Transcript Hyvää joulua! God jul! - Suomen Laivanpäällystöliitto

SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
6
14
RISTO BLOMQUIST:
Elämme turbulenssia aikaa
s. 10 –11
RISTO BLOMQUIST:
Vi lever i en turbolent tid
s. 12 – 13
Hyvää joulua!
God jul!
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
ILMESTYNYT VUODESTA 1917
UTKOMMIT SEDAN 1917
Tässä numerossa – I detta nummer
Pääkirjoitus 3
Ledare
4
Vrow Marian hylky viestii 1700-luvun merenkulusta
5
Vrow Marias vrak berättar om 1700- talets sjöfart
8
Risto Blomquist uskoo merenkulkuun – kaikesta huolimatta
10
Risto Blomquist tror på sjöfarten – trots allt
12
Muistohetki mereen menehtyneiden muistoksi
J Roope Flinkman haluaa Vrow Marian
hylylle rauhan
J Roope Flinkman vill freda Vrow Marias vrak
J Työsuojelu- tuottoisa sijoitus
J Arbets skydd – en lönsam investering
/ Minnesandakten för de på havet omkomna
15
Sakari Lehmuskallio: Liekki – voimakas vertauskuva
16
Sakari Lehmuskallio: Lågan – en stark symbol
17
Tiivis työyhteisö haastaa tekijänsä
18
En tät arbetsgemenskap utmanar alla parter
20
Kartat piirrettiin merenkulkijoille ja vallanpitäjille
22
Kartor ritades för sjömän och makthavare
24
Kauppalaivaston menneet vuosisadat pienoismalleina
26
Lukuvinkki
30
Valvonta tukee matkustaja-alusten omaa turvallisuustyötä
32
Hallituksen kokous / Styrelsemötet
34
JULKILAUSUMA 2014
35
RESOLUTION 2014
37
Merkkipäivät / Bemärkelsedagar
42
Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi
Seuraava numero ilmestyy
Nästa nummer kommer ut
J Ruotsin kauppalaivoilla pitkä historia
J Sveriges handelsfartyg har en lång historia
Aineisto viimeistään
Materialet senast
13.2.
14.1.
PÄ ÄKIRJOITUS
­
Miksi liitto ei tee mitään?
Otsikon kysymykset tulevat liiton toimihenkilöille erilaisissa ns. riita- tai erimielisyystilanteissa.
­Kysymyksiä tekevät henkilöt, joilla ei ole tietoa liiton toiminnasta ja on omia ongelmia työnantajan ­
kanssa työehdoista ja lähinnä niiden tulkinnoista. Kun asioita ei saada
hoidettua oman mielen mukaisesti, haetaan ”liitto” syylliseksi kysymällä
miksi liitto ei tee mitään asian suhteen. Yllättävää tässä on se, että aika
moni jäsen, joko ei tunne luottamusmiesjärjestelmän olemassaoloa tai halua
käyttää sitä.
Liiton toiminnan tarkoitus on ajaa jäsenten etuja, tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia. Edellä mainittuihin liittyy usein tulkinta- ja muita erimielisyyksiä työnantajan ja -tekijän välillä. Näiden asioiden hoitamista varten liiton
toimistolle on palkattu toimihenkilöitä. Heidän tehtävänään on liiton
hallituksen tekemien päätösten toimeenpano. Hallitus päättää miten ja
kuinka asiat käytännössä hoidetaan.
Tästä menettelystä johtuen yksittäisen jäsenen asian hoitaminen venyy.
On ymmärrettävää, että asianosaisen henkilön kohdalla se voi tuntua
tuskastuttavan pitkältä riippuen siitä millaisesta asiasta on kyse. Lähtö­
kohtaisesti asiat aloitetaan luottamusmiehen kautta. Jos se taho ei tuota
tulosta, jatketaan ottamalla toimihenkilöt mukaan neuvotteluihin. Jos
tämäkään tie ei johda tulokseen ja asianosainen jäsen vaatii ja hallitus
päättää, viedään asia joko sovittelijalle, käräjille tai työtuomioistuimeen.
Aivan varmasti silloin asioiden käsittely kestää. Ja valitettavasti nämä
keissit ovat lisääntyneet viime aikoina. Johtuukohan nykyisestä taloudellisesta tilasta?
Pari esimerkkiä asioiden hoitamisen kestoista. Yksi on työsuhteen
perusteeton purku. Työsuhde saatiin palautettua neuvottelemalla, mutta aikaa siihen kului kaksi ja puoli
vuotta.
Toinen on määräaikaisten työsuhteiden ketjutus. Ensin käräjäoikeus päätti, että työntekijän vaatimuksille ei ollut perusteita. Valituksen kautta Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöksen. Tätä kirjoittaessa
odotetaan tuomioistuimen päätöksen voimaantuloa. Sitä on odotettu lähes neljä vuotta! Valitettavaa on
että näitä asioita ei ole yksi eikä kaksi, vaan kymmeniä. Näiden asioiden hoitamista ei voi nopeuttaa, vaan
ne kestävät sen minkä kestävät. Eikä lopputulos aina ole se paras mahdollinen ja onnellinen.
Liitossa kyllä tapahtuu koko ajan. Asiat ja niiden käsittely eivät vain aina näy ulos, valitettavasti. Siihen
on omat selkeät syynsä. Voidaksemme toimia oikein ja asianmukaisesti on tiedon tuominen ja kentän
palaute, myös negatiivisen, toimistolle tärkeää. Ilman tietoa on vaikea toimia. •
Hyvää joulun odotusta kaikille!
Toiminnanjohtaja Risto Blomquist
Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi
– UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS:
Hietalahden­
ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist,
[email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected],
(09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: ­Mirjam
Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero
– Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440
ILMOITUS-MYYNTI –ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) –
ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e
1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA
3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
JULKAISIJA
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE
­
Varför gör förbundet inget?
F
rågor som den i rubriken ställs till förbundets funktionärer i olika s.k. konflikt- eller meningsskiljaktighetssituationer. Frågorna ställs av personer som saknar information om förbundets
verksamhet och som har egna problem med arbetsgivaren när det gäller arbetsvillkor och
främst hur de ska tolkas. När saker och ting inte skötts som man själv vill skyller man på ”förbundet” genom att fråga varför förbundet inte gör något åt det. Det förvånande här är att ganska många
medlemmar antingen inte känner till att det finns ett förtroendemannasystem eller inte vill använda det.
Syftet med förbundets verksamhet är bevaka medlemmarnas
intressen och teckna arbets- och tjänstekollektivavtal. Till ovan
nämnda hör ofta att lösa tolknings- och andra meningsskiljaktigheter mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. För att sköta dessa
frågor har förbundet anställt funktionärer. Deras uppgift är att
verkställa beslut som förbundets styrelse har fattat. Styrelsen beslutar hur saker och ting ska skötas i praktiken.
På grund av detta kan en enskild medlems ärende dra ut på tiden.
Man måste förstå att det kan kännas irriterande länge för personen
i fråga beroende på vilket slags ärende det är frågan om. I princip
påbörjas ett ärende hos förtroendemannen. Om inte det ger resultat
fortsätter man genom att ta med funktionärerna i diskussionen.
Om inte det heller leder till några resultat och medlemmen i fråga
kräver det och styrelsen beslutar det tas ärendet till en medlare,
tingsrätten eller arbetsdomstolen. Då kommer det definitivt att ta
tid att behandla ärendet. Och dessvärre har den typen av fall ökat
den senaste tiden. Kan det bero på det rådande ekonomiska läget?
Här är ett par exempel på hur lång tid ett ärende kan ta. Ett är
ogrundat upphävande av anställningsförhållande. Arbetstagaren
fick tillbaka anställningen genom förhandling, men det tog två och
ett halvt år.
Ett annat är sammanlänkning av tidsbundna anställningsförhållanden. Först bestämde tingsrätten att det inte fanns några grunder för arbetstagarens krav. Efter överklagan ändrade hovrätten
tingsrättens beslut. I skrivande stund väntar man på att domstolens
beslut ska träda i kraft. Det har man väntat på i nästan fyra år! Det som är beklagligt är att det inte
finns en eller två sådana ärenden, utan tiotals. Det går inte att påskynda dem, utan de tar den tid de tar.
Och slutresultatet blir inte alltid det bästa möjliga och inte heller alltid lyckligt.
Det händer hela tiden saker i förbundet. Ärendena och behandlingen av dem syns bara inte alltid utåt,
tyvärr. Det har sina tydliga skäl. För att kunna agera rätt och lämpligt är det viktigt för kontoret att få
information och feedback från fältet, även negativ sådan. Utan information är det svårt att agera. •
Jag önskar er alla en förväntansfull jul!
Risto Blomquist
Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi
– UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS:
Hietalahden­
ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist,
[email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected],
(09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas
Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: ­Mirjam
Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero
– Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440
ILMOITUS-MYYNTI –ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Lassi Koivunen, 040 7498682 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) –
ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e
1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA
3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
JULKAISIJA
4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Hilkka Kotkamaa
Vrow Marian hylky viestii
1700-luvun merenkulusta
Tiistain ja keskiviikon välinen yö 8-9- lokakuuta 1771 tapahtui katastrofi, josta puhutaan vieläkin.
Saaristomeren eteläpuolella Jurmon saaren lähellä upposi hollantilainen snaupriki Vrow Maria.
K
aksimastoinen, pyöreäpohjainen alus ei sinällään
ollut kummempi kuin moni muu mereen tuohon
aikaan uponnut laiva, mutta tapauksen teki
erikoiseksi laivaa huikeasti kalliimpi lasti. Meri
otti omansa huonon sään ja navigointivirheen takia.
Seuraavan kerran alus oli näkyvillä vasta 243 vuotta
myöhemmin, kun Christian Ahlström osasi päätellä
sijainnin dokumenteista ja sukeltaja Rauno Koivusaari
ymmärsi yhdistää lukemansa ja nykyajan sukellustekniikan. Hylky löytyi 1999.
Yksissä kansissa
Vrow Mariasta on kirjoitettu ennenkin, mutta nyt Juha
”Roope” Flinkman on koonnut yhteen kaiken tiedon
laivasta, sen kohtalokkaasta matkasta, onnettomuusajan
elämästä ja merenkulun ehdoista sekä hylyn nostamisesta
ja sen jälkeisistä tapahtumista. Hän on asettanut katastrofaalisen merimatkan ja hylyn yhteiskunnallisiin asiayhteyksiinsä ja merenkulun historian osaksi. Tuore kirja on
saanut nimekseen Vrow Marian viimeinen matka
(Paasilinna). Kirjassa on myös piirroksia laivasta ja
valokuvaaja Petri Puromiehen vedenalaisia valokuvia.
Miksi Neitsyt Marian nimellä varustettu laiva upposi?
Mitä se teki tuulisilla vesillä lokakuussa? Miksi hylky
pysyi pimennossa niin pitkään? Miksi juuri Vrow Maria
kiinnostaa, kun Itämeren pohjassa on valtava määrä
hylkyjä?
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
A
Arvokas lasti
Katastrofin aikaan Itämeren rantavaltioissa oli
levotonta. Napoleon oli käynyt sotiaan pitkin Eurooppaa ja Ruotsin itäisessä maakunnassa käytiin ns.
Suomen sotaa. Mahtiaan ja vaurauttaan kasvattava
Pietari tarvitsi tavaraa merten takaa. Pietariin
kuljetettiin tuolloin 35:llä hollantilaislaivalla mm.
sokeria, väripigmenttejä, kankaita, arvometalleja,
ylellisyystavaroita, linssejä, tupakkaa ja ruokaa, kuten
juustoja, silliä, voita, teetä ja kahvia. Rahdeissa oli
myös hopearahoja, Fabergén kultaseppien tarvitsemia
jalometalleja, arvokkaita sinkkiharkkoja ja taidemaalauksia.
Vrow Mariasta teki erityisen kiinnostavan se, että
kyseiselle matkalle oli lastattu keisarinna Katariina
Suuren hoviin meneviä harvinaisia arvotauluja. Niiden
arvon voi laskea, kun vertaa että laivan hinnaksi
arvioitiin 2000-3000 ruplaa, mutta taulujen arvo oli
200 000 – 300 000 ruplaa eli parin pietarilaisen
kivipalatsin verran.
Hankala navigoitava
Matka Amsterdamista Pietariin oli pitkä ja hankala
navigoitava. Reitin lisäksi piti ottaa huomioon merirosvojen ja jatkuvan sodankäynnin aiheuttamat vaivat.
Sääolot eivät sallineet talvimerenkulkua. Jo lokakuun
säät saattoivat tuottaa ongelmia.
Merimahti Hollanti oli 1770-luvulla menettämässä
valta-asemaansa Englannille, joten kaikki rahdit
otettiin mitä saatiin. Hollannin merenkulun purjelaivojen kultakausi alkoi olla ohi. Maan liikemiehet eivät
olleet enää halukkaita kehittämään merenkulkua ja
tekniikkaa, vaan he siirtyivät mieluiten spekuloimaan
osakkeilla ja lainaamaan rahaa toisilleen. Rahalla
pelaaminen oli pankkiireille tuottoisampaa kuin
satsaaminen kaupankäyntiin, saati meriturvallisuuteen. Pääoma kasaantui, pankkiirit rikastuivat,
porvaristo pärjäsi, mutta ammattimiehet ja käsityöläiset saivat yhä vähemmän töitä. Ja köyhä kansa näki
nälkää.
Saaristomeren karille
Kapteeni Lourensin oli helppo palkata Vrow Mariaan
väkeä, vaikka matkan vaarat olivat tiedossa. Monikansallinen miehistö oli pääosin tanskalaista, koska
6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Tanskan karuilta saarilta oli
tapana lähteä Amsterdamiin
töihin, miehet laivoihin, naiset
piikomaan. Sen ajan tekniikalla ei aina tiedetty merimatkoilla tarkkaan missä
oltiin, mutta Roope Flinkman on pystynyt laskemaan kohtalokkaan
matkan kulun melko
tarkkaan säilyneiden dokumenttien
avulla. Vanhana purjehtijana hän on myös ymmärtänyt ja osaa kuvata, missä meni pieleen, kun laiva
rupesi vähän kerrassaan uppoamaan. Kapteeni ja
miehistö olivat kokeneita, mutta säätila muuttui
yllättäen ja nopeuden laskeminen vaikeutui. Alus
karahti Saaristomeren ensimmäisille kiville.
Taitavan ja rohkean miehistön voimin ja saaristolaisten avustuksella laivan hylystä saatiin vajoamisen neljän päivän aikana pelastettua paljon rahtia,
mutta ei maalauksia eikä kaikkea arvotavaraa.
Hylkyyn jäänyttä arvolastia ei ryhdytty kovin
tarkkaan etsimänkään, koska tekniikka oli puutteellista ja palkkio epävarmaa. Mahdottomaan ei
tahdottu panostaa, vaikka Venäjältä tuli kovia
vaatimuksia.
Ei järkeä nostaa
Hylky oli ja pysyi tukevasti soran ja mudan peitossa
kölillään. Köydet mätänivät vähitellen, mutta hylky
ja lasti säilyivät Itämeren pohjassa, pimeydessä,
melko makeassa ja kylmässä vedessä.
Roope Flinkmannin mukaan ei hylyn nostamisessa olisi mitään järkeä.
– Nosto maksaisi ainakin 10 miljoona euroa eikä
hylyn konservointi olisi halpaa eikä edes varmaa.
Minusta on järkevämpää tuoda hylky ihmisten
ilmoille kuvallisilla menetelmillä. Siihen tekniikka
suo hienoja mahdollisuuksia.
– Tukholmassa nostettu ja museoksi konservoitu
Vasa-laiva on eri asia, koska se on aluksena erikoinen ja arvokas. Vrow Marissa on arvokasta vain
lasti, jos sekään on enää missään kunnossa. Hylky
on lattiasta kattoon asti tavaraa. Kenties joku
paneelille tai kuparilevylle maalattu taideteoskin on
seassa jäljellä. Rahtiin ei vain ole viisasta koskea.
– Jos on pakko nostaa jotain, on Suomenlahdella
tuhansia muita hylkyjä, saksalaisia sotalaivojakin
lukemattomat määrät.
Roope Flinkman on merentutkija ja meribiologi.
Hän on myös sukeltaja ja purjehtija. Hänen nykyinen
työnsä on SYKEn merikeskuksessa vastata tutkimusalusten Arandan ja Muikun toiminnasta. Hän on
usein mukana myös aluksilla käytännön merentutkimuksessa. Flinkman on ollut mukana kirjoittamassa
kirjoja, mutta Vrow Marian viimeinen matka on
ensimmäinen hänen kokonaan kirjoittamansa kirja.
Hän on ollut myös tekemässä television hienoa
Itämeri-sarjaa Heikki Paasosen kanssa. •
G – Vrow Maria tarjosi
minulle ainutlaatuisen
mahdollisuuden työskennellä monen vuoden ajan
kiinnostavissa tutkimus- ja
dokumentointi hankkeissa
yhdessä valokuvaaja Petri
Puromiehen kanssa,
Roope Flinkman sanoo.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
Vrow Marias vrak berättar
Natten mellan tisdag och onsdag den 8–9 oktober 1771 inträffade en katastrof som det
talas om än idag. Då sjönk den holländska snauen Vrouw Maria nära ön Jurmo i södra
Skärgårdshavet.
D
et holländska tvåmastade, träskoformade
fartyget med runt köl var i sig inte underligare än
många andra fartyg som sjunkit i havet, men det
som gjorde det annorlunda var dess enormt dyra
last. Havet skördade sitt offer på grund av ett litet navigationsfel, och nästa gång fartyget sågs var först 243 senare
när Christian Ahlström kom fram till var fartyget låg
med hjälp av dokument och dykaren Rauno Koivusaari
lyckades kombinera det han läst med modern teknik.
Fartyget hittades 1999.
ostar, sill, smör, te och kaffe transporterades till S:t
Petersburg. Med sig hade man även silvermynt, ädelmetaller till Fabergés guldsmeder och värdefulla zinktackor.
Inga konstigheter där, men Vrouw Maria var också lastat
med värdefulla tavlor till kejsarinnan Katarina den Storas
hov. Man kan räkna ut deras värde om man jämför att
fartyget värderades till 2 000–3 000 rubel, medan tavlornas värde uppgick till 200 000–300 000 rubel, dvs. lika
mycket som ett par stenhus i S:t Petersburg.
Svårnavigerad resa
I samma pärmar
Det har skrivits om Vrouw Maria förr, men nu har Juha
”Roope” Flinkman samlat all information om fartyget,
dess ödesdigra resa, livet vid tiden för olyckan och
sjöfartens villkor samt om bärgningen av vraket och
händelserna efter det. Han har satt in den katastrofala
sjöresan och vraket i sitt sociala sammanhang och gjort
dem till en del av sjöfartshistorian. Den färska boken har
fått namnet Vrouw Marian viimeinen matka (Vrouw
Marias sista färd). Boken innehåller även teckningar av
fartyget och undervattensfotografier av fotografen Petri
Puromies.
Resan från Amsterdam till S:t Petersburg var lång och
svårnavigerad. Dessutom var man tvungen att tänka på
pirater och det ständiga kriget. Vädret tillät ingen vintersjöfart.
Havsmakten Holland höll på att mista sin maktställning
till England, så man tog alla frakter man kunde få. Guldepoken för den holländska sjöfartens segelfartyg var snart
förbi då affärsmännen inte längre var villiga att utveckla
sjöfarten och tekniken, utan hellre övergick till att spekulera med aktier och låna ut pengar till varandra. Spelet om
pengar var mer lönsamt för bankirer än handel eller satsningen på sjösäkerhet. Kapitalet hopade sig, bankirerna
blev rika och borgarna klarade sig, men yrkesmännen och
hantverkarna fick allt mindre arbete. Och det fattiga folket
hungrade.
Ödesdiger grundstötning
Varför sjönk fartyget med den heliga Marias namn?
Vad gjorde det på de blåsiga vattnen i oktober? Varför blev
vraket kvar i mörkret så länge? Varför är just Vrouw Maria
så intressant, när Östersjön är fullt av vrak?
En värdefull last
Vid tiden för katastrofen var det oroligt i länderna runt
Östersjön. Napoleon förde sina krig, i Sveriges östliga
landskap fördes det s.k. finska kriget och S:t Petersburg
utökade sin makt och behövde varor från andra sidan
havet. 35 holländska fartyg med bl.a. socker, färgpigment,
tyger, värdemetaller, lyxvaror, linser, tobak och mat, som
8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Kapten Lourens hade lätt att hitta besättning till fartyget,
trots att de kände till farorna med resan. Den multinationella besättningen bestod huvudsakligen av danskar, som
hade för vana att lämna de karga öarna för att hitta arbete
i Amsterdam – män för att arbeta på fartyg, kvinnor för
att bli pigor. Med den tidens teknik visste man inte alltid
exakt var man var på havet, men Flinkman har lyckats
räkna ut resans gång ganska exakt med hjälp av bevarade
dokument. Som gammal seglare förstår han och kan också
beskriva vad som gick fel när fartyget bit för bit började
sjunka. Fartyget hann stöta på ett annat grund redan
innan den ödesdigra grundstötningen, men klarade sig den
gången. Vädret förändrades dock och den sänkta hastigheten försvårade läget. Fartyget skrapade mot den första
stenen i Skärgårdshavet.
Tack vare den kunniga och djärva besättningen och med
skärgårdsbornas hjälp lyckades man rädda mycket från
vraket under fyra dagar, men inte tavlorna eller alla värdesaker. Man letade inte heller särskilt noggrant efter den
värdefulla lasten som blev kvar i vraket eftersom tekniken
var bristfällig och arvodet osäkert. Man ville inte satsa på
det orimliga, trots hårda krav från Ryssland.
om 1700- talets sjöfart
Ingen idé att lyfta
Vraket var och förblev liggande på sin köl, dolt av grus och
gyttja. Trossarna ruttnade, men vraket och lasten bevarades på Östersjöns botten, i mörkret, i det rätt så söta och
kalla vattnet.
Enligt Roope Flinkman är det ingen vits med att bärga
vraket.
– En bärgning skulle kosta minst 10 miljoner euro, och
det skulle inte vara billigt eller ens säkert att konservera
det. Jag tycker att det är vettigare att låta folk se vraket
genom bilder istället. Tekniken ger oss goda möjligheter till
det.
– Fartyget Vasa, som bärgades i Stockholm och konserverades som museum, är en annan sak eftersom det
var speciellt och värdefullt som fartyg. Det enda som är
värdefullt med Vrouw Maria är lasten, och det är inte ens
säkert att den är i gott skick. Vraket är fullt med varor från
golv till tak, och det finns kanske något konstverk kvar som
har målats på en panel eller kopparplåt. Det är ingen idé att
röra dem, säger Roope Flinkman. •
E – Finska viken
har tusentals
vrak, inklusive
ett otaligt tyska
krigsfartyg,
säger Roope
Flinkman.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
Risto Blomquist uskoo merenkulkuun – kaikesta huolimatta
Valoa sisävesillä ja
arktisilla alueilla
Elämme turbulentteja aikoja ja
se tuntuu erityisesti merenkulussa, jota on
sanottu syystä
maailmantalouden kuumemittariksi. Risto
Blomquist on
ollut Suomen
Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja juuri ne
vuodet, jolloin
kaikki on muuttunut, kaikkea
on koeteltu,
karsittu ja liputettu muihin
maihin.
Hilkka Kotkamaa
-M
inun toiminnanjohtajuuskauteni
on ollut todella vilkasta ja
ilonaiheita on ollut valitettavasti
kovin vähän. Myönteisistä
asioista on jäänyt tärkeimpänä mieleen laivojen
takaisinliputukset, kun ulkomaisessa rekisterissä olevia suomalaisaluksia palasi Suomeen
onnistuneen tonnistoveromuutoksen ansiosta. Ei
sekään päätös helposti syntynyt. Tonnistoverosta taisteltiin yli 20 vuotta, mutta se taisto päättyi
onnekkaasti suomalaisen merenkulun hyväksi.
Risto Blomquist tuli Laivanpäällystöliiton
varatoiminnanjohtajaksi helmikuun alussa 2008
ja toiminnanjohtajan pesti alkoi marraskuun
alussa 2012. Hän on jäämässä eläkkeelle vuodenvaihteessa.
Poukkoilevaa toimintaa
– Kaikki merenkulun kanssa toimivat henkilöt
ovat saaneet kokea, miten poukkoilevaa valtion
toiminta on ollut merenkulkuun liittyvissä asioissa. Valtionyhtiöiden eriyttäminen käynnisti
alamäen, joka jatkuu edelleen. Luotsausliikelaitoksen ja Arctia Shippingin sekä Meritaidon
erottaminen omiksi yhtiöikseen on aiheuttanut
mielestäni isoja ongelmia.
Erityisesti tammikuun alussa 2015 astuu
voimaan EU:n määräämä rikkidirektiivi ei
miellytä Risto Blomquistia.
– Pelkäänpä pahaa, että vuoden vaiheessa
ovat kaikki varustamot raapimassa ovea ja
vaatimassa merihenkilöstöä maksumiehiksi. Rikkidirektiivi on mielestäni vahinko ja moka, jonka
aiheuttamat lisämenot otetaan merenkulkijoiden
selkänahasta. Kustannukset maksaa taho, jolla
ei ole asiaan osaa eikä arpaa.
Kärkisija Suomelle
Blomquist näkee vaaran, että Suomen kauppalaivasto pienenee rikkidirektiivin myötä. Osa
suomalaisista laivastosta on niin vanhaa, että
rikkipesurien asentaminen ei enää kannata. Siksi
aluksia todennäköisesti myydään johonkin
Euroopan ulkopuolelle, kenties Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Kaukoitään.
– Tulevien alusten uskon olevan kaasukäyttöisiä ja niissä on viimeisintä teknologiaa. Toivon,
että uudessa laivanrakennuksessa Suomi
kuuluisi kärkimaihin, joka voisi näyttää mallia
muille. Sen verran tasokasta suomalainen
merenkulun ja laivanrakennuksen taito on, että
osaaminen tunnetaan maailmalla.
10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Osaajat päätöksentekoon
Merenkulusta päättävissä asemissa on Blomquistin mukaan aivan liian vähän merenkulun
asiantuntijoita ja ammattimerenkulkijoita.
– Virkamiestasolla ja varustamojohdossa on
kyllä päteviä juristeja ja ekonomisteja, mutta
merenkulkuosaaminen on heikompaa. Lakien ja
bisneksen tuntemus on tarpeellinen, mutta ei
riittävä.
– Globaali merenkulkubisnes on aika harvojen
käsissä. Siellä tarvittaisiin merenkulun syvällistä osaamista ja henkilökemioiden sujuvuutta.
Joskus tuntuu, että merenkulun päättäjät ja
käytännön merenkulkijat eivät puhu samaa
kieltä.
– Jos saa esittää toiveen, haluaisin että
merenkulun päätöksissä kuuluisi myös merenkulun rautaisten ammattilaisten ääni. Sanonpa
vain, että ala ei pidemmän päälle toimi, jos nämä
osaajat sivuutetaan.
Lyhytnäköistä touhua
– Harmittaa kun päätökset tehdään kovin
lyhyellä tähtäimellä. Onko edes halvempaa
täyttää perämiesten paikat halvoilla ulkomaalaisilla? Mutta missä sitten kasvaa tuleva seniorilaivanpäällystö, jos kasvualustaa ei ole. Miksi
kouluttaa merenkulkijoita, ellei heille ole antaa
työpaikkoja? Kauhuskenaario on, että Suomessa
ei kannata enää kouluttaa merenkulkijoita. Miksi
kouluttaa, ellei nuorille ole tarjota töitä?
– Inhimillisyys ja ammattitaidon arvostus on
hävinnyt niistä taloista, joissa päätöksiä tehdään, Blomquist harmittelee.
Vastamäkeä luvassa
Seuraajalleen Petri Suomiselle ja kaikille
muillekin Risto Blomquist toivoo enimmäkseen
pitkää pinnaa ja jaksamista. Tulossa on merenkulussa perinteistä ylä- ja alamäkeä, mutta vastamäkeä on helppo ennustaa lähivuosiksi.
– Vaikeudet kestävät pari vuotta, mutta uskon
silti suomalaiseen merenkulkuelinkeinoon.
Merenkulku on ollut aina hyvä mittari maailmantalouteen. Muistan, kun 80-luvulla oli talouskriisi
ja silloin liputettiin suuri määrä laivoja ulos.
90-luvulla lama teki pahaa jälkeä ja viime vuodet
olemme saaneet taas kokea kovia. Kun maailmantaloudessa menee hyvin, voi merenkulkukin
hyvin, samoin notkahdukset koetaan herkästi.
A
G Eläkkeelle jäävä
SLPL:n toiminnanjohtaja
näkee tummia pilviä
suomalaisen merenkulun
taivaalla. Mutta hän
uskoo uuteen sukupolveen, arktiseen merialueeseen ja sisävesi­
liikenteeseen.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
Sisävesiliikenteessä tulevaisuus
Rikkidirektiivi ei ole Risto Blomquistin mielestä ympäristöteko, mutta kuljetusten siirtäminen kumipyöristä
sisävesille on.
– Olisi saatava sellainen konklaavi pystyyn, joka tuntee
sisävesialan. Jonkun pitäisi nousta asian puolestapuhujaksi, koska nyt on oikea hetki. Uudet superrekat ovat pian
teillämme eikä tieverkkomme kestä niiden painoa,
ainakaan kovin pitkään. Varsinkin puutavarakuljetukset
olisi järkevintä ja mahdollista siirtää vesille. Esimerkiksi
Kymikanavan rakentaminen toisi paljon taloudellisesti
merkittäviä mahdollisuuksia vesiliikenteelle. Tampereen
ja Jyväskylän teollisuuden kuljetuksissa vesiliikennettä
riittäisi Kymikanavan rakentamisen myötä myös talvikausina.
– Saimaalle pääsisivät paljon isommat alukset, jos
kanava rakennettaisiin ja saatettaisiin ympärivuotiseen
liikenteeseen. Tosin sitä työtä pitää odottaa, koska
liikenne Venäjälle on niin tulenarassa vaiheessa.
– Vesiliikenteen kehittämisessä tarvitaan valtiovaltaa.
Työryhmässä tarvittaisiin liikenneministerin lisäksi
sisävesialan yrittäjiä. Voisin jopa mainita nimeltä Olavi
Tyrskyn, jolla on hyvä näkemys, tieto ja osaaminen
sisävesiliikenteen tarpeista. Hän sopisi työryhmän
vetäjäksi. Vesitieyhdistys, joka tekee myös hyvää ja
aktiivista työtä sisävesillä, voisi olla osa tätä työryhmää.
Katse pohjoiseen
Risto Blomquist moittii merenkulun näkymiä synkiksi,
mutta näkee valonpilkkuja sisävesiliikenteen lisäksi myös
arktisessa merenkulussa.
– Arktisista alueista on puhuttu kauan ja keskustelua
on vilkastuttanut ilmaston lämpeneminen. Pohjoisilla
alueilla on valtavasti mineraaleja, öljyä ja muuta arvokasta. Nyt odotetaan jäärajan vetäytymistä, että niiden
hyödyntäminen olisi mahdollista ja turvallista. Vielä se on
liian riskialtista aluetta.
– Toisaalta liikenne Jäämerellä avaisi meritien pohjoisen kautta Aasiaan. Se on taas kiinni pitkälti Venäjästä.
Paljon on vielä tekemistä muutenkin, merikartat ja
kartoitus sekä sopiva kalusto ovat vielä kehitteillä.
Pohjoiseurooppalaisilla ja venäläisillä on mahdollista
kehittää sopivaa kalustoa ja tässä Suomella on tuhannen
taalan paikka.
– Merenkulkuelinkeinon eri tahojen olisi panostettava
ja painostettava maan poliittista johtoa nykyistä paljon
aktiivisemmin. Olisi hyvä olla mukana ajoissa, ettei
jälkijunassa tarvitse itkeä miksei menty silloin kun vielä
oli mahdollisuus.
Ei aikaa keinutuoliin
Eläkevaarin keinutuoliin ei Risto Blomquist usko vielä
ehtivänsä, koska keikkatyöt jo odottavat. Trafin katsastuksia ja alusmittauksia on jo tiedossa. Aktiivina Navigaatioliiton jäsenenä riittää töitä huviveneilijöiden kurssituksessa. Myös vuokraveneen ja kotimaanliikenteen
kuljettajakoulutusta on suunnitteilla.
– Keikkailu sopii minulle, koska saan itse päättää
aikatauluni. Mutta periaatteeni on että vierivä kivi ei
sammaloidu. Teen töitä niin kauan kuin nuppi ja kroppa
pelaavat. •
12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Risto Blomquist tror på sjöfarten – trots allt
Ljus på insjöarna
och i de arktiska
regionerna
Vi lever i en turbulent tid och det känns
framför allt inom sjöfarten, som av goda skäl
sägs vara en termometer för den globala
ekonomin. Risto Blomquist har varit verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund under åren då allt förändrades, allt
prövades, gallrades och flaggades ut till
andra länder.
-M
in tid som verksamhetsledare har varit
mycket intensiv och det har tyvärr funnits
väldigt få glädjeämnen. Den viktigaste av
de mer positiva sakerna är återflaggningen
av fartyg, då finska fartyg i utländska register återvände
till Finland tack vare den lyckade tonnageskattereformen.
Det var inte heller något lätt beslut. Kampen om tonnageskatten varade i mer än 20 år, men slutade lyckosamt i
den finska sjöfartens favör.
Risto Blomquist blev vice verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund år 2008 och började som verksamhetsledare i början av november 2012. Han kommer att
gå i pension vid årsskiftet.
Flackande verksamhet
– Alla som arbetar med sjöfarten har fått uppleva hur
flackande statens verksamhet varit när det gäller frågor
som rör sjöfarten. Separeringen av statliga bolag var
början på den nedförsbacke som vi ser än idag. Separeringen av Lotsaffärsverket och Arctia Shipping samt
Meritaito till egna bolag har enligt min åsikt orsakat stora
problem.
Speciellt EU:s svaveldirektiv, som träder i kraft i början
av januari 2015, tilltalar inte Risto Blomquist.
– Jag befarar att alla rederier kommer att klösa på dörrarna vid årsskiftet och kräva att sjöpersonalen står för
kostnaden. Jag tycker att svaveldirektivet är ett misstag
och en blunder, där sjömännen får betala dyrt för extrakostnaderna som uppstår. Kostnaderna betalas av dem som
inte har något med saken att göra.
F FSBF:s verksamhetsledare, som ska
gå i pension, ser
mörka moln på den
finska sjöfartens
himmel. Han tror
dock på den nya
generationen, den
arktiska havsregionen och insjötrafiken.
Frontplats för Finland
Blomquist ser risken att den finska handelsflottan kommer
att minska i samband med svaveldirektivet. En del av den
finska flottan är så gammal att det inte längre lönar sig att
installera svaveltvättar. Därför kommer man troligen att
sälja dem till något land utanför Europa, kanske till
Sydamerika, Afrika och Fjärran Östern.
– Jag tror att framtidens fartyg kommer att vara gasdrivna och ha den senaste teknologin. Jag hoppas att Finland
tillhör de främsta länderna inom ny skeppsbyggnad och
kan vara en förebild för andra. Så pass hög kvalitet håller
den finska sjöfarten och skeppsbyggarkunskaperna att de
är kända i hela världen.
Beslut ska fattas av de som kan
Blomquist tycker att det är allt för få sjöfartsexperter och
yrkessjömän bland dem som fattar beslut om sjöfarten.
– Visst finns det kompetenta jurister och ekonomer på
tjänstemannanivå och i rederiledningen, men kunskaperna
om sjöfarten är sämre. Det är nödvändigt att känna till lagar och affärer, men det räcker inte.
– Det är ganska få personer som har hand om den globala sjöfartsbusinessen. Där skulle man behöva djupgående kunskaper om sjöfarten och bra personkemier. Ibland
känns det som om sjöfartens beslutsfattare och själva
sjömännen inte talar samma språk.
– Om jag får framlägga ett önskemål skulle jag vilja att
man även lyssnade på de järnhårda sjöfartsproffsen när
man ska fatta beslut om sjöfarten. Jag säger bara att branschen inte kommer att fungera i längden om man förbigår
dessa kunniga personer.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13
A
Kortsiktigt tänkande
– Det grämer mig att man fattar så kortsiktiga beslut. Blir
den ens billigare att fylla styrmännens platser med
billigare utlänningar? Var kommer då framtidens seniorfartygsbefäl att komma ifrån om det inte finns någon
grogrund? Varför ska man utbilda sjömän om man inte har
arbetsplatser till dem? Skräckscenariot är att det inte
längre lönar sig att utbilda sjömän i Finland. Varför utbilda
om det inte finns jobb åt de unga?
– Mänskligheten och värdesättandet av yrkeskunskaper
har försvunnit där besluten fattas.
sidan måste man vänta på det arbetet eftersom trafiken till
Ryssland befinner sig i ett känsligt skede.
– Det krävs statlig makt för att utveckla vattentrafiken.
Förutom trafikministern skulle man behöva företagare från
insjösektorn i arbetsgruppen. Jag skulle till och med kunna
nämna Olavi Tyrsky, som har ett bra synsätt, kunskaper
och kunnande när det gäller insjötrafikens behov. Han
skulle passa som ledare för arbetsgruppen. Vattenvägföreningen, som också gör ett bra och aktivt arbete på insjöarna,
skulle kunna ingå i denna arbetsgrupp.
Motlut på väg
Blicken mot norr
Risto Blomquist önskar sin efterföljare Petri Suominen
och alla andra tålamod och ork i första hand. Vi är på väg
mot den inom sjöfarten traditionella upp- och nedförsbacken, men motlutet är lätt att förutse de närmaste åren.
– Svårigheterna varar i ett par år, men jag tror ändå på
den finska sjöfartsnäringen. Sjöfarten har alltid varit en
bra mätare av den globala ekonomin. Jag kommer ihåg den
ekonomiska krisen på 80-talet, då man flaggade ut stora
mängder fartyg. På 90-talet lämnade lågkonjunkturen
hemska spår efter sig, och de senaste åren har vi återigen
fått uppleva hårda tider. När det går bra inom den globala
ekonomin mår sjöfarten bra. På samma sätt känner man av
nedgångarna lätt.
Risto Blomquist säger att sjöfartens utsikter är dystra,
men ser ljuspunkter inom insjötrafiken och också inom
den arktiska sjöfarten.
– Det har talats länge om de arktiska regionerna och
diskussionen har påskyndats av det uppvärda klimatet. Det
finns mängder med mineraler, olja och annat värdefullt i de
nordiska regionerna. Nu väntar man på att isgränsen ska
dra sig tillbaka så att man kan utnyttja dem på ett säkert
sätt. Än så länge är det en alldeles för riskabel region.
– Å andra sidan skulle trafik i Ishavet öppna upp en
sjöväg till Asien via norr. Det hänger dock till stor del på
Ryssland. Än finns det mycket att göra även i övrigt; sjökartorna och kartläggningen samt en lämplig utrustning är
fortfarande under utveckling. Nordeuropéer och ryssar har
möjlighet att utveckla en lämplig utrustning, och här har
Finland en gyllene möjlighet.
– Sjöfartsnäringens olika organ borde satsa och pressa
landets politiska ledning ännu mer aktivt. Det vore bra att
komma med i tid så att man inte undrar efteråt varför man
inte gick med medan det var möjligt.
En framtid inom insjötrafiken
Risto Blomquist anser inte att svaveldirektivet är någon
miljögärning. Det är det däremot att flytta trafiken från
gummidäck till insjöar.
– Vi skulle behöva upprätta en konklav som känner till
insjösektorn. Någon borde bli förespråkare för detta, för nu
är det rätt tid. De nya superlastbilarna är snart ute på våra
vägar, och vårt vägnät klarar inte deras vikt, åtminstone
inte särskilt länge. Det vore vettigast och möjligt att flytta
framför allt virkestransporterna till vattnen. Byggandet
av t.ex. Kymmene kanal skulle erbjuda många ekonomiskt
betydande möjligheter för vattentrafiken. När det gäller
Tammerfors och Jyväskyläs industritransporter skulle byggandet av Kymmene kanal göra att vattentrafiken räcker
även under vintersäsongerna.
– Mycket större fartyg skulle kunna ta sig till Saimen
om man byggde kanalen och använde den året om. Å andra
14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Ingen tid att sitta och slappa
Risto Blomquist tror inte att han hinner ta plats i gungstolen än eftersom olika uppdrag väntar. Som aktiv medlem i
Navigationsförbundet har han dessutom fullt upp med att
hålla kurser för nöjesbåtfolk. Han planerar också en
förarutbildning för hyresbåtar och inrikestrafiken.
– Uppdragsarbete passar mig, för då kan jag själv bestämma över min tid. Min princip är dock att en rullande
sten inte samlar någon mossa. Jag arbetar så länge som
knoppen och kroppen fungerar. •
Muistohetki mereen menehtyneiden muistoksi
Pyhäinpäivänä marraskuun 1. päivä kokoonnuttiin taas Ursinin kalliolla, Merisatamanrannassa Helsingin Eirassa, järjestetään
perinteinen merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistohetki. Hartauspuheen
piti Suomen Merimieskirkko ry:n pääsihteeri
Sakari Lehmuskallio. Musiikista vastsi Helsingin NMKY:n mieskuoro Jukka Okkosen
johdolla. Luotsiliiton edustajat laskevat seppeleen merenkulkijoiden muistomerkille, ja
Suomen Meripelastusseuran alukset tekevät
kunniakäynnin aikana ohimarssin. Muistohetken järjestelyistä vastaa yhteensä 15
merenkulkujärjestöä ja viranomaista. Tilaisuuden käytännön järjestelyt hoitaa vuosittain Suomen Merimieskirkko ry.
Minnesandakten för de på havet omkomna
På Alla helgons dag 1.11. förrättades den
traditionella minnesandakten för de på ­havet
omkomna, platsen är Ursinsberget i Eira
Helsingfors. Andakten hölls av generalsekreterare Sakari Lehmuskallio från Sjömanskyrkan och för musiken svarade Helsingfors
NMKY:s manskör under ledning av Jukka
Okkonen. Sjöräddningssällskapets fartyg
hedrade stunden genom defilering. Representanter för Lotsförbundet förrättade
kransnedläggningen. För arrangemanget
ansvarade 15 olika sjöfartsorganisationer
och myndigheter. Finlands Sjömanskyrka rf
tar hand om de praktiska arrangemangen
årligen.
A
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15
Sakari Lehmuskallio:
Liekki – voimakas vertauskuva
Merimieskirkon pääsihteeri, rovasti Sakari Lehmuskallio piti olevan puheen Merenkulkijoiden
muistomerkillä. Hän jää vuodenvaihteessa tehtävästään eläkkeelle. Lehmuskallio kertoo
ajatuksistaan ison elämänmuutoksen kynnyksellä Suomen Merenkulku-lehden seuraavassa
numerossa 1/15.
”T
änään – kuten olemme jo vuosikymmeniä
tehneet – muistamme tämän muistomerkin
äärellä mereen menehtyneitä, niin ammattikuin vapaa-ajan merenkulkijoita, niin
merellä muiden kuljetettavina matkustaneita kuin
elämäntuskansa vuoksi kohtalonsa itse ratkaisseita.
Tämä muistomerkki on myös paikka, jossa moni
muistelee läheisiään, joiden tuhka on siroteltu mereen ja
vesistöihin, niin tuolla siintävän Harmajan majakan
takaisille vesille kuin jonnekin muualle.
Tämä paikka on tärkeä paikka ja tämän juhlahetken
toistuminen joka vuosi on tärkeä asia. Se on tärkeää ei
ehkä niinkään menehtyneiden takia kuin meidän itsemme
takia.
Tuo muistomerkin kärjessä palava liekki on voimakas
vertauskuva kahdesta syystä: ensinnäkin meitä kaikkia
koskee kerran väistämättömäksi tuleva oman elämän
päättyminen. Liekki valaisee pimeän. Liekki kohoaa ylös
kohti taivasta, kuten tämän muistomerkin muotokin
toisiaan lähestyvin kaarin tekee.
Toiseksi liekki on erityisen voimakas vertauskuva, kun
ajattelemme inhimillisesti katsoen liian aikaisin meren
syliin huuhtoutuneita työtovereita, perheenjäseniä tai
kanssamatkustajia. Liekki on lämmön lähde. Liekki tuo
lähelle.
20 vuotta Estoniasta
On kulunut runsaat kaksikymmentä vuotta m/s Estonian
onnettomuudesta. Tuona vuonna, 1994, tämä mereen
menehtyneiden muistamisen tilaisuus alkoi jumalanpalveluksella Johanneksen kirkossa, ja tällä paikalla jossa nyt
seison, puhui vuosikymmeniä palvellut merimieskirkkopiispa Erkki Kansanaho. Onnettomuuden uhrien siunaustilaisuus seurasi muutamaa viikkoa myöhemmin, Estonian
uppoamispaikalla, Georg Ots -laivalla. Hiljaisen saattojoukon täyttämän laivan hidas kääntyminen perillä synnytti
tyvenen pinnan, jolla veteen asetettuja kukkalaitteita
alkoi kellua. Se on unohtumaton, vieläkin kyyneleet
silmiin tuova näky ja muisto. Kun ei sanotuksi saa,
symboli, vertauskuva tekee sen puolestamme.
Vaikka silloinen puheen pitäjä on jo kuollut ja uppoamispaikalla ollut laiva lähetetty romutettavaksi, nuo
hetket palaavat edelleen mieleemme, meidän, jotka
olimme ja olemme tuon onnettomuuden koskettamia.
Mutta Estonia oli vain yksi monista merionnettomuuksista. Tämä muistomerkki ja muistohetki ylittää ajan
16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
virran ja pysähtyy kutakin lähelle, ketä mereen jäänyttä
ajattelemmekin. Yhdenkin ihmisen menetyksen lähellä
oleminen koskettaa - syvästi. Liekki, meren pinta, kukka,
tunnelma kertovat omaa kieltään, kuten Jumalan sana, joka
on kaikkea ymmärrystä ylempi. Jumalan, joka antaa
lämmön, Jumalan joka valaisee pimeän, Jumalan joka on
yhtä aikaa luonamme täällä ja korkealla taivaitten äärillä.” •
Sakari Lehmuskallio:
Lågan – en stark symbol
Sjömanskyrkans generalsekreterare, prosten Sakari Lehmuskallio, höll nedanstående tal vid
sjömansmonumentet. Han går i pension vid årsskiftet. Lehmuskallio berättar om sina tankar
inför sin stora livsomvandling i nästa nummer av tidningen Finlands Sjöfart 1/15.
”I
dag – liksom vi gjort i flera årtionden – minns vi
vid detta monument de som har omkommit till
sjöss, såväl yrkes- som fritidssjömän, såväl de
som färdas på havet som passagerare som de som
själva har valt sitt öde på grund av livsångest.
Detta monument är även en plats där många minns sina
nära vars aska har strötts i havet och vattendrag, såväl
i vattnen bakom Gråhara fyr som hägrar där borta som
någon annanstans.
Denna plats är en viktig plats och denna högtidsstund
som vi upprepar varje år är viktig. Det är viktigt, kanske
inte så mycket för de bortgångna som för oss själva.
Lågan som brinner längst upp på monumentet är en
stark symbol av två skäl: för det första berörs vi alla av det
en gång oundvikliga avslutandet av vårt liv. Lågan lyser
upp mörkret. Lågan stiger upp mot himlen, precis som
formen på detta monument med sina bågar som närmar sig
varandra.
För det andra är lågan en mycket stark symbol när vi ur
mänsklig synvinkel tänker på våra arbetskamrater, familjemedlemmar eller medpassagerare som har sjunkit in i
havets famn alldeles för tidigt. Lågan är en källa till värme.
Lågan tar oss nära.
20 år sedan Estonia
Det har gått drygt tjugo år sedan olyckan med m/s Estonia.
Det året, 1994, började hågkomsten av de som omkommit i
havet med en gudstjänst i Johannes-kyrkan, och på den
här platsen där jag nu står talade sjömanskyrkans biskop
Erkki Kansanaho, som har tjänat i flera årtionden. En
välsignelse av olyckans offer följde några veckor senare på
fartyget Georg Ots på platsen där Estonia sjönk. När
fartyget, som fyllts av ett tyst följe, långsamt vände när det
var framme uppstod en vindstilla yta, på vilken blomsteruppsättningar som lagts ner i vattnet började flyta. Det är
en oförglömlig syn och ett oförglömligt minne som än idag
får ögonen att tåras. När man inte finner ord gör symbolen
det åt oss.
Även om den dåvarande talaren har gått bort och fartyget som var på platsen ska skrotas minns vi återigen de
stunderna, vi som berördes och berörs av olyckan.
Men Estonia är bara en av många olyckor till havs. Detta
monument och denna minnesstund sträcker sig över tidens
ström och stannar nära var och en av dem som blivit kvar
i havet och som vi tänker på. Att vara nära en människas
förlust berör – djupt. Lågan, havsytan, blomman, stämningen talar sitt eget språk, precis som Guds ord, som övergår
allt förstånd. Gud, som skänker värme, Gud, som lyser upp
mörkret, Gud, som är hos oss här samtidigt som han är
högt upp i himlen. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17
Työyhteisökouluttaja Tapio Siren:
Tiivis työyhteisö
haastaa tekijänsä
Mitä tehdä, kun
työpaikalla
asiat eivät suju,
henkilöstä
vaikenee,
riitelee ja
päätöksenteko
on jumissa?
Kun muut
keinot on
käytetty, saatetaan umpi­
solmuun
­juuttuneessa
tilanteessa
kutsua paikalle
työyhteisö­
kouluttaja.
Hilkka Kotkamaa
K
riisin välttämiseksi voi tehdä paljon jo
etukäteen. Työpaikka voi kouluttaa
henkilökuntaa ja johtoporrasta antamalla tietoa työyhteisötaidoista.
Henkilöstölle voi antaa työkaluja, ellei ammatillinen osaaminen riitä. Laivassa ja muissa tiiviissä
työyhteisöissä saattavat tilanteet herkästi
kiristyä ja korostua. Ristiriitatilanteet voivat
mennä pahasti solmuun, jos läheisyys ja ahtaus
ovat työnteon tilanteessa pakollista. Myös
asuminen hyteissä voi kiristää hermoja.
Työyhteisökouluttaja Tapio Siren tuntee
hyvin erilaisia työyhteisöjä. Hän käy työpaikoilla, pitää seminaareja ja avoimia koulutuksia eri
yrityksissä. Joskus on kyse tulehtuneen kipupisteen selvittämisestä, joskus on kyse ennaltaehkäisevästä tiedosta. Kaikki tähtää siihen, että työ
sujuisi paremmin ja tehokkaammin ja että
ihmiset voisivat paremmin työssään.
Kireän piirin voi laukaista
– Tärkeää on huomata, että kiristyneelle työilmapiirille voi tehdä jotain. Ulkopuolisen henkilön
käyttö ei ole häpeä, vaan viisasta toimintaa.
Apua voi hakea jo aikaisessa vaiheessa, vaikka
usein siihen tartutaan vasta kun riitaisasta
tilanteesta on kärsitty vuosi tolkulla. Näin aikaa
ja energiaa on tuhlattu turhaan ja varsinainen
työ on kärsinyt.
Laiva on työyhteisönä haasteellinen, koska
siellä tehdään työtä tiimissä ja myös asuminen
työjaksoilla on hyvinkin tiivistä.
– Joskus tuntuu rankalta sanoa, mutta jos
kaveri heittäytyy hankalaksi, hän heijastaa sinun
omaa käytöstäsi. Ongelman ratkaisu on aloitettava tutkimalla omaa käytöstämme. Turhauttavassa tilanteessa ei ole hyvä syyttää toista ihmistä,
sillä itseään on yleensä helpompi muuttaa kuin
toista. Avoin keskustelu on aina parempi kuin
vetäytyminen mykkäkouluun, Siren muistuttaa.
Mykkäkoulu jumiuttaa
– Toisaalta itselleen on hyvä olla armollinen eikä
stressata itsesyytöksillä. Marttyyrin kruunu on
raskas kantaa. Kiistan purkaminen avoimesti
puhumalla, taustan selvittelyllä ja reilulla
toiminnalla laukaisee tunteen myönteisesti.
Kiukku ja raivoaminen laukaisevat tilanteen taas
ikävästi pahentamalla kummankin osapuolen
oloa.
– Vaikeneminen johtaa usein tilanteeseen,
18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
jossa kiistan aiheuttaja jää pimentoon, väärinkäsitykset riistäytyvät käsistä, tieto ei kulje ja
työnteko häiriintyy. Asian voi laukaista omasta
aloitteesta kääntämällä katse tulevaisuuteen. On
välillä hyvä pohtia, mitä on paras tehdä seuraavaksi, ei vanhoja vatvomalla. Ja ellei muu auta,
voi asiaa auttaa ulkopuolinen, neutraali henkilö.
Sivutuotteena kiusaaminen
Tapio Siren on nähnyt, että moni työpaikka
menee lukkoon ja työnteho häiriintyy ilmiöstä
työpaikkakiusaaminen. Se on yleensä sivutuote
ja merkki, että työpaikalla on muitakin ongelmia.
Hyvässä ja avoimessa työpaikassa ei ole tarvetta
kiusata ketään. Ei ole hyvä, että ihmiset puhuvat
toistensa takana sen sijaan että he puhuisivat
keskenään.
Syyllisen etsiminen johtaa huhumyllyyn, selän
takana puhuminen väärinkäsityksiin ja syyttely
kyttäämiseen. Aina kiusaaja ei edes ymmärrä
kiusaavansa.
– Esimiehen on aina tartuttava kiusaamiseen.
Koko totuuden selvittäminen on usein vaikeaa,
mutta esimiehen on saatava kiistapuolet turvallisesti saman pöydän ääreen. Hänen tulee valmentaa heidät kohtaamaan kiistatilanne ja löydettävä
keino, jolla auttaa sovun syntyminen. Pahinta
mitä esimies voi tehdä, on asettua jonkun
kiistaosapuolen puolelle ja osallistua syyttelyyn.
Tuottoisa sijoitus
– Työyhteisökiistat ovat vakava asia monin
tavoin. Ne voivat vaarantaa yrityksen tuloksen,
jopa tulevaisuuden. Työteho kärsii, luovuus
lakkaa ja asiakkaiden palvelu heikkenee.
Työntekijät eivät anna parastaan. Kireä työilmapiiri syö työtehoa, altistaa työtapaturmille,
laskee mielialaa ja heikentää fyysistä kuntoa. Se
lisää sairaspoissaoloja ja se voi jopa viedä
ennenaikaiselle sairaseläkkeelle.
– Ystävät voimme ottaa tai jättää, mutta
työpaikoilla emme voi valita ihmisiä, joiden
kanssa työskentelemme.
– Voi vain kuvitella miten kallista on viedä
kiistoja oikeuteen ja mitä maksaa sairaseläke
kansantaloudelle. Työkiistojen purkaminen on
yritykselle tuottoisa sijoitus. Huono työilmapiiri
on laskettavissa tuloksessa, jonka firma saa
sinne kuuluisalle viivan alle. Vahva työilmapiiri
kestää myös paremmin firman notkahduksia ja
huonoja aikoja, Siren korostaa.
E – Monilla työpaikoilla
ahdistaa, koska työn
jatkuvuus on epävarmaa.
Ongelmien ratkaisuun
olisi halua, mutta ihmiset
eivät uskalla ilmaista
tahtoaan peläten joutuvansa hankalan maineeseen ja poispotkittavien
listalle, työyhteisökouluttaja Tapio Siren sanoo.
Turvallisuutta ja pitkää työuraa
Epävarmuus kiristää
Laivoissa hyvä työilmapiiri on tietysti myös meriturvallisuuskysymys. Jos yhteistyö ei ole sujunut ja tieto ei ole
kulkenut, voi se onnettomuustilanteessa johtaa katastrofiin. Jos tiimi toimii jo valmiiksi huonosti ja komentoketjut
takkuavat, voivat ne vaikuttaa kohtalokkaasti isossa
kriisitilanteessa.
Työyhteisön toimivuus tai toimimattomuus on usein
syy, miksi ihmiset livahtavat eläkkeelle heti kun se on
mahdollista. Toisaalla jotkut haluavat käydä työssä
pidempään, koska heillä on niin mahtava työyhteisö.
Työpaikan ilmapiiri on siten sidoksissa työurien pidentämiseen.
Moni työpaikkaa kriisiytyy, koska työn jatkuvuus on
epävarmaa. Ongelmien ratkaisuun olisi halua, mutta
ihmiset eivät uskalla ilmaista tahtoaan pelossa joutua hankalan maineeseen ja poispotkittavien listalle.
Epävarmuus kiristää tilannetta ja erityisesti tilanne
kuumenee, jos ongelmia on jo valmiiksi. Umpinainen
keskusteluilmapiiri tulehtuu, kun yt:t ovat käynnissä.
Monet työyhteisöt tekevät sen virheen, että siirtävät
työntekijän tehtävästä toiseen ja luulevat, että asia ratkeaa
sillä.
Joskus työkavereiden välinen ystävyys jatkuu senkin
jälkeen, kun joku saa potkut. Katkeroitunut työntekijä voi
vaikuttaa vanhoihin työkavereihin tapaamisten tai
sosiaalisen median kautta. Tiedän tilanteita, joissa tämä
johtaa uuteen kiusaamisen kierteeseen.
Takana puhuminen on hauskaa, helppo tapa ystävystyä
ja lyhyellä aikavälillä siitä tulee hyvä olo. Ongelma ei
juoruilulla häviä, vaan syyttely aiheuttaa yksinkertaistuksia ja pitkällä tähtäyksellä pahaa oloa kaikille, myös
juoruajalle.
Insinööriksi ja työyhteisökouluttajaksi Tapio Siren on
opiskellut Suomessa ja Australiassa. Työyhteisöalan
kokemusta hänellä on Suomen lisäksi Etelä-Afrikasta. •
Muutosta on tahdottava
Työviihtyvyys on ilman muuta jaksamiskysymys. Tyytyväinen työntekijä jaksaa hyvin ulkoisia paineita, henkilökemian ristiriidat voivat leimahtaa vähästäkin stressistä.
Työpaikan ristiriidat vähentävät meidän vastustuskykyämme ammatillisten haasteiden ulkopuolisille vaatimuksille.
Tapio Siren on nähnyt monenlaisia työpaikkoja ja hän
on huomannut, että työpaikan ongelmat on kohdattava
kasvokkain, ei välteltävä tai pimitettävä niitä. Ratkaisut
on todella mahdollista löytää. Vähitellen ihmiset myös
huomaavat, että usein on syytä tarkistaa myös omia
asenteita ja käytöstä. Muutos tarvitsee tahtoa muuttua.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19
Tapio Siren, utbildare i arbetsgemenskap:
En tät arbetsgemenskap utmanar
Vad ska man göra om saker och ting inte går som de ska på arbetsplatsen, om personalen
tiger eller bråkar och om beslutsfattandet har kört fast? När man provat alla andra knep kan
man i ett läge där man kört fast bjuda in en utbildare i arbetsgemenskap.
F
ör att undvika en kris finns det mycket man kan
göra i förväg. Arbetsplatsen kan utbilda personalen
och ledningen genom att informera om arbetsgemenskapsförmågor. Personalen kan ges verktyg om
det inte räcker med yrkeskunskaper. På fartyg och i andra
täta arbetsgemenskaper kan läget lätt bli spänt och
förvärras. Konfliktsituationer kan låsa sig helt om närhet
och trängsel är en obligatorisk del av arbetet. Att bo i
hytter kan också pröva nerverna.
Tapio Siren är utbildare i arbetsgemenskap och är väl
bekant med olika arbetsgemenskaper. Han besöker arbetsplatser och håller seminarier och öppna utbildningar i olika
företag. Ibland handlar det om att reda ut en infekterad
smärtpunkt, ibland om förebyggande information. Allt
syftar till att få arbetet att flyta bättre och effektivare och
att få folk att må bättre på arbetet.
utomstående, snarare smart. Man kan söka hjälp redan i
ett tidigt skede, även om man oftast gör det först när man
har lidit av den bråkiga situationen i flera år. På så sätt har
man slösat både tid och energi, och själva arbetet har blivit
lidande.
Fartyget är utmanande som arbetsgemenskap eftersom
man arbetar i team och även bor mycket tätt under arbetsperioderna.
– Ibland känns det hårt att säga, men om någon börjar
bli jobbig reflekterar han eller hon ditt beteende. För att
lösa problemet ska man först titta på sitt eget beteende. I
en frustrerande situation är det inte bra att skylla på den
andra, för det är ofta lättare att ändra på sig själv än på
andra. En öppen dialog är alltid bättre än att sluta sig helt,
påminner Siren.
Tystnad gör att man kör fast
En spänd situation kan lösas
– Det är viktigt att känna till att man kan göra något åt en
spänd arbetsmiljö. Det är ingen skam att ta hjälp av en
– Å andra sidan är det bra att vara barmhärtig och inte
stressa upp sig själv med självförebråelser. Martyrens krona
är tung att bära. Att lösa konflikten genom att tala öppet,
F – På många arbetsplatser får folk ångest
eftersom det är osäkert om de får behålla
jobbet. Man kanske vill lösa problemet, men
vågar inte uttrycka sin önskan av rädsla att få
ett dåligt rykte eller hamna på listan över folk
som får gå, säger Tapio Siren, utbildare­
i arbetsgemenskap.
20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
alla parter
reda ut orsaken och agera schysst kan man släppa ut sina
känslor på ett positivt sätt. Ilska och raseri förvärrar
däremot situationen och får båda parter att må sämre.
– Tystnad leder ofta till situationer där orsaken till
konflikten förblir höljd i dunkel, missuppfattningarna
flyger, informationen inte når fram och arbetet störs. Man
kan lösa frågan på eget initiativ genom att vrida blicken
mot framtiden. Ibland är det bra att fundera på vad som är
ett bra nästa steg, inte att älta gamla saker. Och om inget
annat hjälper kan man ta hjälp av en utomstående, neutral
person.
tionen inte når fram kan en olycka leda till en katastrof.
Om teamet redan fungerar dåligt och kommandokedjan
krånglar kan det ha en ödesdiger effekt i en stor krissituation.
Huruvida arbetsgemenskapen fungerar eller inte är
oftast skälet till att människor går i pension så snart som
möjligt. På andra ställen vill en del arbeta längre eftersom
de har en så fantastisk arbetsgemenskap. Atmosfären på
arbetsplatsen är alltså kopplad till förlängda arbetskarriärer.
Man måste vilja ha förändring
Mobbning som biprodukt
Tapio Siren har sett att många arbetsplatser låser sig och
arbetet störs av fenomenet arbetsplatsmobbning. Det är
ofta en biprodukt och ett tecken på att det även finns
andra problem på arbetsplatsen. På en bra och öppen
arbetsplats finns det inget behov av att mobba någon. Det
är inte bra att folk talar bakom ryggen på varandra istället
för att tala med varandra.
Sökandet efter en skyldig leder till ryktesspridning,
snack bakom ryggen leder till missförstånd och anklagelser
till förföljelse. Mobbaren förstår inte alltid att han eller hon
mobbar.
– Chefen ska alltid ta tag i mobbning. Det är ofta svårt
att få fram hela sanningen, men chefen måste få båda
parterna till samma bord. Han eller hon ska utbilda dem att
möta konfliktsituationen och hitta ett sätt att nå samförstånd. Det värsta en chef kan göra är att ta någon av parternas parti och delta i mobbningen.
Lönsam investering
– Konflikter i arbetsgemenskapen är allvarliga på många
sätt. De kan riskera företagets resultat, till och med dess
framtid. Arbetseffekten blir lidande, kreativiteten dör och
servicen gentemot kunderna försämras. De anställda gör
inte sitt bästa. En spänd arbetsmiljö tär på arbetseffekten,
ökar risken för arbetsolyckor, sänker humöret och
försämrar folks fysiska tillstånd. Det ökar antalet sjukskrivningar och kan till och med leda till förtidspensionering.
– Vi kan välja våra vänner, men på arbetsplatsen kan vi
inte välja vem vi arbetar med.
– Man kan bara föreställa sig hur dyrt det är att ta konflikter till rätten och vad sjukpensioner kostar nationalekonomin. Att häva arbetskonflikter är en lönsam investering
för företaget. En dålig arbetsmiljö kan ses i resultatet, som
hamnar under det berömda strecket. En starkare arbetsmiljö tål också nedgångar i företaget och dåliga tider bättre,
framhäver Siren.
Arbetstrivsel är utan tvekan en fråga om ork. En nöjd
arbetstagare orkar utan problem stå emot externa tryck,
medan konflikter i personkemi lätt kan blossa upp redan
vid lite stress. Konflikter på arbetsplatsen minskar vår
motståndskraft mot krav som står utanför de yrkesmässiga utmaningarna.
Tapio Siren har sett många slags arbetsplatser och har
märkt att problemen på en arbetsplats måste hanteras
personligen, inte undvikas eller mörkas. Det går absolut
att hitta lösningar. Med tiden kommer folk att märka att
det ofta finns skäl till att titta på sin egen attityd och sitt
beteende. Man måste vilja ha en förändring för att det ska
kunna ske.
Osäkerhet sätter press
Kriser uppstår på många arbetsplatser eftersom man är
osäker på om man får behålla jobbet. Man kanske vill lösa
problemet, men vågar inte uttrycka sin önskan av rädsla
att få ett dåligt rykte eller hamna på listan över folk som
får gå.
Osäkerhet förvärrar läget ytterligare, och det gäller
särskilt om det redan finns problem. En sluten samtalsatmosfär infekteras när samarbetsförhandlingarna är igång.
Många arbetsgemenskaper gör misstaget att flytta arbetstagaren från en uppgift till en annan och tror att det ska lösa
problemet.
Ibland fortsätter arbetskamrater att vara vänner även
efter att någon fått sparken. En förbittrad arbetstagare
kan påverka sina gamla arbetskamrater genom möten eller
sociala medier. Jag känner till situationer där det har lett
till ny mobbning.
Det är roligt att snacka bakom ryggen på någon annan,
det är ett lätt sätt att skaffa vänner och får en att må bra på
kort sikt. Problemet försvinner dock inte genom skvaller,
utan anklagelser orsakar förenklingar och får på lång sikt
alla att må dåligt, även den som skvallrar.
Tapio Siren är utbildad ingenjör och utbildare i arbetsgemenskap och har studerat i Finland och Australien. Han
har erfarenhet från arbetsgemenskapssektorn från såväl
Finland som Sydafrika. •
Säkerhet och långa karriärer
På ett fartyg handlar en bra arbetsmiljö naturligtvis också
om sjösäkerhet. Om samarbetet inte fungerar och informa-
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21
Merenkulkijoille
kartta on
­sananmukaisesti
henki ja elämä.
Mutta kartan
tekeminen ei
vanhoina
­aikoina ole ollut
yksinkertaista.
Vaikka muinaishistoriassa ei
ollut juuri
­välineitä tehdä mittauksia, joten
oli vain arvailtava mikä paikka
on kaukana ja
mikä lähellä.
Ensimmäiset
mittaukset
tehtiinkin, ei
maasta tai
vedestä, vaan
auringosta,
kuusta ja
­tähdistä.
Hilkka Kotkamaa
Kartat piirrettiin
merenkulkijoille ja vallanpitäjille
-O
len ollut intohimoisen kiinnostunut kartoista pikkupojasta
lähtien. Ihmettelin miten
Mercatorin projektiossa Grönlanti on yhtä iso kuin Afrikka, vaikka minulle
sanottiin että Afrikka on manner, mutta Grönlanti on saari, kertoo Ari Turunen.
Kartan kertomaa
Kiinnostus maantieteeseen johti siihen, että Ari
Turunen teki opinnäytteensä yliopistolla
kartoista ja niiden maailmankuvasta. Lisensiaattityön aihe on Keskustan ja periferian suhde eri
22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
aikakausien maailmankartoissa. Nyt vuosia
jatkunut harrastus ja työ ovat kansissa. Aki
Turunen kirjoitti ja kuvitti vanhoilla kartoilla
kirjan Maailman kuvat – Mitä kartat kertovat
meistä ja muista? (Into).
Kun balylonialaiset värkkäsivät ensimmäistä
maailman karttaa 60 vuotta ennen ajanlaskun
alkua, ei vieraista maista ja kansoista tíedetty
juuri mitään. Jokainen kansa piti omaa maataan
maailmannapana. Roomalaisille maailman
keskus oli Rooma, juutalaisille Jerusalem,
arabeille Mekka, briteille Lontoon ST. Paulin
katedraali ja Kiina tarkoittaa Keskustan valta-
F – Tarkka kartta on valtaa. Alankomaiden taitavien
kartantekijöiden ansiosta he pystyivät navigoimaan ja
nostamaan merenkulun ja kaupan ennennäkemättömiin
korkeuksiin. Siihen perustuu että Alankomaista tuli
1600-luvulla merimahti ja maailman rikkain valtio, sanoo
karttoja tutkinut Ari Turunen.
kuntaa. 900-luvulla elänyt arabi kuvaa eurooppalaisia
asukkaita näin: ”Lämmintä huumoria heissä ei ole, heidän
kehonsa ovat suuria, käytöksensä karkeaa, ymmärrys
tylsämielistä ja kieli raskasta. Mitä pohjoisemmaksi
mennään sitä tyhmemmiksi ja barbaarisemmiksi he
muuttuvat”.
Eipä ollut kuvaus kummempi Kaukasuksen asukkaista.
Kreikkalaista alkuperää on kuvaus Kaukasuksen asukkaista: ”he ovat laiskoja ja väkivaltaisia eikä heillä ole
suonia raajoissaan...he ovat heikkoja, uneliaita ja siivottomia villi-ihmisiä”. Ihmissyönnistä kerrottiin sitä enemmän,
mitä kaukaisemmasta kansasta oli kyse.
Ei karttaan luottamista
Samaa rataa olivat kartat. Mitä etäämmäksi mentiin
kartanpiirtäjästä, sitä vääristyneemmäksi maailmankuva
muodostui. Kaikki muinaiskartat ovat virheellisiä, jopa
valheellisia. Usein tahattomasti, mutta myös tahallaan.
– Karttoja käytettiin ilman muuta poliittisiin tarkoituksiin. Tyypillistä on että pohjoisen pallonpuoliskon maailmankartoissa eteläiset maat ovat suhteellisesti pienempiä
kuin todellisuudessa pieniä. Historiallisissa japanilaisissa
maailmankartoissa Japani oli yhtä suuri kuin Kiina.
Rooman valtakunnan aikaisessa kartassa 80 prosenttia on
Roomaa, muut maat, kuten Intia, Kiina ja Sarmatia
(Venäjä) ovat pikkuruisia ympäristömaita.
– Suomalaisia ei nykymuodossaan ollut kansana, mutta
tiedettiin että ”Fennit ovat villejä, viheliäisen köyhiä. Ei
heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat
kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät
luilla. Lapsilla ei ole muuta suojaa villieläimiltä kuin
jonkinlainen oksista punottu katos.” Kuvaus on Jeesuksen
syntymän aikoihin roomalaisen historioitsija Tacituksen
kynästä. Arabimantieteilijä Al-Masudin mukaan äärimmäisessä pohjoisessa (Norja ja Suomi) asuu ”naamattomia
villejä, jotka viettivät suurimman osan ajastaan puissa”.
– Keskiaikaisten karttojen reunoille oli tapana piirtää barbaareja ja hirviöitä. Yläosassa saattoi olla kuva
taivaasta ja alapuolella helvetti. Edenin puutarha ja Nooan
arkki kuului myös kuvastoon.
Outoja olioita
Parhaat kartantekijät ovat perinteisesti tulleet maista,
joissa on ollut merenkulkua. Välimeren maiden arvostetuin kartta tuli 1300-luvulla Kataloniasta, KatalaaniAtlas, johon kuului kokoelma karttoja ja navigointiohjeita
ja myöhemmin maailmankartta. Siinä keskipiste on
Jerusalem ja siitä maat idässä Kiinaan, lännessä Kanariansaarille, pohjoisessa Siperiaan ja etelässä Afrikan Guineanlahdelle.
1400-lvulla karttoihin ilmestyivät Pohjoismaat ja
1500-luvulla Amerigo Vespucci niminen huijari antoi
Mercatorin projektio
tärkeä merenkulkijoille
Mercatorin projektio on flaamilaisen kartografin Gerhardus
Mercatorin vuonna 1569 esittelemä, lieriöprojektioiden
ryhmään kuuluva karttaprojektio. Se on oikeakulmainen
projektio, joten se on käyttökelpoinen erityisesti navigoinnissa.
Projektiossa pituus- ja leveyspiirit kuvautuvat yhdensuuntaisina suorina siten, että pituuspiirien etäisyys toisistaan on vakio
ja leveyspiirien etäisyys toisistaan kasvaa napoja kohti
kuljettaessa. Mittakaava kasvaa siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja, jolloin napojen lähellä olevat alueet näkyvät
kartalla huomattavasti suurempina kuin vastaavan kokoiset
alueet päiväntasaajalla. •
E Mitä kartat kertovat
meistä ja muista? Kirja
karttojen historiasta
muinaisuudesta asti.
nimensä löydetylle
uudelle tuntemattomalle maanpalalle. Japanin
löysi Marco
Polo, jonka
mukaan siellä
asui koirankasvoisia
ihmissyöjiä, joita hän kuvaa
hevosjalkaisiksi ihmisenkaltaisiksi hirviöiksi.
1600-luvulla karttoihin ilmestyi Australia.
Kartat kuin media
Mercatorin projektio oli ensimmäinen merenkulkijoiden
käyttöön suunniteltu kartta. Se näytti matemaattisesti
alukselle reitin suoraan kohteeseen. Tosin sekin oli
kuvitettu värikkäästi: Grönlannissa oli pygmejä, samojedit söivät toisiaan, Uudessa Guineassa asuu kääpiöitä ja
Etelä-Amerikassa jättiläisiä ja kannibaaleja.
– Olen tutkinut lisensiaattityössäni miten maantieteilijät ja kartanpiirtäjät kuvasivat kartan äärialueita. Sama
ilmenee nykyäänkin tiedonvälityksessä. Mitä etäämmälle
mennään, sitä vähemmän meitä kiinnosta mitä siellä
todella tapahtuu. Fidzisaarten vallankumous ei meitä
kiinnosta. Kaukaisten maiden negatiiviset asiat ylittävät
uutiskynnyksen, positiiviset eivät juuri koskaan. Voi
sanoa, että saamme mediasta keskiaikaisen kartantekijän
maailmankuvan, Ari Turunen heittää.
Veteen piirretty raja
– Karttojen mittasuhteilla valehtelu ei ole mitenkään
menneisyyden ilmiö. Matemaattisesti kartta on aina sama,
lähes kaikki mitat ovat tiedossa. Mutta meille näytetyt
kartat ovat kiistanalaisia, koska rajat eivät ole selviä. Kuka
tietää esimerkiksi missä on Euroopan ja Asian raja? Onko
Georgia eurooppalainen vai aasialainen maa? Emme ole
yksimielisiä mihin maahan Krimin niemimaa kuuluu. Entä
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23
A
kenelle kuuluvat Falklandin saaret? Entä kuka uskoo,
että Afrikka on viisi kertaa suurempi kuin Eurooppa?
– Brittiläinen imperiumin maailmankartturit ovat
olleet vedätyksen mestareita. Kaikki merilinjat ja
kauppareitit johtavat Lontooseen ja kartta korostaa
selväpiirteisesti kolonialismia. Imperiumin maat on
kuvattu punaisella. Ehkä meidän on vaikea hyväksyä
sellainenkin kartta, jossa Australia on keskellä.
Yleensä merenkulkijoille näytettiin aivan erilainen
kartta kuin kirkkokansalle.
Ari Turunen todistaa, että kartta on vallan väline.
Esimerkiksi Alankomaiden nousu maailmankaupan
keskukseksi 1600-luvulla ymmärsi kartan merkityksen.
Heidän perustamansa Itä-Intian kauppakomppania otti
johtokuntaansa myös kartografeja. He olivat osa
Itä-Intian kauppakomppanian hallitsijoita ja työpajansa
olivat salaisia.
Vieläkin vääristymiä
– Alankomaiden kartantekijät piirsivät tarkimmat
kartat, mitä siihen mennessä oli piirretty Euroopasta
ja Aasiasta. Tarkkojen karttojen ansiosta pystyivät
navigoimaan ja hyödyntämään meritaitoaan. Näin he
nostamaan merenkulun ja kaupan ennennäkemättömiin korkeuksiin. Siihen perustuu että Alankomaista
tuli 1600-luvulla merimahti ja maailman rikkain valtio.
Aina tarkimmat kartat ovat olleet heillä, joilla on valta.
– Nykyinen kartta on pallo, jossa pyritään minimoimaan pinta-alan, suunnan ja etäisyyden vääristymät.
Mutta edelleenkään ei ole yhtä oikeaa kuvaa maailmasta, eikä vieläkään kartografia ole vapaa propagandasta. Nykyisin käytetyin kartta, mm. Google Mapsin ja
Nokian käyttämä, korostaa pohjoista pallonpuoliskoa
eteläisen kustannuksella, Ari Turunen muistuttaa.
– Tarkat kartat ovat vieläkin useissa maissa
sotasalaisuuksia. Katsokaa vaikkapa Israelin karttaa
Google Mapsissa. Siinä satelliittikuva on epäselvä,
vallankäyttäjien käskystä. •
H 1500-luvulle tultaessa maailma alkoi jo hahmottua,
jopa Amerikan hahmokin oli löytänyt paikkansa.
Kartor ritades för
För en sjöman är en karta bokstavligen talat ande
och liv. Men att rita en karta förr i tiden var ingen
lätt sak. Under forntiden hade man knappt några
redskap att göra mätningar med, så man fick helt
enkelt gissa vad som låg långt bort och vad som
var nära. De första mätningarna gjordes inte utifrån land eller vatten, utan utifrån solen, månen
och stjärnorna.
-J
ag har varit passionerat intresserad av kartor
sedan jag var en liten pojke. Jag undrade hur
Grönland kunde vara lika stort som Afrika i
Mercator-projektionen, trots att man talat om
för mig att Afrika är en kontinent och Grönland en ö,
berättar Ari Turunen.
Kartan berättar
Intresset för geografi ledde till att Ari Turunens lärdomsprov på universitetet handlade om kartor och deras
världsbild. Ämnet i licentiatarbetet var Relationen mellan
centrum och periferi i världskartorna från olika epoker.
Nu finns hans mångåriga intresse och arbete mellan två
pärmar. Ari Turunen skrev boken Maailman kuvat – Mitä
kartat kertovat meistä ja muista? (Världens bilder – Vad
berättar kartorna om oss och andra?) (Into) och illustrerade den med gamla kartor.
När babylonierna ritade den första världskartan 60 år
innan tideräkningens början visste man knappt något om
främmande länder och folk. Varje nation betraktade sitt
land som världens mittpunkt. För romarna var Rom världen centrum, för judarna var det Jerusalem, för araberna
Mecka, för britterna Londons Sankt Paulskatedralen och
för kineserna var Kina Mittens rike. En arab som levde på
900-talet beskriver europeiska invånare så här:”De har
ingen varm humor, deras kroppar är stora, deras uppförande grovt, deras förståelse svagsint och deras språk tungt.
Ju längre norrut man kommer, desto dummare och mer
barbariska blir de.”
Beskrivningen av invånarna i Kaukasien var inte mycket
annorlunda. Beskrivningen är gjord av en grek:”De är lata
och våldsamma och har inga ådror i sina lemmar… de är
svaga, sömniga och ostädade vildar.” Ju mer fjärran folk
det handlade om, desto mer talades det om kannibalism.
Ingen pålitlig karta
Kartorna var av samma slag. Ju längre bort från kartritaren man kom, desto mer förvrängd blev världsbilden. Alla
forntida kartor är fel, till och med falska. Ofta oavsiktligt,
men ibland även avsiktligt.
– Kartor användes utan tvekan i politiskt syfte. På norra
halvklotets kartor var det vanligt att de sydliga länderna
var proportionellt mindre än i verkligheten. På historiska
24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
sjömän och makthavare
japanska världskartor är Japan lika stort som Kina. På
tidiga kartor från Romarriket består 80 procent av Rom,
medan andra länder, som Indien, Kina och Samartien
(Ryssland) är pyttesmå omgivande länder.
– Finländarna var inte ett folk som i sin nuvarande form,
men man visste att ”Fennerna lever i stort barbari under
avskyvärd torftighet: inga skyddsvapen, inga hästar, inga
bostäder. Deras näring är grönsaker, deras klädnad djurhudar, deras bädd marken; sitt enda förvärv får de genom
sina pilar som de i brist på järn förser med spetsar av ben.
Spädbarnen har inget annat skydd mot djur och oväder än
att man förvarar dem i flätverk av kvistar.” Beskrivningen
kommer från den romerska historikern Tacitus, som levde
vid tiden för Jesu födelse. Enligt den arabiska geografen
Al-Masudi bor det ”ansiktslösa vildar som tillbringade
största delen av sin tid i träd” i den yttersta norden (Norge
och Finland).
– På kanterna av medeltidens kartor brukade man rita
barbarer och odjur. Längst upp kunde det finnas en bild av
himlen och längst ner helvetet. Edens lustgård och Noaks
ark hörde också till.
tillhör det förflutna. Matematiskt sett är en karta alltid
densamma, vi känner till nästan alla mått. Kartorna som
vi ser är dock omtvistade eftersom gränserna inte är
tydliga. Vem vet till exempel var gränsen går mellan
Europa och Asien? Är Georgien ett europeiskt eller
asiatiskt land? Vi är inte eniga om vilket land Krimhalvön
tillhör. Och vem tillhör Falklandsöarna? Vem tror att
Afrika är fem gånger större än Europa?
– Det brittiska imperiets världskartritare har varit mästare på att bluffa. Alla havslinjer och handelsrutter leder
till London och kartan framhäver tydligt kolonialismen.
Imperiets länder avbildas i rött. Vi kanske också har svårt
att godta en karta där Australien är i mitten. Oftast visade
man sjömännen en helt annan karta än den man visade
kyrkfolket.
Ari Turunen intygar att en karta är ett maktmedel.
Under till exempel Nederländernas uppgång till världshandelns centrum på 1600-talet förstod man kartans betydelse.
Ostindiska handelskompaniet, som grundades av Nederländerna, hade även med kartografer i styrelsen. De var en
del av Ostindiska handelskompaniets regenter och deras
verkstäder var hemliga.
Underliga varelser
De bästa kartritarna kommer traditionellt sett från länder
med sjöfart. Den mest uppskattade kartan från Medelhavsländerna kom på 1300-talet från Katalonien, KatalanAtlas, och bestod av en samling kartor och nagivationsanvisningar, och senare även en världskarta. Där var
Jerusalem mittpunkt och Kina låg i öst, Kanarieöarna i
väst, Sibirien i norr och Afrikas Guineabukten i söder.
På 1400-talet dök de nordiska länderna upp på kartorna
och på 1500-talet gav en svindlare vid namn Amerigo
Vespucci sitt namn till en nyupptäckt okänd bit land. Japan
upptäcktes av Marco Polo, enligt vilken där levde kannibaler med hundansikten som han beskrev som hästhovade
människoliknande odjur. På 1600-talet dök Australien upp
på kartorna.
Kartor som medier
Mercator-projektionen var den första karta som var avsedd
för sjömän. Den visade fartygets rutt direkt till destinationen rent matematiskt. Den var också färggrant illustrerad:
Grönland hade pygméer, samojederna åt varandra, på Nya
Guinea bodde det dvärgar och i Sydamerika bodde det
jättar och kannibaler.
– Som mitt licentiatarbete har jag undersökt hur geografer och kartritare skildrade kartans ytterområden. Samma
sak yttrar sig även i dagens informationsförmedling. Ju
längre bort man kommer, desto mindre intresserade är vi
av vad som verkligen händer där. Revolutionen på Fijiöarna
intresserar oss inte. Negativa saker i fjärran länder når
över nyhetströskeln, medan positiva saker knappt någonsin
gör det. Man kan säga att vi får den medeltida kartritarens
världsbild från media, säger Ari Turunen.
Gräns ritad i vattnet
Deformationer än idag
– Nederländernas kartritare ritade de mest exakta
kartorna av Europa och Asien som dittills ritats. Tack vare
dessa kartor kunde de navigera och utnyttja sina sjökunskaper. På så sätt lyckades de lyfta sjöfarten och handeln
till aldrig tidigare skådade höjder. Det ledde till att
Nederländerna blev en havsmakt och världens rikaste land
på 1600-talet. De mesta exakta kartorna har alltid funnits
hos de med makt.
– Dagens karta är ett klot där man försöker minimera
förvrängningen av ytan, riktningen och avstånden. Men det
finns fortfarande inte en rätt bild av världen, och kartografin är fortfarande inte fri från propaganda. Den nu mest
använda kartan, som används av bl.a. Google Maps och
Nokia, lyfter fram det norra halvklotet på det södra halvklotets bekostnad, påminner Ari Turunen.
– Exakta kartor är än idag krigshemligheter i många
länder. Titta på kartan över Israel på Google Maps. Där är
satellitbilden otydlig, på makthavarnas order. •
Mercator-projektionen viktig för sjömän
Mercator-projektionen är en kartprojektion som ingår i en grupp av
cylinderprojektioner och som presenterades av den flamländska
kartografen Gerhardus Mercatorin år 1569. Det är en likformig projektion och kan därmed användas framför allt vid navigering. I projektionen är längd- och breddgraderna raka, så att avståndet mellan
längdgraderna är fast och avståndet mellan breddgraderna ökar ju
närmare polerna man kommer. Skalan ökar om man går från ekvatorn till polerna, varvid områdena nära polerna ser avsevärt mycket
större ut på kartan än vad lika stora områden vid ekvatorn gör. •
– Att ljuga genom kartproportioner är inget fenomen som
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25
Ruotsin merihistoriallinen museo esittelee
Kauppalaivaston menneet
Sata vuotta
sitten perustettu
Ruotsin Merihistoriallinen museon esittelee
laajasi Kauppalaivaston historiaa. Kaikkien tai
edes osan
laivojen säilyttäminen museotarkoituksiin on
mahdotonta ja
kallista, mutta
jotain sentään
voi tehdä.
Hilkka Kotkamaa
M
erihistoriallinen museo on tallentanut
kauppalaivoja 2500 pienoismalleina.
Niistäkin voidaan museossa pitää esillä
vain murto-osaa, esittelee museon
tiedottaja Kristoffer Henrysson.
Vanhimmat 1600-luvulta
– Museon perusti aikoinaan merihistoriallinen
yhdistys, jolla oli jo valmiina joukko pienoismalleja ja muuta museoaineistoa. Yhdistyksen
kokoelmien ansiosta meillä on poikkeukselliset
kattavat ja upeat pienoismallikokoelmat. Useista
näistä aluksista on jäljellä enää vain kuvia ja
pienoismalli. Itse laivat on romutettu jo ajat
sitten.
Museon vanhimmat pienoismallit ovat
peräisin 1600-luvulta. Laivoista on säilytetty
myös osia: komentosiltoja, keittiöitä, sisustuksia,
konehuoneita jne. Niiden avulla selviää hienolla
tavalla, miten miehistöt laivoissa elivät ja
työskentelivät. Erityisen kiinnostavaa on
E Aito tulipesä tuskin kelpaisi nykylaivan
lämmönlähteeksi. Hyvin varustettuun keittiöön
kuului jykevät välineet kuten rautapannut,­
kahvimylly ja lihamylly.
E Ruotsin
merihistoriallisen
museon kävijät
ovat erityisen
kiinnostuneita
laivojen pienoismalleista, joita on
kertynyt peräti
2500 eri vuosi­
sadoilta.
26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
vuosisadat pienoismalleina
G Merihistoriallisen museon tiedottaja Kristoffer
­Henrysson ja näyttelytuottaja Johan Gustafsson ­
kertovat ylpeydellä museonsa esineistöstä,
joista osa on ainutlaatuisia.
E Melkoinen osa museon kävijöistä on koululaisryhmiä
Se on otettu huomioon jo näyttelyjä suunniteltaessa.
kurkistaa, miten merenkulkijat elivät ja millaista laivojen
sisätiloissa on ollut eri vuosisatoina.
– Tukholmaa isommat museotilat on Karlskronassa,
johon on tulossa mm. oma sukellusvenehalli oikeanalaisine ympäristöineen ja dokumentteineen. Siellä on myös
sota-alussimulaattori ja muita vetonauloja
merihistorian harrastajien iloksi, kertoo
näyttelytuottaja Johan Gustafsson.
A
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27
G Viimeinen lajissaan. 1857 s/s Stockholm viimeisiä purjealuksia, mutta jota oli jo vahvistettu
höyrykoneella. Kaupallisessa liikenteessä vielä 1900-luvun puolella.
H Museon tutkituimpiin pienoismalleihin kuuluu
m/s Estonia ja sen
keulavisiiri.
Ei pelkkää
historiantallennusta
– Ennen museot olivat kunnianosoituksia maan historialliselle menneisyydelle. Kansallisromantiikasta on
siirrytty siihen, että museot ovat tietopankkeja ja
yleisön palvelulaitoksia, sanoo Ruotsin Merihistoriallisen museon näyttelykuraattori Johan Gustafsson.
Ruotsissa valtiovallan taholta on tullut erityinen
kehotus näyttelyjen suunnittelijoille ja rakentajille ottaa entistä enemmän huomioon lapsi ja nuorisonäkökulma. Runsaasti kouluryhmiä. Siksi näyttelyt tehdään
nykyään aina pedagogisen asiantuntijan opastuksella
ja kouluopetuksen täydentäjäksi. Merimuseoiden
suuntautuminen on siirtyä yhä enemmän säilyttävästä laitoksesta tavallisen museovieraiden palvelijaksi.
Myös internet on nostanut merihistorian ja sen
harrastajat aivan uudelle tasolle. Samalla museolle
tulevat kysymykset ovat entistä asiantuntevampia ja
niiden määrä on kasvanut rajusti. merihistoriallisella
museolla on asianharrastajia, jotka tietävät kaikesta
enemmän kuin moni museon ammattilainen. •
28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Kulutusyhteiskunta kuljetuksissa
Laivoja tarkastellessa tulee mieleen, miten
koko kulutusyhteiskuntamme on perustunut ja perustuu edelleen siihen, miten
tavaroita kuljetetaan maailman jokaiselta
kulmalta. Tavarat kulkevat yhä kauempaa,
nopeammin ja yhä paremmin tuoreutensa
säilyttäen.
– Koko elämäntapamme perustuu
kuljetuksiin. Enää meillä ei ole juurikaan
sesonkituotteita, vaan tomaatteja ja
banaaneja on kaupoissa ympäri vuoden.
Museoidut kauppalaivat eri ajoilta ja
vuosisadoilta antavat myös kattavan kuvan
laivanrakennuksen historiasta. Näyttelyssä
selviää, miten purjealuskaudesta on
siirrytty höyryyn, hiileen ja miten niistä
kehittyi nykymallisia tehoaluksia. Siellä
näkee myös millä energialla laivat kulkivat
ja mitä niihin voitiin ottaa lastiksi. •
Denna artikel kommer på svenska
i nästa nummer.
Lukuvinkki
Hilkka Kotkamaa
Joulun merkit lukuhetkessä
Nojatuoli, glögilasi, hyvä kirja ja vihdoin aikaa. Siinä monelle joulun parhaat tunnusmerkit.
Seuraavassa muutama vinkki syksyn kirjasadosta.
F Lars Sund vie lukijansa jälleenrakennuksen Suomeen.
Satamat kuiskailujen
sotatantereita
Lars Sundin kirjauutuus avaa uuden kolmiosaisen sarjan
Suomen historiasta. Aiempi Colorado Avenue puski läpi
Amerikan siirtolaisuuden, veljessodan, kieltolakiajan ja
päättyi toiseen maailmansotaan. Nyt hän kertoo sodasta
toipuvasta Suomesta kirjassaan Kolme sisarta ja yksi
kertoja. Siinä tapahtumia tarkkaillaan pietarsaarelaisen
sotainvalidin, rautatieristeyksen porttivahdin näkökulmasta. Ihmisiä kulkee, tavaraa kulkee. Juna tulee Ahlholmin satamasta ja kuljettaa suomalaisillekin tuiki tarpeellisia tavaroita. Mutta tavarat lipuvat laivoihin ja meren yli
Neuvostoliittoon sotakorvauksina. ” Suomi valmisti
koneita, veneitä, maataloustyökaluja, rautatievaunuja,
pystytysvalmiita taloja, paperia ja teollisuustuotteita – ei
suinkaan itselle, vaan itärajan taakse vietäväksi. Suomi
pysyi pitkään köyhänä.”
”Eikä kukaan pidä ajatuksesta että kaupungin satamassa liehuvat nyt punaiset liput, joita koristaa sirppi ja
vasara.” Vielä 1941 Ahlholmin satamaan tuli saksalaisalus
toisensa jälkeen: ensimmäisenä Taurus ja muutamaa
päivää myöhemmin Hans Leonardt, Helgoland ja Telde”.
Ennen sotaa ja sodan aikana Pietarsaarikin kuului
merkittäviin satamiin, jonka toiminnasta kaupungissa
puhuttiin kuiskaillen. ”Saksalaisalusten sisältöä ei
tiedetty, mutta huhu kulki, että niissä oli Opel-kuormaautoja, moottoripyöriä, tykistötarpeita, kaapelikeloja ja
pakkilaatikoita, jotka kaikesta päätellen sisälsivät
sotatarvikkeita. Olipa jopa satamassa nähty patteri
­88 millin ilmatorjuntatykkejä, joiden piiput osoittivat
uhkaavasti kohti sinistä kesätaivasta. ”Toki kaikki
pietarsaarelaiset tiesivät, että saksalaisia joukkoja ja
sotatarvikkeita oli kuljetettu edellisestä syksystä lähtien
Suomen kautta Norjaan.” •
Juicen risaista elämää
– Minulle Juice Leskinen on runo. Hän käytti kieltä kuin muovailuvahaa. Hän otti suomenkielen ja muovaili siitä ihan mitä
tahansa halusi. Riimittelyn lisäksi hän kirjoitti paljon itsestään ja
omista tunteistaan. Siksi ne menevät niin lähelle ja syvälle.
Toisaalta hän teki paljon tekstiä, johon kuka tahansa meistä voi
samastua, kertoo Juicesta 478-sivuisen kirjan kirjoittanut nuori
Antti Heikkinen, savolainen kuin Juicekin.
Kirja on nimeltään Risainen elämä. Juice Leskinen 1950–
2006. Kirjaa varten Heikkinen on jututtanut lähes sataa Leskisen
sukulaista, ystävää ja työtoveria, penkonut valtaisan määrän
arkistoja ja lehtileikkeitä sekä lukenut ja kuunnellut ylettömässä
määrin Juice Leskisen tuttua ynnä tuntematonta tuotantoa. •
30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
E Nuori
toimittaja Antti
Heikkinen ehti
haastatella
Juice Leskistä.
Haki hänelle
käskystä
kaljaakin
kaupasta.
Ihmisiä elämän risteyksissä
G Miten kävi suomalaisille sosialismin rakentajille
30-luvun Neuvostomaassa? Veljesvanoja paenneet
tulisielut saivat kansanvihollisen poltinmerkin. Siitä ­
Sirpa Kähkönen kertoo kirjassaan Graniittmies.
Neuvostomaan
pettävä vapaus
Me tiedämme miten 20-30-luvuilla suomesta lähti ihmisiä
Neuvostoliittoon. Moni lähti aatteen palosta sosialismia
rakentamaan, toiset veljesvainoa ja nälkää pakoon ja
joidenkin mielessä oli seikkailu. Miten suomalaiset
otettiin vastaan, mitä he siellä tekivät, mitä ajattelivat ja
miten heille kävi. Paljon ehti tapahtua ennen kuin Lenin
vaihtui Staliniin ja miten lopulta monelle kävi huonosti
sairaalloisissa emigranttivainoissa.
Sirpa Kähkönen on kirjoittanut vavahduttavan ja
hyvin todentuntuisen kirja Granttiimies. Siinä kerrotaan
aatteelle omistautuneen Iljan ja hänen vaimonsa Klaran
sekä Lavrin, Dunjan ja Jelenan tarinat. Klara löytää
elämäntehtävänsä katulasten auttamisesta, Lavrin
pakenee Suomeen ja muut pärjäävät miten parhaiten
taitavat kuohuvassa Petrogradissa. Sinne oli lähdetty
vapauden valtakuntaan vannoen etteivät koskaan palaa.
Kieli ja nimi oli vaihdettava, mutta sekään ei riittänyt.
Kirjassa Kähkönen antaa äänen omalle isoisälleen ja
muille 30-luvun poliittisille vangeille. Isoisän sukupolven
aatteen kautta vapautta hakenut työläissukupolvi
nujerrettiin Suomessa, mutta itärajan taakse paenneilla
oli vielä julmempi kohtalo. Kiinnostavaa historiaa. •
Neljän tien risteys on ovela kirja. Se kertoo ajanjakson yhden henkilön näkökulmasta ja kas seuraavassa
luvussa kerrotaan taas sama asia mutta aivan toisin,
toisen kokemana, ihan toisin. Nuoren Tommi Turusen kirja on kuin vanhan ihmisen tekemä muistelema,
jossa vanha aika huokuu ja tuoksuu. Mutta kirjan
edetessä ja eritoten sen yllättävässä lopussa huomaa,
että historia ei toista itseään. Kirja on täysin moderni
tämän päivän pätevyydellä tehty sukellus vanhaan
aikaa, viime vuosisadan alkuun ja kauemmaksikin.
Ihmisten on niin helppo syyttää toisiaan, haavoittaa ja
kadota selän taakse. Maria, Lahja ja Kaarina, äidistä
tyttäreen ja miehet Onni ja Johannes, isä ja poika.
Kaiken taustalla Suomi, joka vasta etsi tietään
hyvinvointivaltioksi. Tunteet ilmaistiin vasta hautajaispuheessa, jos silloinkaan.
”Se oli hyvä mies, se Onni. Ei juonut eikä lyönyt. ­Ei
mennyt sodassa puhumattomaksi, ei hionnut sänkyä
märäksi.”•
G Tommi Turunen teki uudenaikaisen kirjan
vanhanaikaisesta aiheesta.
Aina Tyynelle merelle asti
Aina Tyynelle merelle asti-kirjassa palaamme aikaan
jolloin nokikeulat, jänkäkoirat ja trampit kynsivät maailman meriä. Miehet niissä olivat kovapintaisia kavereita eri
yhteiskuntaluokista ja taustoista. Niin rikkaiden kuin
köyhienkin kotien pojille aukesivat eri kulttuurit ja monen
kirjavat ihmiskohtalot. Kirja kertoo ajasta, jolloin lavoja
lastattiin ja purettiin viikkotolkulla, joten oli aikaa käydä
vapaa-aikoina myös maissa. Vaihtoporukoita ei ollut eikä
vuosilomia. Matkat kotimaahan oli kustannettava itse.
Laivoissa tehtiin ankarasti työtä, kuri oli kova ja toverihenki luja. Päällikkö oli ehdoton auktoriteetti.
Kirja perustuu tositapahtumiin, mutta siinä ei ole
tekijän nimeä. Kustantamon nimi on Adrian. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31
Merenkulun
turvallisuuskulttuurin parantuminen viime
vuosikymmeninä
näkyy kentällä
myös tarkastajien työssä.
Valvonta tukee matkustajaS
uomen satamiin säännöllisesti liikennöivät matkustaja-alukset tarkastetaan
hyvässä yhteistyössä varustamojen
kanssa. Laivojen tiukat liikennöintiaikataulut tuovat kuitenkin oman haasteensa
tarkastuksille, joiden tarkoituksena on varmistaa
laivojen turvallisuus.
Suomen satamiin liikennöivät matkustajalaivat käyvät vuosittaisen katsastuksen lisäksi läpi
ns. isäntävaltiotarkastuksia ja niiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät auditoidaan joka
kolmas vuosi. Suomessa tarkastuksista vastaa
Trafi.
Isäntävaltiotarkastukset yhteistyötä
Kaikkiin Suomen satamiin säännöllisesti
liikennöiviin ro-ro- ja suurnopeusmatkustajaaluksiin tehdään kahdesti vuodessa isäntävaltiotarkastus, joka suoritetaan yhteistyössä niiden
valtioiden viranomaisten kanssa, joiden väliä
alus liikennöi.
– Isäntävaltiotarkastusten etuna on se, että
samaa matkustajalaivaa tarkastetaan samanaikaisesti eri valtioiden viranomaisten yhteistyönä
ristiin, jolloin mahdollisten ongelmien jääminen
piiloon on epätodennäköisempää, toteaa
tarkastaja Jari Pietilä.
Välillä tarkastuksia pitää suorittaa esim.
risteilymatkustajien ollessa laivassa, jolloin vaikkapa palo-ovia ei luonnollisestikaan testata
kaikkia kerralla, sanoo tarkastaja Jussi Ketonen.
Parhaat käytännöt jakoon
Tarkastajilla on laaja-alainen kokonaiskuva
kaikkien Suomen satamiin säännöllisesti
liikennöivien laivojen turvallisuudesta.
– Vaikka varustamot pitävät itse aktiivisesti
hyvää turvallisuuskulttuuria yllä, he myös
arvostavat ulkopuolista mielipidettä asioista.
Kokemus ja kokonaiskuva liikennöivistä laivoista
auttaa näkemään mahdolliset ongelmakohdat
nopeastikin. Meillä tarkastajilla on myös vankka
kokemus työstä merillä, joten käytännön
toiminta laivoilla on meille hyvin tuttua, kertoo
Ketonen.
Yhteisvastuullisuus alan turvallisuudesta on
kovaa, sillä merenkulun matkustajaliikenne on
elinkeino, jossa yhden varustamon turvallisuuspuutteet vaikuttaisivat heti myös muihin.
– Tarkastusten yhteydessä pystymme tuomaan myös alan parhaita käytäntöjä laajemmin
esille. Valvonnan yhtenä tarkoituksena onkin
tukea merenkulun toimijoiden omaa turvallisuustyötä, summaavat molemmat tarkastajat. •
Turvallisuustestit loppuun asti
Trafi tekee Suomen lipun alla kulkeviin aluksiin
isäntävaltiotarkastuksen lisäksi vuosittain
meriturvallisuuskatsastuksen ja tarvittavin
väliajoin myös pakollisten turvallisuusjohtamisjärjestelmien auditoinnit.
Trafi tarkastaa vuosikatsastuksessa aluksen
palo- ja pelastusvälineet ja testaa henkilöstön
osaamista. Katsastus tehdään yhteistyössä
luokituslaitoksien kanssa, joiden vastuulla on
laivan rakenteen tarkastaminen. Alusten
keulaportit kuitenkin tarkistetaan aina aluksen
lippuvaltion ja luokituslaitosten yhteistyönä.
– Tarkastusten selvänä etuna on, että asiat
tulee kerratuksi ennen tarkastuksia. Harjoittelu
ja toisto auttavat hätätilanteissa todella paljon,
painottaa Pietilä. Viranomaisten tarkastuksissa
alusten turvallisuusjärjestelmien testaus viedään
myös käytännön tasolla loppuun asti, jolloin
välineiden toiminta tulee testattua kaikin puolin
ja mahdolliset piilevät viat tulevat ilmi.
Tarkastukset pyritään tekemään niin, etteivät
ne häiritse alusten normaalia liikennöintiä.
Laivojen tiukat liikennöintiaikataulut tuovat
kuitenkin oman haasteensa tarkastusten
suorittamiseen, minkä takia toimiva yhteistyö
viranomaisten ja varustamoiden välillä on
ehdotonta.
32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
E Trafi tekee Suomen lipun
alla kulkeviin aluksiin
isäntävaltiotarkastuksen
lisäksi vuosittain meriturvallisuuskatsastuksen.
alusten omaa turvallisuustyötä
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33
• • • Hallituksen kokous 22.10.2014
• • • Styrelsen 22.10.2014
Sopimusasiat
Avtalsärenden
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Hylättiin Boren sekamiehitysesitys ja neuvotteluja
jatketaan.
• Vahvistettiin ratkaisulautakunnan päätös koskien
luontaisetujen korvausta.
• Merkittiin tiedoksi OSM Shipping Management
Finland Oyn tilanne.
• Keskusteltiin Viking LInen erimielisyysmuistiosta
koskien vuosilomakiistaa.
• Merkittiin tiedoksi Finnlinesin YT-ilmoitus.
• Päätettiin liiton kanta ulkomaanliikenteen
­rahtialuksien sekamiehitykseen.
• Merkittiin tiedoksi Kristina Cruises Oyn välimiesoikeuden päätös, joka oli liiton jäsenille myönteinen.
• Merkittiin tiedoksi Eckerö Shippingin tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Godby Shippingin tilannekatsaus.
• Merkittiin tiedoksi ESL- Shippingin tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Langh Ship tilanne.
• Merkittiin tiedoksi tilannekatsaus työryhmistä ja
jatkuvista neuvotteluista.
• Vahvistettiin Finnferriesin uudeksi luottamusmieheksi Roger Sandberg.
• Vahvistettiin Arctia Karhun uudeksi luottamus­
mieheksi Antti Rajaniemi ja varalle Kai Valtari.
• Vahvistettiin Hangon satamavalvojien paikallinen
sopimus.
• Vahvistettiin tarkistuspöytäkirja koskien kotimaan
matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusta.
• Merkittiin tiedoksi keskustelu koululaiva Katarinan
työehtosopimuksen päivittämisestä.
• Merkittiin tiedoksi Arctia Shippingin tilannekatsaus.
• Merkittiin tiedoksi Sundqvist Investmentin
­t ilannekatsaus.
• Antecknades till kännedom det allmänna
­a rbetsmarknadsläget.
• Förkastades Bores blandbesättningsförslag och
­förhandlingarna fortsätter.
• Fastställdes förlikningsnämndens beslut gällande
­naturaförmånsersättningarna.
• Antecknades till kännedom läget för OSM Shipping
Management Finland Oy.
• Diskuterades Viking Lines oenighetspromemoria gällande
semestertvisten.
• Antecknades till kännedom Finnlines meddelande ­om
samarbetsförhandlingar.
• Fastslogs förbundets ståndpunkt till blandbemanning ­på
utrikesfartens fraktfartyg.
• Antecknades till kännedom skiljedomstolens beslut
gällande Kristina Cruises Oy, som var positiv för förbundets
medlemmar.
• Antecknades till kännedom läget för Eckerö Shipping.
• Antecknades till kännedom läget för Godby Shipping.
• Antecknades till kännedom läget för ESL-Shipping.
• Antecknades till kännedom läget för Langh Ship.
• Antecknades till kännedom läget för arbetsgrupperna ­och
de kontinuerliga förhandlingarna.
• Fastställdes att Roger Sandberg är ny förtroendeman ­för
Finnferriers.
• Fastställdes att Antti Rajaniemi är ny förtroendeman för
Arctia Karhu och Kai Valtari hans suppleant.
• Fastställdes det lokala avtalet för hamnövervakarna i
Hangö.
• Fastställdes granskningsprotokollet gällande kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik.
• Antecknades till kännedom diskussionen om uppdatering
av kollektivavtalet för skolfartyet Katarina.
• Antecknades till kännedom läget för Arctia Shipping.
• Antecknades till kännedom läget för Sundqvist Investment.
Muut asiat
• Päätettiin päivittää Suomen Laivanpäällystöliiton
nettisivuja.
• Keskusteltiin luottamusmieskoulutuksen tärkeydestä
ja palautteesta.
• Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat.
• Päätettiin sääntömuutosehdotukset ­v uosikokoukselle.
• Käsiteltiin vuosikokousasioita, mm. julkilausumaa,
ensi vuoden maksuja ja kultamerkkien saajat.
• Uudeksi varatoiminnanjohtajaksi valittiin Johan
Ramsland.
• Risto Blomquistin edustukset jaettiin tulevien
toiminnanjohtajan ja varatoiminnanjohtajan kesken.
• Käsiteltiin vuoden 2015 talousarviota sekä talous- ja
toimintasuunnitelmaa ja hyväksyttiin ne muutamien
korjausten jälkeen vietäväksi vuosikokouksen
­vahvistettavaksi.
Övriga ärenden
• Beslöts uppdatera Finlands Skeppsbefälsförbunds
­webbsidor.
• Diskuterades vikten av förtroendemannautbildningen och
feedbacken därifrån.
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Beslöts om stadgeändringsförslag till årsmötet.
• Behandlades årsmötesärenden, bl.a. resolutionen, nästa
års avgifter och utdelandet av förtjänsttecken.
• Till ny vice verksamhetsledare valdes Johan Ramsland.
• Risto Blomquists representationer uppdelades mellan den
blivande verksamhetsledaren och vice verksamhetsledaren.
• Diskuterades budgeten och ekonomi- och verksamhetsplanen för år 2015 och de godkändes att efter vissa ändringar
föreslås för årsmötet för godkännande.
Toimeenpaneva valiokunta 16.10.2014 ja 11.11.2014, kokouksia ei pidetty, koska eivät olleet
päätösvaltaisia. / Verkställande utskottet den 16.10 2014 och den 11.11. 2014 hade inga möten,
för de var inte beslutsföra.
34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
JULKILAUSUMA 2014:
Merenkulun uudet vaatimukset
uhkana suomalaiselle merenkululle
Rikkidirektiivi astuu voimaan vuoden alusta tarkoittaen, että Itä- ja Pohjanmerellä liikkuvat laivat
joutuvat käyttämään vähärikkistä polttoainetta tai puhdistamaan pakokaasut nk. rikkipesurin
avulla. Molemmat vaihtoehdot lisäävät aluksen operointikustannuksia merkittävästi.
O
n havaittavissa, että rikkidirektiiviin vedoten
eräät varustamot yrittävät vain voitontavoittelumielessä vaatia kotimaisten merenkulkijoiden
työehtojen polkemista kohtuuttomalla tavalla.
Lisääntyneitä polttoainekustannuksia ei myöskään saa
maksattaa vain kotimaisella merenkulkijalla tarkoittaen
satojen merenkulkijoiden siirtämistä työttömyyskortistoon EU:n ulkopuolisen työvoiman tieltä. Vielä ei edes ole
selvää mille tasolle polttoaineiden hinnat kysynnän
muuttuessa asettuvat ja miten tämä on siirrettävissä
rahtihintoihin.
Rikkipäästöjen lisäksi tulevina vuosina tullaan todennäköisesti rajoittamaan alusten typpioksidipäästöjä ja
myös vaatimaan painolastivesien käsittelyä. Ympäristöstä
tietysti tulee pitää huolta, mutta käytettävät keinot on
suhteutettava kokonaisuuteen. Molemmat mainitut
vaatimukset ovat erittäin kalliita toteuttaa ja uhkaavat
entisestään suomalaisten työllisyyttä, niin merellä kuin
maissa.
Työpaikkojen kadotessa häviää myös lopulta suomalainen merenkulkija. Samalla häviää tietotaito merenkulusta,
niin Trafista kuin Liikennevirastosta. Ja miten käy
jäänmuron ja luotsauksen? Suomi on täysin riippuvainen
merikuljetuksista, viennistä 90 % ja tuonnista 80% kulkee
meritse. Kriisitilanteessa tästä huolehtii vain kotimainen
tonnisto, jota operoi osaavat kotimaiset merenkulkijat.
Usein Suomen lipun alla työskentelevä EU:n ulkopuolinen
työntekijä tulee itärajamme takaa, ei esimerkiksi Filippiineiltä, kuten usein yleinen käsitys asiasta on. Kauhuskenaario on, että aluksessa on Suomen lippu, mutta ei yhtään
suomalaista merenkulkijaa. Mikä vaikutus tällä on
huoltovarmuuteemme kriisitilanteessa?
Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut Suomen
meriliikennestrategian vuosille 2014-2022. Hienoja ideoita
kaikki. Merenkulku on huoltovarmuuden turvaamisen
lisäksi nähtävä elinkeinona itsessään, ei vain palvelemassa muuta teollisuutta. Tämä on tärkeää myös maamme
kauppataseen kannalta. Nyt on vain pidettävä kiinni, että
strategiaa myös noudatetaan ja että suomalainen merenkulkija säilyy suomalaisessa aluksessa. Muussa tapauksessa on turha kouluttaa ihmisiä työttömiksi.
Suomen Laivanpäällystöliitto ry. on kuitenkin halukas
hakemaan ja tekemään kestäviä ratkaisuja varustajien
kanssa Suomalaisen merenkulun turvaamiseksi. •
A
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35
valmiina
u
a ja Mirjam Tuisk
G M arjo Peural
yden.
ny
se
n jä
allis tujir
tarkist amaan os
isku redo at t
a och Mirjam Tu
G M arjo Peural
.
rnas medlemskap
granska deltaga
G Kultamerkin saajat: Esa Rajaniemi, Lauri Ottonen, Paavo
Kettunen, Mikko Kallio ja Erkki Kotiranta, joista paikalla olivat
Esa Rajaniemi ja Lauri Ottonen.
G Premierade med förbundets förtjänsttecken : Esa Rajaniemi,
Lauri Ottonen, Paavo Kettunen, Mikko Kallio och Erkki Kotiranta,
på plats var Esa Rajaniemi ja Lauri Ottonen.
Vuosikokous 25.11.2014
Suomen laivanpäällystöliiton sääntömääräinen
vuosikokous pidettiin 25. marraskuuta 2014 Kemissä.
Kokouksessa oli läsnä 14 jäsentä, joista 10 oli äänioikeutettuja varsinaisia jäseniä ja neljä kannattaja­
jäseniä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Oulun
piiriasiamies Petter Tähtinen ja varapuheenjohtajaksi Johan Ramsland.
• Hyväksyttiin hallituksen vuosikertomus vuodelta
2013 j­ a vuoden 2013 tilinpäätös.
G Vuosikokouksen puheenjohtajisto oikealta vasemmalle:
Hallituksen puheenjohtaja Kristian Heiskanen, kokouksen
­vara­puheenjohtaja Johan Ramsland, kokouksen puheen­
johtaja Petter Tähtinen, varatoiminnanjohtaja Petri
­Suominen ja kokouksen sihteerinä Marjo Peurala.
G Årmötets presidium, från höger till vänster:
Styrelsens ordförande Kristian Heiskanen, mötets viceordförande Johan Ramsland, mötets ordförande Petter
­Tähtinen, vice verksamhetsledare Petri Suominen och
mötets sekreterare Marjo Peurala.
• Myönnettiin tilivelvollisille tili- ja vastuuvapaus
edellisen tilivuoden hallinnosta.
• Päätettiin hyväksyä hallituksen esitykset
maksuiksi vuodelle 2015, jonka mukaan kaikki
maksut sekä myös jäsenmaksut pysyvät ennallaan.
• Vahvistettiin hallituksen laatima talous- ja
toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle
2015.
• Valittiin hallituksen esityksen mukaisesti
varsinaiseksi tilintarkastajaksi ammattitilintarkastaja HTM Martti Haapakoski Tilintarkastusrenkaasta. Varatilintarkastajaksi valittiin HTM Kai Salmivuori myös Tilintarkastus­renkaasta. Varsinaisiksi
toiminnantarkastajiksi valittiin merikapteeni
Torsten Roos ja merikapteeni Kaj Sarpaneva.
Toiminnantarkastajien sijaiseksi valittiin meri­
kapteeni Timo Alava.
• Liiton puheenjohtaja Kristian Heiskanen
luovutti liiton kultaisen ansiomerkin seuraaville
henkilöille: Rajaniemi Esa, Kettunen Paavo,
Ottonen Lauri, Kallio Mikko ja Kotiranta
Erkki.
• Vuoden 2015 vuosikokous päätettiin pitää
Helsingissä.
• Hyväksyttiin hallituksen esitys vuosikokouksen
julkilausumaksi
36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
RESOLUTION 2014:
De nya ­kraven på
sjöfarten ett hot
mot finsk sjöfart
Svaveldirektivet träder i kraft i början av året, vilket betyder
att fartyg som rör sig i Östersjön och Nordsjön måste
­använda lågsvavligt bränsle eller rena avgaserna med hjälp
av s.k. svaveltvätt. Båda alternativen innebär märkbara
höjningar av fartygens operationskostnader.
D
et märks att vissa rederier genom hänvisning till svaveldirektivet
försöker att endast i vinstsyfte kräva att man trampar på inhemska
sjöfarartspersonalens arbetsvillkor på ett orimligt sätt. Det går inte
heller att låta enbart inhemska rederier betala de ökade bränslekostnaderna i syfte att överföra hundratals sjöfarare till arbetslöshetsregister till
förmån för arbetskraft från icke-EU-länder. Det är ännu inte ens klart på
vilken nivå bränslepriserna kommer att hamna vid en förändring av efterfrågan samt hur detta kommer att påverka fraktkostnader.
Utöver svavelutsläppen kommer under de närmaste åren förmodligen även
fartygens kväveoxidutsläpp att begränsas samt att hantering ballastvatten
kommer att krävas. Hänsyn måste naturligtvis ges till miljön, men åtgärder
måste anpassas till helheten. De båda nämnda kraven är mycket dyra att
förverkliga och hotar mer än tidigare finsk sysselsättning, såväl på hav som
på land.
När arbetstillfällen upphör, blir den finska sjöfararen den stora förloraren.
Samtidigt försvinner även kunskapen om sjöfarten, såväl från Trafiksäkerhetsverket som från Trafikverket. Och hur går det med isbrytning och lotsning? Finland är helt beroende av sjöfart, av exporten sker till 90 % till havs
och för importen är motsvarande andel 80 %. I en krissituation sköter endast
ett inhemskt tonnage detta, vilket endast inhemsk sjöfartspersonal kan ta
hand om. Den arbetskraft som arbetar under finsk flagg, och som inte kommer från EU, kommer från andra sidan vår östra gräns, inte från exempelvis
Filippinerna, som den allmänna uppfattningen ofta antyder. Skräckscenariot
är att fartyget far under finsk flagg men helt utan finländsk sjöfartspersonal.
Vilken påverkan har detta på driftssäkerheten i en krissituation?
Kommunikationsministeriet har sammanställt Finlands sjöfartsstrategi
för åren 2014-2022. Fina idéer rakt igenom. Sjöfart bör, utöver för att säkra
driftssäkerheten, ses som en näring i sig själv, inte bara som tjänare åt andra
industrier. Detta är viktigt även för landets handelsbalans. Nu måste det
försäkras att strategin också efterlevs och att finsk sjöfartspersonal fortsätter vara anställda på finska fartyg. Det är onödigt att utbilda folk till att bli
arbetslösa.
Finlands Skeppsbefälsförbund är ändå villiga att söka och utföra hållbara
lösningar tillsammans med rederierna för att säkra den finska sjöfarten. •
Årsmöte
25.11.2014
Finlands Skeppsbefälsförbunds
stadgeenliga årsmöte hölls den ­
25 november 2014 i Kemi.
Vid mötet var närvarande 14
medlemmar, varav 10 röstberättigade ordinarie medlemmar och
­4 understödande medlemmar. Till
mötets ordförande valdes Petter
Tähtinen och till v­ iceordförande
Johan Ramsland.
• Godkändes styrelsens årsberättelse f­ ör år 2013 och bokslutet för
år 2013.
• Beslöts bevilja de redovisningsskyldiga redovisnings- och
ansvarsfrihet för föregående års
förvaltning.
• Beslöts godkänna styrelsens
förslag till avgifter för å­ r 2015,
enligt vilket alla avgifter och
även medlemsavgifterna förblir
oförändrade.
• Fastställdes styrelsens ekonomi- och verksamhetsplan samt
budget för år 2015
• Valdes enligt styrelsens förslag
till ordinarie revisor yrkesrevisor
GRM Martti Haapakoski från
Tilintarkasturengas. Till revisorssuppleant valdes yrkesrevisor GRM Kari Salmivuori från
Tilintarkastusrengas. Till
ordinarie verksamhetsgranskare
valdes sjökapten Torsten Roos
och sjökapten Kaj Sarpaneva.
Till ­verksamhetsgranskarnas
vikarie valdes sjökapten ­T imo
Alava.
• Förbundets ordförande
Kristian Heiskanen överräckte
förbundets förtjänsttecken I guld
till följande meriterade personer:
Rajaniemi Esa, Kettunen
Paavo, Ottonen Lauri, Kallio
Mikko ja Kotiranta Erkki.
• Beslöts att årsmötet år 2015
hålls I­ Helsingfors.
• Godkändes styrelsens förslag
till resolution för årsmötet.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37
JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE
JÄSENMAKSU
Liiton jäsenmaksu on vuonna 2015 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista.
Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu.
ITSEMAKSAVA JÄSEN
Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta
[email protected] tai puh 09 6122 4413
Tai jos maksat ilman viitettä:
• Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille)
• Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle)
• Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv)
Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain.
Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan.
Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut.
Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi.
Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät.
TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON
Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi.
Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että
kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon.
JÄSENMAKSUVAPAUTUS
Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko
opiskelun ajaksi) seuraavin perustein:
• opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi,
sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi
• maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon
• maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon
• olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea
• olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla
• olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella
• suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua
KANNATTAJAJÄSEN
Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein:
• siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle
• toimit yrittäjänä
• kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta
kannattajajäsenyyteen.
Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi.
Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti.
Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva
palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta.
HAKEMUKSET
Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit
tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi.
Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti.
Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty
vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa.
Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia.
Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen
[email protected] puhelin 09 6122 4413
38 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET
MEDLEMSAVGIFTEN
Förbundets medlemsavgift år 2015 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten.
I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan.
MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV
Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku
[email protected] eller tfn 09 6122 4413
Eller om du betalar utan referens:
• Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter)
• Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person)
• Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå)
Medlemsavgiften bör betalas månatligen.
Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras.
Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona
eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto.
Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din
medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta.
MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND
Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen.
Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund.
MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE
Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången,
utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder:
• du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden
bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst.
• du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen
• du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund
• du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd
• du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt
• du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd
• du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring
UNDERSTÖDANDE MEDLEM
Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder:
• du går i pension/ sjukpension
• du är företagare
• du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande
medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa.
Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår.
Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro.
Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare,
som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan.
ANSÖKNINGAR
Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller
medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor
www.seacommand.fi.
Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen.
Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från
medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap
är i kraft.
Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande
medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku
[email protected] telefon 09-6122 4413.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 39
JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA?
Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta
välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella.
HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE?
Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om
medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att
ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten.
NIMI / NAMN
HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM
LÄHIOSOITE / NÄRADRESS
POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR
SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS
TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO /
ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID
• Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea,
vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun.
• Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse,
utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften.
OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN
KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN
VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST,
AJANJAKSO / TID
PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN  REHABILITERINGSSTÖD
AJANJAKSO / TID
PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN
AJANJAKSO / TID
HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID
OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON /
JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID
OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT
• JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se.
• MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning.
• LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN:
Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki

• BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN:
Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Johannesmessu täyttää 15 vuotta!
Tervetuloa Merelliseen juhlamessuun
25.1.2015 klo 17 Pallivahan kirkkoon
Paltankatu 2, Turku
Saarna: piispa Kaarlo Kalliala, liturgi: pastori Mikko Laurén
Merimieskirkon pääsihteerin puhe: Hannu Suihkonen
esirukousjohtaja: johtaja Veijo Hiukka
ehtoollisavustajat: yksikön päällikkö Esa Saari ja Jukka Itäkylä
VT:n teksti: satamakapteeni Kari Riutta,
UT:n teksti: Reima Angerman,
evankeliumi: merikapteeni Pekka Partanen
juonto: Merimies-Unionin L-S-os:n pj. Mika Ojala
laivakellon soitto: Timo Laitinen
vastaanottajat ovella: konepäällikkö Lauri Harju,
merikapteenit Jan Engblom, Aarni Rantala ja Jorma Huupponen.
Musiikki: Esa-Pekka Kanniainen ja Katulähetyksen lauluryhmä,
jossa laulavat Leena Lehto ja Taina Laurén.
Kahvitilaisuus seurakuntasalissa messun jälkeen
Järj. Maarian seurakunta ja Merimieskirkko
Merimieskirkon tuotepöytä
Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar
JÄSENMAKSU OMAAN
LIITTOON
Jäsenmaksu pysyy ennallaan 1,4% vuonna
2015 ja kannattajajäsenmaksu
70 e€/kalenterivuosi.
Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun palkastasi:
• Tarkista jäsenmaksusi palkkakuitistasi.
• Onko palkastasi vähennetty jäsenmaksu?
• Onko jäsenmaksu maksettu oikean suuruisena
oikeaan liittoon?
TAMMIKUUJANUARI
HELMIKUUFEBRUARI
80 vuotta/år
75 vuotta/år
sjsökapten
Per-Olof Alexander
Lindholm
23.01. Borgå
75 vuotta/år
sjsökapten
Frej Hjalmar Aalto
07.01. Mariehamn
70 vuotta/år
merikapteeni
Lalit Kumar Dhawan
06.01.Espoo
merikapteeni
Paavo Aksel Johannes
Ahrenius
18.01.Helsinki
merikapteeni
Paavo Mikko Wihuri
31.01. Helsinki
60 vuotta år
vahtiperämies
Ari Allan Lylyharju
17.01. Seinäjoki
merikapteeni
Anna-Stiina Kallankari
22.01. Helsinki
50 vuotta/år
perämies
Mikko Pekka Kosonen
07.01. Mikkeli
styrman
Per Henrik Anders
Henriksson
08.01. Eckerö
perämies
Heikki Antero Tuominen
16.02. Vinkkilä
70 vuotta/år
sjökapten
Kaj Arnes O Lindbom
06.02. Pargas
60 vuotta/år
merikapteeni
Matti Juhani Kiviaho
04.02. Kuusankoski
sjökapten
Stig Vilhelm Sundberg
19.02. Borgå
merikapteeni
Matti Olavi Aaltonen
21.02. Klaukkala
merikapteeni
Jyrki Verneri Lavaste
25.02. Mikkeli
50 vuotta/år
yliperämies
Jopi Tapani Jokivartio
11.02. Parainen
merikapteeni
Mika Juha Tapani Käri
26.02.
Turku
merikapteeni
Jarmo Michael Toivonen
27.02. Kirjala
vahtiperämies
Tomi Jussi Saarinen
28.02. Hangonkylä
In memoriam
• Merikapteeni Timo Harry Lindqvist on kuollut 5. lokakuuta 2014.
Hän oli syntynyt 14.9.1948. Tutkinto 1976. (Kotka)
• Merikapteeni Jaakko Kalevi Kouvonen on kuollut 19. lokakuuta 2014.
Hän oli syntynyt 11.10.1933. Tutkinto 1966. (Hamina)
42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Pelkkä jäsenmaksun maksaminen ei riitä.
Jäsenyyttä pitää hakea kirjallisesti.
Työttömyysvakuutusmaksu ei ole liiton
jäsenmaksu.
Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin
päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa
palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivan­
päällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään
Suomen Laivanpäällystöliittoon.
Jäsenyytesi ei ole ajan tasalla, mikäli esimerkiksi
Suomen Merenkulku -lehti ei tule kotiosoitteeseen.
Ota silloin yhteyttä jäsenrekisteriin
[email protected].
MEDLEMSAVGIFTEN
TILL EGET FÖRBUND
År 2015 hålls medlemsavgiften oförändrad
vid 1,4 % och understödande medlemsavgiften
vid 70 e€/ kalenderår.
Ifall arbetsgivaren drar av medlemsavgiften
från din lön:
• Kontrollera din medlemsavgift
på ditt lönekvitto.
• Har medlemsavgiften dragits av från din lön?
• Har rätt storleks medlemsavgift betalts
till rätt förbund?
Det räcker inte med att enbart
betala medlemsavgiften.
Medlemskapet måste ansökas skriftligen.
Arbetslöshetsförsäkringsavgiften
är inte förbundets medlemsavgift.
Särskilt om du jobbar med annat än i
befälsuppgifter bör du skilt meddela lönebetalaren
att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och
att medlemsavgiften skall betalas till Finlands
Skeppsbefälsförbund.
Ditt medlemskap är inte i ordning, om du t.ex.
inte får tidskriften Finlands Sjöfart på din
hemadress. Ta då kontakt med medlemsregistret
[email protected].
PIIRIT-KRETSARNA
Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet /
Kretsombudsmännen
Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille
liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä
kotisivultamme: www.seacommand.fi
Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla
förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra
hemsidor: www.seacommand.fi
Ahvenanmaa – Åland
Tisdagen den 14.4.2015 kl.19:30
“Bistro Savoy”
Gemensamt möte med Ålands energi- och sjöfartstekniska
förening ÅESF r.f.
Helsinki – Helsingfors
Liiton toimisto - -förbundets kansli
klo/kl 17.00
ti 10.2.2015
ti 5.5.2015 kokouksen jälkeen Salve
ti 22.9.2015
ti 17.11.2015 kokouksen jälkeen Salve
Kotka
avoin-öppen
Oulu – Uleåborg
to 7.5.2015 klo/kl 19.00 Oulu, Oulu-laiva
to 10.9.2015 klo/kl 19.00 Oulu, Oulu-laiva
to 10.12.2015 klo/kl 19.00 Kemi, JM Sampo
Ahvenanmaa – Åland
Johan RAMSLAND
040 5018297
[email protected]
Helsinki – Helsingfors
Tapio GARDEMEISTER
040 722 6150
[email protected]
Kotka
Heli PALMU
020 7908 846
[email protected]
Oulu – Uleåborg
Petter TÄHTINEN
0500 431633
[email protected]
Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected],
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän
seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta.
Rauma – Raumo
Santtu HARJU 045 2348191
[email protected]
Saimaa – Saimen
Jukka RIIKONEN
0400 194 992
[email protected]
Tampere – Tammerfors
Kai TERIMAA 0500 891918
[email protected]
Turku – Åbo
Jussi MÄKITALO 040 7500 482
[email protected]
Vaasa – Vasa
Tuula FORSBLOM
Rauma – Raumo
avoin-öppen
Saimaa – Saimen
avoin-öppen
Tampere – Tammerfors
avoin-öppen
Turku – Åbo
avoin-öppen
050 9287 398
[email protected]
[email protected]
Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected],
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma
sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa
STTK:n aluetoimikunnan asioista.
Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista.
Vasakretsen har öppnat en e-postadress [email protected],
vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten.
Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom
att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten
eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet.
Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor.
Vaasa – Vasa
Radisson Blu Royal Hotelli
klo/kl 19.00
to 15.1.2015
to 26.3.2015
to 15.10.2015
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA:
Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa
Proffs i proffsens tjänst
Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus
RAAHE
BRAHESTAD
Aboa Mare
Hertigs Johans parkgata 21 /
Juhana Herttuan puistokatu 21
20100 Åbo / Turku
Raahen kaupunki / Lapaluoto
Tel. / puh. 02-432 3123
[email protected]
www.aboamare.fi
OMA PRONSSIVALIMO
Uudet valmiit potkurit
TERÄSAKSELIT –
POTKURIEN KORJAUKSET
Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK)
Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi
x
x
x
x
x
x
●
•
•
•
•
•
•
Satamatoimisto………………044 439 3930, 08 227 7555
Turvapäällikkö 24 h……………………………….040 135 6794
Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898
Laivameklarit / Laivapalvelut ………………..020 592 3890
Satamahinaaja m/s Isbjörn…………………….0400 383 697
Taksi………………………………………………………..0600 300 10
lapojen oikaisut
hitsaukset
koneistukset
nousunmuutokset
tasapainotukset
mittaukset
TEVO Oy, TURENKI
Puh: 08 2658 800
[email protected]
www.tevo.fi
Bore Ltd
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: [email protected]
www.VIKING-life.com
44 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Bulevardi 46
P.O. Box 115
FI-00120 Helsinki, Finland
Tel: +358 6188 3300
Torggatan 14 B
AX-22100 Mariehamn, Åland
Tel: +358 18 16766
[email protected]
www.bore.eu
Toimiston väki toivottaa kaikille
Hyvää ja Rauhallista Joulua
Tartu verkkoon
www.merimieselakekassa.fi
Merimieseläkekassan verkkosivuilla
ja Lokipalvelussa voit asioida silloin
kun sinulle parhaiten sopii.
Nappa tag i nätet
www.sjomanspensionskassan.fi
På Sjömanspensionskassans webbsajt
och Logg-tjänst kan du uträtta dina
ärenden precis när det passar dig.
***
Vi på kansliet önskar er alla
en God och Fridfull Jul
Suomen Laivanpäällystöliitto on perinteisten
joulukorttien sijaan tehnyt hyväntekeväisyyslahjoituksen
UUDELLE LASTENSAIRAALALLE
UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI
NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS
LAKIASIAT
- käytännöllisesti
Lakiasiaintsto Utilis Ky
Bulevardi 12 D
00120 Helsinki
OTL Petri Pulkkanen
gsm +358 (0)50 317 2344
[email protected]
SLPL-jäsenille - 20% ALE
www.utilis.fi
Istället för de traditionella julkorten har Finlands Skeppsbefälsförbund
gjort en välgörenhetsdonation till
NYA BARNSJUKHUSET
Toimisto on suljettu – Kansliet är stängt
22.-23.12.2014 ja/och 31.12.l2014
Kiireellisissä tapauksissa liiton toimihenkilöt ovat tavoitettavissa puhelimitse.
I akuta fall är förfundets tjänstemän anträff bara via telefon.
Tänä jouluna muistamme lahjoituksella
uutta lastensairaalaa.
uusilastensairaala2017.fi
Lähde talviretkelle Sulkavalle /
Gör en vinterresa till Sulkava
Talvikaudella voit varata koko viikon tai vaikkapa pelkän viikonlopun. Under vintern kan du reservera hela veckan eller t.o.m. bara ett veckoslut.
Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla
VARMARANTA
Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku
KAIKISSA MÖKEISSÄ
SEURAAVAT VARUSTEET:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
• Saimaan rannalla
• 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet
2:lle parvella vuoteet 5:lle
• vesijohtovesi
• WC ja suihku
• mikroaaltouuni
• sähköistetty grillikatos
• sauna rannassa
• sähkölämmitys
• sähköpistoke autoa varten
• valmistunut 1988
vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt
liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava !
tupakeittiö
sähköt
sähköliesi ja jääkaappi
radio
kahvinkeitin
keittiövälineet astioineen
viemäri
ulkokäymälä
puulämmitteinen sauna
polttopuut
Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty.
SUVITUPA
•
•
•
•
•
•
•
•
JAATILA
•
•
•
•
•
•
G Varmarannan sauna.
Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta
48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle
kaivovesi
sauna mökin yhteydessä
laituri - venepaikka
remontoitu 1998
Saimaan rannalla
24,5 m2 vuodesohva 2:lle
takkatupa ja sauna
kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa)
venelaituri
telttapaikka
asuntovaunupaikka
mökki on valmistunut 1998
MYLLYJÄRVI
•
•
•
•
•
Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti
49 m2 vuoteet 4:lle
kaivovesi
sähkölämmitys
sähköpistoke autoa varten
Hinta/viikko, ma-su
Hinta/vecka, må-su
• P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till
förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa.
MYLLYJÄRVI
VARMARANTA
JAATILA
SUVITUPA
186e
278e
253e
150e
35e /ensimmäinen vrk.
20e /lisävuorokausi
93e
169e
Kesäkausi/
Sommarsäsongen
01.05 - 30.09
G Talvi Varmarannassa.
• Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan,
Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä.
Talvikausi/
Vintersäsongen
01.10 - 30.04
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00
VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413
[email protected]
Sulkavan mökkien vuoden 2015 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon.
Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2015 kan sändas skriftligt till förbundets kansli.
Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________
Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________
Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________
Mökkitoivomukset:
Stugönskemål: Myllyjärvi
Varmaranta
JaatilaSuvitupa
Varaukset maanantaista sunnuntaihin:
Reserveringar från måndag till söndag:
En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä.
Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor
1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai
Vecka nr
datum
Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi)
Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor:
(månad/år)
2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai
Vecka nr
datum
____/____20___________________________________________
päiväys/datumallekirjoitus/underskrift
3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015
Vecka nr
datum
Toimisto – Kansli
Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Avoinna – Öppnat, ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00
• Asioidessasi liiton toimistolla, soita ystävällisesti ja
tarkista että olemme paikalla.
• Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring
oss först för att kolla att vi är på plats.
Vaihde/Växel 09 6122440
Sähkeosoite – Telegramadress
SEACOMMAND
[email protected]
www.seacommand.fi
Jäsenrekisteri/Medlemsregister
Mirjam TUISKU
040 5124078
[email protected]
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Risto BLOMQUIST
050 3062 546
[email protected]
Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare
Petri SUOMINEN
0400 5960 71
[email protected]
Toimistosihteeri - Kanslisekreterare
Marjo PEURALA
(09) 6122440
[email protected]
Puheenjohtaja/Ordförande
Kristian HEISKANEN
050 5845925
[email protected]
Varapuheenjohtaja/Viceordförande
Kai TERIMAA
0500 891918
[email protected]
Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare
Hilkka KOTKAMAA
040 5405 224
[email protected]
PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna
UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO
MERIVÄLITYS
Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki
[email protected]
Puh. 0295 040152
taloushenkilökunta
(mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat)
Puh. 0295 040832
kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Linnankatu 52 B, 20100 Turku
[email protected]
Puh. 0295 044683
Ålands arbets- och näringsbyrå
Nygatan 5, 22100 Mariehamn
[email protected]
Tel. 018-25000
Työttömyyskassa
Maa-meri- ja metsäalojen työttömyyskassa - mmtk
PL 115, Lastenkodinkatu 5 B 00181 HELSINKI
Puhelin (09) 6866 340
Fax (09) 6866 3441
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut: www.mmtk.fi
Kassanjohtaja Anja Tikka, puh.(09) 6866 3442
Toimistoaika 8.30 - 16.00 (1.6. - 31.8. 8.30 - 15.30)
Puhelinpäivystys ma-pe 9.00-11.00
ETUUSKÄSITTELIJÄT:
Soile Lindgren
puh.
Aija Olin puh.
Hanna Salmela
puh.
(09) 6866 3444
(09) 6866 3443
(09) 6866 3446
JÄSENASIAT:
Toimistosihteeri Jeanette Pitkänen, puh. (09) 6866 340
Arbetslöshetskassan
Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa
PL 115, Lastenkodinkatu 5 B, 00181 HELSINGFORS
Telefon 09 6866 340
Telefax 09 6866 3441
e-mail: [email protected]
Internet: www.mmtk.fi
Telefonjour må-fr 9.00 – 11.00 (1.6. - 31.8. 8.30 - 15.30)
Kassachef Anja Tikka tel 09 6866 3442
Förmånshandläggare:
Soile Lindgren puh.
(09) 6866 3444
Aija Olin puh.
(09) 6866 3443
Hanna Salmela puh.
(09) 6866 3446
JÄSENASIAT:
Byråsekreterare Jeanette Pitkänen, puh. (09) 6866 340
Uuden työttömyyskassan yhteystiedot 1.1.2015:
Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa- JYTK
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
puhelin
020 789 3871
faksi
020 789 3872
päivystys
020 690 069 (ma - pe 9.00 -15.00)
sähköposti [email protected]
nettisivut www.jytk.fi
Nya arbetslöshetskassans uppgifter 1.1.2015:
Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa- JYTK
Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors
telefon 020 789 3871
fax 020 789 3872
telefon service 020 690 069 (mån-fre 9.00 - 15.00)
e-post
fö[email protected]
hemsida www.jytk.fi
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 47
Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri
Suomen Merenkulku
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 Helsinki
FINLAND
.KQ8 3
AIKA
PHT:N HAKUÄN:
MENEILLÄ haku
en
1.1.2015 alkkasoille
kesän ja 015
1.6.–31.8.2