden
periaatteiden
yhtenäistämien luo perustan
oikeudenmukaiselle
johtamiselle.
Foto: Pirjo Salonen
För att utveckla kunnandet har aktuell utbildning
ordnats för personalen under år 2011. Ett
tyngdpunktsområde inom utbildningen har varit en
ledarskapsutbildning som är avsedd för alla förmän
inom staden. Förmännen har också i mycket stor
utsträckning deltagit i den här utbildningen. Syftet
med utbildningen är att omsätta (implementera)
personalstrategin i praktiken.
Osaamisen kehittämiseksi on vuoden 2011 aikana
järjestetty henkilöstölle ajankohtaista koulutusta.
Yksi painopistealue koulutuksessa on ollut kaikille
kaupungin esimiehille suunnattu johtamiskoulutus.
Tähän koulutukseen esimiehet ovatkin osallistuneet
hyvin kiitettävästi. Koulutuksen tavoitteena on
henkilöstöstrategian saattaminen (implementointi)
käytäntöön
Betydelsen av förmannens arbete som en
framgångsfaktor för arbetsplatsen kan aldrig
överbetonas. Arbetet utförs i en omgivning som
ständigt förändras. Förändringarna är snabba, och
arbetsmiljön och målen för arbetet har blivit allt
mer krävande. Vid organisationsförändringar är
bristen på växelverkan en av de viktigaste orsakerna
till misslyckande. En öppen, förtroendefull dialog
och förhandsinformation gör det lättare att hantera
förändringar. Ett forum för växelverkan är
arbetsplatsmötena. Gemensamma möten på
arbetsplatserna skapar och upprätthåller den
gemenskap och vi-anda som är så viktiga för
verksamheten. Gemensamma personal- och
arbetsplatsmöten har hållits regelbundet inom
stadens olika enheter.
Esimiehen
toiminnan
merkitystä työpaikan
menestystekijänä ei voi koskaan liikaa korostaa.
Työtä tehdään jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
Muutokset ovat nopeita ja työnteon olosuhteet ja
tavoitteet ovat tulleet entistä vaativammaksi.
Organisaatiomuutoksissa vuorovaikutuksen puute
on yksi epäonnistumisen pääasiallinen syy. Avoin,
luottamuksellinen vuoropuhelu ja ennakoiva
viestintä
tukevat
muutoksen
hallintaa.
Vuorovaikutuksen
yksi
foorumi
on
työpaikkakokoukset.
Työyhteisöissä
yhteiset
palaverit luovat ja ylläpitävät toiminnan kannalta
tärkeää yhteisöllisyyttä ja me-henkeä.
Näitä
yhteisiä henkilöstö- ja työpaikkakokouksia onkin
Pietarsaaren kaupungin eri yksiköissä pidetty
säännöllisesti.
Personalledning innebär förutom det ovan nämnda
också många andra lika viktiga och utmanande
uppgifter. Den här personalrapporten är ett bra
arbetsredskap när man vill utveckla sättet att leda en
arbetsgemenskap.
Henkilöstön johtamien sisältää näiden edellä
mainittujen asioiden lisäksi monta muuta yhtä
tärkeää
ja
haasteellista
tehtävää.
Tämä
henkilöstöraportti on myös hyvä työväline
työyhteisöjen johtamisen kehittämisessä.
Rune Wiik
personaldirektör, henkilöstöjohtaja
Päivi Stenman
personalchef, henkilöstöpäällikkö
3
1. PERSONALRAPPORT 2011
1.1. HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
Staden Jakobstad har nu under två hela år fungerat
som värdkommun för nejdens social- och
hälsovårdsservice. Rapportens del I redovisar
personalärenden för hela staden Jakobstad, medan
del II redovisar social- och hälsovårdsväsendet
särskilt som enskilt verk. Detta med tanke på att
social- och hälsovården är gemensam för hela
nejden (Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och
Larsmo)
och
har
därför
ett
särskilt
informationsvärde.
Pietarsaaren kaupunki on toiminut nyt kahden
kokonaisen vuoden ajan seudun sosiaali- ja
terveyspalvelujen isäntäkuntana. Raportin I osassa
selostetaan
koko
Pietarsaaren
kaupungin
henkilöstöasiat ja II osassa sosiaali- ja terveystoimi
erillisenä virastona. Tämä siksi, että sosiaali- ja
terveydenhuolto on koko seudun yhteinen
(Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta ja
Luoto) ja sillä on sen vuoksi erityistä tiedotusarvoa.
Henkilöstöraportissa esitetään taulukoita ja graafeja
pääasiassa neljän ryhmän mukaan. Ne ovat a)
sosiaali- ja terveystoimi, b) päivähoito- ja
koulutustoimi, c) tekninen virasto ja d) muut.
Muiden ryhmään kuuluvat keskushallinto, ympäristöja rakennusvalvontatoiminta ja kaupungin kolme
liikelaitosta (Pietarsaaren energialaitos, Pietarsaaren
vesi ja Pietarsaaren satama).
I rapporten redovisas tabeller och grafer
huvudsakligen enligt en uppdelning i fyra grupper:
a) social- och hälsovårdsväsendet, b) dagvårds- och
utbildningsväsendet c) tekniska verket och d)
övriga.
I
gruppen
övriga
ingår
koncernförvaltningen,
miljöoch
byggnadstillsynsverksamheten samt stadens tre
affärsverk (Jakobstads Energiverk, Jakobstads
Vatten och Jakobstads Hamn).
2. PERSONALSTRATEGI OCH
ÅTGÄRDSPROGRAM
2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA
TOIMENPIDEOHJELMA
Stadens personalstrategi förnyades år 2008. I
förnyelseprocessen deltog även representanter från
Larsmo kommun, Pedersöre kommun, Nykarleby
stad.
Kaupungin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna
2008. Uudistamisprosessiin osallistuivat Luodon
kunnan, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn
kaupungin edustajat.
Personalstrategin
utgör
grunden
för
den
personalpolitik som förs i skötseln av de olika
personalfrågorna. Stadens personalpolitik bör skapa
en sådan arbetsmiljö och attityder att personalen
känner arbetstillfredsställelse samt motivation att
arbeta ansvarsfullt och effektivt för att uppnå
stadens och samarbetsområdets målsättningar.
Henkilöstöstrategia
toimii
kaupungin
eri
henkilöstöasioiden
hoidossa
noudattaman
henkilöstöpolitiikan
perustana.
Kaupungin
henkilöstöpolitiikan
on
luotava
sellainen
työympäristö ja sellaiset asenteet, että henkilöstö
tuntee työtyytyväisyyttä ja on motivoitunut
työskentelemään vastuullisesti ja tehokkaasti
kaupungin
ja
yhteistyöalueen
tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Ett åtgärdsprogram för genomförandet av
personalstrategin har godkänts av stadsstyrelsen
2009. I programmet som i praktiken skall betraktas
som personaladministrationens verksamhetsplan
konkretiseras olika personalpolitiska åtgärder med
tidtabell och ansvarspersoner.
Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöstrategian
toteuttamisen toimenpideohjelman v. 2009.
Ohjelmassa, jota on käytännössä pidettävä
henkilöstöhallinnon
toimintasuunnitelmana,
konkretisoituvat
erilaiset
henkilöstöpoliittiset
toimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen.
4
3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR
3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE
Stadens antal anställda som fördubblades från
ingången av 2010 utgjorde totalt vid årsskiftet 201112 2 948 personer som hade anställningsförhållande
på minst 10 % av full arbetstid. Motsvarande siffra
var ett år tidigare 2 831. Förskjutningar av antalet
anställda mellan de olika verksamhetsområdena beror
på förnyandet av förvaltningsstadgan. Inom helheten
tekniska tjänster ingår centralen för tekniska tjänster
och centralen för interna stödtjänster (Cist).
Vuoden 2010 alussa kaksinkertaistunut kaupungin
työntekijämäärä oli 2 948 henkilöä vuodenvaihteessa
2011–2012, ja heidän työsuhteensa kesto oli
vähintään 10 % täydestä työajasta. Vastaava luku oli
vuotta aiemmin 2 831. Eri toiminta-alojen väliset
työntekijämäärän
siirtymät
johtuvat
uudesta
hallintosäännöstä.
Teknisten
palvelujen
kokonaisuuteen kuuluu tekninen palvelukeskus ja
sisäinen tukipalvelukeskus (Stpk).
Antal anställda, lägesrapport 31.12.2011, deltid och heltid
Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2011, osa-aika ja kokopäivä
% av arbetstid, työaika %:ssa
10-49 %
SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS
BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS
TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA
ÖVRIGA / MUUT
TOTALT / YHTEENSÄ
100 % Tot./Yht.
50-99 %
33
776
868
1677
126
129
478
733
12
56
285
353
2
13
170
185
173
974
1801
2948
Antal årsverken sektorvis under åren 2007-2011
Henkilötyövuodet toimialoittain 2007-2011
2007 2008 2009 2010 2011
Social & hälsov. / Sosiaali & terveys
214
219
219 1370 1387
Billdningstjänster / Sivistys
534
562
557
547
588
Tekniska tjänster / Tekniikka
202
207
211
260
325
Övriga / Muut
198
200
195
160
170
Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä
1150 1188 1182 2337 2470
sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly
Antal anställda verksvis
Työntekijät virastoittain
185
SOCIAL&HÄLSOV./
SOSIAALI&TERVEYS
353
733
BILDNINGSTJÄNSTER /
SIVISTYS
1677
TEKNISKATJÄNSTER /
TEKNIIKKA
ÖVRIGA/MUUT
5
Kunnallisia palveluja laajennettiin tuntuvasti 1970- ja
samoin 1980-luvulla, ja henkilöstö lisääntyi sen
myötä.
Kunnallisten
työntekijöiden
määrä
kaksinkertaistui maassamme tuona 20-vuotiskautena
n. 200 000 henkilöstä n. 400 000:een. 1990-luvulla
kunnallisen henkilöstön määrän lisääntyminen
tyrehtyi ja on vuoden 2000 jälkeen hiukan noussut.
Vuonna 2010 työskenteli kuntasektorilla 434 000
työntekijää ja lisäksi n. 32.000 henkilöä oli
palkattomalla virka- tai työvapaalla. 1970- ja 1980luvuilla palkattiin omassa kaupungissammekin uusia
työntekijöitä. Suurin osa noista työntekijöistä on edelleen kaupungin työssä, mistä johtuen työntekijöiden
keski-ikä on suhteellisen korkea. Kaupungin kaikkien
työntekijöiden keski-ikä on 45,9 vuotta. Vastaava
kunnallisten työntekijöiden keski-ikä on Suomessa
45,5 vuotta.
Under 1970-talet och likaså under 1980-talet
utvidgades den kommunala servicen märkbart och på
samma sätt utökades också personalen. Antalet
kommunalt anställda i vårt land fördubblades under
denna 20-års period från ca 200 000 personer till ca
400 000. På 1990-talet stagnerade den kommunala
personalens antal och har efter år 2000 i någon mån
stigit. År 2010 arbetade 434 000 personer inom
kommunsektorn och dessutom hade ca 32000
personer oavlönad tjänst- eller arbetsledighet. På
1970-talet och 1980-talet gjordes även i vår stad en
mängd nyanställningar. Största delen av dessa
anställda
finns
kvar
vilket
medför
att
genomsnittsåldern på de anställda är relativt hög.
Medelåldern för stadens alla anställda är 45,9 år.
Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i
Finland är 45,5 år.
Medelålder för staden Jakobstads anställda 2007-2011
Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden keski-ikä 2007-2011
2007
2008
2009
2010
2011
47,6
47,7
48,0
46,0
45,9
Personalens fördelning kvinnor / män
Henkilökunnan ikäjakauma, naisia / miehiä
600
500
400
Män
300
Kvinnor
200
100
0
<20 20Ͳ24 25Ͳ29 30Ͳ34 35Ͳ39 40Ͳ44 45Ͳ49 50Ͳ54 55Ͳ59 60Ͳ68
Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren
kaupungissa koko kunta-alan tavoin vahvasti
naisenemmistöinen.
Seudun
sosiaalija
terveydenhuollon siirryttyä kaupungille naisten osuus
henkilöstöstä lisääntyi 84,9 %:iin ja miesten osuus
15,1
%:iin.
Naisten
osuus
koko
maan
kuntatyöntekijöistä on 79 %. Pietarsaaren kaupungin
monet henkilöstöryhmät ovat jakautuneet sukupuolen
Fördelningen av kvinnor och män är i staden
Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala
sektorn starkt övervägande kvinnlig. I och med
övergången av nejdens social- och hälsovård till
staden ökade kvinnornas andel av personalen till 84,9
% och männens andel utgör 15,1 %. Kvinnornas
andel av hela landets kommunalt anställda är 79 %.
Inom Staden Jakobstad är många yrkesgrupper
6
uppdelade enligt kön till typiska kvinnliga och
manliga yrken. Inom hälso- och sjukvården, inom
sociala sektorn och inom barndagvården finns stor
majoritet kvinnor. Inom tekniska yrken är majoriteten
män, medan man inom undervisningsväsendet har en
jämnare fördelning, fastän kvinnornas andel även här
är högre än männens.
Till fördelarna med en kommunal arbetsplats hör
tryggheten och många faktorer som har med
välbefinnande att göra, bland annat trivsel och
arbetsklimat. Omsättningen bland den fast anställda
personalen i Jakobstad är ytterst liten. Tre
fjärdedelar av kommunernas anställda i Finland har
arbetat kommunalt i minst tio år.
I personalpolitikens grundprinciper ingår att
personalen anställs tills vidare (ordinarie
anställningsförhållande) ifall det inte finns grundad
anledning att ingå arbetsavtal eller ge
tjänsteförordnande för viss tid.
mukaisiin tyypillisiin naisten ja miesten ammatteihin.
Terveydenhuollossa, sosiaalisektorilla ja lasten
päivähoidossa on valtaenemmistö naisia. Teknisissä
ammateissa on enemmistö miehiä, opetustoimessa
puolestaan on tasaisempi jakauma, vaikka naisten
osuus on miehiä suurempi myös siinä.
4. PERSONALKOSTNADER
4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET
År 2011 var för Jakobstad det andra året efter den
stora förändringen då från 2010 personal från fem
olika arbetsgivare sammanfördes till social- och
hälsovårdsverket som betjänar hela nejden. Bl.a.
budgeteringen
innehöll
fortsättningsvis
osäkerhetsfaktorer. År 2010 innebar även ett
effektiverat sparår då från personalkostnaderna
genomfördes inbesparingar på 3 %. Denna åtgärd bör
beaktas i jämförelsen av den totala löne- och
arvodeskostnader mellan åren.
Vuosi 2011 oli Pietarsaarelle toinen vuosi suuren
muutoksen jälkeen, jolloin vuodesta 2010 lähtien
viiden eri työnantajan työtekijät yhdistyivät koko
seutua palvelevaan sosiaali- ja terveysvirastoon. Mm.
talousarvion
laadinta
sisälsi
edelleen
epävarmuustekijöitä. Vuosi 2010 oli myös tehostettu
säästövuosi, jolloin henkilöstökustannuksista tehtiin 3
%:n säästö. Tuo toimenpide on huomioitava
vertailtaessa kokonaispalkka- ja palkkiokustannuksia
vuosien kesken.
Kunnallisen työpaikan etuja ovat turvallisuus ja
monet hyvinvointiin liittyvät tekijät, mm.
viihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön
vaihtuvuus on Pietarsaaressa erittäin pieni. Kolme
neljäsosaa kuntatyöntekijöistä Suomessa on ollut
kunnan palveluksessa vähintään kymmenen vuotta.
Henkilöstöpolitiikan perusperiaatteisiin kuuluu, että
henkilöstö
palkataan
toistaiseksi
jatkuvaan
(vakinaiseen) työsuhteeseen, ellei määräaikaisen
työsopimuksen tekemiseen tai virkamääräyksen
antamiseen ole perusteltua syytä.
Stadens utbetalda löner och arvoden 2006 – 20111
Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2006-2011
2007
2008
2009
2010
2011
5 630
6 149
6 420
47 052
48 570
16 440
17 875
18 011
17 859
20 077
Tekniska tjänster / Tekniikka
5 779
5 951
6 301
9 128
9 510
Övriga / Muut
Lönekostn. Totalt/ Palkkakust.
yhteensä
7 777
8 261
9 403
7 755
7 609
35 626
38 236
40 135
81 777
85 766
1 000 €
Social & hälsov. / Sosiaali & terveys
Billdningstjänster / Sivistys
7
5. PERSONALSITUATIONEN
5. HENKILÖSTÖTILANNE
5.1 Årets arbetsteam
5.1 Vuoden työtiimi
Arbetsteam framtagna inom bildningsväsendet,
tekniska tjänster, stadens affärsverk och
koncernförvaltningen
Sivistystoimen, teknisten palvelujen, kaupungin
liikelaitosten ja konsernihallinnon työtiimit
Vid stadens julfest 2.12.2011 korades till årets
arbetsteam 2011 It-avdelningen. I teamet ingår
Jaakko Kaivosoja som är teamets ledare, Stefan
Häggqvist, Nina Gustafsson, Markus Åbb, Pelle
Asplund och Mika Övermark. Arbetsteamets
medlemmar fick i belöning 300 € per person.
It-avdelningen visar förmåga att ta sig an ofantligt
stora utmaningar och kunnat ta prioriteringsbeslut i
de till synes oändliga arbetsuppgifterna. Datorernas
användare är full av beundran att alla system
fungerar varje dag nästan klanderfritt. Stadens
dataanvändare får oberoende av datakunnande ett
respektfullt bemötande av It-personalen.
Kaupungin joulujuhlassa 2.12.2011 valittiin vuoden
työtiimiksi 2011 It-osasto. Tiimiin kuuluvat Jaakko
Kaivosoja sen johtajana, Stefan Hägqvist, Nina
Gustafsson, Markus Åbb, Pelle Asplund ja Mika
Övermark. Työtiimin jäsenet saivat 300 €.n
palkkion henkilöä kohden.
IT-osasto on osoittanut kykyä vastata valtaviin
haasteisiin
ja
tehdä
priorisointipäätöksiä
loputtomilta
vaikuttavissa
työtehtävissä.
Tietokoneiden käyttäjät ihailevat sitä, että kaikki
järjestelmät
toimivat
joka
päivä
liki
moitteettomasti. It-henkilöstö suhtautuu kaupungin
tietokoneita
käyttäviin
näiden
tietotekniikkataidoista riippumatta kunnioit-tavasti.
Följande arbetsteam
hedersomnämnande:
Seuraavat työtiimit saivat pienemmät palkinnot ja
kunniamaininnan:
fick
mindre
pris
och
Rådmans skolas köksor
6 personer
Itälä skolas personal
28 personer
Kyrkostrand/Jungmans skolas personal 50 personer
Dagvårds- och utbildningsverket 15 personer
Rådmanin koulun keittäjät, 6 henkilöä
Itälän koulun henkilöstö, 28 henkilöä
Kirkkorannan/Jungmanin koulun henkilöstö, 50
henkilöä
Päivähoito- ja koulutusvirasto, 15 henkilöä.
Årets arbetsteam från social- och
hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden työtiimi
Socialoch
hälsovårdsverket
Malmska
smärtrehabiliterings personal. Arbetsteamet består
av Michael Eklund, Ylva Fors, Magnus Holm,
Pernilla Landen, Seija Latvala, Jonas Lönnqvist,
Christel Nyman, Marina Passoja, Liselott Saari,
Karin Stenhäll, Marina Stenhäll och Britt-Marie
Strandvall.
Smärtrehabiliteringsteamet fick 1800 euro för
gemensam användning för personalens bästa.
Sosiaali- ja terveysviraston Malmin kipukuntouksen
henkilöstö. Työtiimiin kuuluvat Michael Eklund,
Ylva Fors, Magnus Holm, Pernilla Landen, Seija
Latvala, Jonas Lönnqvist, Christel Nyman, Marina
Passoja, Liselott Saari, Karin Stenhäll, Marina
Stenhäll ja Britt-Marie Strandvall.
Kipukuntoutustiimi sai 1800 euroa käytettäväksi
yhteisesti henkilöstön hyväksi.
8
Kipukuntoutustiimillä on pitkät tiimityön perinteet.
Työtiimillä on aina ollut selkeät tavoitteet.
Työtulosta pidetään myönteisenä ja laadukkaana.
Tiimin myönteinen ilmapiiri ja palveluhalukkuus on
pantu merkille. Henkilöstö suhtautuu aina
myönteisesti uusiin haasteisiin, mistä on hyötyä
potilaille/asiakkaille. Toimeksiantaja ja koko alueen
asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan ja sen
tulokseen. Tiimissä on hyvä yhteishenki ja
kokouksia pidetään säännöllisesti. Tavoite on
saavutettu loistavasti.
Smärtrehabiliteringsteamet har en lång tradition av
teamarbete. Arbetsteamet har alltid haft klara
målsättningar. Arbetsresultatet har uppfattats som
positivt och har hög kvalitet. Man har märkt i teamet
positiv atmosfär och tjänstvillighet. Personalen har
alltid varit positiv att möta nya utmaningar vilket
gagnar patienter/klienter. Uppdragsgivaren och
kunderna inom hela distriktet är förnöjsamma med
verksamheten och resultatet. I teamet har man god
gemenskap och man har hållit regelbundna möten.
Målsättningen har uppnåtts ”med guldkant”.
5.2. Arbetsplatsbespisning
5.2. Työpaikkaruokailu
Arbetsplatsbespisning ordnas i huvudsak på tre
olika sätt: a) Subventionerade måltidskuponger kan
användas vid ett 30-tal matserveringar i nejden med
vilka avtal har ingåtts. b) Måltidskuponger som inte
är
subventionerade
kan
användas
vid
arbetsplatsernas matsalar, såsom t.ex. Malmskas
matsal, matsalar vid Nykarleby hvc samt vid
åldringshem,
skolor
och
daghem.
Även
grannkommunernas åldringshems matsalar ingår i
denna krets. c) Beroende på arbetsuppgifternas art,
kan de anställda få den dagliga måltiden som
naturaförmån. I så fall betalar de berörda skatt på
förmånen.
Työpaikkaruokailu järjestetään pääasiassa kolmella
eri tavalla: a) subventoituja ruokalippuja voidaan
käyttää
n.
kolmessakymmenessä
seudun
ruokailupaikassa, joiden kanssa on tehty sopimus;
b) subventoimattomia ruokalippuja voidaan käyttää
työpaikkojen
ruokaloissa,
esim.
Malmin
ruokasalissa, Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen
ruokasaleissa sekä vanhainkodeissa, kouluissa ja
päiväkodeissa. Myös naapurikuntien vanhainkotien
ruokalat kuuluvat näihin; c) työtehtävien laadun
mukaan työntekijät voivat saada päivittäisen
ateriansa luontoisetuna. Tuossa tapauksessa edusta
on maksettava veroa.
Måltidskuponger
Ruokaliput
Följande måltidskuponger kan enligt särskilda
regler användas av anställda under arbetsdagar.
Kupongernas pris i januari 2012 är följande:
Työntekijät voivat käyttää seuraavia ruokalippuja
työpäivinä erityisten sääntöjen mukaan. Lippujen
hinnat olivat tammikuussa 2012 seuraavat:
Lunch, blå eller grön kupong 5,60 €.
Lättlunch, vit kupong 4,20 €
Kvällsmål, orange 2,10 €
Lounas, sininen tai vihreä lippu, 5,60 €.
Kevytlounas, valkoinen lippu, 4,20 €
Iltapala, oranssi lippu, 2,10 €
PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER
HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ
Måltidskuponger, restaurang,
Aterialipukkeita, ravintola
Måltiskuponger, arb.platsen ca.
Aterialipukkeita työpaikalla, n.
Måltider, naturaförmån ca.
Aterioita, luontaisetu n.
MÅLTIDER TOTALT,
ATERIOITA YHTEENSÄ
2007
2008
2009
2010
2011
31 236
32 143
33693
48306
50983
8 408
9 133
8064
60991
68769
62 999
63 117
63908
65017
70690
102 643
104 393
105665
174314
190442
9
5.3. Personalens sjukfrånvaro
5.3. Henkilöstön sairauspoissaolot
Fastän den största organisationsändringen skedde
2009/2010 så har en hel del ändringar gjorts
2010/2011. T.ex. hör Malmska fastigheters
servicemän samt städarna och kökspersonalen från
och med 2011 till Centralen för interna stödtjänster.
Det här försvårar en direkt jämförelse av
sjukfrånvaron med tidigare år.
Vaikka enin osa organisaationmuutoksesta tapahtui
2009/2010, on melkoisesti muutoksia tehty
2010/2011. Esimerkiksi Malmin kiinteistöjen
huoltomiehet sekä siivoojat ja keittiöhenkilöstö
kuuluvat vuodesta 2011 lukien sisäiseen
tukipalvelukeskukseen.
Tuo
vaikeuttaa
sairauspoissaolojen vertaamista suoraan edellisiin
vuosiin.
Personalens medelsjukfrånvaro och det totala
antalet
sjukfrånvarodagar
har
ökat,
men
sjukfrånvaron har minskat inom de flesta
sektorerna. Det är inom äldreomsorgen, hemvården
och boenden, som sjukfrånvaron ökat med 2 541
kalenderdagar. Inom bildningstjänsterna har
sjufrånvaron minskat med 1 375 dagar, fastän en
ökning med 602 kalenderdagar skett inom den
grundläggande utbildningen.
Henkilöstön keskimääräiset sairauspoissaolot ja
sairauspoissaolopäivien
yhteismäärä
on
lisääntynyt,
mutta
useimpien
toimialojen
sairauspoissaolot
ovat
vähentyneet.
Vanhushuollossa, kotihoidossa ja asumisissa ovat
sairauspoissaolot lisääntyneet 2.541 kalenteripäivää. Sivistyspalveluissa sairauspoissaolot ovat
vähentyneet 1.375 päivää, vaikka perusopetuksessa
ne ovat lisääntyneet 602 kalenteripäivää.
Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar/anställd, olycksfall ingår)
Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, tapaturmat mukaan luettuna)
2010 - 2011
Medelsjukfrånvaro
Sairauspoissaolojen keskiarvo
Antal kalenderdagar
Kalenterpäivien
lukumäärä
Medelsjukfrånvaro
Sairauspoissaolojen keskiarvo
2010
Antal kalenderdagar
Kalenterpäivien
lukumäärä
2011
Social- & hälsov./
Sosiaali ja terveys
15,3
25 519
16,9
28 421
Bildningstjänster/Sivistys
12,8
9 368
10,9
7 993
Tekniska tjänster/Tekniikka
21,1
5 805
17,9
6 316
Övriga/Muut
Hela personalen/
Koko henkilöstö
8,2
1 550
10,8
2 004
14,9
42 242
15,2
44 734
Sjukfrånvarons indelning i kortare och längre frånvaron 2011
Sairauspoissaolojen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 2011
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
sochv/sostv
bildn./sivistys
tekniska/tekniikka
övriga/muut
1Ͳ3dgr/pv 4Ͳ10dgr/pv 11Ͳ60dgr/pv 61Ͳ90dgr/pv
10
91Ͳ180
dgr/pv
180Ͳ dgr/pv
Alla arbetsplatser / Kaikki työpaikat
25000
2010
20000
2011
15000
10000
5000
0
1Ͳ3dgr/pv
4Ͳ10
dgr/pv
11Ͳ60
dgr/pv
61Ͳ90
dgr/pv
91Ͳ180
dgr/pv
180Ͳ
dgr/pv
Den procentuella andelen dagar enligt frånvarons längd.
Poissaolon pituuden mukaan kertyvä prosentuaalinen osuus päivistä
4%
4%
3%
2011
18%
1Ͳ3dgr/pv
4Ͳ10dgr/pv
20%
51%
11Ͳ60dgr/pv
61Ͳ90dgr/pv
91Ͳ180dgr/pv
Yli puolet kaikista sairauspoissaoloista ovat
keskipitkiä, 11–60 päivän poissaoloja. Vuonna 2010
niiden osuus oli 49 %. Sekä työnantajan että
työterveyshuollon tukitoimet ovat hyvin tärkeitä
ehkäistäessä
keskipitkien
sairauspoissaolojen
muuttumista pitkäaikaisiksi sairauspoissaoloiksi. Jos
työnantaja voi tuki- ja ehkäisytoiminnalla estää
varhaisvaiheessa sairauspoissaolojen pitkittymisen,
se tuottaa suuria säästöjä. Tässä kohden
henkilöstöhallinto
tahtoo
korostaa
kaikille
esimiehille Tuetaan työkykyä yhdessä -oppaan
käyttämisen tärkeyttä.
Av sjukfrånvaron utgör den medellånga frånvaron,
11-60 dagar, över hälften av all sjukfrånvaro. År
2010 utgjorde den 49 %. Stödåtgärder både av
arbetsgivaren och av företagshälsovården är
mycket viktiga för att den medellånga
sjukfrånvaron
inte
skall
övergå
i
långtidssjukskrivningar. Kan arbetsgivaren med
stödjande och förebyggande verksamhet i ett tidigt
skede förhindra längre sjukskrivningar är det fråga
om
stora
inbesparingar.
Här
vill
personalförvaltningen betona vikten av att alla
förmän
använder
sig
av
anvisningarna
”Tillsammans stöder vi arbetsförmågan”.
Eniten poissaoloja on vanhushuollon henkilöstön ja
siivoojien ja laitosapulaisten keskuudessa. Iällä ei
ole kovin suurta merkityistä fyysisesti kevyiden
ammattien sairauspoissaoloissa, mutta fyysisesti
raskaissa töissä sairauspoissaolot lisääntyvät
keskimäärin n. 10–15 päivällä/vuosi yli 55vuotiailla työtekijöillä. Tuo koskee kaupungin
henkilöstöä. Edellä mainituissa ammattiryhmissä on
monia ikääntyneitä työtekijöitä.
Den högsta frånvaron finns bland personalen inom
äldreomsorgen
och
bland
städarna
och
anstaltsbiträdena. Åldern har inte så stor betydelse
för sjukfrånvaron inom yrken som är fysiskt lätta.
Men inom fysiskt tunga arbeten ökar sjukfrånvaron
i medeltal med ca 10-15 dagar/år för anställda över
55 år. Det här gäller stadens personal. Inom ovan
nämnda yrkesgrupper finns många äldre
arbetstagare.
11
De främsta av företagshälsovården statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro (den procentuella andelen sjukdagar)
Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: (sairauspäivien prosentuaalinen osuus)
2010
tumörer,kasvaimet
blodtryck,
verenpaine
skador,vammat*
stödͲ o.
rörelseorgan,
tukiͲ jaliikuntaelin
mentalastörningar,
mielenterv.
graviditet,raskaus
2011
andnigsorgan,
hengityselim
35%
30%
25%
20%
15%
10%
5%
0%
* med skador avses olycksfall både på arbetsplatsen och under fritiden
vammoilla tarkoitetaan sekä työpaikalla että vapaa-aikana sattuneita tapaturmia
I den här statistiken finns inte 1-3 dagars frånvaro
med, de anställda ställer då oftast sin egen diagnos.
Orsakerna till sjukfrånvaro är i stort de samma
som tidigare år. En liten ökning av frånvaro i
samband med graviditet, vid olycksfall och med
anledning av tumörer förekommer ändå.
Tähän tilastoon ei ole otettu mukaan 1–3 päivän
poissaoloja, työntekijät tekevät tuolloin useimmiten
itse diagnoosinsa. Sairauspoissaolojen syyt ovat
suunnilleen samat kuin edellisvuosina. Raskauksiin,
tapaturmiin ja kasvaimiin liittyvä vähäinen
poissaolojen lisäys on kuitenkin havaittavissa.
Åtgärder för att minska sjukfrånvaron finns under
punkt 7.2 Verksamhet för att upprätthålla
arbetsförmågan.
Sairauspoissaolojen vähentämistoimenpiteet ovat
kohdassa 7.2, Työhyvinvointitoiminta.
5.4. Arbetsolycksfall
5.4. Työtapaturmat
Under 2011 har inträffat 123 olycksfall, av dem 34
% under arbetsfärd. Av olycksfallen är 43 %
olyckor som inte förorsakat några eller mindre än 3
dagars sjukfrånvaro.
Vuoden 2011 aikana on sattunut 123 tapaturmaa,
niistä 34 % työmatkalla. Tapaturmista 43 % ei ole
aiheuttanut yhtään poissaoloa tai lyhemmän kuin 3
päivän sairauspoissaolon.
Av ersättningsdagarna har 63 % förorsakats av
olyckor där en anställd fallit/fallit omkull och 19 %
av plötslig fysisk belastning.
Korvauspäivistä 63 % on johtunut tapaturmista,
joissa työntekijä on pudonnut/kaatunut, ja 19 %
äkillisestä fyysisestä kuormituksesta.
Foto: Pirjo Salonen
12
Antal olycksfall / Tapaturmien määrä 2010-2011
60
50
2010
2011
40
30
20
10
0
Olycksfallunder
arbetsfärd
Työmatkatapaturma
Olycksfall,mindreän3
Olycksfall,minst3
dagar.Tapaturmatalle3 sjukdagar.Tapaturmat
sairp
väh.3sairpv
Antal ersättningsdagar/Korvauspäivien lukumäärä 2010 – 2011
500
400
SocialͲ &hälsov./Sosiaali
jaterveys
300
Bildningstjänster/Sivistys
200
Tekniska
tjänster/Tekniikka
100
Övriga/Muut
0
Vakuutusyhtiö on korvannut yhteensä 901 päivää
(omavastuu 1–3 päivää), yhteensä tapaturmat ovat
aiheuttaneet 971 sairauspoissaolopäivää, 457
sosiaali- ja terveysalalla ja 514 muilla toimialoilla.
Försäkringsbolaget har ersatt sammanlagt 901 dagar
(självrisk 1-3 dagar), totalt har olycksfallen
förorsakat 971 sjukfrånvarodagar, 457 inom socialoch hälsovårdssektorn och 514 inom övriga
sektorer.
Till If erlagda olycksfallsförsäkringspremier
If:ille maksetut tapaturmavakuutusmaksut
Olycksfallsersättningar, av If betalda,
Ifin maksamat tapaturmakorvaukset
2010
2011
262 122
167 038 €*
41 056 €
95 238 €
* Förskott/ennakko
Vuoden 2011 aikana on raportoitu yhteensä 54
”väkivallan uhkaa ja vaaratilannetta”, niistä 42
”väkivallan uhkaa”.
Väkivallan
uhkaa
on
ilmennyt
lähinnä
vanhushuollossa ja vammaispalvelussa, mutta myös
muilla toimialoilla. Väkivallan uhka ja vaaratilanne
-lomake otettiin käyttöön kaikilla toimialoilla
vuoden 2010 aikana. Vuonna 2011 on järjestetty
Under 2011 har sammanlagt 54 ”Hot om våld och
tillbud” rapporterats, av dem gäller 42 ”Hot om
våld”.
Hot om våld har främst förekommit inom
äldreomsorgen och inom handikappservicen, men
även inom övriga sektorer. Blanketterna för ”Hot
om våld och tillbud” togs i bruk inom samtliga
sektorer under 2010. Under 2011 har flera
13
useita turvallisuuskoulutustilaisuuksia. Niissä on
huomioitu lähinnä itsepuolustusnäkökohta ja se,
miten muita (useimmiten asiakkaita) suojellaan
vahingoittamatta väkivaltaa käyttänyttä.
Vammat ovat olleet lähinnä vähäisiä mustelmia ja
repimähaavoja - mutta vaikuttaneet työntekijöihin
myös henkisesti.
säkerhetsutbildningstillfällen ordnats. Här har man
främst beaktat självförsvarsaspekten samt hur man
skyddar övriga (oftast klienter) utan att skada den
som utövat våld. Skadorna har främst varit mindre
blåmärken och rivsår – men har även påverkat
arbetstagarna psykiskt.
Att på arbetsplatsen beakta tillbuden och vidta
åtgärder
för
att
förhindra
motsvarande
tillbud/olyckor samt arbetsplatsernas interna
riskkartläggningar är de viktigaste redskapen när
det gäller att förebygga arbetsolycksfall.
Vaaratilanteiden
huomioon
ottaminen
työpaikalla ja vastaavien tilanteiden/tapaturmien ehkäisemistoimet sekä työpaikkojen
sisäiset riskienkartoitukset ovat työtapaturmien ehkäisyn tärkeimpiä välineitä.
Tillsammans med Skadeförsäkringsbolaget If har
ordnats informationstillfällen både angående
ansvarsförsäkringar och angående olycksfallsförsäkringar.
Vahinkovakuutusyhtiö If:n kanssa on järjestetty
tiedotustilaisuuksia sekä vastuuvakuutuksista ja
tapaturmavakuutuksista.
5.5. Annan frånvaro
5.5. Muu poissaolo
Staden förhåller sig positiv till olika former av
familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna
moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskapsledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet
och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren
positivt
på
begärda
studieledigheter,
alterneringsledigheter
och
tidsbestämda
deltidsarrangemang.
Gällande
prövningsbaserade
tjänsteoch
arbetsledigheter finns en princip som i korthet går ut
på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt
till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av
orsak. Ledigheten kan dock avslås ifall
arbetsgivaren inte kan finna en tillfredställande
ersättande skötsel av tjänste-/arbetsuppgifterna
(vikarie) för den tid som ledigheten varar. Det är
också möjligt att göra avsteg från principen om
tillräcklig orsak härtill finns.
Kaupunki
suhtautuu
myönteisesti
erilaisiin
perhevapaisiin. Tuohon luokkaan voidaan laskea äitiysvapaa,
vanhempainvapaa,
isyysvapaa,
vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja
sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu
mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin
opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin
osa-aikajärjestelyihin.
Harkinnanvaraisiin virka- ja työvapaisiin sovelletaan
lyhyesti ilmaistuna periaatetta, jonka mukaan työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus
yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä
riippumatta. Vapaahakemus voidaan kuitenkin hylätä,
ellei työnantaja pysty järjestämään virka/työtehtävien hoitoa (sijaista) tyydyttävällä tavalla
vapaan kestoajaksi. Periaatteesta on myös
mahdollisuus tehdä poikkeus, jos siihen on riittävä
syy.
5.6. Pensioner
5.6. Eläkkeet
En anställd kan gå i ålderspension när som helst i
åldern 63-68 år. En anställd som är född före år 1960
och som har inlett sin kommunala anställning före
1993 har en personlig ålder för ålderspension,
uträknad så att den infaller i åldern 63-65 år. Den
som har en personlig avgångsålder bör kvarstå i
anställning till denna ålder för att kvarhålla rätten till
tilläggspensionsdel.
Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle milloin
tahansa 63–68 vuoden iässä. Ennen vuotta 1960
syntyneellä työntekijällä, joka on tullut kunnan
palvelukseen ennen vuotta 1993, on henkilökohtainen
eläkeikä, joka on laskettu ikävuosiin 63–65
sijoittuvaksi. Sen, jolla on henkilökohtainen eläkeikä,
on pysyttävä työsuhteessaan tuohon ikään asti
säilyttääkseen oikeuden lisäeläkeosuuteen.
Fortsatt förvärvsarbete sporras bl.a. genom en
pensionstillväxtprocent som stiger med åldern.
Ansiotyössä jatkamista kannustetaan mm. siten, että
eläkkeenkarttumisprosentti nousee iän myötä.
14
Eläkettä karttuu vuosiansioista seuraavasti:
Pensionens tillväxt på årsinkomsten:
x
x
x
fram till 53 års ålder med 1,5 %,
därifrån fram till 63 år med 1,9 % och
från fyllda 63 år med 4,5 %.
x
x
x
På grund av den flexibla pensionsåldern kan man inte
förutse de årliga pensionsavgångarna. Man kan dock
beräkna att under de inkommande tio åren kommer i
genomsnitt ca 70-80 personer per år att gå i pension.
Därtill kommer sannolikt olika former av
deltidspensioner.
53 ikävuoteen asti 1,5 %
siitä lähtien 63 vuoteen asti 1,9 % ja
63 ikävuoden jälkeen 4,5 %.
Joustavan
eläkeiän
vuoksi
ei
vuotuisia
eläkkeellesiirtymisiä voi ennakoida. Kuitenkin
voidaan arvioida, että seuraavien kymmenen vuoden
aikana tulee keskimäärin n. 70–80 henkilöä vuodessa
siirtymään eläkkeelle. Lisäksi käytössä on
todennäköisesti erilaisia osa-aikaeläkemuotoja.
Ur arbetstagarens synpunkt fungerar systemet så att
ju längre man fortsätter att förvärvsarbeta, desto
bättre pension får man.
Työntekijän kannalta järjestelmä toimii siten, että
mitä kauemmin jatkaa ansiotyössä, sitä paremman
eläkkeen saa.
Arbetstagarna kan kontrollera sin egen situation
med hjälp av en pensionskalkylator som finns på
webb-sidorna (www.keva.fi). Kalkylatorn beräknar
pensionens belopp i olika åldrar vid avgång med
ålderspension, förtida
ålderspension
eller
deltidspension.
Työntekijät voivat tarkistaa oman eläkkeensä
karttumisen eläkelaskurin avulla, joka on Internetsivuilla (www.keva.fi). Laskuri arvioi eläkkeen
määrän eri-ikäisenä vanhuuseläkkeelle, varhennetulle
vanhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle lähdettäessä.
Pensionsform
Eläkemuoto
2010
2011
Ålderspens./Vanhuuseläke
71
55
Deltidspension/Osa-aikaeläke
16
10
Inv.pens/Työkyvyttömyyseläke
9
4
Part. inv.pens./Ositt. työkyvyttömyyseläke
20
5
Rehab.stöd/Kuntoutustuki
7
6
Arbetslöshpens./Työttömyyseläke
6
0
129
80
Indiv.förtidspens/Yksilöll. varhaiseläke
Pensioner totalt / Eläkkeitä yhteensä
6. PERSONALUTBILDNING
6. HENKILÖSTÖKOULUTUS
Målsättningen med personalutbildningen är att
säkerställa och öka kunnandet samt att upprätthålla,
utveckla
och
fördjupa
yrkesskickligheten.
Personalutbildningen samordnas för yrkesgrupper
med liknande behov, både internt och regionalt.
Värdkommunen medförde nya utmaningar för
personalutbildningen och ett intensifierat samarbete
över sektorgränser har startats.
Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on varmistaa
osaaminen ja lisätä sitä, sekä ylläpitää, kehittää ja
syventää ammattitaitoa. Samantapaisia tarpeita
omaavien ammattiryhmien henkilöstönkoulutus
sovitetaan yhteen, sekä sisäisesti että alueellisesti.
Kuntaisännyys toi muassaan uusia haasteita
henkilöstökoulutukseen, ja toimialarajat ylittävä
tehostettu yhteistyö on aloitettu.
15
Fortbildningsplaneraren har varit avlönad 70 % för
social- och hälsovården och 30 % för hela staden
Jakobstad.
Täydennyskoulutuksen suunnittelija on palkattu 70prosenttiseti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 30prosenttisesti koko Pietarsaaren kaupungille.
Personalen skall få någon form av utbildning minst
en gång i året. Så långt som möjligt sker
utbildningen i Jakobstad. De kunskaper som finns i
förvaltningen skall utnyttjas så att den förs vidare
där det är motiverat.
Henkilöstö saa jonkin muotoista koulutusta vähintään
kerran vuodessa. Koulutus järjestetään mikäli
mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa
hyödynnetään siten, että se välitetään edelleen, kun
asia on perusteltua.
Kursdagar / anställd 2011
Kurssipäiviä / työntekijä 2011
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
SocialͲ ochhälsov./ Bildningstjänster/ Tekniskatjänster/
SocsiaaliͲ jaterv.
Sivistys
Teknisetpalvelut
Övriga/Muut
Personalens fortbildning 2011
Henkilöstön täydennyskoulutus 2011
Totalkostnaderna för fortbildning år 2011 inom hela
staden var 484 642 €. Till mycket omfattande del
har kostnaderna gått från enheternas budgetkonton.
Från personalbyråns centrala utbildningskonto har
vissa fortlöpande kurser ordnats för stadens
personal (t.ex. kurser i Adb-program och
nödvändiga
språkkurser
via
arbis
och
työväenopisto). Ytterligare har från det centrala
kontot använts till understöd för enskild utbildning.
Täydennyskoulutuksen kustannukset olivat koko
kaupungissa yhtensä 484.642 € vuonna 2011.
Kustannukset on maksettu valtaosin yksiköiden
talousarviotileiltä. Henkilöstötoimiston keskeiseltä
koulutustililtä on kustannettu eräitä jatkuvia
kursseja kaupungin henkilöstölle (esim. atkohjelmistokursseja ja tarpeellisia kielikursseja
suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen
kautta). Lisäksi keskeistä tiliä on käytetty
yksittäisen koulutuksen tukemiseen.
Personalens yrkesfortbildning baserar sig på årligen
planerade behovskartläggningar. För att kunna
tillfredsställa personalens utbildningsbehov och
göra en mera systematisk planering har man bett
personalen diskutera utbildningsbehoven och
sammanställa
dem.
Utbildningsplaneraren
rapporterar till de olika områdescheferna som i sin
tur gör prioriteringarna utgående från personalens
utbildningsbehov.
Henkilöstön
ammatillinen
täydennyskoulutus
perustuu
vuosittain
suunniteltuihin
tarvekartoituksiin.
Jotta
henkilöstön
koulutustarpeeseen voitaisiin vastata ja suunnitella
koulutusta järjestelmällisemmin, on henkilöstöä
pyydetty keskustelemaan koulutustarpeista ja
kokoamaan tietoa niistä. Koulutussuunnittelija
raportoi eri toimialapäälliköille, jotka puolestaan
laativat
tärkeysjärjestyksen
henkilöstön
koulutustarpeiden mukaan.
16
En arbetsgrupp bestående av
personal-direktören,
personalchefen,
arbetarskyddschefen,
representant
från
tekniska
sektorn
och
utbildningsplaneraren har i
samarbete med Optima ordnat 4
förmannautbildingsdagar under
2011. Man har utgått från
stadens strategiprogram för att
implementera
strategin
i
verksamheten.
Henkilöstöjohtajasta,
henkilöstöpäälliköstä, työsuojelupäälliköstä, teknisen toimialan
edustajasta ja koulutussuunnittelijasta koostuva työryhmä
on järjestänyt yhteistyössä
Optiman
kanssa
4
esimieskoulutuspäivää vuonna
2011.
Kaupungin
strategiaohjelmaa on pidetty
lähtökohtana
strategian
soveltamisessa toimintaan.
Foto: Pirjo Salonen
En
skräddarsydd
ledarskapsutbildning
för
förmännen inom staden Jakobstad ordnas under
åren 2011-2013 med Optima som arrangör.
Pietarsaaren kaupungin esimiehille räätälöity
johtamiskoulutus järjestetään vuosina 2011–2013
Optiman toimesta
Under året har samarbetet med Välittäjä- och
Kasteprojekten fortsatt. Ta upp oron är en satsning
där man har som mål att utbilda en stor del av
personalen. Utbildningen är sektoröverskridande
och mångprofessionell. Sifkoprojektet där socialoch hälsovården varit med som delfinansiär och
samarbetspartner avslutades 2011. Sifkocenters
portal fungerar fortfarande. Portalen används för att
informera om fortbildning, föreläsare, forskning
och utveckling inom social-, hälso-, sjukvården, och
dagvården inom Svenska Österbotten. Större
utbildningsenheter som Toimiva lapsi ja perhe har
pågått under året med egen utbildare (psykolog
Anne Pirttimaa). Den första kursen blev klar i
december och deltagarna fick sina betyg. Pressen
hade inbjudits till tillfället. I februari stod socialoch
hälsovårdsverket
som
arrangör
för
utbildningsdagar i Pörkenäs för Finlands
svenskspråkiga krisgrupper. Under året har
vårdkedjor presenterats för personalen i olika
sammanhang både på läkarnas fredagsmöten och i
samband
med
andra
personalutbildningar.
Utbildningsplaneraren har deltagit i möten som
YLVA i Tammerfors ordnat. Där samlas en grupp
”tutkimuskehittäjät” som bl.a. diskuterar forskning
och speciellt läkarnas fortbildning. I oktober
ordnades en utbildningsdag om vaccinationer.
Forskare från THL medverkade och på kvällen
bjöds också allmänheten till informationstillfället i
Optima.
Välittäjä ja Kaste -hankkeiden kanssa tehtävä
yhteistyö on jatkunut vuoden aikana. Huolen
puheeksiottaminen on panostus, jossa tavoitteena
on kouluttaa valtaosa henkilöstöstä. Koulutus on
toimialarajat ylittävää ja moniammatillista.
Sosiaali- ja terveydenhuolto oli vuonna 2011
päättyneen Sifko-hankkeen osarahoittaja ja
yhteistyökumppani. Sifko-keskuksen portaali toimii
edelleen. Portaalia käytetään ruotsinkielisen
Pohjanmaan
sosiaalija
terveydenhuollon
täydennyskoulutuksesta,
luennoitsijoista,
tutkimuksesta ja kehittämisestä ja päivähoidosta
tiedottamiseen. Laajempia koulutuskokonaisuuksia,
kuten Toimiva lapsi ja perhe, on pidetty vuoden
aikana oman kouluttajan johdolla (psykologi Anne
Pirttimaa).
Ensimmäinen
kurssi
valmistui
joulukuussa, ja osallistujat saivat todistuksensa.
Lehdistö oli kutsuttu tilaisuuteen. Helmikuussa
sosiaali- ja terveysvirasto järjesti Pörkenäsissä
koulutuspäivät suomenruotsalaisille kriisiryhmille.
Vuoden aikana on henkilöstölle esitelty eri
yhteyksissä
hoitoketjuja,
sekä
lääkäreiden
perjantaikokouksissa
että
muiden
henkilöstökoulutusten
yhteydessä.
Koulutussuunnittelija on osallistunut YLVAn
Tampereella järjestämiin kokouksiin. Siellä
kokoontuu ”tutkimuskehittäjien” ryhmä, joka
keskustelee mm. tutkimuksesta ja erityisesti
lääkärien täydennyskoulutuksesta. Lokakuussa
järjestettiin koulutuspäivä rokotteista. THL:n
tutkijoita osallistui siihen, ja illalla kutsuttiin myös
yleisö tiedotustilaisuuteen Optimaan.
17
7. ARBETSMILJÖN
8. TYÖYMPÄRISTÖ
Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och
-redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en
god arbetsledning har stor betydelse för personalens
säkerhet, hälsa och välbefinnande.
Työympäristöllä, tarkoituksenmukaisilla työtiloilla
ja
-välineillä
sekä
hyvällä
sosiaalisella
työilmapiirillä ja hyvällä työnjohdolla on tärkeä
merkitys
henkilöstön
turvallisuudentunteelle,
terveydelle ja hyvinvoinnille
7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet
7.1 Työsuojeluyhteistyö
Syftet med arbetarskyddet är att säkerställa trygga
och sunda förhållanden på arbetsplatserna och
hjälpa
arbetstagarna
att
upprätthålla
sin
arbetsförmåga. Arbetarskyddet är en kontinuerligt
fortgående process där arbetsmiljön granskas,
följderna och förändringarna förutses och
missförhållandena
rättas
till.
Arbetarskyddsverksamheten bygger till stor del på
en bedömning av riskerna på arbetsplatsen och på
de planer som gjorts upp i samarbete med de
anställda. Obs! De psykosociala riskerna är minst
lika stora som de fysiska.
Työsuojelun tarkoituksena on työpaikkojen
turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen
ja
työntekijöiden
auttaminen
työkykynsä
ylläpitämisessä. Työsuojelu on jatkuva prosessi,
jossa työympäristöä tarkastetaan, vaikutukset ja
muutokset ennakoidaan ja epäkohdat oikaistaan.
Työsuojelutoiminta
perustuu
suurelta
osin
työpaikan
vaaratekijöiden
arviointiin
ja
työntekijöiden kanssa yhteistyössä laadittuihin
suunnitelmiin. Huom! Psykososiaaliset riskit ovat
vähintään fyysisten veroiset.
Samarbetet inom arbetarskyddet, liksom övrigt
samarbete med personalen, har skett enligt
”Överenskommelsen om samarbete” som trädde i
kraft 1.1.2010. Ett verksamhetsprogram för den
interna arbetarskyddsverksamheten 2011-2014
”Arbetarskyddet – en del av allas arbete och
yrkeskunskap” har godkänts och tagits i bruk. I
programmet betonas främst den förebyggande
aspekten samt ansvarsfrågorna. ”Ergonomin i
arbetet”, som under 2011-2014 är ett av
tyngdpunktsområdena inom arbetarskyddet, har
lyfts fram. En arbetarskyddsfullmäktig är
företagsfysioterapeut och hennes kunskaper har
använts på många arbetsplatser.
Työsuojeluyhteistyötä, kuten muutakin yhteistyötä
on tehty henkilöstön kanssa 1.1.2010 voimaan
tulleen Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.
Sisäisen
työsuojelutoiminnan
2011–2014
toimintaohjelma ”Työsuojelu osaksi jokaisen
Social- och hälsovårdsministeriet har i sin ”Policy
för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år
2020” följande målsättning: Den livslånga
arbetstiden ökar med 3 år fram till 2020.
För
att
uppnå
målsättningen
har
regionförvaltningsverket (tidigare arbetarskyddsdistriktet) intensifierat sina inspektioner på
arbetsplatserna. Vid inspektionerna fokuserar man
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on Työympäristön
ja työhyvinvoinnin linjauksissaan vuoteen 2020
seuraava
tavoite:
elinikäisen
työssäoloajan
piteneminen kolmella vuodella vuoteen 2020
mennessä.
Tavoitteen saavuttamiseksi on aluehallintovirasto
(entinen työsuojelupiiri) tehostanut työpaikoilla
tekemiään tarkastuksia. Tarkastuksissa keskitytään
työtä ja ammattitaitoa” on hyväksytty ja otettu
käyttöön. Ohjelmassa painotetaan lähinnä
ehkäisevää näkökulmaa ja vastuuasioita.
”Työergonomiaa”, joka on vuosina 2011–2012
työsuojelun painotusalueita, on korostettu. Yksi
työsuojeluvaltuutettu on työfysioterapeutti ja
hänen osaamistaan on käytetty monilla
työpaikoilla.
18
på om det finns fungerande ledningssystem och
rutiner för säkerheten. Under 2011 har
regionförvaltningsverkets inspektörer gjort 22
inspektioner på stadens arbetsplatser
selvittämään johtamisjärjestelmän toimivuutta ja
turvallisuusrutiineja. Vuoden 2011aikana ovat
aluehallintoviraston
tarkastajat
tehneet
22
tarkastusta kaupungin työpaikoille.
Övertid
Ylityö
Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet
övertidstimmar per anställd. Arbetstidslagen tillåter
250 h + 80 h (lokal överenskommelse) = 330
övertidstimmar per anställd/år.
Hamnverket
har
det
största
antalet
övertidstimmar/anställd. Hamnverkets tjänster till
fartygen (förtöjningar, skiftningar, avgångshändelser, vatten, avfall mm) har ökat med ca 8 %
från 2010 till 2011.
Seuraavassa selostetaan ylityötä ainoastaan niiden
työpakkojen/osastojen kohdalta, joilla on eniten
ylityötunteja työntekijää kohden. Työaikalaki sallii
250 h + 80 h (paikallinen sopimus) = 330
ylityötuntia työntekijää kohden vuodessa.
Satamalaitoksella
on
eniten
ylityötunteja/
työntekijä.
Satamalaitoksen
aluspalvelut
(kiinnitykset, siirrot, lähtötapahtumat, vesi, jätteet
jne.) ovat lisääntyneet n. 8 % vuodesta 2010
vuoteen 2011.
Övertidstimmar/anställd
TV, kom.tek./timavl
TV, kunnallistekn /tuntip
Jakobstads vatten/timavl
Pietarsaaren vesi/tuntip
Jakobstads energiv/timavl
Pietarsaaren energial/tuntip.
Jakobstads hamn
Pietarsaaren satama
Ylityötunnit/työntekijä
2007
2008
35
43
2009
34
2010
43
2011
37
10
6
31
35
36
47
38
40
29
38
209
239
190
228
246
Det sammanlagda antalet betalda övertidstimmar
inom social- och hälsovårdsverket är 2 016 timmar,
år 2010 var antalet övertidstimmar 2 129.
Maksettuja
ylityötunteja
on
sosiaalija
terveysvirastossa yhteensä 2.016; vuonna 2010
ylityötunteja oli 2.129.
7.2 Verksamhet för att upprätthålla
arbetsförmågan (Tyhy-verksamhet)
7.2 Työhyvinvointitoiminta
(Tyhy-toiminta)
När verksamheten för att upprätthålla och främja
arbetsförmågan på arbetsplatsen genomförs på ett
bra sätt och på lång sikt hjälper den arbetstagarna
att må bra i sitt arbete och att bevara sin
arbetsförmåga. Verksamheten förebygger också
arbetsoförmåga.
Detta
förbättrar
samtidigt
lönsamheten och funktionsförmågan på ett hållbart
sätt.
Kun
työhyvinvoinnin
ja
työkyvyn
edistämistoimintaa
tehdään
työpaikalla
onnistuneesti ja pitkäjänteisesti, se auttaa
työntekijöitä voimaan
hyvin työssään ja
säilyttämään työkykynsä. Toiminta ehkäisee myös
työkyvyttömyyttä. Näin se parantaa samalla
kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla.
19
Tyhy-toiminnan yhtenäistäminen aloitettiin jo
vuonna 2009. Toiminta on järjestetty 2010–2011
yhteisen
Tyhy-suunnitelman
ja
kaikille
työntekijöille yhteisten periaatteiden mukaan.
Redan under år 2009 påbörjades arbetet med att
harmonisera tyhy-verksamheten. Verksamheten har
år 2010 - 2011 ordnats enligt en gemensam tyhyplan och enligt gemensamma principer för alla
anställda.
Pitkien sairauspoissaolojen ehkäisemiseen liittyvät
ohjeet Tuetaan työkykyä yhdessä on yhtenäistetty
vuonna 2010. Tammikuussa 2012 tehdyn
henkilöstökyselyn mukaan vielä suuri osa
henkilöstä ei tunne ohjeita. 28 % esimiehistä on
vastannut, etteivät he käytä ohjeita ollenkaan.
Ohjeet päivitetään v. 2012 Kelan pitkistä
sairauspoissaoloista antamien uusien määräysten
vuoksi.
Anvisningarna för att förebygga längre sjukfrånvaro
”Tillsammans stöder vi arbetsförmågan” har
harmoniserats 2010. Enligt en personalförfrågan i
januari 2012 är det ännu en stor del av personalen
som inte känner till dem. 28 % av förmännen har
svarat att de inte alls använder sig av anvisningarna.
Anvisningarna kommer att uppdateras 2012 på
grund av FPA:s nya bestämmelser ang. längre
sjukfrånvaro.
I samma enkät frågades även ifall personalen
känner till anvisningarna hur man ska gå till väga
ifall man upplever sig osakligt bemött.
5. Känner du till anvisningarna ”Tillsammans
stöder vi arbetsförmågan”? Anvisningarna
gäller diskussion o stöd vid längre
sjukfrånvaro./
Tunnetko ohjeet ”Tuetaan työkykyä yhdessä”?
Ohjeet koskevat pitkiin sairauspoissaoloihin
liittyviä keskustelua ja tukea.
6. Ordnar du diskussion med anställda i
enlighet med ovan nämnda anvisningar?/
Järjestätkö keskusteluja työntekijöiden kanssa
yllä olevien ohjeiden mukaisesti?
Denna fråga besvaras endast av förmän.
Tähän kysymykseen vastaavat vain esimiehet
4. Känner du till arbetsgivarens anvisningar
hur du skall gå till väga ifall du eller dina
arbetskamrater upplever att du/ni blir osakligt
bemött eller mobbad? /
Tunnetko työnantajan ohjeet siitä, miten
toimia jos sinä tai työkaverisi koette, että
teitä on kohdeltu epäasiallisesti tai kiusattu?
Samassa kyselyssä kysyttiin myös, tunteeko
henkilöstö ohjeet menettelytavoista koettaessa
epäasiallista kohtelua.
Nej/Ei
Ja/Kyllä
0%
20%
40%
60%
0%
10%
20%
20%
40%
80%
Har inte funnits
behov/ Ei ole ollut…
Nej, inte alls / Ei
lainkaan
Ja, ibland / Kyllä,
joskus
Ja. för det mesta /
Kyllä, yleensä
30%
Nej/ Ei
Ja/Kyllä
0%
60%
80%
Tyhy-kupongit: Jotta myös ydinkeskustojen
ulkopuolella asuvat työntekijät voisivat osallistua
kuntoakohottavaan
Tyhy-toimintaan,
otettiin
vuoden 2010 alussa käyttöön Tyhy-kupongit.
Tyhy-kupongerna: För att även de anställda som
bor utanför stadskärnorna skall kunna ta del av den
konditionsfrämjande tyhy-verksamheten togs Tyhykuponger i bruk från början av 2010.
20
Kuponkeja
voidaan
käyttää
osamaksuksi
kuntoakohottavaan
toimintaan
Pietarsaaren,
Pedersören, Luodon ja Uudenkaarlepyyn alueella.
Henkilökohtaisia, nimellä varustettuja Tyhykuponkeja on lähetetty kaikille työntekijöille
henkilöstölehden liitteenä, 2 kertaa vuodessa.
Kupongerna kan användas som delbetalning av
konditionsfrämjande verksamhet inom Jakobstad,
Pedersöre, Larsmo och Nykarleby. Personliga,
namnförsedda tyhy-kuponger har skickats till alla
anställda som bilaga till personaltidningen, 2 ggr
per år.
Motionstillfällen subventionerade med kuponger:
Kupongeilla subventoituja liikuntatilaisuuksia
Antal motionstillfällen/
Kuntoremontti (5 dygns tidig
rehabilitering) har ordnats för
sammanlagt 88 anställda. För
vårdpersonalen har 2 grupper
ordnats,
för
städarna
och
anstaltsbiträdena 1 grupp samt 1
grupp
för
kanslipersonalen.
Dessutom
har
2
AVOkuntoremonttigrupper ordnats, den
ena
med
fokusering
på
viktreducering. För ändmålet har
7 500 € erhållits i understöd från
SAL (Suomen ammattiliittojen
lomajärjestö). FPA har betalat
rehabiliteringsstöd för kursdagarna.
2010
21 348
2011
34 814
Foto: Pirjo Salonen
Kuntoremontti (5 vuorokauden
varhainen
kuntoutus)
on
järjestetty
yhteensä
88
työntekijälle. Hoitohenkilöstölle
on järjestetty 2 ryhmää, siivoojille
ja laitosapulaisille 1 ryhmä ja 1
ryhmä
toimistohenkilöstölle.
Lisäksi on järjestetty 2 AVOkuntoremonttiryhmää,
toinen
painonhallintapainotteisesti.
Tarkoitukseen on saatu 7.500 €:n
tuki
SALilta
(Suomen
ammattiliittojen lomajärjestöltä).
Kela on maksanut kuntoutustukea
kurssipäiviltä.
Inspirations- och rekreationsdagar har ordnats
för 45-, 50-, 55-, 60- 0ch 65-åringar. Dessutom har
motionskurser hållits i Jakobstad och i Nykarleby, 3
motionskampanjer
har
ordnats
och
viktreduceringskurser har subventionerats. I Nice
Run 2011 deltog 798 anställda (subventionerat
deltagande).
Virike- ja virkistyspäiviä on järjestetty 45-, 50-,
55-, 60- ja 65-vuotiaille. Lisäksi Pietarsaaressa ja
Uudessakaarlepyyssä on pidetty liikuntakursseja, 3
liikuntatempausta
on
järjestetty
ja
painonhallintakursseja subventoitu. Vuoden 2011
Nice Run -tapahtumaan osallistui 798 työntekijää
(osallistumista subventoitiin).
Det tyhy-projekt som inleddes 2010 för att stöda
städarnas och anstaltsbiträdenas arbetsförmåga har
fortsatt under 2011. Projektet har innehållit
ergonomiska
kartläggningar
med
rekommendationer och anvisningar, rygg- och
nackskolor, motionstillfällen samt rehabilitering i
form av kuntoremontti och TYK-rehabilitering (B
läkarintyg krävs). Sjukfrånvaron för de anställda
som har deltagit i den av FPA bekostade TYK
rehabiliteringen (6 anställda) har minskat med 48 %
jämfört med föregående år. Sammanlagt minskade
frånvaron med 16 % eller 576 kalenderdagar.
Vuonna 2010 aloitettu Tyhy-hanke siivoojien ja
laitosapulaisten työkyvyn tukemiseksi on jatkunut
vuonna 2011. Hanke on sisältänyt ergonomisia
kartoituksia suosituksineen ja ohjeineen, selkä- ja
niskakouluja,
liikuntatilaisuuksia
sekä
kuntoremontin muotoista kuntoutusta ja TYKkuntoutusta (vaaditaan lääkärintodistus B). Kelan
kustantamaan TYK-kuntoutukseen osallistuneiden
työntekijöiden
(6)
sairauspoissaolot
ovat
vähentyneet 48 % edellisvuoteen verrattuna.
Poissaolot vähenivät yhteensä 16 % eli 576
kalenteripäivää.
21
Under hösten 2011 påbörjades ett tyhy-projekt vid
Björkbacka. Många små förbättringar har redan
vidtagits med anledning av projektet, bl.a.
ergonomiska förbättringar och utbildning i
förflyttningsteknik. Det här har ännu inte påverkat
frånvaron i nämnvärd grad. Behov av mera, bättre
hjälpmedel att användas vid förflyttning av
patienter finns ännu. (budgetmedel)
Syksyllä alkoi Tyhy-hanke Koivurinteessä. Monia
pieniä parannuksia on jo hankkeen ansiosta tehty,
mm. ergonomisia parannuksia ja koulutusta
siirtotekniikassa. Tuo ei ole vielä vaikuttanut
poissaoloihin mainittavasti. Potilaiden siirtoon
tarvitaan vielä lisää ja parempia apuvälineitä
(talousarviovaroja).
Rökfri arbetsplats från 1.1.2012.
Personalsektionen beslöt 27.9.2011 att
staden Jakobstad från 1.1.2012 blir en
rökfri arbetsplats. Enligt en förfrågan till
arbetsplatserna önskade 85 % av arbetsplatserna bli
rökfria. På en rökfri arbetsplats är rökning tillåten
under
lagstadgade
pauser
på
utmärkta
utomhusområden. Undantag: Skolor och daghem.
Savuton
työpaikka
1.1.2012
lukien.
Henkilöstöjaosto päätti 27.9.2011, että Pietarsaaren
kaupungista tulee savuton työpaikka 1.1.2012
lukien. Työpaikoille tehdyn kyselyn mukaan 85 %
työpaikoista
halusi
tulla
savuttomiksi.
(Savuttomalla työpaikalla tupakointi on sallittu
lakisääteisillä tauoilla merkityillä ulkoalueilla.
Poikkeus: koulut ja päiväkodit).
Kostnaderna för tyhy-verksamheten kan t.ex.
jämföras med kostnaderna för självriskandelarna
som arbetsgivaren skall betala till Kommunernas
pensionsförsäkring ifall de anställda går i pension
före 63 års ålder. Stadens kostnader för tyhyverksamheten 2011 motsvarar den extra kostnad, i
form av självriskandelar till FPA, som två
pensioneringar vid 60 års ålder istället för vid 63 år
förorsakar. (beräknad enl. en pension på 1500
€/mån)
Tyhy-toiminnan kustannuksia voi verrata esim.
omavastuuosuuskustannuksiin, jotka työnantaja
maksaa Kuntien eläkevakuutukselle, jos työntekijät
siirtyvät eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää.
Kaupungin Tyhy-toiminnan kustannukset 2011
vastaavat sitä lisämenoa, Kelalle maksettavina
omavastuuosuuksina, jonka kaksi 60-vuotiaana 63
vuoden sijasta eläkkeelle siirtyvää aiheuttaa
(laskettu 1500 €:n/kk eläkkeen mukaan).
7.3 Uppvaktningar av anställda
7.3 Työntekijöiden muistaminen merkkipäivinä
Stadens anställda uppvaktas med blommor och
present vid 50 och 60 års födelsedag.
Arbetsgivaren ger en present till ett värde av 140 €.
Alternativt kan motsvarande penningsumma
inbetalas på den uppvaktades konto. I så fall
innehålls skatt från summan.
Anställda med jämna tjänsteår uppvaktas med
konstverk som speciellt införskaffas av staden. År
2011 utdelades konstverket ”Vårskog / Kevätmetsä
” till personer som uppnått 30 eller 40 tjänsteår.
Konstverket ”Ria XI / Riihi XI” utdelades till
personer som uppnått 20 tjänsteår. Konstnär till
båda konstverken är Sven Svanbäck.
Kaupungin työntekijöitä muistetaan kukin ja lahjoin
50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä. Työnantaja hankkii
arvoltaan 140 €:n lahjan. Vaihtoehtoisesti voidaan
vastaava rahasumma maksaa merkkipäivän viettäjän
tilille. Tuossa tapauksessa summasta peritään veroa.
Pyöreitä vuosia kaupungin palveluksessa olleita
muistetaan taideteoksella, jonka kaupunki on
tarkoitukseen erityisesti hankkinut. Vuonna 2011
lahjoitettiin 30 tai 40 vuotta kaupungin palveluksessa
olleille
työntekijöille
”Vårskog/Kevätmetsätaideteos. ”Ria XI / Riihi XI”-teos lahjoitettiin 20
palvelusvuotta saavuttaneille. Sven Svanbäck on
kummankin taideteoksen tekijä.
Vid pensioneringar ger arbetsgivaren ett keramikfat
som är speciellt designat enbart för stadens
användning. Fatet kan stå på bordet eller hänga på
väggen. På baksidan finns staden Jakobstads logo:
tro, hopp och kärlek. Under år 2011 har även andra
presenter överräckts som avskedspresent.
Eläkkeelle siirryttäessä työnantajan lahja on keramiikkalautanen, joka on suunniteltu yksinomaan
kaupungin käyttöön. Lautasen voi pitää pöydällä tai
ripustaa seinälle. Sen kääntöpuolella on Pietarsaaren
kaupungin logo: usko, toivo ja rakkaus. Vuonna 2011
on luovutettu myös muita läksiäislahjoja.
22
7.4 Utveckling av stadens löneuträkning
7.4 Kaupungin palkanlaskennan kehittämistyö
Personalsektionen beslöt i september 2011
genomföra ett utredningsarbete gällande stadens
löneuträkning. För ändamålet engagerades som
konsult Fcg Finnish Consulting Group.
Målsättning för utredningen var att
x utreda dimensionering av personresurserna
samt
arbetsfördelningen,
översyn
av
befattningsbeskrivningarna,
x utreda huruvida löneprogrammet utnyttjas
ändamålsenligt,
x utreda hur placerar sig löneräkningsprogrammet
i jämförelse med andra alternativ,
x utreda konsekvenser av löneräkningens
centralisering,
t.ex.
harmonisering
av
arbetsmetoder,
x ge förslag på hur löneräkningen kan utvecklas.
Henkilöstöjaosto päätti syyskuussa 2011 teettää
kaupungin
palkanlaskennasta
selvitystyön.
Tarkoitukseen palkattiin konsultiksi Fcg Finnish
Consulting Group.
Selvityksen tavoitteena oli
x selvittää henkilöstömäärän mitoitus sekä
työnjako ja tarkistaa toimenkuvaukset
x selvittää,
käytetäänkö
palkkaohjelmaa
tarkoituksenmukaisesti
x selvittää,
miten
palkanlaskentaohjelma
vertautuu muihin vaihtoehtoihin
x selvittää palkanlaskennan keskittämisen, esim.
työmenetelmien yhtenäistämisen, vaikutukset
x tehdä
ehdotuksia
palkanlaskennan
kehittämisestä.
Fcg:n ja henkilöstötoimiston työryhmän sekä
kaupungin palkanlaskijoiden kanssa tiiviissä
yhteistyössä
tehty
selvitystyö
valmistui
helmikuussa 2012. Konsulttiselvityksen tuloksena
ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin:
Utredningsarbetet som har skett i nära kontakt
mellan Fcg och en arbetsgrupp vid personalbyrån
samt stadens löneräknare har slutförts i februari
2012. Som resultat av konsultrapporten vidtas
följande åtgärder:
x
x
x
x
x
x
Göra studiebesök för att stifta bekantskap med
andra löneuträkningsmodeller,
Närmare framtidsplan i samråd med Abilita
gällande utvecklingen av löneräkningen i
staden,
Utveckla ett rationellt kommunikationssystem
mellan
arbetsledare
och
löneräkningen
(elektroniskt arbetsbord),
Uppgöra anvisningar samt utbilda förmän och
övriga involverade gällande lönefunktionen,
Utveckla arbetsfördelningen samt utveckling av
arbetssätten inom löneräkningen.
x
x
x
x
x
tehdään
opintokäyntejä
muihin
palkanlaskentamalleihin tutustumiseksi
laaditaan tarkemmat tulevaisuudensuunnitelmat
Abilitan kanssa yhteistuumin kaupungin
palkanlaskennan kehittämiseksi
kehitetään järkevä viestintämalli työnjohtajien
ja palkanlaskennan välille (sähköinen työpöytä)
laatia ohjeet ja kouluttaa esimiehiä ja muita
asianosaisia palkanlaskentatoimintoon
laaditaan ohjeet ja koulutetaan esimiehiä ja
muita asianomaisia palkkatoiminnosta
kehitetään työnjakoa ja palkanlaskennan
työtapoja.
8. FÖRETAGSHÄLSOVÅRD
8. TYÖTERVEYSHUOLTO
Målsättningen för verksamheten är att upprätthålla
de anställdas arbetsförmåga och att befrämja en
trygg och hälsosam arbetsgemenskap.
Verksamhetsmetoderna omfattar de anställdas
individuella besök på mottagningen, företagshälsovårdens besök ute på arbetsplatserna samt
gemensamma kontakter med anställd och förman
enligt
behov.
Dessutom
deltar
företagshälsovårdens
hälsovårdare
i
tyhyverksamheten
som
sakkunniga.
Företagshälsovården består således både av sjukvård på
allmänläkarnivå och av förebyggande verksamhet.
Under 2011 har företagshälsovård getts från 4
Toiminnan tavoitteena on ylläpitää työntekijöiden
työkykyä ja edistää työyhteisön turvallisuutta ja
terveellisyyttä.
Toimintamenetelmiä ovat työntekijöiden yksilölliset
käynnit vastaanotolla, työterveyshuollon käynnit
työpaikoilla ja tarvittaessa työntekijään ja
esimieheen yhdessä otetut yhteydet. Lisäksi
työterveyshuollon terveydenhoitajat osallistuvat
Tyhy-toimintaan asiantuntijoina. Työterveyshuolto
koostuu siten sekä yleislääkäritason sairaanhoidosta
ja ehkäisevästä toiminnasta.
Työterveyshuoltoa on annettu 4 eri osoitteesta
23
olika adresser, från Kållbyvägen, Choraeusgatan,
Storgatan samt Mathesiusgatan i Nykarleby.
Förberedelser för en övergång till det av Karleby
stad ägda kommunala affärsverket Työplus från
1.1.2012 har gjorts.
vuonna 2011, Kolpintieltä, Choraeuksenkadulta,
Isokadulta
ja
Mathesiuksenkadulta
Uudestakaarlepyystä.
Valmisteluja
Kokkolan
kaupungin omistaman kunnallisen liikelaitoksen
Työplussan toimintaan liittymisestä 1.1.2012 lukien
on tehty.
Verksamheten i siffror/ Toiminta lukuina
Antal besök på mottagning/Vastaanotolla käyntejä
- läkare/lääkäri
-hälsovårdare/terveydenhoitaja
2010
2011
1 635
1 094
1 771
1 647
181
811
278
112
269
960
317
98
Antal hälsoundersökningar/Terveystarkastuksia
- läkare/lääkärit
- hälsovårdare/terveydenhoitaja
- fysioterapeut/fysioterapeutit
Arbetsplatsutredningar,
timmar/Työpaikkaselvitykset, tunteja
Vaikka lääkärissä- ja terveydenhoitajallakäynnit
ovat
lisääntyneet
hieman
edellisvuodesta,
huomataan kuitenkin, että lääkärien saatavuus on
huomattavasti vähentynyt edellisvuosiin verrattuna.
Vuonna 2009 tilastoitiin 1625 lääkärissäkäyntiä
(sairaanhoito) Pietarsaaren työterveyshuolto ry:ssä,
ts. lääkäriaikojen kysyntä lienee nykyisin vähintään
kaksinkertainen.
Fastän antalet läkar- och hälsovårdarbesök stigit en
aning från föregående år så märks ändå att
tillgången på läkare varit betydligt reducerad
jämfört med tidigare år. År 2009 statistikfördes
1625 läkarbesök (sjukvård) vid Jakobstads
Arbetshälsovård r.f., dvs. efterfrågan på läkartider
torde nu vara minst det dubbla.
Kostnader/Kustannukset (euro/a)
2010
2011
Kostnader Kustannukset
598 833 €
669 800 €
FPA-ersättning Kela-korvaus
265 687 € 300 000 € *
Nettokostnad Nettokustannukset.
333 146 €
369 800 *
118 €
125 € *
Nettokostnad/anställd
Nettokust./työnt.**
* Uppskattade kostnader ** Antal anställda som omfattas av arbetshälsovården
*Arvioidut kustannukset **Työterveyshuollon piiriin kuuluvia työntekijöitä
Kela
hyväksyy
enintään
391,80
€:n
työterveyshuoltokustannukset työntekijää kohden.
Pietarsaaren
kaupungin
työntekijäkohtaiset
kustannukset olivat 227,20 € vuonna 2011.
Työntekijällä tarkoitetaan tässä työterveyshuollon
piiriin kuuluvaa henkilöä, eli myös äitiys-, hoito- ja
vuorotteluvapaalla olevia. Vertailun vuoksi
mainittakoon,
että
vuonna
2009,
kun
työterveyshuollon lääkäriaikoja voitiin saada melko
nopeasti, olivat työterveyshuollon kustannukset
244,50 €/työntekijä. Tuo tarkoittaa sitä, että
työterveyshuollon kustannukset tulevat nousemaan
FPA godkänner som företagshälsovårdskostnader
högst 391,80 € per arbetstagare. Staden Jakobstads
kostnader per arbetstagare var 227,20 € år 2011.
Med arbetstagare avses här anställd som hör till
företagshälsovården, även moderskaps-, vård- och
alterneringslediga. Som jämförelse kan nämnas att
år 2009, när läkartider inom företagshälsovården
kunde fås ganska snabbt, var kostnaderna för
företagshälsovården 244,50 €/anställd. Det här
betyder att kostnaderna för företagshälsovården
kommer att stiga betydligt, när tillgången på
läkartider blir bättre.
24
huomattavasti,
paranee.
9. SAMARBETE MED
REPRESENTANTER
Kaupungin johtoryhmässä on kaksi kaupungin
työntekijöitä
edustavaa
pääluottamusmiestä.
Kokouksia pidetään joka viikko loma-aikoja lukuun
ottamatta.
Tammikuussa 2012 tehdystä henkilöstökyselystä
ilmeni, että vuotuisia kehittämiskeskusteluja
pidetään vähän. Tilanteen korjaamiseksi tullaan
ryhtymään toimenpiteisiin.
I
stadens
ledningsgrupp
ingår
två
st
huvudförtroendemän som representanter för stadens
anställda. Möten hålls varje vecka med undantag
för semestertider.
Ur personalförfrågan i januari 2012 framkom att
årliga utvecklingssamtal inom staden hålls i låg
omfattning. Åtgärder kommer att vidtas för att
tillrättalägga situationen.
Nej/Ei
Ja/Kyllä
0%
saatavuus
Pietarsaaren kaupungin työnantajakulttuuriin kuuluu
käydä aina keskusteluja ammattiosastojen edustajien
kanssa asioista, jotka tavalla tai toisella koskevat
henkilöstöä. Henkilöstön osallisuus omaa työtä tai
työoloja koskeviin asioihin on hyvin tärkeällä sijalla.
Keskeisimmät
keskustelunaiheet
ovat
työehtosopimusasiat, mutta myös esim. työaikoja,
lounastaukoja, ylityöasioita, organisaatioseikkoja ja
organisaatiouudistuksia,
henkilöstösiirtoja
jne.
koskevat periaatteet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön siirtyessä
seudun neljältä muulta kuntatyönantajalta sovittiin
ammattiosastojen kanssa palkkojen yhtenäistämisestä
kolmen
vuoden
aikana
(2010–2012).
Yhtenäistäminen koskee eniten sosiaali- ja
terveysviraston,
mutta
myös
kaupungin
konsernihallinnon ja sisäisen tukipalvelukeskuksen
palkkoja. myös muiden henkilöstöpoliittisten
periaatteiden yhtenäistäminen pyritään tekemään
saman kolmivuotiskauden aikana.
Till staden Jakobstads arbetsgivarkultur hör att alltid
föra
diskussioner
med
fackavdelningarnas
representanter i frågor som på sätt eller annat berör
personalen. Personalens delaktighet i frågor som
påverkar det egna arbetet eller arbetsförhållandena är
av mycket stor vikt. De främsta diskussionsämnena
är kollektivavtalsfrågor men även principer gällande
t.ex. arbetstider, lunchpauser, övertidsfrågor,
organisationsfrågor samt organisationsförnyelser,
personalförflyttningar mm.
I samband med övertagandet av personalen inom
social- och hälsovården från de fyra övriga
kommunala arbetsgivarna i nejden överenskoms med
fackavdelningarna att en harmonisering av lönerna
bör göras under en treårsperiod (2010-2012).
Harmonisering berör i största omfattning
lönesättningen inom social- och hälsovårdsverket
men även inom stadens koncernförvaltning och inom
centralen för interna stödtjänster. Man strävar till att
även harmonisering av övriga personalpolitiska
principer skall genomförs inom samma treårsperiod.
Har du under 2011 deltagit i
utvecklingssamtal?
Oletko osallistunut kehityskeskusteluun
vuoden 2011 aikana?
lääkäriaikojen
9. YHTEISTYÖ HENKILÖSTÖN
EDUSTAJIEN KANSSA
PERSONALENS
Har ni under 2011 haft regelbundna
arbetsplatsmöten?
Onko teillä ollut säännöllisiä
työpaikkakokouksia 2011?
kun
20% 40% 60% 80% 100%
Nej/Ei
Ja/Kyllä
0%
20%
25
40%
60%
80%
9.1. Lokala fackavdelningar
9.1. Paikalliset ammattiosastot
En stor majoritet av stadens anställda finns
organiserade i fackavdelningar vilka är anslutna till
de förbund som på central nivå förhandlat och tecknat
kollektivavtal
med
kommunala
arbetsmarknadsverket. Nya kollektivavtal ingicks för
tiden 1.1.2012 - 28.2.2014.
Valtaosa kaupungin työntekijöistä on järjestäytynyt
ammattiosastoihin, jotka kuuluvat niihin liittoihin,
jotka ovat neuvotelleet ja allekirjoittaneet keskeisellä
tasolla
työehtosopimukset
kunnallisen
työmarkkinalaitoksen
kanssa.
Uudet
työehtosopimukset solmittiin ajaksi 1.1.2012–
28.2.2014.
Inom staden finns numera 8 st huvudförtroendemän
och om dessas inbördes arbetsfördelning samt
befrielse från arbetsuppgifterna (dagar per vecka)
enligt följande:
Kaupungilla on nykyisin 8 pääluottamusmiestä ja
näiden keskinäisestä työnjaosta ja työtehtävistä
vapauttamisesta (päiviä viikossa) on sovittu
seuraavasti:
Jhl 50 och 619, 3,8 d/v
Jhl 30
1,5 d/v
Jyty
2,3 d/v
Fosu ukta, akta,ts 3,4 d/v
Fosu läkta,akta 1,4 d/v
Tehy
4,8 d/v
Super
2,5 d/v
Fkt
0,4 d/v
En saklig kontinuerlig växelverkan karaktäriserar
umgänget
mellan
arbetsgivaren
och
fackföreningarnas
representanter.
Med
huvudförtroendemännen har hållits regelbunden
kontakt och inga väsentliga meningsmotsättningar har
funnits. De väsentligaste löneförändringarna görs
alltid vid lokala förhandlingar.
Jhl 50 ja 619
3,8 pv/vk
Jhl 30
1,5 pv/vk
Jyty
2,3 pv/vk
Juko, ovtes, kvtes, ts 3,4 pv/vk
Juko, ls, kvtes
1,4 pv/vk
Tehy
4,8 pv/vk
Super
2,5 pv/vk
Ktn
0,4 pv/vk
Työnantajan ja ammattiyhdistysten edustajien välinen
vuorovaikutus
on
asiallista
ja
jatkuvaa.
Pääluottamusmiehiin on pidetty säännöllistä yhteyttä,
eikä olennaisia mielipide-eroavuuksia ole ollut.
Olennaisimmat palkanmuutokset tehdään aina
paikallisneuvotteluissa.
10. SYSSELSÄTTNINGSVERKSAMHET
10. TYÖLLISTÄMISTOIMINTA
I stadens budget finns på utgiftssidan avdelat för
sysselsättningsåtgärder ca 890 000 €.
På
inkomstsidan
finns
ca
350 000
€.
Sysselsättningsåtgärderna kan i huvudsak indelas i
följande: Tidsbestämda anställningar med hjälp av
sysselsättningsstöd, sommararbete för skolungdom
och studerande, Intro samservicepunkt samt Retro
återvinningscentral.
Största delen av sysselsättningsanslaget var
budgeterad
och
användes
för
sysselsättningsstödsanställningar ca 440 000 €.
Sommarjobb för skolungdomar och studerande
utgjorde en kostnad på ca 150 000 €. Intro och Retro
tillsammans kostade ca 270 000 €. För interna
omplaceringar reserverades 30 000 €.
Kaupungin talousarvion menopuolelle on varattu
työllistämistoimenpiteisiin
n.
890 000
€.
Tulopuolella
on
n.
350 000
€.
Työllistämistoimenpiteet voidaan jakaa pääasiassa
seuraavasti:
määräaikaiset
työsuhteet
työllistämistuella, koululaisten ja opiskelijoiden
kesätyöt, Intron yhteispalvelupiste ja Retron
kierrätyskeskus.
Valtaosa työllistämismäärärahasta oli varattu
talousarvioon ja käytettiin työllistämistuella työllistämiseen, n. 440.000 €. Koululaisten ja opiskelijoiden
kesätöiden kustannukset olivat n. 150 000 €. Intro ja
Retro maksoivat yhdessä n. 270.000 €. sisäisiin
siirtoihin varattiin 30.000 €.
26
10.1 Intro
Työvoiman palvelukeskus Intro on työ- ja
elinkeinotoimiston, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn,
Pedersören, Kruunupyyn ja Luodon kuntien, Kelan
ja yhteistyökumppaneiden sekä palveluntuottajien
muodostama palvelu- ja asiantuntijaverkosto. Yhteistyömuodon ansiosta asiakkaille voidaan tarjota
työhallinnon, sosiaalityön ja terveydenhuollon sekä
Kelan palveluita yhdestä ja samasta paikasta.
Verkoston
tehtävänä
on
tarjota
tukea
elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä monipuolisia
kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä työttömille.
10.1 Intro
Intro servicecenter för arbetskraft är ett service- och
sakkunnignätverk som utgörs av arbets- och
näringsbyrån, kommunerna Jakobstad, Nykarleby,
Pedersöre, Kronoby och Larsmo samt av Fpa,
samarbetspartner och tjänsteproducenter. Tack vare
samarbetsformen kan kunderna erbjudas tjänster av
arbetsförvaltningen, socialarbetet, hälsovården och
FPA på ett och samma ställe. Nätverkets uppgift är
att erbjuda stöd i livskompetens och sökande av
arbete samt att erbjuda arbetslösa personer
mångsidiga rehabiliterande och aktiverande
åtgärder.
Intron tulostavoite vuodeksi 2011 oli seuraava:
aktivointiasteen on oltava vähintään 35 % ja uusia
asiakkaita pitää olla vähintään 5 kuukaudessa (60
vuodessa). Tulostavoitteet toteutuivat siten, että
aktivointiaste oli 53,8 % ja uusia työnhakijoita oli
17,25 uutta asiakasta kuukaudessa. Kaikista
asiakkaista oli pitkäaikaistyöttömien (12 kk) osuus
32,4 %. Intron tulos on oikein hyvä maan muihin
palvelukeskuksiin verrattuna.
Intros resultatmål för år 2011 var följande:
aktiveringsgraden skall vara minst 35 % och
genomströmningen av nya kunder skall vara minst
5 nya kunder per månad (60 per år). Resultatmålen
uppnåddes så att aktiveringsgraden var 53,8 % och
antalet nya arbetssökanden var 17,25 per månad.
Av
totalantalet
kunder
var
andelen
långtidsarbetslösa (12 mån) var 32,4 % .
Intros resultatet är mycket gott i jämförelse med
alla servicecenter i landet.
10.2 Retro
Pietarsaaren Retron kierrätyskeskusta ylläpitävät
yhteistyökumppanit ovat toisena osapuolena
Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta, Luoto
ja Kruunupyy ja toisena Kokkotyö-säätiö.
Toiminnan tarkoitus on aktivoida seutukunnan
vaikeasti työllistettäviä, työrajoitteisia ja muita
pitkäaikaistyöttömiä. Retro työllistää jatkuvasti
vähintään 40 henkilöä. Tavoitteena on voida
sijoittaa vaikeasti työllistettävät edelleen avoimille
työmarkkinoille
tai
opiskelupaikkaan.
Osakaskuntien vuotuiset kustannukset ovat
yhteensä n. 140.000 €. Toimintaa laajennettiin
vuoden 2011 aikana. Eräänä tavoitteena on, että
Retro työllistää n. 60 henkilöä ja kustannukset
tulevat tuolloin nousemaan n. 195.000 €:oon.
10.2 Retro
Genom samarbete mellan Jakobstad, Nykarleby,
Pedersöre, Larsmo och Kronoby å ena sidan och
stiftelsen Kokkotyö-säätiö å andra sidan
upprätthålls Retro återanvändningscentral i
Jakobstad.
Syftet med verksamheten är att aktivera
svårsysselsatta, arbetsbegränsade samt övriga
långtidsarbetslösa i nejden. Retro sysselsätter
kontinuerligt minst 40 personer. Målsättning är att
kunna placera de svårsysselsatta vidare till öppna
arbetsmarknaden eller till studieplats. Den årliga
kostnaden för de deltagande kommunerna
gemensamt uppgår till ca 140.000 €. En utökning
av verksamheten gjordes under år 2011, en
målsättning är att Retro sysselsätter ca 60 personer
och kostnaden kommer att stiga till ca 195 000 €.
Retro-hankkeen toimintaan sisältyy aktivoitujen
työ- ja yksilöharjoittelua.
Verksamheten inom Retro-projektet omfattar
arbets- och individuell träning för de aktiverade.
Vid verksamhetspunkten vid Vagnsmakarevägen
tar man emot begagnade varor som sorteras och
eventuellt repareras. En stor mängd varor finns till
försäljning i Retro butiken.
Vaunusepäntien toimintapisteessä otetaan vastaan
käytettyjä
tavaroita,
jotka
lajitellaan
ja
mahdollisesti korjataan. Paljon tuota tavaraa on
myynnissä Retro-myymälässä.
Kevään 2011 alkoi laajennettu ohjaajatoiminta,
jonka tavoitteena on kuntouttavan työtoiminnan
paikkojen järjestäminen pitkäaikaistyöttömille.
År
2011
igångsattes
en
utökad
handledarverksamhet med uppgift att ordna platser
för
rehabiliterande
arbetsverksamhet
för
27
långtidsarbetslösa. Avsikten är att verksamheten
ordnas via en köptjänst från Retro.
Tarkoitus on järjestää toiminta ostopalveluna
Retrosta.
11. PERSONALFÖRENINGEN 2011
11. HENKILÖSTÖYHDISTYS 2011
Personalföreningen har ordnat verksamhet för
Henkilöstöyhdistys on järjestänyt toimintaa
Pietarsaaren
kaupungin
työntekijöille
ja
eläkeläisille. Vuoden 2011 aikana kokeiltiin
muutamaa uutta tapahtumaa; stand up –koomikko
Jacke
Björklund esiintyi helmikuussa ja
laskettelumatka Vuokattiin maaliskuussa keräsi
täyden bussin matkalaisia. Myös Helsingin
matkamessuilla vierailtiin ensimmäistä kertaa.
staden Jakobstads anställda och pensionärer. År
2011 prövade vi ordna en del nya aktiviteter: stand
up-komikern Jacke Björklund uppträdde i februari
och i mars samlade slalomresan till Vuokatti en hel
buss med resenärer. Resemässan i Helsingfors
besöktes också för första gången.
I årets program fanns också gamla, omtyckta
aktiviteter. Friluftskvällen på vintern vid PieHis
stuga, sommarfesten på FBK:s plan och flera resor,
av vilka julresan till Tammerfors och resan till Ikea
samlade mest deltagare.
Personalföreningen glömmer inte heller motion och
kultur. Priser lottas ut bland dem som besökt
motionslådorna,
och
höstvandringen
i
Purmoterrängen lockade ett rekordstort antal
deltagare (55 personer!). På kulturens område
understöddes de som deltog i teaterresor, och
Malmskas fotoklubb har haft en aktiv verksamhet
under året. Fotoklubbens ”månadens bilder” har
man kunnat beundra bl.a. i personaltidningen.
Vuoteen mahtui myös vanhoja, hyväksi todettuja
tapahtumia. Talviulkoiluilta PieHin majalla,
kesäjuhla VPK:n kentällä ja useat matkat, joista
joulumatka Tampereelle ja Ikean matkat keräävät
eniten osallistujia.
Henkilöstöyhdistys ei unohda myöskään liikuntaa
tai kulttuuria. Kuntolaatikolla käyneiden kesken
arvotaan palkintoja ja syksyn vaellus keräsi
ennätyksellisen monta osallistujaa (55 henkilöä!)
Purmon maastoon. Kulttuurin saralla tuettiin
teatterimatkoille
osallistujia
ja
Malmin
valokuvauskerho on toiminut vuoden aikana
aktiivisesti. Valokuvauskerhon kuukauden kuvia on
saatu ihastella mm. kaupungin henkilöstölehdessä.
Personalföreningen informerade om sin verksamhet
med hjälp av informationsblad som delades ut till
arbetsplatserna och på stadens intranet-sidor. Det
har varit ett aktivt år och de olika aktiviteterna har
lockat deltagare från alla sektorer inom staden.
Henkilöstöyhdistys
tiedotti
toiminnastaan
työpaikoille jaettavin lentolehtisin ja kaupungin
intranet-sivuilla. Vuosi oli aktiivinen ja osallistujia
eri tapahtumiin on löytynyt kaikilta kaupungin
sektoreilta.
12. SJUKKASSA EBBA 2011
11. SAIRAUSKASSA EBBA
Av sjukkassan Ebbas totalt 1 180 medlemmar är det
930 personer som är anställda av staden Jakobstad.
Sairauskassa Ebban yhteensä 1 180 jäsenestä on
930 Pietarsaaren kaupungin palveluksessa.
Sjukkassa Ebba har under året betalat ersättningar
till ett belopp av 335 170 €. De största
ersättningarna har betalats för:
Sairauskassa Ebba on vuoden aikana maksanut
korvauksina 335 170 €. Suurimmat korvaukset on
maksettu seuraavista:
2008
2009
Mediciner/lääkkeet
Fysioterapi/fysioterapia
Tandvård/hammashuolto
Glasögon/silmälasit
76097€
39240€
65894€
41792€
79414€
34342€
74783€
31123€
28
20102011
77763€83063
29164€22848
73091€86820
37502€38365
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
SOCIALͲOCHHÄLSOVÅRDSVERKET/SOSIAALIͲJATERVEYSVIRASTO
Innehållsförteckning / Sisällysluettelo
1. Inledning / Johdanto
2. Personalstyrka och –struktur / Henkilövahvuus- ja rakenne
2.1.
Antal anställda och personalens struktur / Henkilöstön määrä ja rakenne
2.2.
Heltid – deltid / Kokoaika – osa-aika
2.3.
Årsverken / Henkilötyövuodet
2.4.
Medelålder och åldersfördelning / Keski-ikä/ikäjakauma
3. Rekrytering, studerande och praktikanter /Rekrytointi, opiskelijat ja harjoittelijat
3.1.
Rekrytering / Rekrytointi
3.2.
Praktikanter och studerande / harjoittelijat ja opiskelijat
4. Sjukfrånvaro / Sairauspoissaolot
5. Personalkostnader / Henkilöstökulut
6. Kompetensutveckling / Ammattitaidon kehittäminen
6.1.
Antal fortbildningsdagar per yrkesgrupp / Täydennyskoulutuspäivien määrä
ammattiryhmittäin
6.2.
Intern personalutbildning / Sisäinen täydennyskoulutus
6.3.
Kostnader för personalens utbildning / Täydennyskoulutuskustannukset
7. Personalens välbefinnande på social- och hälsovårdsverket / henkilöstön hyvinvointi
sosiaali- ja terveysvirastossa
8. Personalens representant i ledningsgruppen / Henkilöstön edustaja johtoryhmässä
29
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Foto/Kuva : Peter Granholm
1. Inledning
1. Johdanto
Det här är den andra personalrapporten som
uppgörs av social- och hälsovårdsverket. Rapporten
är liksom ifjol en del av staden Jakobstads
personalrapport och samtidigt en rapport som
kompletterar stadens när det gäller personalen vid
social- och hälsovårdsverket. I den här delen
behandlas inte TYHY-verksamheten skilt, utan den
behandlas endast i den personalrapport som är
gemensam för hela staden.
Tämä henkilöstöraportti on toinen sosiaali- ja
terveysviraston laatima henkilöstöraportti. Raportti
on kuten edellisenäkin vuotena osa Pietarsaaren
kaupungin henkilöstöraporttia ja samalla sitä
täydentävä raportti sosiaali- ja terveysviraston
henkilökunnan osalta. Tässä osiossa ei käsitellä
erikseen TYHY-toimintaa vaan se käsitellään
ainoastaan koko kaupunkia koskevassa yhteisessä
henkilöstöraportissa.
Staden Jakobstads personalstrategi utgör grunden
för den personalpolitik som staden iakttar vid
skötseln
av
olika
personalfrågor.
Åtgärdsprogrammet Mobilisering 2010 innehåller
ansvarspersoner och tidtabeller och det har varit
riktgivande
vid
harmoniseringen
av
personalpolitiska principer inom staden Jakobstad.
Den andra potten av löneharmoniseringen, som
ingår i åtgärdsprogrammet, fördelades under år
2011. Dessutom har en stor del av de principer som
gäller hela personalen harmoniserats och de här
principerna har samlats i en gemensam handbok för
förmän, som ska ges ut år 2012.
Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategia toimii
kaupungin
eri
henkilöstöasioiden
hoidossa
henkilöstöpolitiikan pohjana. Tämä Liikkeelle 2010
toimenpideohjelma on toiminut suuntaa antavana
ohjelmana vastuuhenkilöineen ja aikataulutuksineen
henkilöstöpoliittisia periaatteita yhtenäistettäessä
Pietarsaaren kaupungissa. Toimenpideohjelmaan
kuuluva palkkojen yhtenäistämisen toinen erä
jaettiin vuoden 2011 aikana. Lisäksi suuri osa koko
kaupungin henkilökuntaa koskevista periaatteista
on yhtenäistetty ja nämä periaatteet on koottu
yhteiseen
vuonna
2012
julkaistavaan
esimiesoppaaseen.
Under
år
2011
förberedde
en
skild
personalarbetsgrupp överföringen av personalen
inom företagshälsovården vid staden Jakobstads
Vuoden 2011 aikana oma henkilöstötyöryhmä
valmisteli Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja
terveysviraston työterveyshuollon henkilöstön
30
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
social- och hälsovårdsverk till Karleby stads
affärsverk Työplus fr.o.m. början av år 2012.
Arbetsgruppen har samlats 8 gånger och sammanlagt 4 samarbetsförhandlingar har förts.
siirtoa vuoden 2012 alusta Kokkolan kaupungin
liikelaitos Työplussalle. Työryhmä on kokoontunut
8 kertaa ja yhteistoimintaneuvotteluja on pidetty
yhteensä neljä.
De största utmaningarna för social- och hälsovårdsverket inom rekryteringen är fortfarande rekryteringen av läkare och socialarbetare. En ny
utmaning är också rekryteringen av avdelningsskötare. Det är viktigt att social- och hälsovårdsverket profilerar sig som en bra arbetsplats.
Sosiaali- ja terveysvirastossa rekrytoinnissa on
edelleen suurimpina haasteita lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja uudeksi haasteeksi on noussut
myös osastonhoitajien rekrytointi. Onkin tärkeää,
että sosiaali- ja terveysvirasto profiloituu hyvänä
työpaikkana.
2. Personalstyrka och -struktur
2. Henkilöstövahvuus ja -rakenne
I följande rapportering om personalstyrka, -struktur
och -omsättning används det ledningsprogram som
hör till löneprogrammet. Resultatområdena återkommer i flera tabeller i personalrapporten. Där
uppdelningen i verksamhetsområden inte ansetts
ändamålsenlig, rapporteras mätetalen för hela
personalen gemensamt.
Seuraavassa henkilöstövahvuutta, -rakennetta ja vaihtuvuutta koskevassa raportissa on käytetty palkkaohjelmaan kuuluvaa johtamisohjelmaa. Tulosalueet toistuvat useissa henkilöstöraportin taulukoissa. Niissä kohdin, joissa toimialajaottelua ei ole
katsottu tarkoituksenmukaiseksi, raportoidaan koko
henkilöstön mittaluvut yhteisesti.
I personalrapporten har social- och hälsovårdsverkets indelning i resultatområden använts:
Henkilöstöraportissa on käytetty
terveysviraston tulosaluejakoa:
1.
2.
3.
4.
5.
Resultatområdet hälso- och sjukvård
Resultatområdet äldreomsorg
Resultatområdet socialomsorg
Resultatområdet miljöhälsovård
Förvaltning
1.
2.
3.
4.
5.
2.1. Antal anställda och personalens
struktur
sosiaali-
ja
Terveydenhuollon tulosalue
Vanhushuollon tuloalue
Sosiaalihuollon tulosalue
Ympäristöterveydenhuollon tuloalue
Hallinto
2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne
Sosiaali- ja terveysvirastossa oli yhteensä 1677
työntekijää
31.12.2011.
Terveydenhuollon
tulosalueella oli 811, vanhushuollon tulosalueella
722, sosiaalihuollon tulosalueella 111, ympäristöterveydenhuollossa 18 ja hallinnossa 15. Työntekijöiden määrä on pysynyt samalla tasolla kuin
edellisenä vuotena. Terveydenhuollon tulosalueella
työntekijöiden määrä on hieman laskenut kun taas
vanhushuollon tulosalueella lisääntynyt.
Social- och hälsovårdsverket hade sammanlagt
1677 anställda 31.12.2011. Resultatområdet hälsooch sjukvård hade 811 anställda, resultatområdet
äldreomsorg 722, resultatområdet socialomsorg
111, miljöhälsovården 18 och förvaltningen 15.
Antalet anställda har förblivit på samma nivå som
föregående år. Inom resultatområdet hälso- och
sjukvård har antalet anställda sjunkit något, medan
antalet har ökat inom resultatområdet äldreomsorg.
Työntekijöistä 85 eli 5,1 % oli miehiä ja 1592 eli
94,9 % naisia.
Av de anställda var 85 eller 5,1 % män och 1592
eller 94,9 % kvinnor.
Vuoden vaihteessa oli 1257 henkilöä eli 75 %
palkattuna toistaiseksi eli ns. vakinaisia.
Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli 420
(määräaikainen työsuhde tai sijaisuus) eli 25 %.
Vid årsskiftet var 1257 personer eller 75 %
anställda tillsvidare (= fast anställda). Antalet
anställda för viss tid (tidsbunden anställning eller
31
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
vikarie) var 420, dvs. 25 %. Andelen visstidsanställningar har förblivit på samma nivå som år
2010. Andelen finskspråkiga anställda är 20,7 %.
Määräaikaisten osuus on pysynyt vuoden 2010
tasolla. Suomenkielisten osuus työntekijöistä on
20,7 %.
I fråga om olika yrkesgrupper kan man konstatera
att gruppen anstaltsbiträden och hemvårdare m.fl.
omfattade 205 anställda år 2011, medan motsvarande siffra år 2010 var 269. Däremot har
yrkesgrupperna sjukskötare/hälsovårdare m.fl. och
övriga vårdare ss. närvårdare m.fl. vuxit sedan år
2010. Läkarnas, tandläkarnas och veterinärernas
yrkesgrupp har minskat sedan år 2010.
Eri
ammattiryhmistä
laitosapulaisten
ja
kotihoitajien jne. ryhmässä vuonna 2011 oli 205
työn-tekijää kun vastaava luku vuonna 2010 oli
269. Sitä vastoin ovat sairaanhoitajien/ terveydenhoitajien ym. ja muiden hoitajien kuten lähihoitajien ym. ammattiryhmät kasvaneet vuodesta 2010.
Lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja eläinlääkäreiden ammattiryhmä on vähentynyt vuodesta 2010.
Antalet anställda 31.12.2011 / Työntekijämäärä 31.12.2011
Kvinna/Nainen
Hälso- och sjukvård
Man/Mies
Sammanlagt/Yhteensä
2010
2011
2010
2011
2010
2011
777
758
51
53
828
811
671
705
20
17
691
722
109
105
7
6
116
111
15
12
6
6
21
18
14
12
3
3
17
15
1586
1592
87
85
1673
1677
Terveydenhuolto
Äldreomsorg
Vanhushuolto
Socialomsorg
Sosiaalihuolto
Miljöhälsovård
Ympäristöterveydenhuolto
Förvaltning
Hallinto
Totalt /Yhteensä
Antalet anställda yrkesgruppsvis framgår av nedanstående tabell /
Ammattiryhmittäinen työntekijämäärä ilmenee seuraavasta taulukosta
2010
2011
Läkare, tandläkare, veterinärer
Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit
98
89
Psykologer, farmaceuter, socialarbetare, talterapeuter, när. terapeut, kemist
Psykologit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, rav. terapeutti, kemisti
85
84
Sjukskötare, hälsovårdare m.m. på yrkeshögskolenivå eller f.d. institutnivå
Ammattikorkeakoulutason tai aikaisemman opistotason sairaanhoit., terveydenhoit. ym.
543
588
Övriga vårdare ss. närvårdare, tandskötare, mentalvårdare, hemvårdare m.fl.
Muut hoitajat, kuten lähihoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kodinhoitajat ym.
525
558
Stödpersonal för vården ss. avd. sekr., instr.vårdare, hälsoinspektörer, laboranter
Hoitotyön tukihenkilöstö, kuten osastonsihteerit, välinehuoltajat, terveystarkastajat, laborantit
104
101
Anstaltsbiträden, hemhjälpare, personal inom lager, linneförråd
Laitosapulaiset, kotiavustajat, varaston ja liinavaatevaraston henkilöstö
269
205
49
52
1673
1677
Personal inom förvaltningen, kanslister, ICT m.m.
Hallinnon henkilöstö, kanslistit, ICT ym.
Totalt/Yhteensä
32
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Anställda yrkesgruppsvis / Työntekijät ammattiryhmittäin
52
89
205
84
101
588
558
Läkare, tandläkare, veterinärer
Lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit
Psykologer, farmaceuter, socialarbetare, talterapeuter, när.terapeut, kemist
Psykologit, farmaceutit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, rav. terapeutti, kemisti
Sjukskötare, hälsovårdare m.fl. på yrkeshögskolenivå eller fd. institutnivå
Ammattikorkeakoulutason tai aikaisemman opistotason sairaanhoitajat, terveydenhoit. ym.
Övriga vårdare ss. närvårdare, tandskötare, mentalvårdare, hemvårdare m.fl.
Muut hoitajat, kuten lähihoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kodinhoitajat ym.
Stödpersonal för vården ss. avd.sekr, instr.vårdare, hälsoinspektörer, laboranter
Hoitotyön tukihenkilöstö kuten osastonsihteerit, välinehuoltajat, terveystarkastajat, laborantit
Anstaltsbiträden, hemhjälpare, personal inom lager, linneförråd
Laitosapulaiset, kotiavustajat, varaston ja liinavaatevaraston henkilöstö
Personal inom förvaltningen, kanslister, ICT m.fl.
Hallinnon henkilöstö, kanslistit, ICT ym.
2.2. Heltid – deltid
2.2. Kokoaika – osa-aika
I slutet av året hade social- och hälsovårdsverket
totalt 544 anställda som arbetade deltid med
varierande anställningsprocent. M.a.o. arbetade
48,2 % av hela personalen deltid. Motsvarande
siffra år 2010 var 47,4 %. Av de deltidsarbetande
har 45 personer beviljats avtalsenlig partiell
vårdledighet och 195 personer har beviljats partiell
tjänstledighet från heltidsarbete av olika personliga
orsaker. 51,8 % av de anställda arbetar heltid.
Vuoden lopussa sosiaali- ja terveysvirastossa oli
yhteensä 544 osa-aikaista työntekijää, joiden
työssäoloprosentti vaihteli. Näin ollen 48,2 % koko
henkilöstöstä työskenteli osa-aikaisesti. Vastaava
luku oli 47,4 % vuonna 2010. Osa-aikatyötä
tekevistä 45 henkilölle on myönnetty sopimuksen
mukainen osittainen hoitovapaa ja 195 henkilölle
on myönnetty erilaisista henkilökohtaisista syistä
osittainen virkavapaus kokoaikatyöstä. Henkilöstöstä 51,8 % työskentelee kokoaikaisesti.
33
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Av nedanstående tabell framgår andelen deltidsanställda och heltidsanställda
Seuraavasta kaaviosta ilmenee osa-aikaisten ja kokoaikaisten työntekijöiden osuus
Deltid/Osa-aika
60-99%; 580
Heltid/Kokoaika; 868
Deltid/Osa-aika
50-59%; 196
Deltid/Osa-aika
10-49% ; 33
2.3. Årsverken
2.3. Henkilötyövuodet
Antalet anställda kan också beskrivas i s.k.
årsverken. Med begreppet årsverke avses ett helt års
eller 365 dagars arbetsinsats av en heltidsarbetande.
Anställningar som varat bara en del av året och
deltidsanställningar räknas ihop till hela årsverken.
Antalet årsverken har ökat inom resultatområdet
äldreomsorg, medan det igen har minskat något
inom resultatområdet hälso- och sjukvård. Då en
del av anstaltsbiträdena överfördes till centralen för
interna stödtjänster, minskade antalet årsverken på
social- och hälsovårdsverket med 37 årsverken.
Henkilöstön määrää voidaan kuvata myös ns.
henkilötyövuosina. Henkilötyövuoden käsitteellä
tarkoitetaan koko vuoden eli 365 päivän
kokoaikatyön työpanosta. Vain osan vuotta kestäneet työsuhteet ja osa-aikaiset työsuhteet
lasketaan yhteen kokonaisiksi henkilötyövuosiksi.
Henkilötyövuodet ovat lisääntyneet vanhushuollon
tulosalueella kun taas hieman vähentyneet
terveydenhuollon tulosalueella. Osan laitosapulaisista siirtyessä sisäisten tukipalvelujen alle
vähensi tämä sosiaali- ja terveysvirastosta 37
henkilötyövuotta.
Hälso- och sjukvård
Terveydenhuolto
Äldre omsorg
Vanhushuolto
Socialomsorg
Sosiaalihuolto
Miljöhälsovård
Ymp.terveydenhuolto
Förvaltning
Hallinto
Totalt/Yhteensä
År/Vuosi 2010
År/Vuosi 2011
716,5
703,3
528,5
556,5
91,8
98,5
16,9
14,6
17
14,3
1 370,2
1 387,2
34
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
2.4. Medelålder och åldersfördelning
2.4. Keski-ikä ja ikäjakauma
Social- och hälsovårdsverkets personal har en
medelålder på 45,7 år, dvs. samma medelålder som
i fjol. Inom resultatområdet hälso- och sjukvård är
medelåldern 47,1 år, motsvarande siffra år 2010 var
46,4 år. Inom resultatområdet äldreomsorg är
medelåldern 43,9 år (44,8 år 2010). Inom resultatområdet socialomsorg är medelåldern 43,1 år (44,6
år 2010), inom miljöhälsovården 46,5 år och inom
förvaltningen 54,8 år.
Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnan keskiikä on 45,7 eli sama kuin edellisenä vuotena.
Terveydenhuollon tulosalueella keski-ikä on 47,1 ja
vastaava luku oli 46,4 vuonna 2010.
Vanhushuollon tulosalueella keski-ikä on 43,9 (44,8
vuonna 2010). Sosiaalihuollon tulosalueella keskiikä on 43,1 (44,6 vuonna 2010), ympäristöterveydenhuollossa 46,5 ja hallinnossa 54,8 vuotta.
60 vuotta täyttäneiden työntekijöiden määrä on 133
ja pysynyt suunnilleen vuoden 2010 tasolla. Alle
30-vuotiaita on 284 (233 vuonna 2010).
Antalet anställda som fyllt 60 år är 133 och har
förblivit på ungefär samma nivå som år 2010.
Antalet anställda under 30 år är 284 (233 år 2010).
Seuraavassa taulukossa kuvataan ikäjakaumaa
viiden vuoden jaksoissa. Suositusten mukaan ikävuodet >60 esitetään vuosikohtaisesti.
I följande tabell presenteras åldersfördelningen med
fem års intervaller. Enligt rekommendationerna
redovisas åren > 60 årsvis.
300
250
200
150
100
50
66
65
64
63
62
61
60
55 - 59
50 - 54
45 - 49
40 - 44
35 - 39
30 - 34
25 - 29
20 - 24
<20
0
3. Rekrytering, studerande och praktikanter
3. Rekrytointi, opiskelijat ja harjoittelijat
3.1. Rekrytering
3.1. Rekrytointi
Det har redan länge varit svårt att rekrytera hvcläkare och specialläkare, t.ex. i psykiatri och
kirurgi, tandläkare samt veterinärer för vikariat och
tjänster. Förutom det här har det varit problematiskt
att besätta tjänster som socialarbetare med behörig
personal.
En
ny
problemgrupp
är
avdelningsskötarna, det har inte funnits sökande till
alla avdelningsskötartjänster under det gångna året.
Inom äldreomsorgen kan man redan se en
betydande minskning av antalet sökande till
befattningar som närvårdare. Sommartid råder det
dessutom brist på vikarier för sjukskötare och
närvårdare.
Jo pitkään on ollut vaikeaa saada sijaisuuksiin ja
virkoihin terveyskeskuslääkäreitä, erikoislääkäreitä
kuten psykiatrian, kirurgian erikoislääkäreitä, hammaslääkäreitä sekä eläin-lääkäreitä. Tämän lisäksi
ongelmana on ollut täyttää sosiaalityöntekijöiden
virat pätevällä henkilökunnalla. Uutena ryhmänä
ovat tulleet myös osastonhoitajat eli kaikkiin
osastonhoitajien virkoihin ei ole kuluneen vuoden
aikana ollut hakijoita. Vanhushuollon puolella
näkyy jo lähihoitajien toimiin hakijoiden määrän
merkittävä väheneminen. Lisäksi kesäisin on pulaa
sairaanhoitajan ja lähihoitajien sijaisista.
35
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Inom social- och hälsovårdsverket har man
energiskt försökt rekrytera hälsovårdscentral- och
specialläkare. Ett rekryteringsföretag anlitades för
att söka en specialläkare i psykiatri, men inte heller
på det sättet lyckades man locka någon
specialläkare till tjänsten i psykiatri. I rekryteringsstrategin för läkare ingår rekrytering både på kort
och på lång sikt. Till rekryteringen på lång sikt hör
bl.a. information om hälsovårdsbranschen i
skolorna. På Jakobs Dagar inbjöds medicine
kandidater som VIP-gäster till en fotbollsmatch
med Jaro. Verket deltog i dagarna för återflyttare på
Jakobs Dagar genom att informera om sin
verksamhet och genom att dela ut informationsmaterial. För att ge en positiv bild av hälsovårdsbranschen har personal och läkare inom hälso- och
sjukvården fungerat som kolumnister i Dagens
Tidning. I augusti inleddes en intensiv planering
tillsammans med Concordia för ett deltagande i
Läkardagarna 2012 med en gemensam monter.
Sosiaali- ja terveysvirastossa on yritetty
tarmokkaasti rekrytoida terveyskeskus- ja erikoislääkäreitä. Rekrytointiyritys palkattiin etsimään
psykiatrian erikoislääkäriä mutta tämänkään avulla
ei onnistuttu houkuttelemaan erikoislääkäriä
psykiatrin virkaan. Lääkäreiden rekrytointistrategiaan sisältyy sekä lyhyen- että pitkäntähtäimen rekrytointi. Pitkäntähtäimen rekrytointiin
kuuluu mm. kouluissa terveyden-huoltoalasta
tiedottaminen.
Jaakon-päivillä
kutsuttiin
lääketieteen kandidaatit VIP-vieraina Jaron
jalkapallo-otteluun. Virasto osallistui Jaakon–
päivien paluumuuttajien päiviin tiedottamalla
toiminnastaan ja jakamalla tiedotusmateriaalia.
Antaakseen positiivisen kuvan terveydenhuollon
alasta on terveydenhuollon henkilökunta ja lääkärit
toimineet Dagens Tidning - lehden kolumnistina.
Elokuussa aloitettiin yhteistyössä Concordian
kanssa intensiivinen suunnittelu tammikuun 2012
Lääkäripäiville
osallistumisesta
yhteisellä
näyttelyosastolla.
I december ordnades en rekryteringsdag i samarbete
med Jakobstads gymnasium, Novia och Yrkesakademin för åk 9 i de svensk- och finskspråkiga
högstadierna och för gymnasieeleverna. Speciellt på
informationen i skolorna har man fått positiv
feedback och det är en värdefull rekryteringskanal
som borde bearbetas strategiskt också i framtiden.
Det första skedet i rekryteringsprocessen är att
skapa intresse för vårdbranschen och få
ungdomarna i regionen att söka sig till en
utbildning inom vårdsektorn.
Joulukuussa
järjestettiin
rekrytointipäivä
yhteistyössä ruotsinkielisen lukion, Novian ja
Yrkesakademian kanssa ruotsin- ja suomenkielisille
yläasteen 9. luokkalasisille ja lukiolaisille. Erityisesti kouluissa tiedottamisesta on saatu myönteistä
palautetta ja se muodostaa arvokkaan rekrytointikanavan, jota tulisi työstää strategisesti myös
tulevaisuudessa. Rekrytointiprosessin ensimmäinen
vaihe on luoda kiinnostus hoitoalalle ja saada
seudun
nuoret
hakeutumaan
hoitoalan
koulutukseen.
En viktig rekryteringskanal, speciellt när man söker
kortvariga vikarier, är vikariebanken. Vikariebankens tjänster erbjuds åt arbetspunkterna inom
social- och hälsovårdsverket. En koordinator med
sjukskötarbakgrund och en sekreterare är anställda
på heltid på vikariebanken. Vikariebankens
sjukskötare sköter också koordineringen av
Tärkeä rekrytointikanava varsinkin lyhytaikaisia
sijaisia hankittaessa on sijaispankki. Sijais-pankin
palveluja tarjotaan sosiaali- ja terveysviraston
toimipisteille. Sijaispankin kokoaikaisina työntekijöinä ovat sairaanhoitajataustainen koordinaattori ja sihteeri. Sijaispankin sairaanhoitaja
hoitaa
myös
sosiaalija
terveysviraston
36
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
civiltjänstgörarna inom social- och hälsovårdsverket och fungerar som kontaktperson. Våren 2011
avslutade tre sin civiltjänst vid social- och
hälsovårdsverket och på sommaren inledde fyra nya
ungdomar sin civiltjänstgöring i vår organisation.
siviilipalvelustyöntekijöiden koordinointia ja toimii
yhteyshenkilönä. Kevään 2011 aikana kolme sai
siviilipalveluksensa
valmiiksi
sosiaalija
terveysvirastossa ja kesällä neljä uutta nuorta aloitti
siviilipalveluksen organisaatiossamme.
Sammanlagt 269 sökande har lämnat in ansökan till
vikariebanken under det gångna året. Antalet
sökande har minskat jämfört med föregående år.
Några sökande har dragit tillbaka sin ansökan och
uppgett som orsak flyttning från orten, ett nytt
arbetsavtal eller en ny befattning inom vården eller
arbete inom annan bransch. Vikarier har ordnats till
2966 arbetsskift på olika arbetspunkter inom
vikariebankens verksamhetsområde, och till 565
arbetsskift har man inte lyckats hitta någon vikarie.
Om ingen vikarie hittats har arbetspunkterna själva
ordnat vikarier genom byten av arbetsskift eller
varit underbemannade under ifrågavarande
arbetsskift. Det största behovet av vikarier har
funnits på avdelningarna för geriatri och allmän
medicin. En del avdelningar och boendeenheter har
flera ”unga pensionärer”, som ställer upp som
tillfälliga vikarier. Dessa kontaktas ibland direkt
från arbetspunkterna. Behovet av vikarier har ökat
under år 2011, liksom också antalet arbetsskift som
man inte hittat någon vikarie för.
Yhteensä 269 hakijaa on tehnyt hakemuksen
sijaispankkiin kuluneen vuoden aikana. Hakijoiden
määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta.
Muutama hakija on ottanut pois hakemuksen ja
ilmoittanut syyksi paikkakunnalta poismuuton,
uuden työsopimuksen tai toimen saamisen
hoitoalalla tai, että on saanut työtä muulla alalla.
Sijaisia on järjestetty 2966 työvuoroon eri
toimipisteissä sijaispankin toimialueella ja 565
työvuoroon ei ole onnistuttu löytämään sijaista.
Niissä tapauksissa toimipisteet ovat järjestäneet
sijaisuuden itse vaihtamalla työvuoroja tai olleet
alimiehitettynä kyseisten työvuorojen ajan. Suurin
sijaistarve on ollut geriatrian ja yleislääketieteen
osastoilla. Osalla osastoja ja asumisyksiköistä on
useita ”nuoria eläkeläisiä”, jotka tekevät tilapäisiä
sijaisuuksia. Heihin otetaan toisinaan yhteys
suoraan toimipisteistä. Sijaisten tarve on vuoden
2011 aikana lisääntynyt samalla kun niiden
työvuorojen määrä joihin sijaista ei ole löytynyt
ovat lisääntyneet.
No
v
O
kt
o
be
r/
Lo
ka
ku
u
em
be
r/
M
ar
ra
sk
De
uu
ce
m
be
r/
Jo
ul
uk
uu
ys
ku
u
be
r/
Sy
ku
u
Se
pt
em
äk
uu
st
i/E
lo
Au
gu
Ju
l
i/H
ei
n
i/K
es
äk
uu
Ju
n
ko
ku
u
M
aj
/T
ou
uu
/H
uh
t ik
uu
Ap
r il
isk
aa
l
M
ar
s/
M
ri/
He
lm
iku
u
Fe
br
ua
Ja
n
ua
ri/
Ta
m
m
iku
u
0
50
100
150
200
Antal/Määrä
250
300
350
400
Vikariebankens månadsstatistik år 2011 / Sijaispankin kuukausitilasto vuonna 2011
Ny sökande /Uusia hakijoita
Arbetsskiften som ordnats vikarie/Työvuorot joihin järjestetty sijainen
Ej ordnat vikarie/Ei järjestetty sijaista
37
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
3.2. Praktikanter och studerande
3.2. Harjoittelijat ja opiskelijat
En av de viktigaste rekryteringskanalerna för
tillfället är att ta emot studerande på praktik och
semestervikariat under deras studietid. Under år
2011 har vårdstuderande från yrkeshögskolor och
yrkesinstitut haft sammanlagt 789 praktikveckor
inom resultatområdet hälso- och sjukvård, 894
praktikveckor inom resultatområdet äldreomsorg
och 131 inom resultatområdet socialomsorg. På
vårterminen fanns det 85 studerande inom hälsooch sjukvården och på höstterminen 93,
motsvarande antal studerande inom äldreomsorgen
var 82 och 107 samt inom resultatområdet
socialomsorg 14 och 9. Det sammanlagda antalet
studerande under olika perioder år 2011 var 390.
Samma studerande kunde under året förekomma
flera olika perioder, så antalet nya studerande var
inte så här stort. Personalen har förtjänstfullt ställt
upp som handledare för studerandena. Praktikperioderna ingår i de studerandes yrkesutbildning.
Eräs tärkeimmistä nykyisistä rekrytointikanavista
on opiskelijoiden vastaanottaminen harjoittelujaksoille ja lomasijaisuuksiin heidän opiskeluaikanaan. Vuonna 2011 on ammattikorkeakoulujen
ja ammatillisten opistojen hoitoalan opiskelijoilla
ollut yhteensä 789 harjoitteluviikkoa terveydenhuollon, 894 vanhushuollon ja 131 sosiaalihuollon
tulosalueella. Kevätlukukaudella oli terveydenhuollossa 85 opiskelijaa ja syyslukukaudella 93,
vanhushuollon puolella vastaavat opiskelijamäärät
oli 82 ja 107 sekä sosiaalihuollon tulosalueella 14 ja
9. Yhteensä opiskelijoita oli vuoden 2011 aikana eri
jaksoilla 390. Sama opiskelija saattoi vuoden aikana
olla useammalla eri jaksolla joten uusien
opiskelijoiden määrä ei ollut näin suuri. Henkilöstö
on toiminut ansiokkaasti opiskelijoiden ohjaajina.
Harjoittelujaksot kuuluvat osana opiskelijoiden ammatilliseen koulutukseen.
Vuoden 2011 aikana on yläasteilta ollut ns.
työelämään tutustumisjaksolla TET-oppilaita viikon
ajan eri osastoilla ja työpisteissä tutustuakseen
hoitoalan eri ammatteihin käytännössä.
Under år 2011 har prao-elever från nejdens
högstadier varit på s.k. praktisk arbetslivsorientering (prao) en vecka på olika avdelningar
och arbetsplatser för att i praktiken bekanta sig med
olika yrken inom vården.
4. Sjukfrånvaro
4. Sairauspoissaolot
År 2011 uppgick sjukfrånvarodagarna inom socialoch hälsovårdsverket i genomsnitt till 16,9
dagar/anställd. Inom hälso- och sjukvården utgör
sjukfrånvaron 13,9 dagar per anställd, inom
äldreomsorgen 20,7 (17,9 år 2010), inom
socialomsorgen 14,5, inom miljöhälsovården 21,6
dagar och inom förvaltningen är motsvarande siffra
9 dagar/anställd. År 2009 var det första året under
Malmska hälso- och sjukvårdsområdets verksamhetstid då sjukfrånvaron minskade. Sjukfrånvaron var då 13,7 dagar/anställd. År 2011 uppgick
sjukfrånvaron inom resultatområdet hälso- och
sjukvård till 13,8 dagar/anställd. Sjukfrånvaron har
således inte ökat inom resultatområdet hälso- och
sjukvård jämfört med de två senaste åren. Inom
resultatområdet äldreomsorg har sjukfrånvaron
däremot ökat på ett oroväckande sätt jämfört med
föregående år. En noggrannare analys av sjukfrånvarostatistiken ger vid handen att frånvaron har
minskat eller förblivit oförändrad på en del enheter,
medan den däremot har ökat på andra enheter.
Åtgärder som främjar välmående i arbetet
Vuonna 2011 sairauspoissaolot sosiaali- ja
terveysvirastossa on keskimäärin 16,9 päivää
/työntekijä. Terveydenhuollossa sairauspoissaolo on
13,9 päivää/työntekijä, vanhushuollossa 20,7
(vuonna 2010 17,9), sosiaalihuollossa 14,5,
ympäristöterveydenhuollossa 21,6 päivää ja
hallinnossa vastaava luku on 9 päivää/työntekijä.
Vuosi 2009 oli Malmin terveydenhuoltoalueen
toiminta-ajan ensimmäinen vuosi, jolloin sairauspoissaolot vähentyivät. Ja sairauspoissaoloja oli
silloin 13,7 päivää/työntekijä. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli terveydenhuollon tulos-alueella 13,8
päivää/työntekijä. Näin ollen terveydenhuollon
tulosalueella sairauspoissaolot eivät verrattuna
kahteen edelliseen vuoteen ole kasvaneet. Sen
sijaan
vanhushuollon
tulosalueella
sairauspoissaolojen määrä on edelliseen vuoteen verrattuna
huolestuttavasti kasvanut. Sairauspoissa-olotilastoa
tarkemmin analysoitaessa, voidaan huomioida, että
osassa yksikköjä poissaolot ovat vähentyneet tai
pysyneet ennallaan, kun taas osassa yksikköjä
poissaolot ovat vastaavasti kasvaneet. Yksikköihin,
38
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
jossa on korkea sairauspoissaolojen määrä,
kohdistetaan parhaillaan työhyvinvointia edistäviä
toimenpiteitä.
koncentreras för närvarande till enheter med hög
sjukfrånvaro.
Antalet sjukledighetsdagar inom social- och
hälsovårdsverket var sammanlagt 28421 dagar.
Antalet sjukledighetsdagar har ökat med ca 2900
dagar jämfört med föregående år. Under år 2010
övergick vi till en ny praxis när det gäller att
anmäla sjukfrånvaro. Vid korta sjukledigheter på 13 dagar fyller arbetstagaren själv i en blankett och
ger den åt sin förman. Arbetstagaren ska underrätta
förmannen om att han/hon insjuknat. Sådana här
korta sjukledigheter gäller närmast korta
förkylningar/febersjukdomar och magsjuka eller
andra plötsliga sjukdomar, som ofta är lindriga och
som inte kräver läkarvård (bl.a. migrän). De korta
sjukledigheterna (1–3 dagar) uppgick till
sammanlagt 4787. De korta sjukledigheterna
omfattar ungefär lika många dagar som tidigare.
Inom förvaltningen var motsvarande antal dagar 30,
inom hälso- och sjukvården 2011, inom
miljöhälsovården 15, inom socialomsorgen 364 och
inom äldreomsorgen 2368. Förhållandet mellan
antalet dagar kort sjukledighet och lång
sjukledighet verkar vara detsamma både inom
hälso- och sjukvården och inom äldreomsorgen.
Sairauslomapäiviä oli sosiaali- ja terveysvirastossa
yhteensä 28421 päivää. Sairauslomapäivien määrä
on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2900
päivällä. Vuoden 2010 aikana siirryttiin uuteen
käytäntöön koskien sairauspoissaoloilmoitusta.
Lyhyissä sairauslomissa 1-3 päivää työntekijä itse
täyttää lomakkeen ja antaa sen esimiehelleen.
Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan
esimiehelle. Tällaiset lyhyet sairauslomat koskevat
lähinnä lyhyitä flunssa/kuumetauteja ja mahatauteja
tai muita äkillisiä sairauksia, jotka ovat usein lieviä
ja jotka eivät tarvitse lääkärinhoitoa (mm.
migreeni). Lyhyitä sairauslomia (1-3) päivää oli
yhteensä 4787.
Lyhyiden sairauslomapäivien
määrä on pysynyt samalla tasolla. Vastaavat päivät
hallinnossa oli 30, terveydenhuollossa 2011,
ympäristöterveydenhuollossa 15, sosiaalihuollossa
364
ja
vanhushuollossa
2368.
Lyhyiden
sairauslomapäivien määrä suhteessa pitkiin näyttää
olevan sama
sekä terveydenhuollon että
vanhushuollon alueella.
Terveydenhuollon tulosalueella sairauslomapäivien
määrä oli yhteensä 11 310. Vuoden 2010
sairauspoissaolojen määrä terveydenhuoltoalueella
oli yhteensä 11 400 päivää eli 39 henkilötyövuotta.
Vanhushuollon tulosalueella sairauslomapäivien
lukumäärä oli 14 980. Vuoden 2010 vastaava luku
oli 12 379 päivää.
Inom resultatområdet hälso- och sjukvård uppgick
antalet sjukledighetsdagar till sammanlagt 11 310.
Den totala sjukfrånvaron inom hälso- och
sjukvården år 2010 uppgick till 11 400 dagar eller
39 årsverken. Inom resultatområdet äldreomsorg
var antalet sjukledighetsdagar 14 980. Motsvarande
siffra år 2010 var 12 379 dagar.
Vuoden
2011
aikana
on
kirjattu
457
työtapaturmasta
johtuvaa
sairauslomapäivää.
Työtapaturmasta johtuvien sairauslomapäivien
määrä on pysynyt samalla tasolla sosiaali- ja
terveysvirastossa. Terveydenhuollossa päiviä oli
209 kun taas vuonna 2010 niitä oli 85.
Sosiaalihuollossa vastaava luku oli 2 sekä
vanhushuollon tulosalueella 237 (356 vuonna
2010).
Under år 2011 registrerades 457 sjukledighetsdagar
p.g.a. arbetsolycksfall. Antalet sjukledighetsdagar
p.g.a. arbetsolycksfall har förblivit på samma nivå
inom social- och hälsovårdsverket. Inom hälso- och
sjukvården registrerades 209 dagar, motsvarande
siffra för år 2010 var 85 dagar. Inom
socialomsorgen registrerades 2 dagar och inom
resultatområdet äldreomsorg 237 dagar (356 dagar
år 2010).
Pitkät ja toistuvat sairauspoissaolot viittaavat
alenevaan
työkykyyn.
Työterveyslaitoksen
tutkimuksissa
on
ilmennyt,
että
pitkien
sairauspoissaolojen (> 3 päivää), suuren
sairauspoissa-olopäivien määrän ja lisääntyneen
kuolleisuuden välillä on yhteys. Sairauspoissaolot
ennustavat kuoleman riskiä jopa paremmin kuin
koettu terveydentila, oireiden määrä tai krooniset
sairaudet. Toistuvilla pitkillä sairauslomilla on
Långa och upprepade sjukfrånvaron tyder på
nedsatt
arbetsförmåga.
Arbetshälsoinstitutets
forskning har kommit fram till att det finns ett
samband mellan långa sjukfrånvaron (> 3 dagar),
ett stort antal sjukfrånvarodagar och högre
dödlighet. Sjukfrånvaron förutsäger dödsrisk t.o.m.
bättre än upplevd hälsa, antal symptom eller
kroniska
sjukdomar.
Upprepade
långa
39
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
sjukfrånvaron har också starkt samband med risk
för att bli förtidspensionerad till följd av invaliditet
från 55 års ålder. Sambandet är starkare vid
sjukdomar i stöd- och rörelseorganen och mentala
störningar, medan kort sjukfrånvaro inte har
motsvarande
samband.
Därför
anser
Arbetshälsoinstitutets forskande läkare att vi med
tanke på personalens hälsa och för att förebygga
förtida pensioneringar ska koncentrera oss på att
förebygga långa sjukfrånvaron och upprepade
långa/medellånga sjukfrånvaron.
vahva yhteys myös työkyvyttömyydestä johtuvaan
varhaiseläkkeeseen ennen 55 vuoden ikää. Yhteys
on voimakkaampi tuki- ja liikuntaelinten
sairauksissa sekä mielenterveyden häiriöissä, kun
taas lyhyillä sairauspoissaoloilla ei ole vastaavaa
yhteyttä. Sen vuoksi Työterveyslaitoksen tutkijalääkärit katsovat, että henkilöstön terveyden ja
varhaisten eläkkeiden ehkäisemisen kannalta on
keskityttävä
pitkien
sairauspoissaolojen
ja
toistuvien pitkien/keskipitkien sairauspoissaolojen
ehkäisemiseen.
Ett sätt att minska på sjukfrånvaron är att redan i ett
tidigt skede följa med arbetsförmågan och
minimera sjukfrånvaron genom att kombinera de
tjänster
som
finns
för
personalen,
företagshälsovård,
arbetarskyddsarbete
och
utvecklingssamtal med förmannen.
Yksi tapa sairauspoissaolojen vähentämiseksi on jo
aikaisessa vaiheessa seurata työkykyä ja minimoida
sairauspoissaolot yhdistämällä henkilöstöpalvelut,
työterveystyö, työsuojelutyö ja esimiehen
kehityskeskustelut.
Arbetsolycksfall
dgr
Työtapaturmat
2010
Hälso- och sjukvården
Terveydenhuolto
Äldreomsorg
vanhushuolto
Socialomsorg
Sosiaalihuolto
Sosiaali- ja terveysvirasto
Antal sjukdagar
Yhteensä
Sairauspoissaolopvä
Sjukledighet
1-3 dgr
över 3 dgr
Sair.poissaolo
Sair.poissaolo
1-3 pv
2010
2011
yli 3 pv:ää
2010
2011
2010
2011
työnt. kohden
2010
2011
per anställd
85
209
2246
2011
9069
9091
11400
11310
13,8
13,9
356
237
2196
2368
9827
12376
12379
14980
17,9
20,7
6
2
290
364
1220
1241
1516
1607
13,1
14,5
10
29
30
51
95
79
135
4,6
9
457
4788
4787
20 284
23 177
25 519
28 421
15,3
16,9
Förvaltning
Hallinto
Soc.- o. hälsovårdsverket
pvä
2011
Totalt
Sjukledighet
447
De åtgärder som vidtagits inom Tyhy-verksamheten
för att minska sjukfrånvaron har inriktats på enheter
där sjukfrånvaron var hög år 2010. Inom Tyhyprojektet har man fäst uppmärksamhet vid de stora
sjukfrånvaroorsakerna: stöd- och rörelseorganens
sjukdomar, andningsorganens sjukdomar, psykiska
sjukdomar och syndrom. För personalen på de här
enheterna har man under det gångna året ordnat
fortbildning i ergonomi och handledning i
användning av hjälpmedel. Dessutom har
utvecklingseftermiddagar kring temat välmående i
arbetet ordnats för personalen.
Tyhy-toiminnan toimenpiteet sairauspoissaolojen
vähentämiseksi on kohdennettu yksikköihin joissa
oli vuonna 2010 korkeat sairauspoissaolot. Tyhyprojektissa on kiinnitetty huomiota suuriin sairauspoissaolojen aiheuttajiin, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinten sairaudet, psyykkiset
sairaudet ja oireyhtymät. Näiden yksiköiden
henkilökunnalle on järjestetty kuluneen vuoden
aikana ergonomiaan liittyvää täydennyskoulutusta
ja opastusta apuvälineiden käyttöön. Lisäksi
henkilökunnalle on järjestetty työhyvinvointiin
liittyviä kehittämisiltapäiviä.
I slutet av år 2010 förenhetligades programmet
Tillsammans stöder vi arbetsförmågan, där man
betonar förberedelserna för en återgång till arbetet
Vuoden 2010 lopussa yhtenäistettiin ”tuetaan
työkykyä yhdessä”-ohjelma, jossa on korostettu
työhön paluun valmistelua ja sitä, että osasto- ja
40
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
och att man på avdelnings- och förmansnivå fäster
uppmärksamhet och ingriper vid upprepad och lång
sjukfrånvaro bland personalen. Resultaten av en
enkät visar att implementeringen eller ibruktagandet
av programmet ännu kräver en del ansträngningar.
esimiestasolla kiinnitetään huomiota ja puututaan
työntekijöiden
toistuviin
ja
pitkiin
sairauspoissaoloihin. Kyselyn tulosten mukaan
ohjelman implementointi eli käyttöönotto vaatii
vielä ponnisteluja.
5. Personalkostnader
5. Henkilöstökulut
Personalkostnaderna inom social- och hälsovårdsverket uppgick under det gångna året till
57 825 283 euro. I budgeten för år 2011 hade reserverats 58 389 156 euro.
Henkilöstökulut olivat sosiaali- ja terveysvirastossa
kuluneena vuonna 57 825 283 euroa.
Talousarvioon oli vuodelle 2011 varattu 58 389 156 euroa.
Hallinnon osalta henkilöstökulut olivat 947 605
euroa, terveydenhuollon osalta henkilöstökulut
olivat 30 999 213 euroa ja vanhushuollon osalta
21 411 250 euroa sekä sosiaalihuollossa 3 860 183
euroa. Ympäristöterveydenhuollossa henkilöstömenot olivat vuonna 2011 607 031 euroa.
Inom förvaltningen uppgick personalkostnaderna
till 947 605 euro, inom hälso- och sjukvården
uppgick personalkostnaderna till 30 999 213 euro
och inom äldreomsorgen till 21 411 250 euro samt
inom socialomsorgen till 3 860 183 euro. Inom
miljöhälsovården uppgick personalkostnaderna år
2011 till 607 031 euro.
I budgeten för år 2011 hade 60 000 euro reserverats
för löneharmonisering. Löneharmoniseringen fortsätter ännu år 2012.
Vuoden 2011 talousarvioon oli varattu 60 000 euroa
palkkojen yhtenäistämiseen. Palkkojen harmonisoitavaa jäi vielä vuodelle 2012.
Syksyllä 2011 neuvoteltiin psykologien palkoista.
Psykologien tehtäväkohtaiset palkat olivat jääneet
jälkeen lähialueen palkkatasosta. Palkkatasoa
tarkistettiin marraskuussa 2011 ja samalla sovittiin
tehtäväkohtaisista
palkkaluokista
ja
niiden
kriteereistä.
Hösten 2011 fördes förhandlingar om psykologernas löner. Psykologernas uppgiftsrelaterade
löner hade hamnat på efterkälken jämfört med
lönenivån i närområdet. Lönenivån justerades i
november 2011 och samtidigt kom man överens om
uppgiftsrelaterade löneklasser och kriterierna för
dem.
Personalkostnader
Hälso- och sjukvård
Terveydenhuolto
Äldreomsorg
Vanhushuolto
Socialomsorg
Sosiaalihuolto
Miljöhälsovård
Ymp.terveydenhuolto
Förvaltning
Hallinto
Totalt/Yhteensä
Löner och arvoden
Lönebikostnader
2010
2011
2010
2011
2010
2011
31 908 412
30 999 213
26 399 366
25 501 295
5 509 046
5 497 918
20 191 253
21 411 250
16 645 632
17 596 729
3 545 621
3 814 522
3 578 995
3 860 184
2 848 104
3 077 261
730 891
782 923
687 481
607 031
544 004
469 739
143 477
137 292
879 961
947 605
735 235
789 443
144 726
158 163
47 172 341
47 434 467
10 073 761
10 390 818
57 246 102
57 825 283
41
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
6. Kompetensutveckling
6. Ammattitaidon kehittäminen
Fortbildningen omfattar ordinarie och tidsbunden
personal på vård- och serviceenheterna vid socialoch hälsovårdsverket. Varje enhet uppgör en egen
fortbildningsplan
utgående
från
personliga
kompetenskartläggningar och utvecklingssamtal.
Fortbildningen
uppföljs
på
individoch
organisationsnivå. På social- och hälsovårdsverkets
personalavdelning registreras externa och interna
fortbildningsdagar. Förmännen ska följa upp
fortbildningsdagarnas antal och innehåll med hjälp
av personliga fortbildningskort. Målet är att ständigt
öka den interna utbildningen för att flera ska ha
möjlighet att delta i utbildningstillfällena.
Täydennyskoulutuksen piiriin kuuluvat sekä
vakinaiset että määräaikaiset sosiaali- ja
terveysviraston hoito- ja palveluyksikköjen
työntekijät. Kukin yksikkö laatii oman täydennyskoulutussuunnitelmansa henkilökohtaisten osaamiskartoitusten ja kehityskeskustelujen perusteella.
Täydennyskoulutusta seurataan yksilö- ja organisaatiotasolla.
Sosiaalija
terveysviraston
henkilöstöosasto kirjaa ulkoiset ja sisäiset täydennyskoulutuspäivät. Esimiehet seuraavat täydennyskoulutuspäivien määrää ja sisältöä henkilökohtaisten täydennyskoulutuskorttien avulla. Tavoitteena on lisätä sisäistä koulutusta jatkuvasti,
jotta useammilla olisi mahdollisuus osallistua
koulutuksiin.
6.1. Antal fortbildningsdagar per
yrkesgrupp
6.1. Täydennyskoulutuspäivien määrä
ammattiryhmittäin
År 2011 hade personalen vid social- och
hälsovårdsverket
sammanlagt
4487
fortbildningsdagar (3815 år 2010), varav 1660 eller
37 % var interna. Av hela personalen deltog 73 % i
fortbildning och fortbildningsdagarnas antal var i
medeltal 3,7 per person. Enligt Kommunala
arbetsmarknadsverkets
statistik
2010
var
motsvarande siffror i hela landet 72,7 % och 3,8
dagar/person som deltagit i fortbildning.
Vuonna 2011 sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö
osallistui yhteensä 4487 täydennyskoulutuspäivään
(3815 vuonna 2010), joista sisäisiä oli 1660 eli 37
%. Koko henkilöstöstä osallistui täydennyskoulutuksiin 73 % ja täydennyskoulutuspäiviä oli henkilöä kohden keskimäärin 3,7. Kunnallisen
työmarkkinalaitoksen laatiman vuoden 2010 tilaston mukaan, koko maan vastaavat luvut olivat 72,7
% ja 3,8 päivää/täydennyskoulutuksiin osallistunut
henkilö.
Grupp 2
Ryhmä
Antalet anställda
Työntekijöiden määrä
Deltagit %
Grupp 3
Grupp 4
Ryhmä
Ryhmä
Grupp 5
Totalt
Ryhmä
personer som
Yrkeshögskole-.
Grundexamen .
Övrig personal
Stöd/kontors-
Läkare, tandläk.,
el. insitutnivå
el. på skolnivå
med högskoleex.
personal
veterinärer
Socialarbetare
omfattas
Ammattikorkea.-
Perustutkinto
Muu henkilöstö
Tuki-/toimisto-
Lääkärit, hammas- Sos.työntekijät
täyd.koul.
tai opistotaso
tai koulutaso
korkeakoul.tutk.
henkilöstö
lääk., eläinlääk.
osallistuneet
Yhteens ä
2010
2011
2010
2011
2010
2011
2010
2011
2010
2011
2010
2011
543
624
525
630
85
60
104
239
98
92
32
2010
2011
85 %
84 %
79 %
69 %
79 %
68 %
73 %
44 %
87 %
78 %
94 %
1782
2228
962
1211
366
290
219
231
486
390
111
137
3815
4487
463
527
413
434
67
41
143
105
85
72
31
30
1171
1209
3,8
4,2
2,3
2,8
5,5
7,1
1,5
2,2
5,7
5,4
3,6
4,6
3,3
3,7
Osallistuneet %
Utbildningsdagar
Täyd.koulut.päivät
Utbildningsdeltagare
Täyd.koulut.osall.
Medeltal dag ar/delt.
Keskiarvo pvä/osall.
42
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Seuraavasta taulukosta ilmenevät eri tulosalueiden
työntekijämäärä, osallistujamäärä, koulutuspäivien
määrä sekä keskimääräinen täydennyskoulutuspäivien lukumäärä tulosaluetta kohden.
Ur följande tabell framgår antalet anställda inom de
olika
resultatområdena,
antalet
deltagare,
utbildningsdagarnas antal samt det genomsnittliga
antalet fortbildningsdagar per resultatområde.
Anställda
Työntekijät
Hälso- och sjukvården
Terveydenhuolto
Äldreomsorg
vanhushuolto
Socialomsorg
Sosiaalihuolto
Miljöhälsovård
Ympäristöterveydenhuolto
Förvaltning
Hallinto
Totalt/Yhteensä
Deltagare
Antal
Utbildnings-
Medeltal
i utbildning
deltagare %
dagar
dagar/deltagare
Koulutukseen
Osallistuja-
Koulutus-
Keskiarvo
osallistuneet
2010
2011
määrä %
2010
2011
päiviä
2010
2011
päiviä/osallist.
2010
2011
2010
2011
828
809
692
668
84 %
83 %
2404
2597
691
722
361
411
52 %
57 %
993
1353
116
111
87
75 %
97 %
287
450
3,3
4,2
21
18
14
12
67 %
67 %
68
38
4,9
3,2
17
17
15
10
88 %
59 %
68
49
4,5
4,9
1673
1677
1171
1209
70 %
75 %
3815
4487
3,3
3,7
108
3,4
2,8
3,9
3,3
Läkarna, tandläkarna och veterinärerna hade 390
fortbildningsdagar. Av dem deltog 78 % i
fortbildning och i medeltal hade de 5,4
fortbildningsdagar per person. År 2010 var motsvarande siffror för läkare och tandläkare i hela
landet 95,9 % och 6,6 fortbildningsdagar per
deltagare.
Lääkäreillä, hammaslääkäreillä ja eläinlääkäreillä
oli 390 täydennyskoulutuspäivää. Täydennyskoulutukseen osallistui 78 % ja täydennyskoulutuspäiviä oli henkilöä kohden keskimäärin
5,4. Koko maan lääkärien ja hammaslääkärien
vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 95,9 % ja 6,6
täydennyskoulutuspäivää osallistujaa kohden.
Personer med högre högskoleexamen deltog i 290
fortbildningsdagar, i medeltal 7,1 dagar per
deltagare. Motsvarande siffra i hela landet år 2010
var 5,6 dagar.
Ylemmän
korkeakoulututkinnon
suorittaneet
osallistuivat 290 täydennyskoulutuspäivään, ja
heillä oli keskimäärin 7,1 päivää osallistujaa
kohden. Koko maan vastaava luku vuonna 2010 oli
5,6 päivää.
Socialarbetarna deltog i sammanlagt 137
fortbildningsdagar. Av dem deltog 94 % i
fortbildning och antalet fortbildningsdagar var i
medeltal 4,6. Motsvarande siffror för hela landet år
2010 var 81,4 % och 5,0.
Sosiaalityöntekijät osallistuivat yhteensä 137
täydennyskoulutuspäivään. Heistä 94 % osallistui
täydennyskoulutukseen ja täydennyskoulutuspäiviä
oli keskimäärin 4,6. Koko maan vastaavat luvut
vuodelta 2010 olivat 81,4 % ja 5,0.
Personer med examen på yrkeshögskole- eller
institutnivå hade sammanlagt 2228
fortbildningsdagar. Av dem deltog 84 % i fortbildning och
i medeltal hade de 4,2 fortbildningsdagar per
anställd. År 2010 var motsvarande siffror i hela
landet 82,2 % och 4,2 dagar.
Ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkinnon
suorittaneet osallistuivat yhteensä 2228 täydennyskoulutuspäivään. Täydennyskoulutukseen osallistui
84 % ja täydennyskoulutuspäiviä työntekijää kohden oli keskimäärin 4,2. Koko maan vastaavat luvut
olivat vuonna 2010 82,2 % ja 4,2 päivää.
43
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Perustutkinnon
tai
koulutason
tutkinnon
suorittaneet osallistuivat yhteensä 1211 täydennyskoulutuspäivään.
Täydennyskoulutukseen
osallistui 69 % ja täydennyskoulutuspäiviä työntekijää kohden oli keskimäärin 2,8. Koko maan
vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 64,8 % ja 2,7
koulutuspäivää osallistujaa kohden.
Toimisto-, tuki- ja tietohallintohenkilöstö osallistui
yhteensä 239 täydennyskoulutuspäivään. Täydennyskoulutuspäiviä työntekijää kohden oli keskimäärin 2,2. Täydennyskoulutukseen osallistui 44
%. Koko maan vastaavat luvut vuonna 2010 olivat
58,7 % ja 2,9 päivää.
Personer med grundexamen eller examen på
skolnivå hade sammanlagt 1211 fortbildningsdagar.
Av dem deltog 69 % i fortbildning och i medeltal
hade de 2,8 fortbildningsdagar per anställd. År 2010
var motsvarande siffror i hela landet 64,8 % och 2,7
utbildningsdagar per deltagare.
Kontors- stöd- och informationspersonal hade
sammanlagt 239 fortbildningsdagar. De hade i
medeltal 2,2 fortbildningsdagar per anställd. Av
denna grupp hade 44 % deltagit i fortbildning. Motsvarande siffror i hela landet 2010 var 58,7 % och
2,9 dagar)
6.2. Intern personalutbildning
6.2. Sisäinen täydennyskoulutus
Inom social- och hälsovårdsverket ordnades
sammanlagt 58 interna fortbildningsdagar (69 år
2010). Sammanlagt 2425 personer deltog i dessa
fortbildningstillfällen (1956 år 2010). För läkarna
och andra intresserade ordnas varje fredagsmorgon
intern utbildning, där endera någon från den egna
personalen eller utomstående föreläser. För läkare
som specialiserar sig ordnas dessutom fortbildning
varannan vecka.
Sosiaali- ja terveysvirastossa järjestettiin yhteensä
58 sisäistä täydennyskoulutuspäivää (69 vuonna
2010). Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistui
yhteensä 2425 henkilöä (1956 vuonna 2010).
Lääkäreille ja muille kiinnostuneille järjestetään
joka perjantaiaamu sisäistä koulutusta, jossa
luennoitsijoina on joko omaa henkilöstöä tai
ulkopuolisia. Lisäksi erikoistuville lääkäreille
järjestetään joka toinen viikko täydennyskoulutusta.
6.3. Kostnader för personalens utbildning
6.3. Täydennyskoulutuskustannukset
Kostnaderna för fortbildning inom social- och
hälsovårdsverket var år 2011 sammanlagt 430 763 €
(341 091 € år 2010) eller 356 € per
anställd/deltagare (291 € år 2010). I den här
summan ingår dagtraktamenten och resekostnader
vid fortbildning.
Sosiaali- ja terveysviraston täydennyskoulutuksen
kustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 430 763
euroa (341 091 € vuonna 2010) eli 356 €
työntekijää (osallistujaa) kohden (291 € vuonna
2010). Summaan sisältyvät täydennyskoulutusten
päivärahat ja matkakustannukset
7. Personalens välbefinnande på social- och
hälsovårdsverket
7. Henkilöstön hyvinvointi sosiaali- ja
terveysvirastossa
Bland social- och hälsovårdsverkets personal
genomfördes i mars – april år 2011 en enkät om
välbefinnande. Som undersökningsmetod användes
strukturerade frågor. Som mätare användes delar av
Arbetshälsoinstitutets undersökning om välbefinnande. Dessutom fanns det öppna frågor om
upplevda förändringar. Syftet med undersökningen
var att få information om hur rättvis personalen
tycker att ledningen är, hur personalen upplever
belastningen i arbetet, om personalen upplever sig
ha kontroll över sitt arbete och möjligheter att
Sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle tehtiin
vuoden
2011
maalishuhtikuun
aikana
hyvinvointikysely. Tutkimusmenetelmänä käytettiin
strukturoitua
kyselyä.
Mittarina
käytettiin
työterveyslaitoksen hyvinvointitutkimuksen osia.
Lisäksi on avoimia kysymyksiä koetuista
muutoksista. Tutkimuksen tavoitteena oli saada
tietoa siitä, miten oikeudenmukaiseksi
henkilökunta kokee johtamisen, millaiseksi
henkilökunta kokeen työn kuormittavuuden, työn
hallinnan ja vaikutusmahdollisuutensa sekä
44
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
påverka samt om personalen upplever sig ha ett
socialt stöd efter organisationsförändringen.
Dessutom ville man få uppgifter om hur personalen
har upplevt förändringarna.
sosiaalisen tuen organisaatiomuutoksen jälkeen.
Lisäksi haluttiin tietoa siitä, miten henkilökunta on
kokenut muutokset.
Enkäten sändes via webropol med e-post till 1579
personer. Sammanlagt 783 svar inkom, så
svarsprocenten var 50 %. Vid analysen av
materialet användes medeltal och procenttabeller
som nyckeltal. Dessutom bildades summavariabler
av påståendena. Av de öppna frågorna bildades
huvudklasser.
Kysely lähetettiin webropolin avulla sähköpostitse
1579 henkilölle. Vastauksia tuli yhteensä 783
kappaleita, joten vastausprosentti oli 50 %.
Aineiston analyysissä tunnuslukuina käytettiin
keskiarvoa ja prosenttitaulukointia. Lisäksi
väittämistä
muodostettiin
summamuuttujia.
Avoimista kysymyksistä muodostettiin pääluokkia.
Utgående från bakgrundsfakta i undersökningsresultaten kan man konstatera att nästan hälften
hade fått ny förman under år 2010. Inom
resultatområdet äldreomsorg hade ännu fler fått ny
förman.
Tutkimustulosten taustatietojen perusteella voidaan
todeta, että miltei puolella oli vaihtunut esimies
vuoden 2010 aikana. Vanhushuollon tulosalueella
oli esimies vaihtunut vielä useammalla.
Tutkimustulokset osoittivat, että työpaine koettiin
korkeaksi ja työ kuormittavaksi.
Undersökningsresultaten visade att man upplevde
att arbetet var stressigt och belastande.
Belastningen i arbetet / Työn kuormittavuus
5
4,5
4
3,77
3,96
3,57
3,72
3,5
3
2,5
2
1,5
1
Helaorganisationen Äldreomsorgen
Kokoorganisaatio
Vanhushuolto
Socialomsorgen HälsoͲ ochsjukvård
Sosiaalihuolto
Terveydenhuolto
Työn kuormittavuuden lisääntymisen vastapainona
sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöllä on useita
suojaavia tekijöitä, joilla on puolestaan myönteinen
vaikutus työterveyteen ja hyvinvointiin. Työntekijät
kokivat, että he voivat hallita työtään ja että heillä
on
vaikutusmahdollisuuksia.
Organisaation
johtajien ja esimiesten päätöksenteko sekä kohtelu
koettiin oikeudenmukaiseksi. Työyhteisö, yhteistyö
ja me-henki eli ns. sosiaalinen pääoma toimi myös
koko organisaatiossa kokonaisuudessaan hyvin.
Som motvikt till den ökade belastningen i arbetet
har personalen på social- och hälsovårdsverket flera
skyddande faktorer som har en positiv inverkan på
arbetshälsan och välbefinnandet. De anställda
upplevde att de har kontroll över sitt arbete och
möjligheter att påverka. Ledarnas och förmännens
beslutsfattande i organisationen samt bemötandet
upplevdes som rättvist. Arbetsgemenskapen,
samarbetet och vi-andan, dvs. det sociala kapitalet,
fungerade också bra i organisationen som helhet.
45
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Rättvist beslutsfattande / Päätöksenteon oikeudenmukaisuus
5
4,5
4
3,5
3,45
3,22
3,15
Hela
organisationen
Kokoorganisaatio
Äldreomsorgen
Vanhushuolto
3,2
3
2,5
2
1,5
1
Socialomsorgen
Sosiaalihuolto
HälsoͲ och
sjukvård
Terveydenhuolto
Kontroll över arbetet och påverkningsmöjligheter / Työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet
5
4,5
4
3,92
4,18
3,74
3,97
3,5
3
2,5
2
1,5
1
Hela
organisationen
Kokoorganisaatio
Äldreomsorg
Vanhushuolto
Socialomsorg
Sosiaalihuolto
HälsoͲ och
sjukvård
Terveydenhuolto
Kehityskeskustelut viimeisen 12 kuukauden aikana
olivat toteutuneet vain 31,9 prosenttisesti.
Kehityskeskustelujen vähäisyyteen voi toisaalta
vaikuttaa meneillään olleet suuret muutokset
organisaatiossa.
Utvecklingssamtalen hade under de senaste 12
månaderna förverkligats endast till 31,9 %. Det låga
antalet utvecklingssamtal kan å andra sidan bero på
de stora förändringar som varit på gång i
organisationen.
46
Social- och hälsovårdsverket
Sosiaali- ja terveysvirasto
Utvecklingssamtal / Kehityskeskustelut
nej/ej
ja/kyllä
0,00%
20,00%
40,00%
60,00%
80,00%
Kaiken kaikkiaan henkilöstö koki organisaatiomuutoksen melko suureksi ja muutokset eivät
monen vastaajan mielestä aina olleet niin
positiivisia. Positiivisemmaksi muutoksen oli
kokenut sosiaalihuollon tulosalue. Moni vastaajista
koki organisaation suureksi ja byrokraattiseksi.
Kaupungin
määräämät
vuoden
2010
säästötoimenpiteet oli yleisesti koettu raskaaksi.
Varsinkin vanhushuollon tulosalueella henkilökunta
koki, että työmäärä oli suuri ja monen vastaajan
mielestä tiedon kulku ei aina toiminut.
Allt som allt upplevde personalen att
organisationsförändringen var ganska stor och
många svarande ansåg att förändringarna inte alltid
varit så positiva. Resultatområdet socialomsorg
hade den positivaste inställningen till förändringen.
Många svarande upplevde organisationen som stor
och byråkratisk. Sparåtgärderna som staden bestämt
för år 2010 hade allmänt upplevts som tunga.
Särskilt
inom
resultatområdet
äldreomsorg
upplevde personalen att arbetsmängden var stor och
många svarande ansåg att informationsgången inte
alltid fungerade.
Positiiviseksi koettiin uudet työkaverit, yhteistyö eri
yksiköiden ja tulosalueiden välillä ja varsinkin
sosiaalihuollon tulosalueella henkilöstö koki
positiivisena kollegoiden välisen yhteistyön ja
mahdollisuuden konsultoida. Työnkierto nähtiin
myös mahdollisuutena suuressa organisaatiossa.
Tyhy-toimintaan ja koulutukseen oltiin myös
yleisesti tyytyväisiä.
Nya arbetskamrater, samarbetet mellan olika
enheter och resultatområden upplevdes som
positivt, och i synnerhet inom resultatområdet
socialomsorg upplevde personalen samarbetet med
kollegor och möjligheten att konsultera varandra
som positivt. Arbetsrotation upplevdes också som
en möjlighet i en stor organisation. I allmänhet var
man också nöjd med tyhy-verksamheten och
utbildningen.
Kehittämisalueiksi henkilökunta ehdotti mm.
henkilökunnan määrän lisäämistä, työrauhaa,
entistä enemmän yhteistyötä eri yksiköiden ja eri
tulosalueiden välillä, parempaa tiedottamista ja
tietenkin parempaa palkkaa.
Som utvecklingsområden föreslog personalen bl.a.
en ökning av personalmängden, arbetsro, mer
samarbete mellan olika enheter och resultatområden, bättre information och naturligtvis bättre
lön.
8. Personalens representant i
ledningsgruppen
8. Henkilöstön edustaja johtoryhmässä
Sosiaali- ja terveysviraston organisaatiomallin
mukaan henkilöstöllä on kaksi edustajaa
johtoryhmässä, joka kokoontuu yleensä kerran
viikossa. Henkilöstön edustus on kiertänyt
ammattijärjestöjen (pää)luottamusmiesten keskuudessa.
Enligt social- och hälsovårdsverkets organisationsmodell har personalen två representanter i
ledningsgruppen, som i regel håller möten varje
vecka. Personalrepresentationen har cirkulerat
mellan de fackliga organisationernas (huvud)
förtroendemän.
47
Pärmbilden är konstverket ”Ria XI / Riihi XI” som utdelades vid festlighet den 9.12.2011 till personer
som under året 2011 uppnått 30 eller 40 tjänsteår. Konstnär är Sven Svanbäck.
Konstverket på baksidan ”Vårskog / Kevätmetsä utdelades till personer som uppnått 20 tjänsteår.
Konstverken är tryckt i 50 och 65 exemplar.
Kansikuva on taideteos nimeltään ”Ria XI/Riihi XI ” ja se jaettiin 9.12.2011 pidetyssä juhlassa
henkilöille jotka ovat vuoden 2011 aikana saavuttaneet 30 tai 40 palvelusvuotta. Taiteilija on Sven
Svanbäck.
Takasivun taideteos ”Vårskog/Kevätmetsä” jaettiin henkilöille jotka olivat saavuttaneet 20
palvelusvuotta. Taideteoksia on painettu 50 ja 65 numeroitua kappaletta.