Transcript Sydän, verenkierto ja munuainen 2012 T2

Sydän, verenkierto ja munuainen 2012 T2 ITSEOPISKELUTEHTÄVIÄ INSTUDERINGSFRÅGOR ______________________________________________________________________________ Sydämen toiminta / Hjärtats funktion 1. Millainen on sydämen johtoratajärjestelmän rakenne ja sydämen aktivaatiojärjestys. / Uppbyggnaden av hjärtats retledningssystem och hjärtats aktivationssekvens. 2. Mikä on ns. prepotentiaali (pacemakerpotentiaali), miten ja missä se syntyy. / Vad är den sk. prepotentialen (pacemakerpotentialen), hur och var uppkommer den? 3. Miten sydämen pacemaker‐aktiivisuutta voidaan säädellä? Miten sitä voidaan säädellä ulkoisesti, ihmiseen kajoamatta? / Hur kan man justera pacemakeraktivitet? Hur kan man reglera den utifrån utan att göra ingrepp på människan? 4. Sydänlihassolun aktiopotentiaalin vaiheet ja niihin liittyvät ionikanavat ja ionivirrat. / Olika skeden vid hjärtmuskelcellens aktionspotential och jonkanaler samt jonströmmar som samhör med dessa. 5. Vertaa luurankolihassolun ja sydänlihassolun refraktaari‐ ja latenssiaikoja keskenään. Mitä huomaat? /Jämför skelettmuskelcellens och hjärtmuskelcellens refraktär‐ och latenstider sinsemellan. Vad märker du? 6. Miten sähköisen impulssi muuttuu mekaaniseksi työksi (E‐C coupling)? Mikä merkitys Ca2+‐ionilla on sydänlihassolussa? / Hur omvandlas den elektriska impulsen till mekaniskt arbete (E‐C coupling). Vad har Ca2+ jonen för betydelse i hjärtmuskelcellen? 7. Miten sydänlihassolu relaksoituu?/ Hur relaxerar hjärtmuskelcellen? 8. Elektrokardiogrammin perusteita: millaisia kytkentöjä on tavallisessa 12‐kanavaisessa EKG:ssä? mistä suunnasta ne ”katsovat” sydäntä? millaisia jännitepoikkeamia (=aaltoja) EKG:ssä näkyy ja mitä ne sydämen toiminnassa kuvaavat? / Elektrokardiogrammets grunder: vilka typer av kopplingar (avledningar) finns det i en normal 12‐kanals EKG? från vilket håll ”ser” de på hjärtat? vilka typer av vågor ses vid EKG och vad beskriver de om hjärtats funktion? 9. Kun sähkön johtumisessa on vikaa: mitä tarkoitetaan I‐, II‐ ja III‐asteen AV‐blokeilla, vasemmalla ja oikealla haarakatkoksella, kiertoaktivaatiolla (re‐entry), sekä eteis‐ ja kammiovärinällä? / När det är fel med retledningen – vad menas med olika AV‐block (I‐, II‐ ja III‐gradens), höger och vänster skänkelblock, återinträde (re‐entry), samt förmaks‐ och kammarflimmer. 10. Sydämen sähköinen (frontaali)akseli: miten se määritetään ja mitä se kertoo sydämestä? / Hjärtats elektriska frontaxel: hur bestäms den och vad berättar den om hjärtat? 11. Millainen on sydämen normaali toimintasykli (paineen ja tilavuuden vaihtelut sydämen oikealla ja vasemmalla puolella)? / Hurudan är hjärtats normala funktionscykel (tryckets och volymens förändringar på hjärtats högra och vänstra sida)? 12. Sydänäänet ja niiden synty (S1, S2, S3 ja S4). / Hjärtljuden och deras uppkomst (S1, S2, S3 och S4). 13. Mikä on incisura l. dikroottinen pykälä aortan ja valtimoiden painekäyrässä? / Vad är incisura det vill säga det dikrotiska hacket i aortans och artärernas tryckkurva? Sydän, verenkierto ja munuainen 2012 14. Miten laskimoiden painekäyrät eroavat valtimoiden painekäyristä? / Hur skiljer sig venernas och artärernas tryckkurvor? 15. ”Oikea sydän” ja ”vasen sydän” eivät supistu aivan samalla tavalla. Miten ne supistuvat? / ”Höger hjärta” och ”vänster hjärta” kontraherar inte helt på samma sätt. Hur kontraherar de? 16. Mitä tarkoitetaan sydämen toiminnassa käsitteillä esivenytys (preload) ja jälkikuorma (afterload)? / Vad betyder, i anslutning till hjärtats funktion, begreppen preload och afterload? 17. Määrittele ja ilmaise keskimääräisinä tilavuuksina terveen sydämen SV, EDV ja ESV./
Definiera SV, EDV ja ESV och ange de genomsnittliga volymerna för dessa i ett friskt hjärta. 18. Kun vasemman kammion kontraktiliteetti lisääntyy, mitä tapahtuu iskutilavuudelle, loppudiastoliselle tilavuudelle ja loppusystoliselle tilavuudelle? Perustele. / Vad sker med slagvolymen, slutdiastoliska volymen och slutsystoliska volymen när kontraktiliteten i den vänstra kammaren ökar? Motivera. 19. Kun vasemman kammion esikuorma (preload) suurenee, mitä tapahtuu iskutilavuudelle, loppudiastoliselle tilavuudelle ja loppusystoliselle tilavuudelle? Perustele. / Vad sker med slagvolymen, slutdiastoliska volymen och slutsystoliska volymen när preloaden i den vänstra kammaren ökar? Motivera. 20. Frank‐Starling law of the heart? Mitä tämä tärkeä laki sydämestä pitää sisällään? / Frank‐Starling law of the heart? Vad inbegriper denna viktiga lag om hjärtat? 21. Mitä tarkoitetaan sydänlihaksen supistusvireydellä eli kontraktiliteetilla (contractility)? / Vad menas med hjärtmuskels kontraktilitet? 22. Mitä on positiivinen inotropia? Entä negatiivinen inotropia? / Vad är positiv inotropi? Vad är negativ inotropi? 23. Miten sydänlihas voi kasvaa liikaa? / Hur kan hjärtmuskel växa för mycket? 24. Mitä on tapahtunut, kun sydämen sanotaan olevan laajentunut? / Vad har hänt då man säger att hjärtat har utvidgats? 25. Sydän tarvitsee oman verisuonituksen vaikka siinä on koko ajan verta (systolen lopussa vähemmän, diastolen lopussa enemmän) – miksi? / Hjärtat behöver ett eget blodomlopp trots att där alltid finns blod (mindre i slutet av systole och mera i slutet av diastole) – varför? 26. Mitä ovat angiografia ja kaikukardiografia? / Vad är angiografi och ekokardiografi?