Transcript PIKATESTI TAPAUS 2 ”PAKKO HILJENTÄÄ – MÅSTE TRAPPA NER”

1
PIKATESTI
TAPAUS 2
”PAKKO HILJENTÄÄ – MÅSTE TRAPPA NER”
__________________________________________________________________________________________________
1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä?/Vilken av följande händelser kan man läsa ur en EKGkurva?
(A) SA solmukkeen depolarisaatio / depolariseringen av SA-knutan
(B) AV solmukkeen depolarisaatio / depolariseringen av AV-knutan
(C) Hisin kimpun depolarisaatio / depolariseringen av His bunten
(D) Bachmannin ”kimpun” depolarisaatio / depolariseringen av Bachman ”bunten”
(E) Eteissydänlihassolujen depolarisaatio / depolariseringen av förmaksmuskelcellerna
2. Sydämessä / I hjärtat
(A) pacemaker-aktiviteetti on rajoittunut SA-solmukkeeseen / är pacemaker aktiviteten restrikterad till SA-knutan
(B) tahdistajana toimii aktiopotentiaalifrekvenssiltään hitain johtoratajärjestelmän osa / fungerar den delen av
retledningssystemet med den lägsta aktionspotentialfrekvens som taktgivaren
(C) on primaarisia, sekundaarisia ja tertiäärisiä tahdistajia / finns primära, sekundära och tertiära taktgivare
(D) tärkein pacemaker-solun kalvovirta on voimakas INa / den viktigaste membranströmmen i pacemaker-cellerna är
den starka INa
3. Sydänlihaksen esivenytyksen (preload) lisääminen / En ökning av hjärtmuskelns preload
(A) vähentää kammioiden loppudiastolista painetta / minskar på kamrarnas slutdiastoliska tryck
(B) alentaa sydänlihaksen tuottamaa maksimijännitystä (peak tension) / miskar på maximaltensionen (peak tension)
som hjärtmuskeln producerar
(C) alentaa sydänlihassolujen lyhenemisnopeutta / minskar på hjärtmuskelcellernas förkortningshastighet
(D) lisää kammion seinämän jännitystä / ökar på spänningen i ventrikelväggen
4. Verenvirtaus kammioihin diastolen aikana voi aiheuttaa / Blodflödet in i kamrarna under diastole kan förorsaka
(A) ensimmäisen sydänäänen (S1) / den första hjärttonen (S1)
(B) toisen sydänäänen (S2) / den andra hjärttonen (S2)
(C) kolmannen sydänäänen (S3) / den tredja hjärttonen (S3)
(D) ns. ”ejektioklikin” / den sk. ejektionsklicken
(E) ejektionaikaisen sivuäänen / biljud under ejektionsfasen
5. Aikaväli kaulavaltimopulssin nousevasta osasta dikroottiseen pykälään kuvaa / Tidsperioden mellan den stigande delen
av karotidartärens pulskurva och den dikrotiska notchen beskriver
(A) eteisdiastolea / förmaksdiastole
(B) ejektiota kammioista / ejektion från ventriklerna
(C) hidastunutta kammiontäyttövaihetta (reduced) / fasen med nedsatt (reduced) kammarfyllning
(D) nopeaa kammiontäyttövaihetta (rapid) / fasen med snabb (rapid) kammarfyllning
(E) ventrikulaarista isovolyymista relaksaatiota / isovolumetrisk relaxation av ventriklerna
6. Pulmonaaliläpät sulkeutuvat yleensä aorttaläppien jälkeen koska / Pulmonalklaffarna stängs oftast efter aortaklaffarna i
och med att
(A) keuhkovaltimon läpimitta on pienempi kuin aortan / lungartärens genomskärning är mindre än aortans
(B) oikean kammion supistus alkaa myöhemmin kuin vasemman kammion / kontraktionen av höger kammare startar
senare än kontraktionen av den vänstra
(C) ejektionopeus oikeasta kammiosta on pienempi kuin vasemmasta / ejektionshastigheten från den högra kammaren
är lägre än ejektionshastigheten från den vänstra
(D) keuhkovaltimon diastolinen paine on pienempi kuin aortan / det diastoliska trycket i lungartären är lägre än
trycket i aortan
(E) pulmonaaliläpän ”taskut” ovat jäykempiä ja sulkeutuvat huonommin kuin aorttaläpän / pulmonalklaffens ”fickor” är
styvare och stängs sämre än vad är fallet med aortaklaffen
2
7. Yhdistä seuraavat sydämen toimintaan liittyvät tapahtumat (T1-T4) oikeaan toimintasyklin (A-E) vaiheeseen / Para ihop
följande hjärtfunktion (T1-T4) relaterade händelser med rätt fas av aktivitetscykeln (A-E)
T 1: Toinen sydänääni (S2) / andra hjärttonen (S2)
T 2: Maksimaalisen kammiotilavuuden saavuttaminen / uppnå maximal kammarvolym
T 3: Eteis-kammioläppien (AV-läppien) sulkeutuminen / stängning av atrioventrikulärklaffarna (AV-klaffarna)
T 4: Aorttaläpän aukeaminen / öppnandet av aortaklaffen
Toimintasyklin vaihe: / Fas i aktivitetscykeln
(A) Eteissupistus / förmakskontraktion
(B) Isovolyyminen supistus / isovolumetrisk kontraktion
(C) Nopea ejektio (rapid ejection) kammioista / snabb ejektion från kamrarna (rapid ejection)
(D) Hidas ejektio (reduced ejection) kammioista / långsam ejektion från kamrarna ( reduced ejektion)
(E) Isovolyyminen relaksaatio / isovolumetisk relaxation
8. Yhdistä seuraavaan kahteen sydämen toimintaa kuvaavaan tilaan parhaimmin sopiva kardiovaskulaarinen vaste. / Para
ihop nedannämnda två till hjärtats funktion relaterade tillstånd med det kardiovaskuläramotstånd som bäst passar in i
bilden
Tila 1 / tillstånd 1: Kudosvaurio myokardiumissa / vävnadsskada i myokardium
Tila 2 / tillstånd 2: Kohonnut syke (takykardia) / förhöjd pulsnivå (takykardi)
Vaste / motstånd:
(A) Sydämen loppudiastolinen paine (VEDP) kohoaa / hjärtats slutdiastoliska tryck (VEDP) stiger
(B) Aortan loppudiastolinen paine kohoaa / Aortans slutdiastoliska tryck stiger
(C) Vasteet (A) ja (B) yhdessä / (A) och (B) tillsammans
(D) Ei kumpikaan vasteista (A) ja (B) / ingendera av (A) och (B)
3
PIKATESTI/VASTAUKSET
TAPAUS 2
”PAKKO HILJENTÄÄ – MÅSTE TRAPPA NER”
__________________________________________________________________________________________________
1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä?
(E) Eteissydänlihassolujen depolarisaatio
Näkyy P-aaltona standardi-EKGssä. Muita tapahtumia ei voida nähdä, sillä kudosmassa kyseisissä rakenteissa on liian
pieni tuottaakseen ihon pinnalta havaittavia jännitemuutoksia.
2. Sydämessä
(C) on primaarisia, sekundaarisia ja tertiäärisiä tahdistajia
Sydämen primaarinen tahdistaja on SA-solmuke. Pacemaker aktiviteettia on myös AV-solmukkeessa (sekundaarinen
tahdistaja) ja Purkinjen säikeissä (tertiäärinen tahdistaja).
3. Sydänlihaksen esivenytyksen (preload) lisääminen
(D) lisää kammion seinämän jännitystä
Loppudiastolisen paineen ja tilavuuden kohoaminen = preload↑. Kohonnut preload johtaa voimakkaampaan kammion
supistumiseen, joka taas johtaa iskutilavuuden nousuun (Starlingin laki). Kohonnut preload nostaa myös lihassolun
lyhenemisnopeutta.
4. Verenvirtaus kammioihin diastolen aikana voi aiheuttaa
(C) kolmannen sydänäänen (S3)
S3 on nopeasta kammion täyttymisestä aiheutuva virtausääni
S1 ja S2 ovat systolisia sydänääniä ja ejektioäänet syntyvät veren virratessa pois kammioista.
5. Aikaväli kaulavaltimopulssin nousevasta osasta dikroottiseen pykälään kuvaa
(B) ejektiota kammioista
Aikaväli kuvaa ejektion alkamista ja loppumista; loppu dikroottisen pykälän kohdalla, jossa aorttaläppä sulkeutuu. Ajoittuu
S2 kohdalle.
6. Pulmonaaliläpät sulkeutuvat yleensä aorttaläppien jälkeen koska
(C) ejektionopeus oikeasta kammiosta on pienempi kuin vasemmasta
Alhaisemman ejektionopeuden takia ejektio oikeasta kammiosta tapahtuu hitaammin kuin vasemmasta.
Aortan paine nousee nopeammin yli vasemman kammion paineen kuin keuhkovaltimon paine nousee yli oikean kammion
paineen, joten aorttaläppä sulkeutuu ennen pulmonaaliläppää (Boron & Boulpaep, s. 520).
Normaalin S2:n A2 ja P2 komponentit voivat erottua paremmin sisäänhengityksen aikana, jolloin lisääntynyt laskimopaluu
oikeaan eteiseen lisää oikean kammion loppudiastolista volyymia ja sitä kautta ejektioon kuluvaa aikaa; P2 viivästyy.
7. Yhdistä seuraavat sydämen toimintaan liittyvät tapahtumat oikeaan toimintasyklin vaiheeseen
Toinen sydänääni (S2) ------ (E) Isovolyyminen relaksaatio
S2 kuuluu kammioiden relaksaation alussa (diastole), jonka ensimmäinen vaihe on isovolyyminen relaksaatio. S2
syntyy kun puolikuuläpät sulkeutuvat estäen veren takaisinvirtauksen aortassa ja aiheuttaen kudosten värähtelyä.
Maksimaalisen kammiotilavuuden saavuttaminen ------ (A) Eteissupistus
Eteisten supistuminen diastolen lopussa lisää kammioiden tilavuuden maksimiin. Kammioiden täyttyminen alkaa
heti kun AV-läpät aukeavat ja on riippuvainen laskimopaluun suuruudesta. Eteisten supistumisen aiheuttama
myöhäinen kammiotäyttö on erityisen tärkeä silloin kun syke on korkea ja kammiotäyttöön käytettävä aika on
lyhentynyt.
Eteis-kammioläppien (AV-läppien) sulkeutuminen ------ (B) Isovolyyminen supistus
4
Esim.sydämen vasemmalla puolella mitraaliläppien sulkeutuminen ”eristää”vasemman kammion kun samalla
myös aorttaläpät ovat kiinni kohonneen diastolisen paineen takia. Koska kammion sekä sisään- että
ulosvirtauskanavat on suljettu, pysyy kammiotilavuus muuttumattomana; siitä nimitys isovolyyminen supistuminen.
Aorttaläpän aukeaminen ------ (C) Nopea ejektio (rapid ejection) kammioista
Aorttaläpän aukeaminen liittyy nopean kammioejektion alkamiseen. Ejektio alkaa kun kammiopaine ylittää aortan
paineen ja veri alkaa virrata kammiosta aorttaan. Koska kammion supistumisnopeus on alussa suuri, lähtee myös
veri liikkeelle aorttaan suurella nopeudella ja kohottaa nopeasti aortan painetta suhteessa kammiopaineeseen.
8. Yhdistä seuraaviin sydämen toimintaa kuvaaviin tiloihin mielestäsi paras kardiovaskulaarinen vaste.
Kudosvaurio myokardiumissa ------ (A) Sydämen loppudiastolinen paine (VEDP) kohoaa
Kudosvaurio alentaa sydämen kykyä tuottaa voimaa, mikä johtaa iskutilavuuden pienenemiseen. Hetkellisesti
laskimopaluu ylittää sydämestä pumpatun verenmäärän kohottaen loppudiastolista painetta (VEDP) ja tilavuutta
(EDV). EDVn kasvu lisää sydämen esivenytystä (preload) lisäten sydämen supistusvoimaa, kuitenkin vain niin
kauan kun kammiopaine pysyttelee ns. Frank-Starlingin käyrän nousevalla osalla. Sydämen kompensatoriset
mekanismit ovat rajoittuneita, koska lopulta kammiopaineen edelleen noustessa (ja kardiomyosyytin sarkomeerin
pituuden kasvaessa) minuuttivolyymi alkaa lopulta laskea.
Kohonnut syke (takykardia) ------ (B) Aortan loppudiastolinen paine kohoaa
Kohonnut syke kohottaa minuuttitilavuutta ja alentaa VEDP:tä koska sekä kammion täyttöaika että sentraalinen
laskimopaine ovat alentuneet.
Minuuttivolyymin kohoaminen alentaa primaarisesti sentraalista laskimopainetta kun enemmän verta siirretään
laskimoista sydämen kautta valtimoihin. Vastaavasti valtimopaine nousee kun niihin pumpataan lisäverta sydämen
pumppaustehon kasvaessa.
5
PIKATESTI
TAPAUS 3
_________________________________________________________________________________________________
1. Makuulla olevalla ihmisellä suurin verenpaine-ero on / En person som är i liggande ställning har den högsta blodtrycks-skillnaden
(A) nousevan aortan ja a. brachialiksen välillä / mellan den stigande aoetan och a. brachialis
(B) v. saphenan ja oikean eteisen välillä / mellan v. saphena och det högra förmaket
(C) reisivaltimon ja reisilaskimon välillä / mellan lår artären och lår venen
(D) keuhkovaltimon ja vasemman eteisen välillä / mellan lungartären och det vänstra förmaket
(E) kapillaarin valtimonpuoleisen ja laskimonpuoleisen osan välillä / mellan kapillärernas arteriella och venösa sida
2. Kun baroreseptorit stimuloituvat / När baroreceptorerna stimuleras
(A) sydämen kontraktiliteetti lisääntyy / ökar hjärtats kontraktilitet
(B) sydämen syke nousee / stiger hjärtats pulsfrekvens
(C) sydämen vagaalisten efferenttien aktiviteetti lisääntyy / ökar aktiviteten hos hjärtats vagala efferenter
(D) systeeminen verenpaine on alentunut / har det systemiska blodtrycket sjunkit
3. Systolisen verenpaineen nousu johtaa / En förhöjning av det systoliska blodtrycket leder till att
(A) vasemman kammion ejektionopeuden nousuun / ejektionshastigheten från den vänstra kammaren stiger
(B) sydämen minuuttitilavuuden nousuun / hjärtats minutvolym ökar
(C) vasemman kammion jäännöstilavuuden (residual volume) nousuun / residialvolymen i den vänstra kammaren ökar
(D) siihen, että vasen kammio saavuttaa maksimijännityksen (peak tension) nopeammin / den vänstra kammaren uppnår
maximaltensionen (peak tension) snabbare.
4. Verenvirtauksen jakaantumista elimistössä säätelee pääasiassa / Fördelningen av blodflödet i kroppen regleras huvudsakligen av
(A) kapillaarit / kapillärerna
(B) pikkuvaltimot / arteriolerna
(C) pikkulaskimot / venolerna
(D) arteriovenöösiset anastomoosit / arterovenösa anastomoserna
(E) postkapillaariset pikkulaskimot / postkapillära venolerna
5. Sykkeen lasku (iskutilavuuden ja ääreisvastuksen pysyessä vakiona) saa aikaan nousun / En sänkning av pulsfrekvensen
(slagvolymen och det perifera motståndet hålls oförändrat) får tillstånd en ökning i
(A) diastolisessa paineessa / diastoliska trycket
(B) systolisessa paineessa / systoliska trycket
(C) minuuttitilavuudessa / minutvolymen
(D) pulssipaineessa / pulstrycket
(E) keskipaineessa (mean arterial pressure) / medeltrycket (mean arterial pressure)
6. Mikä seuraavista mekanismeista on tärkein lihaksen lisääntyneen verenvirtauksen ylläpitäjistä rasituksen aikana? / Vilken av följande
mekanismer är den viktigaste för upprätthållandet av det förhöjda blodflödet i musklerna under ansträngnig?
(A) aorttapaineen nousu / förhöjt aortatryck
(B) α-adrenergisten impulssien lisääntyminen / ökning i α-adrenerga impulserna
(C) β-adrenergisten impulssien lisääntyminen / ökning i β-adrenerga impulserna
(D) vasokonstriktio splanknisissa ja munuaisten alueen suonissa / en vasokonstriktion i splankniska blodkärl och i blodkärl i
njurregionen
(E) paikallisten metaboliittien aiheuttama vasodilataatio / en vasodilatation förorsakad av lokala metaboliter
7. Reniini / Renin
(A) on proteolyyttinen entsyymi / är ett proteolytiskt enzym
(B) on hormoni / är ett hormon
(C) on suomalaisen fysiologin Robert Tigerstedtin löytämä / är ett fynd av den finländska fysiologen Robert Tigerstedt
(D) vapautuu jukstaglomerulaarielimestä / friges från jukstaglomerulärorganet
(E) on entsyymi, jonka substraatti on angiotensinogeeni / ett enzym vars substrat är angiotensinogen
8. Reniinin erittymistä stimuloi / Renin utsöndringen stimuleras av
(A) angiotensiini II / angiotensin II
(B) hypernatremia / hypernatremi
(C) eteispeptidi (ANP) / förmakspetid (ANP)
(D) hyperkalemia / hyperkalemi
(E) alentunut suolansaanti / nedsatt saltintag
6
PIKATESTI/VASTAUKSET
TAPAUS 3
________________________________________________________________________________________________
1. Makuulla olevalla ihmisellä suurin verenpaine-ero on
(C) reisivaltimon ja reisilaskimon välillä
Suurin verenpaineen lasku systeemisessä verenkierrossa tapahtuu arterioleissa (40-50 mmHg); ne sijaitsevan reisivaltimon
ja reisilaskimon ”välissä”.
2. Kun baroreseptorit stimuloituvat
(C) sydämen vagaalisten efferenttien aktiviteetti lisääntyy
Baroreseptorit stimuloituvat verenpaineen kohotessa. Afferentti-informaatio kulkee glossofaryngeaali- ja vagushermoja
pitkin autonomisen hermoston säätelykeskukseen (mm. NTS, kardioinhibitoriset alueet). Parasympaattinen efferentti
(vagus) lisää aktiivisuuttaan hidastaen sykettä ja johtaen minuuttitilavuuden laskuun. Sympaattisten efferenttien tonus
laskee aiheuttaen ääreisvastuksen laskun. Yhdessä parasympaattinen ja sympaattinen hermosto alentavat verenpainetta.
3. Systolisen verenpaineen nousu johtaa
(C) vasemman kammion jäännöstilavuuden (ESV, loppusystolinen tilavuus, ”residual volume”) nousuun
Systolisen verenpaineen nousu = sydämen aflerload↑. Kun afterload nousee, alenee sydänlihaksen supistumisnopeus ja
samalla lihaksen supistumispituus (Boron, s. 549). Kun lihas lyhenee vähemmän, alenee iskutilavuus ja lopulta nousee
kammioihin ejektion jälkeen jäävä verimäärä (ESV).
4. Verenvirtauksen jakaantumista elimistössä säätelevät pääasiassa
(B) pikkuvaltimot
Verenvirtausta kudokseen voidaan muuttaa suonen läpimittaa muuttamalla (perfuusiopaine on toinen tekijä, mutta se on
jotakuinkin vakio eri elinten verenkiertojen rinnakkainkytkennän takia). Pikkuvaltimoiden, arteriolien, seinämän lihaskerros
on paksu suhteessa lumenin läpimittaan, joten vähäisempikin supistus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia arteriolien
jälkeisen verisuonipuun verenvirtauksessa.
5. Sykkeen lasku (iskutilavuuden ja ääreisvastuksen pysyessä vakiona) saa aikaan nousun
(D) pulssipaineessa
Sykkeen laskiessa ejektioiden välinen aika pitenee ja diastolen aikainen verenvirtaus aortassa jatkuu kauemmin. Tämä
aiheuttaa sen, että diastolinen paine aortassa laskee verrattuna normaalisykkeeseen. Pulssipaineen nousu johtuu siis
lähinnä diastolisen paineen laskusta. Sykkeen lasku aiheuttaa toisaalta laskun minuuttitilavuudessa ja sitä kautta myös
keskipaineessa.
6. Mikä seuraavista mekanismeista on tärkein lihaksen lisääntyneen verenvirtauksen ylläpitäjistä rasituksen aikana?
(E) paikallisten metaboliittien aiheuttama vasodilataatio
7. Reniini on (A) proteolyyttinen entsyymi ja myös (B) hormoni (englanninkielisiä termejä ”enzymatic hormone” ja ”renal
hormone”). (Pro)reniini-reseptoreita on munuaisten lisäksi useissa eri kudoksissa (esim. CNS, haima, silmät, iho), jopa
solun sisällä. Reseptoriin sitoutuminen saa aikaan Ang II:n paikallisen aktivoitumisen (intrasellulaarinen RAA, jonka
fysiologiset vaikutukset edelleen epäselviä). Reniini on (C) suomalaisen fysiologin, Robert Tigerstedtin löytämä 1900-luvun
alussa Helsingissä, sitä vapautuu jukstaglomerulaarielimestä (D) ja sen substraatti on angiotensinogeeni (E).
8. Reniinin erittymistä stimuloi (E) alentunut suolansaanti.
Keskeinen tekijä reniinin erittymisessä on ns. effektiivisen kiertävän verivolyymin lasku, joka on seurausta
alentuneesta suolansaannista. Kaikki muut tekijät inhiboivat reniinin eritystä.
7
RAA –järjestelmä verenpaineen säätelyssä
[email protected] (2007)
48
Kuva kirjasta Sherwood (2007) Human physiology. From cells to systems, 6. painos. (Huom! 5. painos Basaarin
kirjahyllyssä)
8
PIKATESTI
TAPAUS 4
”MARATOONARI”
__________________________________________________________________________________________________
1. Mikä seuraavista tekijöistä selittää parhaiten lisääntyneen munuaisen suodatusnopeuden (GFR, glomerular
filtration rate) / Vilken av följande faktorer förklarar bäst en ökning i njurarnas filtreringshastighet (GFR, glomerular
filtration rate)
(A) lisääntynyt plasman kolloidiosmoottinen (onkoottinen) paine / förhöjt kolloidosmotiskt (onkotiskt) tryck i
plasman
(B) lisääntynyt hydrostaattinen paine Bowman’in kotelossa / förhöjt hydrostatiskt tryck i Bowmans kapsel
(C) lisääntynyt hydrostaattinen paine hiussuonikeräsen kapillaareissa / förhöjt hydrostatiskt tryck i glomerulus
kapillärer
(D) alentunut nettofiltraatiopaine / nedsatt nettofiltrationstryck
(E) afferentin arteriolin vasokonstriktio / vasokonstriktion i afferenta arteriolen
2. Mikä seuraavista väittämistä natriumin kuljetuksesta munuaisessa pitää paikkansa / Vilken (vilka) av följande
påstående om natriumtransport i njurarna är korrekt
(A) Aktiivinen natriumin kuljetus solukalvon läpi kuluttaa suurimman osan tubulussolujen tuottamasta
energiasta / största delen av den energi som tubuluscellerna producerar går åt till aktiv transport av
natrium genom cellmembranet
(B) Natriumin konsentraatio on suurin solun sisällä / natrium koncentrationen är högst inne i cellen
(C) Natriumin reabsorptio proksimaalitubuluksessa on pääasiassa aktiivista ja transsellulaarista /
reabsorbtionen av natrium i proximaltubulerna är huvudsakligen aktivt och transcellulärt
(D) Natriumin konsentraatiogradientti luo edellytykset H+:n yhteiskuljetukselle (cotransport) / förutsättningarna
för samtransport av H+ möjliggörs av natriumets koncentrationsgradient
(E) Natriumin kuljetus tubulaarisolun apikaalipinnalla on aktiivista kuljetusta / transporten av natrium över
tubularcellernas apikalyta är en aktiv transport
3. Peritubulaarisissa kapillaareissa / I de peritubulära kapillärerna
(A) Starlingin voimat suosivat filtraatiota / Starling krafterna favoriserar fitration
(B) filtraatio ja absorptio ovat likimain tasapainossa / filtration och absorbtion är i det stora hela i balans
(C) on matala kolloidiosmoottinen (onkoottinen) paine / råder ett lågt kolloidosmotiskt (onkotiskt) tryck
(D) kolloidiosmoottinen paine pysyy vakiona / kolloidosmotiska trycket hålls konstant
(E) Starlingin voimat suosivat absorptiota / Starling krafterna favoriserar absorbtion
4. Afferentin arteriolin virtausvastuksen nousu voi / Ett förhöjt flödesmotstånd i afferenta arteriolen
(A) aiheuttaa glomeruluksen hydrostaattisen paineen nousun / kan förorsaka en höjning av det hydrostatiska
trycket i glomerulus
(B) aiheuttaa RBF:n (renal blood flow) nousun / förorsakar förhöjt RBF (renal blood flow)
(C) aiheuttaa munuaisen nettofiltraatiovoimien lisääntymisen / förorsakar en ökning av njurens
nettofiltrationskrafter
(D) johtaa filtraation rajoittumiseen lähellä afferenttia arteriolia olevaan glomeruluksen osaan / resulterar i att
filtrationen begränsas till den del av glomerulus som är nära intill den afferenta arteriolen
(E) nostaa GFR:ää / höjer på GFR
5. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, seuraa tubuloglomerulaarisen mekanismin mukaisesti /
När primärurin flödet förbi macula densa stigit, sker det i enlighet med tubuloglomerularmekanismen följande
(A) Afferentin arteriolin supistuminen / kontraktion av afferenta arteriolen
(B) Afferentin arteriolin virtausvastuksen aleneminen / minskning av flödesmotståndet i afferenta arteriolen
(C) Glomeruluksen hydrostaattisen paineen nousu / en ökning av det hydrostatiska trycket i glomerulus
(D) Reniinin erityksen stimuloituminen / stimulering av Renin utsöndringen
(E) GFR:n nousu / en ökning i GFR
6. Millä seuraavista yhdisteistä on alhaisin puhdistuma (renal clearance) / Vilken av följande föreningar har den
lägsta clearance (renal clearance)
(A) Glukoosi / glukos
(B) Urea / urea
(C) Inuliini / inulin
(D) Kreatiniini / kreatinin
(E) PAH (para-aminohippurihappo) / PAH (para-aminohippursyra)
9
7. Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan nefronin mekanismia joka / Med den glomerulotubulära balansen
menas mekanismen i nefronen som
(A) pitää kaliumin erityksen vakiona / bibehåller en stabil kalium utsöndring
(B) toimii munuaisten kokoojaputkissa / är aktiv i njurarnas uppsamlingrör
(C) toimii distaalisessa tubuluksessa riippumatta neuraalisesta tai hormonaalisesta kontrollista / fungerar i de
distala tubulerna oberoende av neural eller hormonell kontroll
(D) korjaa nestetasapainon häiriöitä / korrigerar störningar i vätskebalansen
(E) aktivoidaan jukstaglomerulaarielimen granulaarisoluissa / aktiveras i jukstaglomerularorganets
granularceller
8. Virtsan lopullinen väkevyys määräytyy / Urinets slutgiltiga koncentration bestäms i
(A) virtsarakossa / urinblåsan
(B) pinnallisissa nefroneissa / ytliga nefron
(C) jukstaglomerulaarisissa nefroneissa / jukstaglomerulära nefron
(D) Henlen lingon laskevassa osassa / de nedåtgående delarna av Henles slynga
(E) proksimaalitubuluksissa / proximaltubulerna
(F) kokoojaputkissa / uppsamlingsrören
10
PIKATESTI/VASTAUKSET
TAPAUS 4
”MARATOONARI”
__________________________________________________________________________________________________
1. Mikä seuraavista tekijöistä selittää parhaiten lisääntyneen munuaisen suodatusnopeuden (GFR, glomerular filtration rate)
(C) lisääntynyt hydrostaattinen paine hiussuonikeräsen kapillaareissa
Hiussuonikeräsen hydrostaattinen paine on tärkein nestettä kapillaareista ”ajava” voima.
Kaikki muut tekijät alentavat GFR:ää.
2. Mikä seuraavista väittämistä natriumin kuljetuksesta munuaisessa pitää paikkansa
(C) ja (A)
Natriumin takaisinimeytymiseen kuuluu kaksi vaihetta: elektrokemiallista gradienttia hyödyntävä diffuusio kanavaproteiinien
kautta apikaalipinnalla ja energiaa kuluttava kuljetus basolateraalipinnalla. Ryhmien kommentteja: yksittäisenä
energiankuluttajana pumppu on erittäin merkittävä, joten kohta (A) on myös oikein. Na/K –pumppu kuluttaa solujen
tuottamasta energiasta 30-50%.
3. Peritubulaarisissa kapillaareissa
(E) Starlingin voimat suosivat absorptiota
Peritubulaarinen kapillaariverkosto toimii kuten muiden kudosten kapillaariverkoston laskimonpuoleinen osa. Kts. Boron s.
775.
4. Afferentin arteriolin virtausvastuksen nousu voi
(D) johtaa filtraation rajoittumiseen lähellä afferenttia arteriolia olevaan glomeruluksen osaan
Kts. Boron s. 773.
5. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, seuraa tubuloglomerulaarisen mekanismin mukaisesti
(A) Afferentin arteriolin supistuminen
Kysymys on munuaisten verenvirtauksen autoregulaatiosta. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, kertoo
se GFR:n noususta. Macula densan solut rekisteröivät kasvaneen Na+ ja Cl- ionien määrän alkuvirtsassa, depolarisoituvat
ja erittävät parakriinisesti vaikuttavaa välittäjäainetta (ATP, adenosiini, tromboksaani), jonka myötävaikutuksella afferentin
arteriolin sileälihassolut supistuvat alentaen suonen läpimittaa ja nostaen sen virtausvastusta. Distaalisesti afferentista
arteriolista glomeruluksen hydrostaattinen paine laskee laskien samalla GFR:ää.
6. Millä seuraavista yhdisteistä on alhaisin puhdistuma (renal clearance)
(A) Glukoosi
Alhaisin puhdistuma on yhdisteellä, joka imeytyy kokonaan takaisin elimistöön munuaistubuluksessa. Glukoosilla
puhdistuma on yleensä nolla.
7. Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan nefronin mekanismia joka
(D) kykenee korjaamaan nestetasapainon häiriöitä
Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan mekanismia, joka proksimaalisessa tubuluksessa neuraalisesta ja
hormonaalisesta kontrollista riippumattomana turvaa riittävän natriumin takaisinimeytymisen GFR:n muunnellessa (esim.
rasituksessa tai nukutuksen aikana, tai silloin kun natriumin saanti ravinnosta vaihtelee). GT-balanssiin vaikuttavat sekä
peritubulaariset (lähinnä fysikaaliset), että luminaaliset tekijät. Kts. Boron s. 791.
8.Virtsan lopullinen väkevyys määräytyy kokoojaputkissa (F)
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo80036.pdf
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo80016.pdf