Transcript Vuosikertomus 2011

Vuosikertomus
2011
Årsberättelse
Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf
Hyvät jäsenet,
Vaikka muutokset maailmantaloudessa eivät järin positiivisia olleetkaan, kasvoi jäsenkunnan kokonaisliikevaihto kuitenkin lähes
kymmenyksen kertomusvuonna 2011. Alan työllisyydessä on edelleen
melko voimakkaita kausivaihteluja ja kuluttajien päätösprosessi on
jopa hieman pidentynyt. Ennustettavuus on edelleen heikolla tasolla,
mikä vaikeuttaa alan koko ketjun toimintaa.
Venemarkkinat Suomessa, rekisteröintien valossa, kasvoivat hitusen. Alan yrittäjien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta
lievää kasvua on kuitenkin havaittavissa. Finnboatin jäsenmäärä pysyi
toimintavuonna suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vaihtuvuutta on
kuitenkin selkeästi enemmän ja jäsenyritykset ovat myös yhä aktiivisemmin mukana erilaisissa projekteissa.
Liitto on käyttänyt vuoden 2011 aikana merkittäviä summia kotimaisen veneilyn edistämiseen. Näitä kampanjoita toteutettiin sekä
lehdistössä että erityisesti radiokampanjoina, joita oli sekä keväällä
että syksyllä. Kokemukset tukitoimistamme ovat olleet pelkästään
positiivisia.
Teollisuuden kansainvälistymisprojekteja on jatkettu aktiivisesti
ja monimuotoisina. Pääpaino on edelleen kansainvälisissä venenäyttelyissä, mutta myös yhteismainonta, lehdistötyö ja markkinaselvitysmatkat ovat olleet tärkeässä asemassa. Viennin johtoryhmä on tarkkaan analysoinut kunkin markkina-alueen ja toimintamuodon tärkeyttä
ja tehokkuutta. Kansainvälistymistoiminnoissa Työ - ja elinkeinoministeriön sekä Hämeen ELY-Keskuksen asiantuntemus sekä tuki ovat
edelleen ratkaisevassa asemassa vientitoimintojemme onnistumisen
kannalta.
Neljävuotinen TEKES-rahoitteinen Vene-ohjelma päättyi virallisesti
tutkimustyön osalta vuoden vaihteessa. Yhteensä 44 yleisen tutkimushankkeen löydösten analysointi ja jalkauttaminen on tätä kirjoitettaessa parhaillaan käynnissä. Tärkeää on saada kaikki nämä tutkimukset
jokaisen jäsenyrityksen tietoisuuteen. Jatkossa ne tulevat löytymään
myös Finnboatin nettisivuilta Teknisestä Kirjastosta.
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva
Finnboat Akatemia tarjoaa monipuolista koulutusta niin tekniikan kuin
liiketoiminnan kehittämisenkin alalta. Uutena asiakokonaisuutena toimintavuonna syntyi Finnboat Laatukartta, joka toimii alustana laatujärjestelmien ja ympäristöosaamisen kehittämisessä.
EU:n lainsäädäntö niin huvivenedirektiivin, ympäristöasioiden,
verotuksen kuin monen muunkin kokonaisuuden suhteen on oman
järjestömme European Boating Industryn kautta hyvässä hoidossa
Brysselissä ja ICOMIAn kautta olemme jatkossakin mukana kehittämässä venealaa maailmanlaajuisesti.
Finnboatin toiminnan runko muodostuu aina jäsenkunnan osaamisen ja toiveiden kautta. Vaikeinakaan aikoina ei merkittävää jäsenkunnan hävikkiä ole ollut. Se lieneekin merkki siitä, että toimintamme kärki
on oikein suunnattu.
Parhaat kiitokset aktiivisesta juhlavuodesta koko jäsenkunnalle.
Tästä on hyvä jatkaa.
Helsingissä 30.3.2012
Bästa medlemmar,
Även om förändringarna i den globala ekonomin inte var vidare positiva, växte medlemskårens totala omsättning under verksamhetsåret
2011 med nästan en tiondedel. Branschens sysselsättning upplever
fortfarande relativt starka säsongvariationer och konsumenternas beslutsprocess har t.o.m. blivit lite långsammare. Det är fortfarande svårt
att göra prognoser, vilket försvagar hela branschkedjans verksamhet.
Båtmarknaden i Finland växte en aning då man beaktar nyregistreringarna. I antalet företagare i branschen har inga stora förändringar
skett, även om en liten tillväxt kan skönjas. Finnboats medlemsantal
hölls under verksamhetsåret ungefär på samma nivå som senaste år.
Omsättningen var dock klart större och medlemsföretagen har också
deltagit allt mer aktivt i olika projekt.
Förbundet har under år 2011 använt betydliga belopp för att befrämja det inhemska båtlivet. Dessa kampanjer förverkligades både
i pressen men speciell som radiokampanjer, som verkställdes både
under våren och hösten. Erfarenheterna av våra stödåtgärder har varit
enbart positiva.
Man har fortsatt industrins internationaliseringsprojekt aktivt och
mångfacetterat. Huvudvikten sätts fortfarande på internationella båtutställningar, men också den gemensamma annonseringen, pressarbetet och marknadsundersökningsresorna har haft en viktig ställning.
Exportledningsgruppen har noggrant analyserat respektive marknadsområde och verksamhetsformens angelägenhet och effektivitet. Inom
internationaliseringsverksamheten står Arbets- och näringsministeriets samt Tavastlands ELY-centrals kunnande och stöd i en avgörande
roll för att vår exportverksamhet skall vara framgångsrik.
Det fyraåriga Båt-programmet som finansierats av TEKES avslutade officiell för forskningsarbetets del vid årsskiftet. Analyseringen och
presentationen av totalt 44 allmänna forskningsprojekt är i skrivande
stund under arbete. Det är viktigt att all denna forskning kommer varje
medlemsföretag till känna. I fortsättningen finns de också på Finnboats webbplats i Det tekniska biblioteket.
Finnboat Akademin som fungerar i samarbete med Tampereen Aikuiskoulutuskeskus erbjuder mångsidig skolning såväl inom tekniken
som utvecklingen av affärsverksamheten. Som en ny sakhelhet uppkom under verksamhetsåret Finnboat Kvalitetskartan, som fungerar
som en bas för utvecklingen av kvalitetssystem och miljökunnande.
EU:s lagstiftning sköts för såväl fritidsbåtdirektivets, miljöfågornas,
beskattningens och övriga sakers del väl i Bryssel av vår egen organisation European Boating Industry och via ICOMIA deltar vi också i
fortsättningen i utvecklandet av båtbranschen globalt.
Stommen för Finnboats verksamhet bildas alltid via medlemskårens kunnande och önskemål. Trots svåra tider har vi inte upplevt
något större svinn inom medlemskåren. Det torde vara ett tecken på att
spetsen för vår verksamhet är rätt inriktad.
Ett stort tack till hela medlemskåren för ett aktivt jubileumsår. Härifrån är det bra att gå vidare.
Helsingfors 30.3.2012
50 vuotta järjestäytynyttä venealaa
– huomioita matkan varrelta
Yhdistyksen kuormitussuosituslautakunta tekemässä veneenkellutuskoetta 70-luvulla, mukana myös yhdistyksen toimitusjohtaja Pentti O. Heimolainen.
Nykyisen Finnboatin edeltäjä, Veneveistämöyhdistys – Båtbyggeriägareföreningen
perustettiin Helsingissä alun perin jo keväällä 1946 ja siihen liittyi silloin 13 yritystä. Yhdistyksen toiminta keskittyi sodan
jälkeisinä jälleenrakennusvuosina lähinnä
turvaamaan jäsenkunnan työmahdollisuudet mm. hankkimalla yhteistilauksina raaka-aineita, nauloja ym. venevalmistuksessa tarvittavaa materiaalia. Yhdistys myös
neuvotteli jäsenkuntansa puolesta Suomen
Puutyöväen Liiton kanssa alan työehtosopimuksesta, lapsilisistä, venekuljetusten
rahtimaksuista vapauttamisesta jne.
4 Finnboat
K
eväällä 1949 yhdistyksen nimeksi tuli sääntömuutoksella Suomen Veneveistämöyhdistys – Finlands
Varvsförening. Jäsenyrityksiä oli nyt 34 ja toiminta
keskittyi veneviennin aloittamiseen, jota varten perustettiin
tarkastuslautakunta. Tämän tehtävänä oli hyväksyä kaikki jäsenyritysten valmistamat vientiin tarkoitetut veneet.
Ensimmäinen yhteisosasto toteutettiin 1949 Pariisin venemessuilla, jossa esiteltiin suomalaista venevalmistusta pienoismallein ja kuvin. Puutavarasäännöstely Suomessa oli
päättynyt 1948 ja vuonna 1949 Suomesta valmistuikin vientiin jo 55 moottorivenettä, 5 purjevenettä sekä 281 pienvenettä, jotka kaikki olivat yhdistyksen jäsenten valmistamia.
Vuosilta 1950-1960 ei liiton arkistossa ole dokumentteja
yhdistyksen toiminnasta. Purje- ja Moottori –lehden pääkirjoituksessa numerossa 4/1956 todetaan, että ”asiakaspiireissä aiheuttaa hämmennystä ja epävarmuutta veneiden uskomattoman suuret hinnanerot. Vuosina 1946-1949 vaikuttanut
Veneveistämöyhdistys yritti saada aikaan parannusta tähän
asiaan, koetettiin saada hintoja yhtenäisemmiksi ja yritettiin
päästä yhtenäisiin venetyyppeihin. Mutta vuonna 1948 laski
yhdistyksen jäsenmäärä kolmanneksella, jäljelle jääneiden
kesken ei päästy yhteisymmärrykseen ja vuonna 1949 yhdistys käytännöllisesti katsoen lakkasi kokonaan olemasta.”
Suomen Veneveistämöyhdistyksen toiminta herätettiin
henkiin Teollisuuden Harjoittajain Liitossa (THL) huhtikuus-
Finnboatin vuosikokous joskus 80-luvun alussa. Eturivistä
tunnistettavissa ainakin Pentti Siltala oikealla, toisessa
rivissä mm. Reijo Lehtonen ja Reijo Laihorinta sekä Thorvald
Strömberg.
sa 1961 ja tästä laskemme myös nykyisen Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toiminnan alkaneen. Yhdistys toimi
THL:n keskustoimistossa ja jäseniä oli aluksi vain 8 yritystä.
Kehityksen aikaa
Jo vuonna 1962 nimi muutettiin Suomen Vene- ja moottoriyhdistys – Båt och motorföreningen i Finland ry:ksi.
Jäseniksi hyväksyttiin nyt uusien sääntöjen mukaisesti venevalmistajien lisäksi myös venemoottori- ja tarvikevalmistajat sekä veneiden, moottoreiden ja tarvikkeiden
maahantuojat. Jäseniä oli jo 27. Merkillepantavaa on, että
vuonna 1962 Purje- ja Moottori –lehti aloitti venetestien julkaisemisen lehdessään ja ohjeet venetestien suoritustavaksi (mitä testataan ja miten) antoi yhdistyksen johtokunta.
60-luku oli venealalla kehityksen aikaa. Alkuvuonna 1963
esiteltiin jäsenistölle, lehdistölle ja valtiovallalle kuormitussuositussäännöt ja veneiden tarkastustoiminta aloitettiin saman
kevään aikana. Ensimmäisenä vuonna tarkastettiin jo 64 eri
venetyyppiä ja yhdistyksen oma Vihreä Kilpi kiinnitettiin 2200
veneeseen. Samana vuonna oltiin myös ensimmäistä kertaa yhteisosastolla ulkomaisilla venemessuilla Tukholmassa.
Vuonna 1964 yhdistyksen sanastotoimikunta sai valmiiksi
venemoottorisanaston, joka sai Suomen Akatemian Kielitoimiston suosituksen. Tätä perua ovat siis mm. sanat sisämoottori,
sisäperämoottori ja perämoottori. Venemoottoreiden maahantuonti oli kovassa kasvussa ja vuonna 1965 yhdistys aloittikin
moottoreiden tukkutoimitustilastoinnin, joka jatkuu edelleen.
ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) perustettiin Tukholmassa vuonna 1967 ja yhdistys oli
yksi perustajajäsenistä. Samana vuonna allekirjoitettiin myös
Suomen Messujen kanssa ensimmäinen sopimus vuosittaisten kansainvälisten venemessujen järjestämisestä Helsingissä.
Kasvavaa venevientiä varten julkaistiin niin ikään 1967 ensimmäinen venevalmistajien yhteinen vientiesite ja perustettiin yhdistykseen oma viennin johtoryhmä. Vuonna 1968 venevienti olikin markka-arvoltaan ensimmäistä kertaa suurempi kuin tuonti.
Kansainvälistyminen
Veneala kansainvälistyi huomattavasti 1970-luvulla. Hampurissa järjestettiin vuodesta 1970 lähtien vuosittain alan ammattilaisten EMTEC-päivät venemessujen yhteydessä, kansainvälinen venemessujärjestäjien yhdistys IFBSO perustettiin
ja ICOMIA:n vuosikongressissa 1970 hyväksyttiin yhteiset
pienveneiden turvallisuusvaatimukset (Safety recommendations for small craft) Suomen ja Ruotsin yhteisesti tekemän
esityksen pohjalta. 70-luvun alussa aloitettiin myös tiiviimpi
yhteistyö Suomen Ulkomaankauppaliiton kanssa kansainvälistymisasioissa. Ensimmäinen Finnboat Floating Show
–tapahtuma toteutettiin kesällä 1972 Hiittisten Högsårassa.
Tapahtumaan osallistui 15 toimittajaa 7 eri maasta. Veneitä tapahtumaan osallistui 27 eri valmistajalta kokonaista 50.
Pienveneiden kuormitussuositustoiminta siirtyi yhdistykseltä Merenkulkuhallitukselle vuonna 1974 ja Vihreästä
Kilvestä tuli Sininen Kilpi. Samalla astuivat voimaan Pohjoismaiset tyyppihyväksyntäsäännöt, joiden alkuunpanija siis oli
ollut yhdistys omalla toiminnallaan jo 11 vuotta aikaisemmin.
Merkittävä virstanpylväs Finnboatille oli kevät 1975, kun
VENE 75 BÅT –messut järjestettiin uuden messukeskuksen avajaisnäyttelynä. Näyttelyyn tutustui 135 000 kävijää!
Näyttelyn pinta-ala oli hieman yli 10.000 m2. Veneala voi siis
hyvin ja vientikin veti; kappalemääräinen vienti oli vuonna
1976 ensimmäisen kerran yli 10 000 venettä ja markkamääräinen arvo yli 100 Mmk. Yhdistyksen nimeen lisättiin kansainvälisissä yhteyksissä helpommin käytettävä ”Finnboat”.
80-lukua voisi venealan ja Finnboatin toiminnassa kutsua
”vakauden” ajaksi. Toteutettiin yhteisosastoja kansainvälisillä
messuilla, järjestettiin vuosittain Helsingissä elokuussa uiva venenäyttely (ensimmäinen vuonna 1978 SPS:llä) ja hallinäyttely
helmikuussa ja oltiin varsin aktiivisessa yhteistyössä veneiden
ja veneilyn turvallisuuteen liittyvissä asioissa VTT:n laivatekniikan laboratorion ja Merenkulkulaitoksen kanssa. Myös yhdistyksen rooli ICOMIA:n hallituksessa ja sen eri toimikunnissa
oli varsin vahva. Finnboatin 25-vuotisjuhla järjestettiin Hampurissa EMTEC-päivien yhteydessä ja kaikille juhlavastaanoton vieraille annettiin lahjaksi suomalainen Marttiinin puukko.
Finnairin turvatarkastus Helsinki-Vantaalla ei ollut vähimmässäkään määrin huolestunut, kun yhdistyksen sihteerinä kannoin käsimatkatavarana 250 puukkoa sisään lentokoneeseen!
Toiminta liittomuotoiseksi
Uudet tuulet alkoivat puhaltaa 80-luvun lopussa, kun siirryimme lähemmäksi yhdentyvää Eurooppaa. ICOMIA:n pääsihteeri kävi syyskokouksessa 1988 esitelmöimässä Euroopan
yhdentymisen vaikutuksista Suomen veneteollisuudelle.
Samana vuonna Finnboat oli aloittanut veistämötunnusten
(nykyinen CIN-koodi) myöntämisen valmistajille ennakoiden tulevaa EU-lainsäädäntöä. Vuonna 1989 ICOMIA ryhtyikin valmistelemaan veneteollisuutta koskevaa direktiiviä
ja direktiiviluonnos hyväksyttiin ICOMIA:n vuosikongressissa samana vuonna. Varmistaakseen, että veneteollisuuden
Finnboat 5
Finnboatin 25-vuotisjuhla Mariankadun toimistolla, kuvassa
Ben Fagerström, Stig Nordblad ja Hilkka Hall.
näkökannat ja edut tulevat paremmin huomioon otetuiksi
uudessa vallitsevassa tilanteessa päätti Finnboat muuttaa
toimintansa liittomuotoiseksi. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin elokuussa 1989, uudet yhdistykset perustettiin
1990 ja liittomuotoisessa organisaatiossa oltiin vuonna 1991.
Jos 80-luku oli vakauden aikaa, oli 90-luku melko vahvasti huvivenedirektiiviin ja sen ”lanseeraamiseen” keskittynyttä.
Vuonna 1991 Finnboat teki VTT:n kanssa sopimuksen kansainvälisestä teknisestä yhteistyöstä ja standardisointityöstä. Sen
mukaan VTT edustaa Finnboatia ja Suomen veneteollisuutta ja
valvoo niiden etuja kansainvälisesti ja tiedottaa työskentelystään
maamme veneteollisuudelle säännöllisesti. Liiton 90-luvun vuosikokouksissa kuultiinkin kymmeniä ja taas kymmeniä luentoja
eri standardeista, direktiivin sisällöstä ja käytännön merkityksestä jne. Mutta oli 90-luvulla toki muutakin toimintaa maailmaa
kurjistavasta lamasta huolimatta; vuonna 1991 Finnboat toteutti
Venealan Osatoimittajat ry:n toimeksiannosta ensimmäiset ja
laman vuoksi ainoaksi jääneet Venealan Ostopäivät, Suomen
Veneteollisuusyhdistyksen tarvikevalmistajat osallistuivat yhteisosastolla ensimmäisille METS-messuille Amsterdamissa,
Düsseldorfin venemessuilla toteutettiin ensimmäinen venevalmistajien yhteisosasto ilman Ulkomaankauppaliiton apua jne.
Maaliskuussa 1995 toteutettiin Tukholman venemessuilla kaikkien aikojen suurin yhteisosasto. Mukana oli 33
yritystä ja Finnboat, yhteensä 70 venettä. Yhteisosasto oli
kooltaan 4000 m2 ja sen kokonaisbudjetti oli huikeat 2 Mmk.
Huvivenedirektiivi astui voimaan vuonna 1996 ja sitä varten Finnboat ja VTT yhteistyössä aloittivat ns. FinCEprojektin vuonna 1995. Projektin tavoitteena oli kouluttaa
maamme veistämöiden henkilökunta omaksumaan standardit ja opastaa veneiden valmistamisessa EU:n huvivenedirektiivin mukaan. Projektille saatiin KTM:n 345.000
markan tuki. Tuen avulla julkaistiin kirjat Veneteollisuuden
Euro-Opas sekä Veneteollisuuden EU-Käsikirja sekä toteutettiin kymmeniä koulutustilaisuuksia ympäri Suomen.
6 Finnboat
Helsingin Uiva venenäyttely siirtyi vuonna 1998 NJK:n
kerhosatamasta Valkosaaressa järjestettäväksi HSK:n
kerhosatamassa Lauttasaaressa. Ensimmäiseen Hoskin
näyttelyyn osallistui 82 yritystä 114 veneellä ja kävijämäärä oli 10 072 henkilöä. Tämä oli 66 % enemmän kuin vuotta aiemmin NJK:lla pidetyssä Uivassa! Helsingin uiva onkin
menestyksellisesti järjestetty Hoskilla vuosittain tämän jälkeen ja kävijämäärä on tasaisesti ollut yli 10 000 henkilöä.
2000-luvulla Finnboatin ja sen jäsenyhdistysten toiminta
on vahvasti painottunut ympäristöasioihin. VTT:n kanssa on toteutettu Venealan Kansainvälinen Ympäristöohjelma, Kuusakoski Oy:n kanssa käynnistettiin käytöstä poistettujen veneiden
kierrätysprojekti, Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tehtiin
esiselvitys veneiden telakka- ja talvisäilytysalueiden maaperän
kunnostustarpeesta ja Uudenmaan TE-keskuksen tuella tehtiin
projekti Laatu- ja ympäristöohjelman kehittämiseksi venealalle.
Veneilyn edistämistä
Myös veneilyn edistämiseen on panostettu melko lailla 2000-luvulla. Huoli veneilijöiden keski-iän kasvamisesta ja veneilyharrastajien vähenemisestä on yhteinen. Vuonna 2000 tehtiin
kymmenosainen ”Vanavedessä” TV-ohjelmasarja, joka nähtiin
Yleisradion TV 2 –kanavalla. Pelkästään pienveneiden testaamiseen keskittyvä tapahtuma Small Boats’ Floating Show
järjestettiin ensimmäisen kerran Kuopion Ritoniemessä 2001
ja vuonna 2003 tehtiin yhdessä Merenkulkulaitoksen ja Suomen Veneilyliiton kanssa Viihdy Vesillä Veneillen –kampanja,
jossa kuluttajille annettiin tietoiskumaisissa tapahtumissa eri
puolilla Etelä-Suomea informaatiota veneilystä ja veneilymahdollisuuksista. Lyhyitä veneilyä edistäviä mainoskampanjoita
niin televisiossa kuin sanomalehdistössäkin on ollut useita.
Nyt 2010-luvulla Finnboatilla on kymmeniä eri rooleja. Keskusliitto on niin venenäyttelyjärjestäjä, vientiekspertti
kuin kokous- ja koulutusvastaavakin, välillä ryhmämatkojen
toteuttaja, lehdistöyhteys tai mainossuunnittelija. Neljällä jäsenyhdistyksellä on yhteensä noin 300 jäsenyritystä ja kaikilla yritysryhmillä on omanlaisensa tarpeet. Jossain tarvitaan koulutusta, toisaalla taas tiedotusta, toisaalla tarvitaan
yhteisiä sopimusmalleja jne. Näihin kaikkiin jäsenkunnan
tarpeisiin Finnboat pyrkii vastaamaan kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Tärkein rooli on kuitenkin ollut vuodesta 1961 alkaen – itse asiassa jo vuodesta 1946 – turvata
suomalaisen veneteollisuuden ja venealan hyvinvointi ja valvoa sen etuja sekä toimia veneilyn ja veneilyturvallisuuden
hyväksi. Siinä on ohjenuoraa seuraavalle 50 vuodellekin.
50 år av organiserad båtbransch
– notiser under färden
Finnboat Floating Show startades år 1972. Då var en del av designerna ganska besynnerliga, ”Oculus” till vänster kanske en av de mest avvikande.
Finnboats föregångare, Veneveistämöyhdistys – Båtbyggeriägareföreningen
grundades i Helsingfors ursprungligen
redan våren 1946 och till den anslöt sig
13 företag. Föreningens verksamhet gick
närmast ut på att under efterkrigstida
återuppbyggnadsår trygga medlemskårens arbetstillfällen bl.a. genom att som
gemensamma beställningar anskaffa
råmaterial, spikar o.dyl. material som
behövdes vid båttillverkning. Föreningen
underhandlade också med Finlands Träarbetarförbund om branschens arbetsavtal,
barnbidrag, befrielse från fraktavgifter på
båttransporter mm.
V
åren 1949 ändrades föreningens namn genom en stadgeförändring till Suomen Veneveistämöyhdistys – Finlands Varvsförening. Medlemsföretagen var nu 34 till
antalet och verksamheten koncentrerade sig på att inleda
exporten, för vilket ändamål en inspektionsnämnd grundades. Den hade till uppgift att godkänna alla de båtar medlemsföretagen tillverkat för export. Den första gemensamma
utställningsmontern förverkligades 1949 på Paris båtmässa,
där man presenterades finländsk båttillverkning med miniatyrmodeller och bilder. Trävaruregleringen i Finland hade upphört 1948 och 1949 tillverkades för export 55 motorbåtar, 5
segelbåtar och 281 småbåtar, alla av föreningens medlemmar.
För åren 1950–1960 finns inga dokument om föreningens verksamhet i förbundets arkiv. I tidskriften Purje- ja
Moottoris ledare 4/1956 konstateras, att ”i kundkretsar förorsakar båtarnas otroligt stora prisskillnader både förvirring och
osäkerhet. Varvsföreningen som verkade åren 1946–1949
försökte råda bot på saken, man försökte få till stånd enhetligare priser och försökte komma fram till enhetliga båttyper.
Men år 1948 sjönk föreningens medlemsantal med en tredjedel, de kvarvarande kunde inte komma till samförstånd
och år 1949 upphörde föreningen att i praktiken finnas till.”
Finlands Varvsförenings verksamhet väcktes till liv
inom Industriidkarförbundet (THL) i april 1961 och här anser vi också att Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf:s
Finnboat 7
verksamhet inleddes. Föreningen verkade i THL:s centralkansli och medlemsföretagens antal var i början endast 8.
En tid av utveckling
Redan år 1962 ändrades namnet till Suomen Vene- ja moottoriyhdistys – Båt- och motorföreningen i Finland rf. Som medlemmar godkändes enligt de nya stadgarna utöver båttillverkare
också båtmotor- och tillbehörstillverkare, samt importörer av
båtar, motorer och tillbehör. Nu var medlemsantalet 27. Signifikant var också att år 1962 inledde tidskriften Purje- ja Moottori publiceringen av båttester. Instruktionerna för utförandet
av båttester (vad testas och hur) gavs av föreningens styrelse.
60-talet utgjorde en tid av utveckling inom båtbranschen. Under inledningen av år 1963 presenterades belastningsreglerna för medlemskåren, pressen och statsmakten
och båtarnas inspektionsverksamhet inleddes samma vår.
Under det första året inspekterades redan 64 olika båttyper och föreningens egna Gröna Skylt fästes på 2200 båtar. Samma år deltog man också för första gången i Stockholm med en gemensam monter på en internationell mässa.
År 1964 fick föreningens vokabulärkommitté färdig en
båtmotorvokabulär, som fick Finlands Akademis Språkbyrås
rekommendation. Då uppkom alltså bl.a. orden inombordsmotor, inumotor och utombordsmotor. Importen av båtmotorer växte kraftigt och år 1965 inledde föreningen statistikföringen över motorernas partileveranser, vilken fortgår än idag.
ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations) grundades i Stockholm år 1976 och föreningen var
en av de konstituerande medlemmarna. Samma år undertecknade man också med Finlands Mässa det första avtalet om att
årligen arrangera en internationell båtmässa i Helsingfors. För
den växande båtexporten publicerades likväl år 1967 båttillverkarnas första gemensamma exportbroschyr och grundades en
egen exportledningsgrupp inom föreningen. År 1968 översteg
exportens värde i mark för första gången importens värde.
Internationaliseringen
Båtbranschen internationaliserades under 1970-talet i betydande grad. I Hamburg arrangerades årligen fr.o.m. 1970
branschproffsens EMTEC-dagar i samband med båtmässa,
båtmässoarrangörernas internationella förening IFBSO grundades och vid ICOMIA:s årskongress 1970 godkändes de gemensamma säkerhetskraven för småbåtar (Safety recommedations for small craft) på basen av Finlands och Sveriges gemensamt framförda förslag. Under början av 70-talet inleddes
också ett intimare samarbete i internationaliseringsfrågorna
med Finlands Utrikeshandelsförbund. Det första Finnboat Floating Show –evenemanget förverkligades sommaren 1972 i Hitis
Högsåra. I evenemanget deltog 15 redaktörer från 7 olika länder. Hel 50 båtar från 27 olika tillverkare deltog i evenemanget.
Rekommendationsverksamheten i belastningsfrågor för småbåtar överflyttades från föreningen till Sjöfartsstyrelsen år 1974 och den Gröna Skylten blev Blå Skylten.
8 Finnboat
President Urho Kekkonen öppnade Vene 75 Båt-mässan. I
festligheterna deltog också överborgmästare Teuvo Aura samt
Finlands Mässas verkställande direktör Olle Herold (längst
till vänster).
Samtidigt trädde de Nordiska reglerna för typgodkännande i kraft, reglerna vars initiativtagare föreningen varit redan 11 år tidigare, tack vare sin egna verksamhet.
Våren 1975 utgjorde en betydande milstolpe för Finnboat, då VENE 75 BÅT-mässan arrangerades som det
nya mässcentrets öppningsutställning. Utställningen hade
hela 135 000 besökare. Utställningsarealen var drygt 10
000 kvm, båtbranschen mådde alltså bra och även exporten drog; den antalsmässiga exporten år 1976 var för
första gången över 10 000 båtar och den monetära värdet över 100 Mmk. Till föreningens namn lades ”Finnboat”,
som var enklare att använda i internationella sammanhang.
80-talet kunde för båtbranschen och Finnboats verksamhet kalla för ”konsolideringens” tid. Man arrangerade
gemensamma montrar på internationella mässor, årligen arrangerades i augusti i Helsingfors en flytande båtutställning
(den första hos SPS år 1978) och hallutställningen i februari,
och man hade ett relativt aktivt samarbete med VTT:s skeppstekniska laboratorium och Sjöfartsverket i frågor rörande båtar och deras säkerhet. Föreningens roll i ICOMIA:s styrelse
och dess olika kommittéer var också relativt stark. Finnboats
25-årsfest arrangerades i Hamburg i samband med EMTECdagarna och alla gäster fick på festmottagningen som gåva
en puukkokniv från Marttiini. Finnairs säkerhetskontroll på
Helsingfors-Vanda var inte alls orolig då förningens sekreterare som handbagage bar ombord på planet 250 knivar!
Verksamheten övergår i förbundsform
Nya vindar började blåsa under slutet av 80-talet, då vi närmade oss det integrerade Europa. ICOMIA:s generalsekreterare föreläste under höstmötet 1988 om de verkningar integreringen i Europa hade för Finlands båtindustri. Samma år
hade Finnboat börjat tilldela varvskännetecken (nutida CIN-
Exportbefrämjandet under 80-talet; verkställande direktör
Bjarne Nordgren och Utrikeshandelsförbundets exportombudsman Henri Syvänen planerar kampanjer år 1982.
kod) åt tillverkarna och förutsåg sålunda den kommande EUlagstiftningen. År 1989 började ICOMIA förbereda ett direktiv
som berörde båtindustrin och direktivutkastet godkändes vid
ICOMIA:s årskongress samma år. För att försäkra sig om att
båtindustrin synpunkter och intressen skulle bättre tagas i beaktande i den nya situationen som rådde beslöt Finnboat att
övergå till en verksamhet i förbundsform. Föreningen extraordinära möte hölls i augusti 1989, de nya föreningarna grundades
1990 och år 1991 befann man sig i en förbundsorganisation.
Om 80-talet betecknades av konsolidering koncentrerade
man sig under 90-talet tämligen starkt på fritidsbåtdirektivet
och ”lanseringen” av det. År 1991 ingick Finnboat ett avtal med
VTT om ett internationellt tekniskt samarbete och standardiseringsarbete. Enligt det representerar VTT både Finnboat och
Finlands båtindustri och bevakar deras intressen internationellt
och informerar regelbundet vårt lands båtindustri om sitt arbete. Vid förbundets årsmöten fick vi under 90-talet höra flera
tiotals föreläsningar om olika standarder, om direktivets innehåll och praktiska betydelse o.s.v. Men visst fanns det annan
verksamhet under 90-talet, den tråkiga recessionen till trots;
år 1991 förverkligade Finnboat på uppdrag av Båtbranschens
Komponentleverantörer rf den första och på grund av recessionen också den enda Båtbranschens Inköpsdag, Finlands
Båtindustriförenings tillbehörstillverkare deltog på en gemensam monter i METS-mässan i Amsterdam, under Düsseldorfs
båtmässa förverkligades den första gemensamma montern
för båttillverkarna utan hjälp av Utrikeshandelsförbundet o.s.v.
I mars 1995 förverkligades under Stockholms båtmässa alla tiders största gemensamma avdelning. Finnboat och
33 företag deltog, totalt 70 båtar. Den gemensamma avdelningen var 4000 kvm stor och totalbudgeten oerhörda 2 Mmk.
Fritidsbåtdirektivet trädde i kraft år 1996 och av den
orsaken inledde Finnboat i samarbete med VTT år 1995 det
sk. FinCE-projektet. Projektet hade som målsättning att skola vårt lands båtvarvs personal att tillägna sig standarderna
och ge handledning i att tillverka båtar i enlighet med EU:s
fritidsbåtdirektiv. Av HIM erhöll man ett stöd om 345 000 mk
för projektet. Med stödet publicerades böckerna Båtbranschens Euro-Guide och Båtindustrins EU-Handbok samt
förverkligades tiotals skolningstillfällen runt om i Finland.
Helsingfors Flytande båtutställning flyttade år 1998 från
NJK:s klubbhamn på Blekholmen till HSK:s klubbhamn på
Drumsö. I den första utställningen hos HSK deltog 82 företag
med 114 båtar och besökarantalet var 10 072 personer. Detta
var 66 % mera än året innan på Flytande hos NJK! Helsingfors
flytande har sedan dess framgångsrikt arrangerats hos HSK
och besökarantalet har hela tiden varit över 10 000 personer.
Under 2000-talet har Finnboats och dess medlemsföreningars verksamhet starkt inriktats på miljöfrågor. Tillsammans
med VTT har man förverkligat Båtbranschens Internationella
Miljöprogram, med Kuusakoski Oy inledde man ett återvinningsprojekt för ur bruk tagna båtar, med Finlands Miljöcentral
gjordes en förhandsutredning om iståndsättningsbehovet av
jordmånen på varvs- och vinterförvaringsområden och med
stöd av Nylands TE-central förverkligades ett projekt för att
utveckla ett kvalitets- och miljöprogram för båtbranschen.
Befrämjandet av båtlivet
Man har satsat ganska mycket under 2000-talet på att befrämja
båtlivet. Oron över båtfolkets stigande medelålder och det falnande båtintresset är gemensam. År 2000 gjordes TV-serien
”Vanavedessä” i tio delar, som visades på Rundradions kanal
TV 2. Testtillfället för småbåtar, Small Boats’ Floating Show,
arrangerades för första gången 2011 i Ritoniemi, Kuopio och
år 2003 gjordes tillsammans med Sjöfartsverket kampanjen
Skönare Till Sjöss, där man under infoevenemang runt om i
södra Finland gav konsumenterna information om båtlivet
och båtlivsmöjligheter. Flera korta båtlivsbefrämjande reklamkampanjer har man genomfört i såväl TV som i dagspressen.
Finnboat har nu under 2010-talet tiotals olika roller. Centralförbundet är såväl båtutställningsarrangör, exportexpert
som mötes- och skolningsansvarig, ibland arrangör av gruppresor, presskontakt och reklamplanerare. Fyra medlemsföreningar har totalt ca 300 medlemsföretag och alla företagsgrupper har sina egna behov. Någonstans behöver man skolning,
annanstans information eller kontraktsmodeller o.s.v. Finnboat
strävar till att svara för alla behov medlemskåren har, allt efter
sin förmåga och resurser. Den viktigaste rollen har dock varit
från och med 1961 – i själva verket redan från år 1946 – att
trygga den finländska båtindustrins och båtbranschens välbefinnande, sköta intressebevakningen samt verka för ett tryggare båtliv. Detta som ledtråd också för de följande 50 åren.
Finnboat 9
1. LIITON ORGANISAATIO
Venealan Keskusliitto Finnboat ry on maamme venealan
teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö. Liiton tehtävänä
on koota alan yritykset saman katon alle ja edistää niiden toimintaa ja tervettä kilpailua sekä edistää veneilyä
ja veneilyn turvallisuutta maassamme.
Finnboatin edeltäjä Båtbyggeriägareföreningen perustettiin
vuonna 1946 turvaamaan sotakorvaustoimituksia Neuvostoliittoon. Suomen Vene- ja moottoriyhdistys aloitti toimintansa
ja merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna 1961 ja liittomuotoiseen organisaatioon siirryttiin vuonna 1991. Vuosi 2011 oli
Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n 50. toimintavuosi.
Liiton ylin päättävä elin on liiton kokous, joka kokoontuu kaksi
kertaa vuodessa. Liiton kokouksessa äänivaltaa käyttävät
yhdistysten liittokokousedustajat, jotka valitaan yhdistysten
omissa vuosikokouksissa.
1.1. Liiton hallitus ja yhdistysten
johtokunnat
Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä, jotka edustavat eri yhdistysten johtokuntia. Hallituksen kokoonpano vuonna 2011 oli:
Kim Örthén
puheenjohtaja
Kaj Gustafsson
1. varapuheenjohtaja
Timo Lampén
2. varapuheenjohtaja
Georg Berger
Johan Carpelan
Ben Fagerström
Juhani Haapaniemi
Samuli Hellemaa
Joni Leeve
Terho Liukkonen
Pekka Paajanen
Jussi Purho
Raimo Sonninen
Esko Syrjäsuo
Kim Tigerstedt
Marine Center Finland Oy
Jäsenyhdistysten johtokunnat toimintavuonna 2011 olivat:
Suomen Veneteollisuusyhdistys ry:
Kaj Gustafsson
Nauticat Yachts Oy
puheenjohtaja
Ben Fagerström
Oy Marino Ab
varapuheenjohtaja
Johan Carpelan
Oy Botnia Marin Ab
Juhani Haapaniemi
Terhitec Oy/Silver-Veneet
Samuli Hellemaa
Wallas-Marin Oy
Raimo Sonninen
Bella-Veneet Oy
Esko Syrjäsuo
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Nauticat Yachts Oy
Oy Rymaco Ab
Oy Telva Ab
Oy Botnia Marin Ab
Oy Marino Ab
Terhitec Oy/Silver-Veneet
Wallas-Marin Oy
Leevene Oy
Konekesko Oy Marine/Termalin
Oy Brandt Ab
J. Purho Oy
Bella-Veneet Oy
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Oy Maritim Ab.
Hallitus kokoontui toimintavuonna kolme kertaa ja hallituksen työvaliokunta kerran. Hallituksen sihteerinä toimii liiton
toimitusjohtaja.
10 Finnboat
Liiton hallitus 2011 vasemmalta Pekka Paajanen, Kim Tigerstedt, Juhani Haapaniemi, Kaj Gustafsson, Ben Fagerström,
Timo Lampén, Raimo Sonninen, Kim Örthén, Georg Berger,
Terho Liukkonen, Samuli Hellemaa, Jussi Purho ja Joni Leeve. Kuvasta puuttuvat Johan Carpelan ja Esko Syrjäsuo.
Sekä varajäsenet:
Anders Kurtén
Jarmo Sundin
Mikael Winqvist
Finngulf Yachts Oy
Terhitec Oy
AMT-Veneet Oy
Venealan Osatoimittajat ry:
Kim Tigerstedt
Oy Maritim Ab
puheenjohtaja
Lars Juslin
Oy Trans-Auto Marin Ab
varapuheenjohtaja
Ari Bragge
Powerduo Oy
Cay Bärlund
Volvo Penta
Jukka Herrala
Sail Tech Oy
Timo Lampén
Oy Rymaco Ab
Anssi Westerlund
Konekesko Oy Marine
Sekä varajäsenet:
Olli Heinonen
Kari Laiho
Oy Brandt Ab
Oy Reichhold Ab
Venealan Kauppiaat ry:
Jussi Purho
J. Purho Oy
puheenjohtaja
Marina Forsström
TG-Marin Oy
varapuheenjohtaja
Lassi Hellman
Hellman Trading Ky
Ville Lehti
Oy Waltic Ab
Antti Mäkitalo
KoneVeneSuni Oy
Risto Paronen
Motomarine Oy
Jouko Viljamaa
Venepori Oy
Sekä varajäsenet:
Erkki Kaurinkoski
Maria Palin
Suomen
Veneteollisuusyhdistys ry
puheenjohtaja
Kaj Gustafsson
Nauticat Yachts Oy
Aquantum Oy
Telva Marine Oy
Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistys ry:
Joni Leeve
Leevene Oy
puheenjohtaja
Karl-Johan Janhonen Emsalö Båtupplag Ab
varapuheenjohtaja
Sixten Heinonen
Dalsbruks Båtservice Ab
Aulis Meri
Satavan Venepalvelu Oy
Ari Pietarila
Top-Boat Oy
Pekka Sillanpää
Vikom Marina Oy
Sekä varajäsenet:
Pekka Kosunen
Martin Rosenstedt
Liiton hallitus
puheenjohtaja
Kim Örthén
Marine Center Finland Oy
Venealan Osatoimittajat ry
puheenjohtaja
Kim Tigerstedt
Oy Maritim Ab
Hopeasalmen Telakka Oy
M-Yachts Oy.
1.2. Toimisto
Finnboatin toimitusjohtaja on Jouko Huju, liiton toimistopäällikkö on Lena Mickelsson-Ouru ja liiton toimistosihteeri on
Katja Simola.
Liiton toimiston
henkilökunta
vasemmalta
Jouko Huju, Lena
Mickelsson-Ouru
ja Katja Simola.
Venealan Kauppiaat ry
puheenjohtaja
Jussi Purho
J. Purho Oy
Venealan Telakka- ja
korjaamoyhdistys ry
puheenjohtaja
Joni Leeve
Leevene Oy
Finnboat 11
2. TILANNEKATSAUS
hallitsevat edelleen purjevenemarkkinoita niiden osuuden
ollessa 93 % myynnistä. Eniten purjeveneitä myytiin kokoluokassa 34 - 40 jalkaa (43 venettä).
2.1. Veneala
Venevienti
43 % Finnboatin jäsenkunnasta arvioi liikevaihtojen nousevan edelleen vuonna 2012 ja henkilöstöä aikoo lisätä
13 % yrityksistä. Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto
vuonna 2011 (alv 0 %, valmistus- ja maahantuontihinnoin
laskettuna) oli 548,5 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen
8,9 %.
Veneviennin laskutuksen arvo vuonna 2011 oli yrityksiltä
saadun tiedon mukaan 184,0 milj. euroa, jossa muutosta
vuoteen 2010 verrattuna oli +14,5 %. Viennin osuus veneteollisuutemme kokonaistuotannosta nousi hieman vuonna
2011 ja oli 64,4 %. Vientilaskutuksesta purjeveneiden osuus
vuonna 2011 oli 36 %.
Kotimaan venemyynti
Kotimaan venekaupan liikevaihto nousi vuonna 2011 ja päätyi
131,3 milj. euroon (+5,9 %). Pien- ja moottoriveneiden tukkutoimitustilastojen valossa kappalemääräisesti tilanne näyttää
seuraavalta:
Venevientitilasto vuonna 2011 kymmenen suurimman maan
osalta näyttää seuraavalta:
Maa
Kpl
milj. euro
alle 6 m
6-8 m
8-10 m
yli 10 m
Iso-Britannia
Ruotsi
Norja
Malta
Venäjä
Brittiläiset Neitsytsaaret
Saksa
Italia
Ranska
USA
72
2274
2753
1
583
1
276
6
63
12
63,9
45,5
38,6
15,4
14,6
12,0
4,0
3,8
3,4
2,7
7621
672
89
30
(-3,9 %)
(+3,0 %)
(-9,0 %)
(-16,6 %)
Tilastot koskevat Finnboatin pien- ja moottorivenetilastointiin
osallistuvia valmistajia.
Purjeveneiden kokonaismyynti Suomessa (yli 20 jalkaa)
yrityksiltä saatujen tietojen mukaan päätyi 90 veneeseen,
joka on 15,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Tuontiveneet
(+296 %)
(-16,9 %)
(+4,4 %)
(+172,7 %)
(-8,9 %)
(-64,0 %)
(+41,7 %)
(+509 %)
Finnboat-jäsenten liikevaihdot 1989–2011
700
650
600
550
500
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
89
12 Finnboat
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
00
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10 11
Yli miljoonan euron vientimaita ovat lisäksi olleet Intia,
Espanja, Kreikka ja Sveitsi. Kaikkiaan veneitä oli em. aikana
viety 46 eri maahan 6812 kpl (+39,7 %).
Finnboatin jäsenyritysten liikevaihdot vuonna 2011 (milj.
euroa, alv 0 %) sektoreittain (valmistaja- ja maahantuojahinnoin)
Venetuonti
Kotimaa
131,3 (+5,9 %)
66,2 (+3,7 % )
101,6 (+7,1 %)
26,0 (-8,2 %)
325,1 (+4,5 %)
Vienti
184,0 (+14,5 %)
20,8 (+89,3 %)
17,8 (-10,6 %)
0,7 (-33,6 %)
223,4 (+15,9 %)
Venetuonnin kokonaisarvo vuonna 2011 oli 42,9 milj. euroa
(+79,7 %). Tästä tilastosta on kaikki alle 840 euroa maksavat
veneet jätetty pois. Tuontitilasto kuuden suurimman maan
2011 näyttää seuraavalta:
Veneet
Moottorit
Varusteet
Palvelut ym.
Yhteensä
Maa
Kpl
milj. euro
KOKO ALA YHTEENSÄ 548,5 milj. euroa (+8,9 %).
Iso-Britannia
Ranska
Venäjä
Ruotsi
Puola
USA
67
49
29
135
246
245
15,1 (+195 %)
5,7 (+85,8 %)
2,3 (+554 %)
2,1 (-44,3 %)
1,8 (+281 %)
1,8 (-8,8 %)
Alan näkymät vuodelle 2012
Kaikkiaan vuonna 2011 veneitä tuotiin (sis.ilmatäytteiset
veneet) yhteensä 1941 kpl.
Finnboat kysyi tammikuun alussa jäsenistöltään yritysten
liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia suunnitelmia vuonna
2012.
Liikevaihto
pienempi kuin 2011
sama kuin 2011
suurempi kuin 2011
2012
14 %
43 %
43 %
edellinen vuosi
(6 %)
(64 %)
(30 %)
Henkilöstö
pienempi kuin 2011
sama kuin 2011
suurempi kuin 2011
2012
11 %
76 %
13 %
edellinen vuosi
(6 %)
(64 %)
(30 %)
Perämoottorien tukkutoimitukset
Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin vuonna 2011
yhteensä 35 490 perämoottoria (+43,1 %). Kotimaahan
näistä toimitettiin 17 643 konetta (suomalaiset maahantuojat
vievät koneita edelleen mm. Venäjälle ja Baltiaan). Tässä
on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 16,4 %. Kokoluokkajakaumassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suurin
kokoluokka on alle 15 hv perämoottorit, joiden osuus kokonaisuudesta on yli 60 %.
Henkilöstön lomautuksia on toteutettu 19 %:ssa vastanneista
yrityksistä.
Kun tarkastellaan perämoottorimyyntiä talousalueittain on
Uusimaa (sis. Helsinki) edelleen suurin (3299 konetta) ja sitä
seuraavat Varsinais-Suomi (1743) ja Etelä-Karjala (1637).
Pienin alue oli Keski-Pohjanmaa (153).
Suomalaisten maahantuojien kautta toimitettiin
35 490 perämoottoria. Kotimaahan näistä toimitettiin 17 643 konetta.
Finnboat 13
14 Finnboat
2.2. Tekninen yhteistyö ja tuotekehittely
2.3. Tilastointi ja markkinaraportointi
Kansainvälistä teknistä yhteistyötä jatkettiin VTT:n kanssa
27.9.1991 tehdyn ja 12.2.2010 päivitetyn sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan VTT edustaa liittoa ja veneteollisuutta ja valvoo sen etuja ICOMIA:n teknisessä komiteassa
sekä ISO TC188 Small Craft – työryhmissä, vastaa työn
kattavasta seurannasta ja tiedottaa työskentelystään jäsenyhdistysten jäsenille vuosikokouksissa sekä muulloin tarpeen
vaatiessa.
Liitto on jäsenpalveluna yhdistyksille toimintavuoden aikana
laatinut seuraavat tilastot ja markkinaraportit:
Veneteollisuusyhdistyksen toimeksiannosta vuonna 1998
perustettu Kansallinen Tekninen Komitea kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa yhdistettynä Tekesin Veneohjelman Venetekniikkapäiviin 21.9. ja 29.11.2011. Komitean
jäseninä on veneteollisuuden edustajia sekä edustajat
VTT:ltä ja Liikenteen turvallisuusvirastosta. Kansallisen Teknisen Komitean tarkoituksena on kommentoida ja antaa toimintaohjeita liitolle sekä VTT:n edustajille näiden edustaessa
veneteollisuutta kansainvälisessä teknisessä yhteistyössä
(ks. edellinen kappale).
• yhteenvedot venevientitilastoista kuukausittain ja vuosiyhteenvedot
• yhteenvedot venetuontitilastoista kuukausittain ja vuosiyhteenvedot
• moottori- ja pienveneiden valmistus- ja myyntitilasto kuukausittain ja vuosiyhteenvedot (Suomen Veneteollisuusyhdistys ry)
• purjeveneiden valmistus, maahantuonti ja myynti, vuosiyhteenveto
• moottoreiden tukkutoimitustilastojen yhteenvedot kuukausittain, talousalueittainen neljännesvuosittain, vuosiyhteenvedot ja mallivuositilastot (Venealan Osatoimittajat ry)
• vesijettien kotimaanmyynti- ja vientitilasto neljännesvuosittain ja vuosiyhteenveto (Venealan Osatoimittajat ry)
• vene-elektroniikan tukkutoimitustilasto neljännesvuosittain
ja vuosiyhteenveto (Venealan Osatoimittajat ry)
• kansainvälinen lehdistökartoitus
• veneteollisuuden suhdannekysely (Suomen Veneteollisuusyhdistys ry)
• vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomessa kuukausittain
• autoalan ensirekisteröintitilasto kuukausittain ja vuosiyhteenveto
• venealan tilastointi ja markkinaraportointi ICOMIA:lle.
Markku Hentinen,
VTT Expert Services Oy.
Kuva Sirpa Posti
Finnboat 15
3. YHTEYDENPITO JÄRJESTÖIHIN
JA VIRANOMAISIIN
3.1. Yhteisöjäsenyydet
• Liitto on Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin jäsen.
(inflatable boats), WG3 (man overboard), WG 5 (engine
systems), WG16 (LPG-systems), WG10 (electrical systems),
WG18 (scantlings), WG20 (windows, portlights and hatches)
sekä WG21 (watertight and quick-draining cockpits). Varsinkin vedenpitävyyteen ja vakavuuteen liittyen on tehty runsaasti valmistelutyötä. Tästä merkittävä osa liittyy Sipoossa
sattuneen veneonnettomuuden asianmukaiseen raportointiin
ISO-työryhmissä.
• Liitto on Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin jäsen.
• Liitto on amerikkalaisen sisarjärjestön National Marine
Manufacturers’ Association’in jäsen.
• Finnboat News on Aikakauslehtien Liiton jäsen.
• Toimitusjohtaja on IMCI:n (International Marine Certification
Institute) johtokunnan jäsen.
• Toimistopäällikkö on Veneilytoimittajat ry –yhdistyksen
johtokunnan sihteeri.
3.2. ICOMIA (International Council of
Marine Industry Associations)
Finnboat on aktiivisesti mukana alan
kansainvälisen kattojärjestön ICOMIAn toiminnassa. Toimitusjohtaja Jouko Huju on
ICOMIAn tilastokomitean, External Affairskomitean sekä Boat Shows -komitean
jäsen. Markku Hentinen, VTT, edustaa
Suomen veneteollisuutta ICOMIA:n teknisessä komiteassa ja
ympäristökomiteassa.
Liiton toimitusjohtaja valittiin ICOMIAn hallituksen jäseneksi
kesäkuussa Rotterdamissa. Hän osallistui järjestön hallituksen kokoukseen Rotterdamissa 10.6, Brysselissä 15.9. sekä
Amsterdamissa 15.11. ICOMIAn toimintaan ja tavoitteisiin voi
tutustua osoitteessa www.icomia.com
ICOMIA/IFBSO –kongressissa Rotterdamissa 8.-12.6. liittoa
edustivat Jouko Huju ja Markku Hentinen. Amsterdamissa
ICOMIA:n kokouksessa 16.11. Finnboatia edusti Jouko Huju.
Markku Hentinen osallistui ICOMIA:n teknisen komitean
kokouksiin Düsseldorfissa 25.1., Rotterdamissa 9.6. ja Amsterdamissa 16.11. sekä ympäristökomitean kokoukseen 8.6.
Rotterdamissa ja 15.11. Amsterdamissa. Karl-Johan Furustam
osallistui ISO TC-188 Small Craft standardointityöryhmien
kokouksiin Düsseldorfissa 24-26.1: (WG 4 Engine systems,
WG 3 ja WG20 Joint meeting, WG 21 Watertight and Quick
draining cockpits), Pariisissa 27-31.6. (Electrical installations,
WG 3, WG20 ja WG21 Joint meeting, WG18 Scantlings,
sekä Plenary meeting), ja Amsterdamissa 14-18.11 (WG2
16 Finnboat
3.3. ELMIF (European Leisure Marine
Industries Federation)
Uusi Euroopan veneteollisuuden yhteen kokoava järjestö – viralliselta nimeltään European
Leisure Marine Industries Federation - perustettiin Lissabonissa kesäkuussa 2009. Jäseniä
on kaikkiaan 17 EU-maasta ja organisaation
ensisijainen tavoite on huolehtia laajamittaisesti eurooppalaisen alan edunvalvonnasta
Brysselissä. Organisaatio käyttää työnimeä
European Boating Industry.
Toimitusjohtaja on European Boating Industryn hallituksen
jäsen. Hän osallistui hallituksen kokouksiin 24.1. Düsseldorfissa, 29.3. Pariisissa, 10.6. Rotterdamissa sekä 15.11.
Amsterdamissa. EBIn toimintaan ja tavoitteisiin voi tutustua
osoitteessa www.europeanboatingindustry.eu
3.4. Merenkulkualan neuvottelukunta
Liikenne ja viestintäministeriö on asettanut toimikaudeksi
1.6.2010 - 31.5.2013 laajan Merenkulkualan Neuvottelukunnan. Liitto on aktiivisesti mukana tämän neuvottelukunnan
veneilyjaoksessa.
Merenkulun neuvottelukunnan tehtävänä on:
1) seurata merenkulun alalla tapahtuvaa kehitystä sekä
tehdä aloitteita ja esityksiä merenkulkuun liittyvistä kysymyksistä,
2) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja merenkulun lainsäädännön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä,
3) tehdä esityksiä merenkulun turvallisuuden lisäämiseksi,
4) seurata kansainvälisiä merenkulkuasioita, erityisesti
EU:ssa tapahtuvaa kehitystä,
5) edistää merenkulkualalla toimivien yritysten ja laitosten
sekä valtion viranomaisten välistä yhteistoimintaa sekä
6) käsitellä muita ministeriön neuvottelukunnalle antamia
merenkulkuun liittyviä asioita sekä antaa lausuntoja muista
toimialaansa kuuluvista asioista.
Merenkulkualan neuvottelukunnassa, sen veneilyjaoksessa
Finnboatia edustaa toimitusjohtaja Jouko Huju.
3.5. Eduskunnan veneily- ja
vesistöjensuojeluryhmä
Eduskunnan veneily- ja vesistöjensuojeluryhmän jäsenet
ovat kaikki kansanedustajia. Liitto on yhteydessä sekä ryhmään että yksittäisiin kansanedustajiin asioissa, jotka koskevat venealan kauppaa ja teollisuutta ja veneilyn turvallisuutta
yleensä.
3.6. Meriklusterin Strateginen Ohjausryhmä
Liiton toimitusjohtaja on jäsenenä meriklusterin strategisessa ohjausryhmässä. Meriklusteri on yksi valtion osaamiskeskusohjelman kolmestatoista klusterista. Ohjelman
lähtökohtana on elinkeinoelämän ja tutkimuksen välinen
toimiva alueellinen yhteistyö sekä kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää
alueiden huippuosaamista ja innovatiivisuutta ja levittää sitä
klustereiden toimijoiden käyttöön kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden
aikana useita kertoja.
4. NÄYTTELYTOIMINTA
4.1. Vene 11 Båt
Finnboat on Helsingin Kansainvälisten Venemessujen
toimeksiantaja. Sopimus venemessujen järjestämisestä Helsingissä vuosina 2012-2016 allekirjoitettiin joulukuussa 2009.
Vene 11 Båt järjestettiin 11.-20.2.2011. Näyttelyn pinta-ala
oli 24 306 m2. Suoria näytteilleasettajia oli 338. Messuihin
tutustui yhteensä 78 106 kävijää.
Näyttelytoimikunnan kokoonpano oli seuraava:
kerhosatamassa Lauttasaaren Vattuniemessä. Näyttelyn
markkinointi aloitettiin helmikuussa Helsingin venemessujen
yhteydessä messuesittein ja tiedottein. Kyseessä oli 34. Finnboatin järjestämä uiva venenäyttely Helsingissä. Liitolla on
voimassa oleva sopimus uivan venenäyttelyn järjestämisestä
HSK:lla vuosina 2012-2016.
Mukana näyttelyssä oli 158 yritystä. Veneitä oli 282 ja maasekä tarvikeosastoja 2687 m2. Kävijämäärä oli yhteensä 14
340. Levikintarkastus Oy tarkasti näyttelyä koskevat tiedot.
Finnboatin jäsenyhdistyksiin kuuluvat yritykset saivat paikanvuokrista 25% jäsenalennuksen.
Näyttelytyöryhmän kokoonpano oli seuraava:
Björn Ekroth
Björn Fagerholm
Timo Nurmilaukas
Jouko Huju
Lena Mickelsson-Ouru
Katja Simola
Kim Örthén
HSK ry
HSK ry
HSK ry
Finnboat ry
Finnboat ry
Finnboat ry
Finnboat ry.
Yhteistyössä Mosaic Productions Oy:n kanssa tehtiin Helsingin Uivalle venenäyttelylle omat internet-sivut, jotka ovat nyt
osoitteessa www.uiva.fi Jatkossa kaikki ilmoittautumiset ja
palvelutilaukset sekä mm. sijoittelukartat näyttelyyn tehdään
sähköisesti ja myös kaikki Uivaan liittyvä tiedotus ja markkinointi hoidetaan tätä kautta.
Helsingin uivan venenäyttelyn
näyttelyluettelo tehtiin yhteistyössä Venemestari-lehden kanssa.
Luettelo jaettiin Venemestari-lehden
ilmoitusliitteenä tilaajille ja se oli veloituksetta jaossa näyttelyalueella.
Kim Örthén
Finnboat ry
puheenjohtaja
Georg Berger
Finnboat ry/Kauppiaat
Kaj Gustafsson
Finnboat ry/Teollisuus
Jouko Huju
Finnboat ry
Pentti Kivinen
Suomen Messut
Lena Mickelsson-Ouru Finnboat ry
Kim Tigerstedt Finnboat ry/Osatoimittajat
Håkan Löfgren
Suomen Messut
sihteeri.
Helsingin kansainväliset venemessut on IFBSO:n (International Federation of Boat
Show Organisers) jäsen.
4.2. Uiva 2011 Flytande
Liitto järjesti Helsingin Uivan Venenäyttelyn 18.-21.8. HSK:n
Finnboat 17
18 Finnboat
4.3. Kansainväliset näyttelyt
Suomen Veneteollisuusyhdistyksen toimeksiannosta liitto
anoi jälleen vienninedistämistukea yhteisosastojen toteuttamista varten kansainvälisillä venemessuilla sekä muiden
vienninedistämistoimenpiteiden toteutukseen. Vuoden 2011
alusta kansainvälistymistuki venemessuihin myönnetään
Hämeen ELY-keskuksesta Lahdesta ja muihin kansainvälistymishankkeisiin vanhaan tapaan Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Kertomusvuonna toteutettavia tapahtumia varten Hämeen
ELY-keskus myönsi liitolle vienninedistämistukea yhteensä
962 600 euroa. Liiton toimistopäällikkö vastaa tapahtumakohtaisten messukustannusten tilityksistä ministeriölle ja
ELY-keskukselle ja edelleen saadun tuen maksamisesta yrityksille. Pk-yrityksille myönnetty tuki oli 50% (tuki näyttelyjen
paikanvuokriin 75%) ja ns. isoille yrityksille 25% toteutuneista
kustannuksista.
Suoran tuen avulla toteutettiin seuraavat vienninedistämistapahtumat:
• London International Boat Show 7.-16.1.
(5 yritystä, kustannukset 99 071 eur)
• Boot/Düsseldorf 22.-30.1
(14 yritystä, kustannukset 259 318 eur)
• Svenska Internationella Båtmässa/Göteborg 4.-13.2.
(8 yritystä, kustannukset 140 348 eur)
• Moscow Boat Show 22.-27.2.
(4 yritystä, kustannukset 64 227 eur)
• Allt för Sjön/Tukholma 4.-13.3.
(14 yritystä, kustannukset 328 415 eur)
• Copenhagen International Boat Show 11.-13.&17.-20.3.
(5 yritystä, kustannukset 38 259 eur)
• Sjöen for Alle/Oslo 18.-27.3.
(7 yritystä, kustannukset 167 431 eur)
• Veneteollisuuden yhteisvientiesite 2011-2012
(58 yritystä, kustannukset 10 435 eur)
• Markkinatutkimusmatka Shanghai 14.-19.4.
(5 yritystä, kustannukset 13 211 eur)
• Markkinatutkimusmatka Puola 30.5.-2.6.
(14 yritystä, kustannukset 16 738 eur)
• Båter i Sjöen/Oslo 1.-4.9.
(9 yritystä, kustannukset 59 838 eur)
• Allt på Sjön/Tukholma 2.-4.9.
(10 yritystä, kustannukset 31 401 eur)
• Southampton International Boat Show 16.-25.9.
(8 yritystä, kustannukset 128 569 eur)
• Grand Pavois de la Rochelle 14.-19.9.
(4 yritystä, kustannukset 31 154 eur)
• Interboot/Friedrichshafen 17.-25.9.
(4 yritystä, kustannukset 42 247 eur)
• Hanseboot/Hampuri 29.10.-6.11.
(10 yritystä, kustannukset 180 094 eur)
• Scandinavian Boat Show/Tukholma 9.-13.11.
(5 yritystä, kustannukset 62 896 eur)
• METS/Amsterdam 15.-17.11.
(10 yritystä, kustannukset 78 713 eur)
• Markkinatutkimus- ja seminaarimatka IBEX/USA 15.-23.10.
(7 yritystä, kustannukset 21 626 eur).
Kansainvälisissä näyttelyissä jäsenkunnan käytössä ovat
yhteiset ”Proudly made in Finland” -vientisomisteet.
4.4. KV-Foorumi
Finnboatin aloitteesta perustettiin keväällä 2009 keskustelu–
ja vaikuttajaryhmä, joka koostuu Työ- ja elinkeinoministeriön
toimialakohtaisia kansainvälistymistukia saavista organisaatioista. Ryhmän tavoitteena on muodostaa yhtenäinen
kansainvälistymistukea käyttävien yhteisöjen kanta tukien
myöntämisestä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Ryhmä
haluaa myös olla mukana tuen käyttöön liittyvässä tuotekehityksessä. Ryhmään kuuluu noin 20 organisaatiota mukaan
lukien mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknologiateollisuus, Finpro ry, Suomalais-venäläinen Kauppakamari ja
joukko yksityisiä alan yrityksiä. Keskusliitolla ja Suomen
Veneteollisuusyhdistyksellä on ollut vahva rooli ministeriön ja
KV-Foorumin välisissä neuvotteluissa.
11 Finnboatin jäsenyritysten edustajaa tutustui 15.-22.10.
järjestetyllä matkalla METS-messuja vastaavaan amerikkalaiseen IBEX-tapahtumaan (International BoatBuilders’
Exhibition & Conference) ja sen tarjontaan Louisvillessa
Kentuckyssa. Kuvassa Finnboat-delegaatio Dolly Partonin
patsaan luona Pigeon Forgessa.
Finnboat 19
5. KOTIMAAN MARKKINOINNIN
EDISTÄMINEN
5.1. Painetut sopimuslomakkeet
liiton pääasiallinen rahoitusyhteistyökumppani 1.5.2010 alkaen. Sopimuksen mukaan pankki tarjoaa liiton jäsenyrityksille
monipuolisia rahoituspalveluja ja Finnboatin jäsenyritykset
saavat yleisiä markkinoita edullisemmat luottoehdot vuosittain erikseen sovittavina kampanja-aikoina.
Jäsenkunnan käytössä ovat seuraavat liiton toimeksiannosta
laaditut lomakkeet ja asiakirjat:
• Finnboat-Takuu (myös ruotsinkielisenä)
• Venekaupan myyntiehdot (myös ruotsinkielisenä)
• Sopimusehdot Finnboat-Takuun mukaisista toimittajan ja
jälleenmyyjän välisistä velvollisuuksista sekä toimittajan
viivästysvastuusta (myös ruotsin-, englannin- ja saksankielisenä)
• Veneveistämön Laatukäsikirja, mallikansio teollisuuden
käyttöön
• Veneiden, moottoreiden ja niiden osien korjausehdot (myös
ruotsinkielisenä)
• Omistajan Käsikirja, mallikansio (myös ruotsin-, englanninja saksankielisenä)
• Sopimusmalli valmistaja-jälleenmyyjä (myös ruotsin-, englannin- ja saksankielisenä)
• Sopimusmalli valmistaja-agentti (myös ruotsin-, englanninja saksankielisenä)
• Yleiset veneenvuokrausehdot (myös ruotsinkielisenä).
5.4. Koulutus
Käytössä olevat lomakkeet ja asiakirjat ovat kuluttaja-asiamiehen hyväksymiä niiltä osin, kun ne koskevat kuluttajakauppaa. Finnboat Takuu, Veneiden myyntiehdot ja Veneiden, moottoreiden ja niiden osien korjausehdot vastaavat
nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja kuluttajansuojalakia. Osa
lomakkeista on ladattavissa liiton internet-sivulta www.
finnboat.fi
Finnboatin jäsenyritysten yritysjohtajat hakivat oppia
johtamiseen ja yritystensä kehittämiseen TAKK:n ja liiton
järjestämästä johtamisvalmennuksesta, joka aloitettiin 2009.
Laatuaan ensimmäisen venealan yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti 16 alan yrittäjää ja yritysjohtajaa.
Päätöstilaisuus pidettiin Tampereella 6.6.
Sähköinen kaupankäynti on voimakkaassa kasvussa myös
venealalla. Tämän vuoksi liitto laati juristiensa avustuksella
jäsenyritysten käyttöön omat verkkokauppaa koskevat myyntiehdot. Ehdot löytyvät Finnboatin nettisivulta.
5.2. Sähköiset Venealan
Myyntisopimuslomakkeet
Finnboatin ja vaasalaisen ohjelmistotalo DL Software Oy:n
yhteistyösopimuksen mukaan Finnboatin jäsenistöllä on
käytettävissä oma venekaupan tietojärjestelmäratkaisu. DL
Prime Finnboat Edition -ohjelmisto perustuu yrityksen aikaisemmin kehittämään omaan sovellukseen ja siihen on yhdistetty aikaisempina vuosina jäsenkunnan käytössä olleen
Finnboatin Venemyynnin lomakeohjelman kaikki lomakkeet.
5.3. Finnboat-Venerahoitus
30.4.2010 tehdyn sopimuksen mukaan Nordea Rahoitus on
20 Finnboat
Venealan Telakka- ja Korjaamoyhdistyksen toimeksiannosta järjestettiin Helsingin venemessujen yhteydessä 14.2.
kymmenes Suuri Korjaamopäivä, jonka aikana alan yrittäjille
opetettiin käytännön esimerkkien avulla veneiden ja moottoreiden korjaus-, telakointi- ja huoltotoimenpiteisiin liittyviä
ajankohtaisia asioita. Korjaamopäivän osallistujia oli yhteensä 63 henkilöä.
Yhteistyötä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa
jatkettiin toimintavuoden aikana ns. Finnboat-akatemian
muodossa. Kyseessä on yksinomaan venealalle räätälöity
opetusohjelma, jossa on erilaisia koulutuskokonaisuuksia vene- ja moottoritekniikkaan sekä –huoltoihin liittyvistä asioista
ja erikseen oma ohjelmansa yritystoiminnan kehittämisestä,
oman yrityksen johtamisesta jne. Opetusohjelmassa oli
toimintavuoden aikana useita kymmeniä yhden ja/tai kahden
päivän koulutuskokonaisuuksia.
5.5. Rannat puhtaiksi
Käytöstä poistettujen veneiden kierrätysprojektia jatkettiin
yhteistyössä Kuusakoski Oy:n kanssa edelleen. Kuluttajilla
on mahdollisuus jättää käytöstä poistetut veneensä erikseen
määrättyihin Kuusakoski Oy:n vastaanottopisteisiin maksamalla pieni kierrätysmaksu. Tavoitteena on aikaansaada
pysyvä käytöstä poistettujen veneiden kierrätysjärjestelmä,
jossa myös vähittäiskauppa olisi tiiviisti mukana.
5.6. Vene-ohjelma 2008-2011
Marraskuussa 2007 aloitettu venealan
kehitysohjelma jatkui. Vuoden 2011 loppuun
mennessä oli valmiina neljäntoista julkisen tutkimusprojektin tulokset. Ohjelman
pääasiallisena rahoittajana toimii TEKES.
Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan yritysten
kehittämis- ja toimintakulttuuriin, verkottumiseen sekä erikoistumiseen.
Tekesin Vene-ohjelman vuosiseminaari järjestettiin 23.3.
Tampereella. Tilaisuuteen osallistui n. 140 kuulijaa. Lisäksi
järjestettiin tulosten jalkauttamiseksi kaksi Venetekniikkapäivää. Näistä ensimmäinen käsitteli laitteita ja järjestelmiä
ja se pidettiin Helsingissä Metropolia-AMK:ssa. Toinen piti
sisällään suunnitteluun, tuotantoon ja materiaaleihin liittyviä
aiheita. Seminaari pidettiin Pietarsaaressa Optiman tiloissa.
Lisäksi Vene-ohjelmasta informoitiin mm. liiton syyskokouksessa, Finnboat Newsissä ja sähköisissä uutiskirjeissä.
Vene-ohjelman vuosijulkaisuun koottiin yhteenvedot käynnissä olevista tutkimusprojekteista.
Vene-ohjelman koordinaattorina toimi VTT kiinteässä yhteistyössä Finnboatin kanssa. Ohjelmalla on aktiiviset www-sivut
www.tekes.fi/vene. Finnboatin toimitusjohtaja on Vene-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja. Johtoryhmän muut jäsenet
vuonna 2011 olivat Kaj Gustafsson/Nauticat Yachts Oy, Kim
Örthén/Marine Center Oy, Juhani Haapaniemi/TerhiTec Oy
Silver-Veneet, Pauli Immonen/Mobimar Oy, Raimo Sonninen/
Bella-Veneet Oy, Mikael Still/Ahola Transport Oy, Lauri AlaOpas/TEKES ja ohjelman päällikkö Matti Evola/TEKES.
5.7. Ryhmävakuutus venealan
kauppiaille ja telakoille
Finnboatin ja AON Monia Oy:n yhteistyössä veneliikkeille
ja telakoille räätälöimää kattavaa vakuutuspakettia alettiin
tarjota jäsenyrityksille keväällä 2007. Kertomusvuonna nämä
vakuutukset siirtyivät Fennialle, joka jatkoi vakuutuspakettien
markkinointia jäsenyrityksille. Tämän hankkeen myötä on tarkoitus parantaa alan toimintaedellytyksiä siirtämällä keskeiset riskit vakuutusyhtiöille ja yhdistää alan riskienhallinta.
Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju allekirjoitti yhteistyösopimuksen Fennian aluejohtaja Nina Kålan ja asiakaspäällikkö Jussi Karjalaisen kanssa.
5.8. Nettivene
Venealan Kauppiaat ry:n toimeksiannosta Finnboat ja Otavamedia
allekirjoittivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen nettiyhteistyöstä venekaupassa. Liiton niiden jäsenyritysten, jotka ovat
nettivene.com-asiakkaita, palvelupakettiin saatiin sopimuksen
kautta kustannuksitta kaksi uutta kokonaisuutta; osoitteen
nettivene.com sisällä on Finnboat-kauppiaiden oma ”Kauppiaspörssi”, joka näkyy vain palveluun mukaan rekisteröityneillä
kauppiailla. Sen avulla voidaan tehokkaasti hoitaa kauppiaiden välistä sisäistä kauppaa. Tarjotuista veneistä näkyvät
nettohinnat. Toisena elementtinä mukaan tuli ns. hinnoittelutyökalu. Tämä työkalu kerää kumulatiivisesti toteutuneet
kaupat ja sieltä saadaan merkki/tyyppi/vuosimalli/alue-kohtaisesti toteutuneiden kauppojen lopulliset hinnat. Molemmat
jäsenedut ovat olleet yritysten aktiivisessa käytössä.
6. VENEILYN EDISTÄMINEN
6.1. Veneilyn Aapinen
Veneilyn Aapisesta ei kertomusvuonna otettu uusintapainosta. Liitto jakoi Aapisia veloituksetta suoraan kuluttajille ja
omakustannushintaan viranomaisille, yrityksille, pursiseuroille jne. Veneilyn Aapista on vuosina 1973-1975 ja 19832010 painettu yhteensä 730.500 kpl suomeksi ja 115.000 kpl
ruotsiksi.
6.2. Rantavedestä ulapalle
Yhteistyössä Suomen Messujen ja Suomen Purjehdus ja
Veneilyn kanssa toteutettiin helmikuussa jo 17. kerran peruskoulun ala-asteelle suunnattu veneilynedistämistempaus.
Koululuokkia opettajineen kutsuttiin kolmena arkipäivänä
tutustumaan Helsingin venemessuihin, missä oppilaille
annettiin opastetun kiertokäynnin aikana veneilyyn ja sen
turvallisuuteen liittyviä tietoiskuja. Tutustumiskäynteihin Vene
11 Båt –messuille osallistui 9 peruskoululuokkaa, yhteensä
166 oppilasta.
Finnboat 21
6.3. Valmistaudu veneilykauteen
7. SUHDETOIMINTA
Liiton kustantamana toteutettiin huhtikuussa ”Valmistaudu
veneilykauteen” –tunnuksella radio- ja lehti-ilmoituskampanja.
Mainosten avulla ohjattiin ihmisiä liiton internet-sivulle ja sieltä edelleen yksittäisten jäsenyritysten palvelimiin tavoitteena
herättää kuluttajat tekemään hankintoja veneilykaudeksi
hyvissä ajoin.
7.1. Tunnustuspalkinto
Radiokampanjaa jatkettiin syksyllä, jolloin mainoksen viestinä
oli, että hankinnat veneeseen tulevaa kautta varten kannattaa tehdä nyt. Kuten keväällä, tämäkin kampanja toteutettiin
kokonaan liiton varoilla.
6.4. Tutkimushankkeet
Toimintavuonna ei myönnetty tunnustuspalkintoa. Finnboatin
tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 1985, yhteensä 16
kertaa.
7.2. Markkinatutkimusmatkat
Suomen Veneteollisuusyhdistyksen edustajat tutustuivat
Shanghain venemessuihin ja viiteen paikalliseen venealan
yritykseen toimitusjohtajan vetämällä matkalla 14.-19.4. Matkaan osallistui yhteensä 15 jäsenyritysten edustajaa.
Liitto on mukana rahoittamassa kahta Vene-ohjelman (ks.
kappale 5.6.) yleistä tutkimushanketta.
Veneteollisuusyhdistyksen 26 hengen delegaatio kävi
tutustumassa Puolan veneteollisuuteen 30.5.-2.6. Matkalla
tutustuttiin 9 yrityksen toimintaan.
Visio 2025 jatkohankkeen tavoitteena on löytää uusia kohderyhmiä, joita merellinen harrastus houkuttelee sekä kartoittaa
niitä toiveita ja tarpeita, joita uusilla veneilijöillä on. Näiden
avulla visioidaan, miltä tulevaisuuden venepalvelujen ja niihin
liittyvän liiketoiminnan tulisi näyttää.
11 Suomen Veneteollisuusyhdistyksen edustajaa osallistui
15.-22.10. järjestetyllä matkalla METS-messuja vastaavaan amerikkalaiseen IBEX-seminaariin ja sen tarjontaan
Louisvillessä Kentuckyssa. Seminaarin jälkeen ryhmä vieraili
neljässä venetehtaassa Tennesseessä Knoxvillen alueella.
Open Wave -projektin avulla pyritään tukemaan yritysten
käyttäjä- ja markkinalähtöisyyttä sekä muotoilun ja teknologiaennakoinnin hyödyntämistä tuotekehityksessä. Keskeisenä tuloksena on avoimen innovoinnin toimintamalli tulevaisuuden tuote- ja palvelumahdollisuuksien tunnistamiseen
venealalla. Toimintamallissa yhdistyvät muotoilun, markkinoinnin ja tekniikan näkökulmat. Projekti valmistuu vuoden
2012 lopulla.
Venealan Telakka- ja korjaamoyhdistyksen ryhmä tutustui
Ruotsin länsirannikon venetelakoihin liiton toimistopäällikön
vetämällä markkinatutkimusmatkalla 24.-25.10. Matkaan
osallistui yhteensä 24 jäsenyritysten edustajaa.
Uusille potentiaalisille veneilijäryhmille kehitettyjä konsepteja syntyi Vene-ohjelman TULVA-projektissa. Kuvassa Pasi
Korhosen ja Ari Haapasen luomus Evoya 80.
22 Finnboat
Telakka- ja korjaamoyhdistyksen 24 hengen ryhmä teki
24.-25.10. pikaisen opintomatkan Ruotsin länsirannikolla
sijaitseville telakoille. Vindö Marin Orustissa tarjoaa kaikki
telakointipalvelut ja huollot ja lisäksi korjaa ja entisöi itse
aikanaan valmistamiaan Vindö-pursia.
7.3. Info-osastot ja tiedotustilaisuudet
8. TIEDOTUSTOIMINTA
Hampurin Hanseboot-messuilla 29.10.-6.11. liitolla oli oma
infopiste jäsenyritysten yhteisosastolla. Osastolta jaettiin
vientiesitteitä sekä muuta tiedotusmateriaalia.
8.1. Sisäinen tiedotustoiminta
Tiedotustilaisuudet alan lehdistölle järjestettiin Helsingin
kansainvälisillä venemessuilla ja Helsingin uivassa venenäyttelyssä.
7.4. Vuoden Veneilytuote
Sisäinen tiedotustoiminta on toteutettu pääosin sähköpostitse
lähetettyjen jäsentiedotteiden avulla.
8.2. Kansainvälinen tiedotustoiminta
Kansainväliseen käyttöön on laadittu lehdistötiedotteita näyttelyjen yhteyteen.
Helsingin kansainvälisten venemessujen kävijät osallistuivat
Vuoden Veneilytuotteen valintaan. Vuoden Veneilytuote 2011
-äänestykseen osallistuneet kymmenen finalistia oli valinnut
alaa hyvin tunteva riippumaton tuomaristo. Tuotteet olivat
esillä Vene 11 Båt –messuilla yhdeksän päivän ajan 11.19. helmikuuta. Voittaja valittiin messuyleisön äänestyksen
perusteella. Kymmenestä messuilla esillä olleesta finalistituotteesta yleisö äänesti voittajaksi Garmin Suomi Oy:n
kosketusnäyttöisen Garmin 720 GPS MAPin.
8.3. Kotimainen tiedotustoiminta
Kunniamaininnoin äänestyksen tuloksena huomioitiin Ursuk
Oy:n Ursuit AWS Lady –naisten kuivapuku sekä Six-Cap
Oy:n maahantuoma Laipac S-911 -rannepaikannin. Äänestykseen osallistuneiden kesken arvottiin Bombard-kumivene,
jonka lahjoitti Oy Maritim Ab. Veneen voitti Tuuli Teräväinen
Helsingistä.
Finnboat News -lehden toimittaminen jatkui vuonna 2011 ja
se ilmestyi neljä kertaa. Toimituksesta vastasivat Jouko Huju,
toimittaja/taittaja Kari Wilén, Lena Mickelsson-Ouru ja Katja
Simola. Lehden painos oli 2500 kpl ja se oli nelivärinen.
Päivittäiseen työhön liittyvien kuluttaja-, tiedotusväline- ja
viranomaiskontaktien lisäksi liitto on julkaissut lehdistötiedotteita sekä antanut lukuisia haastatteluja ja järjestänyt tiedotustilaisuudet Vene 11 Båt -messujen ja Uiva 2011 Flytande
-näyttelyn yhteydessä.
8.4. Finnboat News
Finnboat News jaetaan maamme venealalla työskenteleville ammattilaisille ja alan vaikuttajille veloituksetta. Lehti on
Aikakauslehtien Liiton jäsen.
Finnboat 23
24 Finnboat
Lehden 1. numero (28 sivua) sisälsi vakiopalstojen lisäksi seuraavat artikkelit:
Finnboat Newsin 4. numero (32 sivua) sisälsi seuraavat
jutut:
Mitä Bryssel voi tehdä veneilyn hyväksi?
Kansainvälistyminen vaatii jatkuvaa panostusta
Finnboat ry:n yleiset verkkokauppaehdot
Konetehon rajat nopeissa veneissä
Finnboatin 18. kunniajäsen Esko Syrjäsuo
Finnboatin kunniakirjat Marinetekille ja Tarmo Vuojärvelle
Finnboatin ensimmäiset 50 vuotta
Finnboatin 50-vuotisjuhlat Finlandia-talolla 25.11.2011
Vertaileva mainonta
Silver kohti automatisoitua tuotantoa Vene-ohjelmassa
IBEX, Ruotsi ja Hanseboot.
Lehden 2. numero (32 s.) sisälsi seuraavat artikkelit:
Yritysesittely: Freja Marine Oy Ltd
Kauppiaan vastuu käytetyn veneen kaupassa
Suomalaiset pienvenevalmistajat maailman kärkiluokkaa
Yritysesittely: Tapimer Oy
Lujitemuovien valmistustekniikat – mikä tie tulisi valita?
Lehden 3. numeron (28 sivua) artikkelit olivat seuraavat:
Uiva 2011 Flytande: enemmän veneitä
Finnboat ja Fennia yhteistyöhön
Kehittämisen tuulia veneyrittäjille
Epäiletkö rahanpesua?
Marino alusta alkaen mukana Tekesin Vene-ohjelmassa
Ajankohtaista venealan standardeista
Meripelastusseuran uusi toimintakeskus
8.5. Lehdistöseuranta
Finnboatin toimistossa seurataan jatkuvasti kotimaisten lehtileikkeiden ja ulkomaisten julkaisujen avulla alan tilannetta.
Aineistoa hyödynnetään Finnboat News -lehdessä ja jäsentiedotteissa. Liittoon tulee 61 venealan lehteä 20 eri maasta.
Kotimainen lehdistöseuranta on toteutettu Meltwater Groupin
sähköisen mediaseurannan avulla. Liitto tarjoaa jäsenkunnalle kustannuksitta mahdollisuuden seurata venealan kirjoittelua suomalaisissa lehdissä. Meltwater Groupin ylläpitämä
järjestelmä kerää sähköisenä ilmestyvät artikkelit, joista5 kpl
näkyy Finnboatin nettisivuilla kaikille ja jäsenkunta pääsee
oman salasanansa kautta lukemaan päivittäin kaikki venealaa koskevat artikkelit. Liitolla on ollut kokeiluluonteisesti
myös muun sosiaalisen median seuranta käynnissä saman
tarjoajan kanssa mutta tulokset ja hyötysuhde eivät vielä ole
kohdallaan.
Finnboat 25
9. LIITON SISÄINEN TOIMINTA
9.1. Finnboatin stipendirahasto
Liiton hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti toimintavuonna 2011 ei edelleenkään alan huonon taloudellisen
tilanteen vuoksi myönnetty olleenkaan stipendejä.
9.2. Veneparlamentit
Kevätkokouspäivänä 28.4. Hotelli Rantapuistossa Helsingissä pidettiin miniparlamentti otsikolla Teollisen valmistuksen
tulevaisuus Suomessa. Asiaa alusti ryhmäpäällikkö Harri
Jokinen Teknologiateollisuus ry:stä. Kevätkokouspäivään
osallistui 85 jäsenyritysten edustajaa.
Syyskokouksen yhteydessä 25.11. Helsingissä Finlandiatalolla vietettiin Venealan Keskusliiton 50-vuotisjuhlia, jonka
vuoksi varsinaista veneparlamenttia ei pidetty. Juhlaluennon
Finlandia-talolla piti Volvo Auto Oy Ab:n toimitusjohtaja Mikael
Malmsten. Lisäksi liiton toimitusjohtaja esitti kuvallisen katsauksen Finnboatin toimintaan 1961-2011 nimellä ”Veneveistämöyhdistyksestä Keskusliitoksi”. Juhlakokouspäivä huipentui
illallistilaisuuteen, jossa osallistujia oli 300 henkilöä. Valtiovallan tervehdyksen juhlaväelle toi teollisuusneuvos Severi
Keinälä Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
9.3. Liiton kevätkokous 28.4.2011
Konekesko Oy Marinen eläkkeelle jääneelle johtaja Tarmo
Vuojärvelle puolestaan myönnettiin kunniakirja hänen poikkeuksellisen merkittävästä työstään venealan johtotehtävissä.
Vuojärvi on ollut Keskon palveluksessa yhteensä 34 vuotta.
50-vuotisjuhlaillallisen yhteydessä huomioitiin myös ne
henkilöt ja yritykset, jotka ovat olleet mukana Finnboatin
toiminnassa vuonna 1961, kun yhdistys perustettiin ja jotka
ovat aktiivisesti venealalla edelleen. Nämä yritykset ovat
Heinlahden Veistämö Oy, Oy Maritim Ab ja Oy Telva Ab sekä
henkilöt Tor-Björn Fagerström, Nils Häggblom ja Pentti Siltala.
Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Finlandia-talolla Helsingissä. Kokous keräsi 100 osallistujaa 74 yrityksestä.
Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Hotelli Rantapuistossa Helsingissä. Kokouksessa oli 64 henkilöä 54 eri yrityksestä. Kevätkokous hyväksyi hallituksen toimintakertomuksen ja
tilit vuodelta 2010 sekä myönsi asianomaisille tili- ja vastuuvapauden.
9.4. Liiton syyskokous 25.11.2011
Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Finlandia-talolla
Helsingissä. Kokous keräsi 100 osallistujaa 74 yrityksestä.
Kokouksessa liiton puheenjohtajaksi toimintavuodeksi 2012
valittiin Kim Örthén, Marine Center Finland Oy, 1. varapuheenjohtajaksi Kaj Gustafsson, Nauticat Yachts Oy sekä 2.
varapuheenjohtajaksi Timo Lampén, Oy Rymaco Ab. Kokous
vahvisti liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä liittymis- ja jäsenmaksut jäsenyhdistysten yritysjäsenille vuodeksi
2012.
Liiton 50-vuotisjuhlaillallisen yhteydessä myönnettiin venesatamajärjestelmiä valmistavalle Marinetek Group Oy:lle Finnboatin kunniakirja kansainvälisestä menestyksestä. Marinetek perustettiin Ilkka Seppälän ja Markku Rantasen toimesta
vuonna 1994. Yrityksellä on valmistusta seitsemässä maassa
ja jakeluverkosto 40 maassa.
26 Finnboat
Ilkka Seppälä ja
Markku Rantanen
Tarmo Vuojärvi
10. JÄSENKUNTA
10.1. Liiton jäsenet
Liiton jäsenet ovat Suomen Veneteollisuusyhdistys ry, Venealan Osatoimittajat ry, Venealan Kauppiaat ry sekä Venealan
Telakka- ja Korjaamoyhdistys ry.
Finnboatissa on em. yhdistysten lisäksi 13 henkilöjäsentä,
kuusitoista kannatusjäsentä sekä 18 kunniajäsentä. Yhdistysten yritysjäsenten sekä Finnboatin kannatus- ja henkilöjäsenten yhteenlaskettu määrä toimintavuoden päättyessä oli 272.
10.2. Kunniajäsenet
Venealan Keskusliitto Finnboat ry kutsui Veneveistämö
Syrjäsuo Oy:n toimitusjohtaja Esko Syrjäsuon liiton 18. kunniajäseneksi liiton 50-vuotisjuhlaillallisella 25.11.2011. Esko
Syrjäsuo on ollut aktiivisesti mukana jo 80-luvulta asti kehittämässä nykymuotoista järjestäytynyttä venealaa. Hän on niin
Finnboatin hallituksen kuin Suomen Veneteollisuusyhdistyksen johtokunnankin jäsen. Esko Syrjäsuo aloitti veneveistäjäuransa Siltalan Veneveistämöllä, jossa myös hänen veljensä
Heikki ja Lauri työskentelivät. Vuonna 1972 veljekset lähtivät
yksityisyrittäjiksi ja perustivat oman veistämön. Veneveistämö
Syrjäsuon Albatross-veneet ovat olleet mukana jokaisessa
Helsingin venenäyttelyssä, joka on järjestetty messukeskuksessa Pasilassa.
Liiton muut kunniajäsenet ovat Gösta G. Andersson (1976†),
Jussi Nemes (1977†), Torsten Hjorth (1978†), Thure Lindström (1979†), Jaakko Kiiski (1980†), Tor-Björn Fagerström
(1986), Pentti Siltala (1986), Harry Ölander (1988), Carl-Erik
Wilén (1990), Olle Emmes (1991), Bjarne Nordgren (1992†),
Kyllikki Korhonen (1992†), Walter Johansson (1994†), Kaj
Gustafsson (2001), Joel Nemes (2003), Tor von Zweygbergk
(2008) ja Lillemor Sarin (2010).
11. TALOUS
11.1. Tilintarkastajat
Kertomusvuoden aikana toimivat syyskokouksen valitsemina
tilintarkastajina KHT Laura Castrén, Ernst & Young Oy ja
Karl-Johan Janhonen, Emsalö Båtupplag Ab varamiehinään
Klaus Koskimies, Oy Jotiko-Marine Ab ja Jan Kansanaho, Oy
Maritim Ab.
11.2. Ulkopuoliset avustajat
Liiton tilintarkastajana on toiminut KHT Laura Castrén,
kirjanpitoa on hoitanut Tilitoimisto Avion Oy ja lainopillisena
neuvonantajana on ollut Borenius Oy.
11.3. Kiinteä omaisuus
Liiton toimistohuoneisto 218 m2 osoitteessa Käenkuja 8 A 47,
00500 Helsinki, on liiton omistuksessa.
11.4. Tilinpäätös 2011
Liiton talous käy ilmi oheisesta taseesta, tuloslaskelmasta ja
tilintarkastuskertomuksesta
(liitteet 1-3).
Hallitus
LIITTEET
tase, tulos, tilintarkastuskertomus
Esko Syrjäsuo kutsuttiin syyskokouksessa Finnboatin 18.
kunniajäseneksi.
Finnboat 27
VENEALAN KESKUSLIITTO FINNBOAT RY
TASE
31.12.2010
31.12.2009
9 083,01
9 088,00
134 278,10
77 109,50
143 361,11
86 197,50
20 561,65
47 518,03
11 781,63
34 901,90
68 079,68
46 683,53
1 187 920,75
1 211 863,57
VAIHTUVAT VASTAAVAT
1 256 000,43
1 258 547,10
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 399 361,54
1 344 744,60
16 818,79
1 272 511,06
60 997,99
16 818,79
1 202 951,99
69 559,07
1 350 327,84
1 289 329,85
LYHYTAIKAINEN
24 372,17
0,00
24 661,53
49 033,70
26 957,50
1 185,61
27 271,64
55 414,75
VIERAS PÄÄOMA
49 033,70
55 414,75
1 399 361,54
1 344 744,60
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Koneet ja kalusto
SIJOITUKSET
Muut osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
SAAMISET
LYHYTAIKAISET
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
LYHYTAIKAISET SAAMISET
RAHAT JA PANKKISAAMISET
Rahat ja pankkisaamiset
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Vararahasto
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
OMA PÄÄOMA
VIERAS PÄÄOMA
LYHYTAIKAINEN
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA
28 Finnboat
VENEALAN KESKUSLIITTO FINNBOAT RY
TULOSLASKELMA
1.1.2011-31.12.2011
1.1.2010-31.12.2010
142 205,69
126 097,00
-60 488,79
-756,92
-112 726,41
-173 972,12
-57 930,32
-757,34
-55 391,16
-114 078,82
VARSINAISEN TOIMINNAN
KULUJÄÄMÄ
-31 766,43
12 018,18
VARAINHANKINTA
TUOTOT
431 225,73
395 867,04
64 407,18
-178 548,79
-2 270,74
-195 496,79
-31 022,31
-342 931,45
51 865,21
-172121,00
-2 271,99
-215 064,85
-15 151,35
-352 743,98
VARAINHANKINNAN
TUOTTOJÄÄMÄ
88 294,28
43 123,06
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
TUOTOT
27 471,31
14 417,83
KULUT
-23 001,17
0,00
4 470,14
14 417,83
0,00
0,00
60 997,99
69 559,07
VARSINAINEN TOIMINTA
TUOTOT
KULUT
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
Yhteensä
KULUT
Avustukset
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
Verot
Yhteensä
SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA
TUOTTOJÄÄMÄ
SATUNNAISET ERÄT
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Finnboat 29
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n jäsenille
Olemme tarkastaneet Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella
antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä
tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja yhdistyksen toimihenkilöt ovat toimineet
yhdistyslain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta.
Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen
laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsinki maaliskuun 13. päivänä 2012
Laura Castrén
KHT
30 Finnboat
Karl-Johan Janhonen
Finnboat 31
32 Finnboat
1. FÖRBUNDETS ORGANISATION
Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf är branschorganisationen för båtbranschens industri och handel
i vårt land. Förbundets uppgift är att samla branschens
företag under samma tak och att befrämja deras verksamhet och frisk konkurrens samt att befrämja båtlivet
och dess säkerhet i vårt land.
Finnboats föregångare Båtbyggeriägareföreningen grundades år 1946 för att säkra krigsskadeståndsleveranserna till
Sovjetunionen. Båt- och motorföreningen i Finland inledde
sin verksamhet och upptogs i föreningsregistret år 1961 och
till förbundsorganisationen övergick man år 1991. År 2011
utgjorde det 50. verksamhetsåret för Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf.
Förbundets högsta beslutande organ är förbundets möte,
som sammanträder två gånger per år. Vid förbundets möte
har föreningarnas förbundsmötesrepresentanter rösträtt och
dessa väljs vid föreningarnas egna årsmöten.
1.1. Förbundets styrelse och
föreningarnas styrelser
Till förbundets styrelse hör förutom ordförande och två
viceordförande 12 medlemmar, som representerar de olika
föreningarnas styrelser. Styrelsens sammansättning år 2011
var:
Kim Örthén
ordförande
Kaj Gustafsson
1. viceordförande
Timo Lampén
2. viceordförande
Georg Berger
Johan Carpelan
Ben Fagerström
Juhani Haapaniemi
Samuli Hellemaa
Timo Lampén
Joni Leeve
Terho Liukkonen
Pekka Paajanen
Raimo Sonninen
Esko Syrjäsuo
Kim Tigerstedt
Marine Center Finland Oy,
Nauticat Yachts Oy
Oy Rymaco Ab
Oy Telva Ab
Oy Botnia Marin Ab
Oy Marino Ab
Terhitec Oy/Silver-Veneet
Wallas-Marin Oy
Oy Rymaco Ab
Leevene Oy
Konekesko Oy Marine/Termalin
Oy Brandt Ab
Bella-Veneet Oy
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Oy Maritim Ab.
Medlemsföreningarnas styrelser under verksamhetsåret 2011
var:
Finlands Båtindustriförening rf:
Kaj Gustafsson
Nauticat Yachts Oy
ordförande
Ben Fagerström
Oy Marino Ab
Viceordförande
Johan Carpelan
Oy Botnia Marin Ab
Juhani Haapaniemi
Terhitec Oy/Silver-Veneet
Samuli Hellemaa
Wallas-Marin Oy
Raimo Sonninen
Bella-Veneet Oy
Esko Syrjäsuo
Veneveistämö Syrjäsuo Oy
Samt suppleanterna:
Anders Kurtén
Jarmo Sundin
Mikael Winqvist
Finngulf Yachts Oy
Terhitec Oy
AMT-Veneet Oy
Båtbranschens Komponentleverantörer rf:
Kim Tigerstedt
Oy Maritim Ab
ordförande
Lars Juslin
Oy Trans-Auto Marin Ab
viceordförande
Ari Bragge
Powerduo Oy
Cay Bärlund
Volvo Penta
Jukka Herrala
Sail Tech Oy
Timo Lampén
Oy Rymaco Ab
Anssi Westerlund
Konekesko Oy Marine
Samt suppleanterna:
Olli Heinonen
Kari Laiho
Marinhandlarna rf:
Jussi Purho
Ordförande
Marina Forsström
viceordförande
Lassi Hellman
Ville Lehti
Antti Mäkitalo
Risto Paronen
Jouko Viljamaa
Samt suppleanterna:
Erkki Kaurinkoski
Maria Palin
Oy Brandt Ab
Oy Reichhold Ab
J. Purho Oy
TG-Marin Oy
Hellman Trading Ky
Oy Waltic Ab
KoneVeneSuni Oy
Motomarine Oy
Venepori Oy
Aquantum Oy
Telva Marine Oy
Under verksamhetsåret sammanträdde styrelsen tre gånger
och styrelsens arbetsutskott en gång. Som styrelsens sekreterare fungerar förbundets verkställande direktör.
Finnboat 33
Förbundets styrelse
ordförande
Kim Örthén
Marine Center Oy
Båtbranschens Komponentleverantörer rf
ordförande
Kim Tigerstedt
Oy Maritim Ab
Finlands
Båtindustriförening rf
ordförande
Kaj Gustafsson
Nauticat Yachts Oy
Marinhandlarna rf
ordförande
Jussi Purho
J. Purho Oy
Båtbranschens Varvs- och serviceförening rf:
Joni Leeve
Leevene Oy
ordförande
Karl-Johan Janhonen Emsalö Båtupplag Ab
viceordförande
Sixten Heinonen
Dalsbruks Båtservice Ab
Aulis Meri
Satavan Venepalvelu Oy
Ari Pietarila
Top-Boat Oy
Pekka Sillanpää
Vikom Marina Oy
Samt suppleanterna:
Pekka Kosunen
Martin Rosenstedt
Hopeasalmen Telakka Oy
M-Yachts Oy.
1.2. Kansliet
Jouko Huju är verkställande direktör för Finnboat, Lena
Mickelsson-Ouru är förbundets byråchef och Katja Simola
förbundets byråsekreterare.
Båtbranschens Varvsoch serviceförening rf
ordförande
Joni Leeve
Leevene Oy
2. LÄGESRAPPORT
2.1. Båtbranschen
43 % av Finnboats medlemskår uppskattar att omsättningen
fortsätter att stiga under år 2012 och att personalen kommer
att öka med 13 %. Totalomsättningen år 2011 för Finnboats
medlemskår (moms 0 %, beräknad enligt tillverknings- och
importpriser) var 548,5 milj.euro, vilket betyder en ökning på
8,9 % jämfört med året innan.
Den inhemska båtförsäljningen
Den inhemska båthandeln ökade under år 2011 och steg till
131,3 milj.euro (+5,9 %). För småbåtar och motorbåtar ser
den antalsmässiga situationen enligt partileveransstatistiken
ut som följande:
under 6 m
6–8 m
8–10 m
över 10 m
34 Finnboat
7621 st
672 st
89 st
30 st
(-3,9 %)
(+3,0 %)
(- 9 %)
(-16,6 %)
Statistiken berör de som deltar i Finnboats statistikföring över
små- och motorbåtar.
Totalförsäljningen av segelbåtar i Finland (över 20 fot) stannade enligt uppgifter från företagen på 90 båtar, vilket är 15,4
% mera än år 2010. Importbåtarna dominerar fortfarande
segelbåtsmarknaden och deras andel var drygt 93 %. Mest
såldes båtar i storleksklassen 34–40 fot (43 båtar).
Land
Storbritannien
Frankrike
Ryssland
Sverige
Polen
USA
St
67
49
29
135
246
245
milj. euro
15,1 (+195,0 %)
5,7 (+85,8 %)
2,3 (+554,0 %)
2,1 (-44,3 %)
1,8 (+281,0 %)
1,8 (-8,8 %)
Totalt importerades 1941 st båtar (år 2011 (inkl. luftfyllda
båtar)
Båtexporten
Exportfaktureringens värde år 2011 var enligt uppgifter från
företagen 184 milj.euro, vilket betyder en förändring på
+14,5 % jämfört med år 2010. Exportens andel av båtindustrins totalproduktion steg en aning under år 2011 och var
64,4 %. Segelbåtarnas andel av exportfaktureringen år 2011
var 36 %.
Tullstatistik över år 2011 ser ut som följande för de tio största
exportländernas del:
Land
St
milj. euro
Storbritannien
Sverige
Norge
Malta
Ryssland
British Virgin Islands
Tyskland
Italien
Frankrike
USA
72
2274
2753
1
583
1
276
6
63
12
63,9 (+296,0 %)
45,5 (-16,9 %)
38,6 (+4,4 %)
15,4
14,6 (+172,7 %)
12,0
4,0 (-8,9 %)
3,8 (-64,0 %)
3,4 (+41,7 %)
2,7 (+509,0 %)
Med en export som uppgår till över en miljon euro finns ytterligare Indien, Spanien, Grekland och Schweiz. Totalt hade
det under året 2011 exporterats 6812 båtar (+39,7 %) till
46 olika länder.
Utombordsmotorernas partileveranser
Via de finländska importörerna levererades 35 490 utombordsmotorer (+43,1 %). Till hemlandet levererades av dessa
17 643 motorer (de finländska importörerna exporterar
fortfarande motorer till bl.a. Ryssland och Balticum). Här noteras en ökning på 16,4 % jämfört med föregående år. Inom
storleksklassfördelningen har det inte skett stora förändringar.
Den största storleksklassen är utombordsmotorer under 15
hk, vilkas andel av helheten är drygt ca 60 %.
Då man betraktar försäljningen av utombordsmotorer enligt
ekonomiområden ligger Nyland (inkl. Helsingfors) fortfarande
främst (3299 motorer) och följs av Egentliga Finland (1743)
samt Syd-Karelen (1637). Det minsta området är MellanÖsterbotten med 153 motorer.
Finnboat-medlemmarnas omsättning 2011 i milj.euro
(moms 0 %) inom de olika sektorerna (enligt tillverkaroch importörpriser)
Båtar
Motorer
Utrustning
Tjänster o.dyl.
Finland
131,3 (+5,9 %)
66,2 (+3,7 %)
101,6 (+7,1 %)
26,0 (-8,2 %)
Exporten
184,0 (+14,5 %)
20,8 (+89,3 %)
17,8 (-10,6 %)
0,7 (-33,6 %)
Totalt
325,1 (+4,5 %)
223,4 (+15,9 %)
Båtimporten
HELA BRANSCHEN TOTALT
548,5 milj.euro (+8,9 %)
Båtimportens totalvärde år 2011 var 42,9 milj.euro
(+79,7 %). Alla båtar som kostar under 840 euro har utelämnats ur denna statistik. De sex största importländerna enligt
importstatistiken ser ut som följande:
Finnboat 35
36 Finnboat
Utsikterna inom branschen för år 2012
Finnboat gjorde i januari 2012 en förfrågan bland sina
medlemmar om några grundläggande fakta. Vi frågade efter
planerna angående omsättningen och personalen.
Omsättningen
mindre än 2011
samma som 2011
större än 2011
2012
14 %
43 %
43 %
föregående året
(3 %)
(31 %)
(66 %)
Personalen
mindre än 2011
samma som 2011
större än 2011
2012
11 %
76 %
13 %
föregående året
(6 %)
(64 %)
(30 %)
2.2. Det tekniska samarbetet och
produktutvecklingen
Man fortsatte samarbetet med VTT enligt avtal som slutits
27.9.1991 och uppdaterats 12.2.2010. Enligt avtalet representerar VTT förbundet och båtindustrin och övervakar
dess intressen i ICOMIA:s tekniska kommitté samt i ISO
TC188 Small Craft-arbetsgruppen, svarar för en täckande
uppföljning av arbetet och informerar medlemsföreningarnas
medlemmar om sin verksamhet i samband med årsmötena
eller vid behov.
• statistik över segelbåtstillverkning, import och försäljning,
årssammandrag
• månatliga sammandrag över motorers partileveransstatistiken, kvartalvis enligt ekonomiområden, årssammandrag
och modellårsstatistiken (Båtbranschens Komponentleverantörer rf)
• statistik över den inhemska försäljningen och exporten av
vattenjetar, kvartalvis och årssammandrag (Båtbranschens
Komponentleverantörer rf)
• partileveransstatistik kvartalsvis och årssammandrag för
båtelektronik (Båtbranschens Komponentleverantörer rf)
• den utländska pressöversikten
• konjunkturförfrågan inom båtbranschen (Finlands Båtindustriförening rf)
• fritidsfarkosters månatliga första registreringar i Finland
• månatligt nyregistreringsstatistik samt årssammandrag för
bilbranschen
• båtbranschens statistik och marknadsrapportering åt
ICOMIA.
3. KONTAKTER TILL
ORGANISATIONER OCH
MYNDIGHETER
3.1. Medlemskap
Den Nationella Tekniska Kommittén, som 1998 grundades
på uppdrag av Båtindustriföreningen, sammanträdde under
verksamhetsåret två gånger i Tammerfors i samband med
Tekes Båt-programs Båtteknikdagar 21.9. och 29.11.2011.
Medlemmar i kommittén är båtindustrins representanter,
representanter från VTT och Trafiksäkerhetsverket. Den
Nationella Tekniska Kommittén avser kommentera och ge
verksamhetsdirektiv åt förbundet samt VTT:s representanter då dessa representerar båtindustrin i det internationella
samarbetet (se föreg. stycke).
• Förbundet är medlem i Finsk-Ryska Handelskammaren.
• Förbundet är medlem i Tysk-Finska Handelskammaren.
• Förbundet är medlem i den amerikanska systerorganisationen National Marine Manufacturers’ Association.
• Finnboat News är medlem i Tidskrifternas Förbund.
• Verkställande direktören är styrelsemedlem i IMCI (International Marine Certification Institute).
• Kanslichefen är styrelsesekreterare i föreningen Båtjournalisterna rf.
2.3. Statistikföring och
marknadsrapportering
3.2. ICOMIA (International Council of
Marine Industry Associations)
Förbundet har under verksamhetsåret som medlemsservice
för föreningarna uppgjort följande statistik och marknadsrapporter:
Finnboat deltar aktivt i branschens internationella takorganisation ICOMIAs verksamhet. Jouko Huju är medlem i
ICOMIA:s statistikkommitté, External Affairs -kommitté samt
Boat Shows -kommittén. Markku Hentinen, VTT, representerar Finlands båtindustri i ICOMIA:s tekniska kommitté och
miljökommitté.
• månatliga sammandrag över båtexportstatistiken samt årssammandrag
• månatliga sammandrag över båtimporten samt årssammandrag
• månatlig statistik över motor- och småbåtars tillverkning och
försäljning samt årssammandrag (Finlands Båtindustriförening rf)
Förbundet verkställande direktör valdes till medlem av
ICOMIA:s styrelse i juni i Rotterdam. Han deltog i organisationens styrelsemöten i Rotterdam 10.6, Bryssel 15.9 samt
Amsterdam 15.11. Man kan bekanta sig med ICOMIA:s verk-
Finnboat 37
samhet och målsättning på adressen www.icomia.com
I ICOMIA/IFBSO-kongressen i Rotterdam 8-12.6 representerade Jouko Huju och Markku Hentinen förbundet. Jouko
Huju representerade Finnboat under ICOMIA:s möte 16.11 i
Amsterdam.
Markku Hentinen deltog i ICOMIA:s tekniska kommittés
möten i Düsseldorf 25.1, Rotterdam 9.6 och Amsterdam
16.11 samt i miljökommitténs möte 8.6 i Rotterdam och 15.11
i Amsterdam. Karl-Johan Furustam deltog i ISO TC-188
Small Craft standardiseringsgruppens möten i Düsseldorf
24–26.1: (WG 4 Engine systems, WG 3 och WG 20 Joint
meeting, WG 21 Watertight and Quick draining cockpits),
Paris 27–31.6 (Electrical installations, WG 3, WG 20 ja WG
21 Joint meeting, WG 18 Scantlings samt Plenary meeting), och Amsterdam 14-18.11 (WG 2 (inflatable boats),
WG 3 (man overboard), WG 5 (engine systems), WG 16
(LPG-systems), WG 10 (electrical systems), WG 18 (scantlings), WG 20 (windows, portlights and hatches) samt WG
21 (watertight and quick-draining cockpits). Speciellt inom
områden för vattentäthet och stabilitet har man gjort mycket
förberedande arbete. Av detta är en betydande del förknippat
med den vederbörliga rapporteringen till ISO-arbetsgrupper
om båtolyckan i Sibbo.
3.3. ELMIF (European Leisure Marine
Industries Federation)
En ny organisation som samlar båtbranschen – officiellt
namngett till European Leisure Marine Industries Federation –grundades i juni 2009 i Lissabon. Den har medlemmar
från totalt 17 EU-länder och det primära målet ar att vidlyftigt
sköta om den europeiska branschens intressebevakning i
Bryssel. Organisationen använder sig av arbetsnamnet European Boating Industry.
Verkställande direktören är styrelsemedlem i European Boating Industry. Han deltog i styrelsemöten 24.1 i Düsseldorf,
29.3 i Paris, 10.6 i Rotterdam samt 15.11 i Amsterdam. Man
kan bekanta sig med EBI:s verksamhet och målsättning på
adressen www.europeanboatingindustry.eu
3.4. Sjöfartsbranschens delegation
Kommunikationsministeriet har utnämnt för perioden
1.6.2010–31.5.2013 en bredbasig Sjöfartsbranschens Delegation. Förbundet deltar aktivt i delegationen båtlivssektion.
38 Finnboat
Sjöfartbranschens delegationens uppgifter är:
1) följa upp utvecklingen inom sjöfartsbranschen och ta initiativ och göra förlag i frågor angående sjöfarten
2 göra framställningar och ge utlåtanden i frågor angående
utvecklingen av lagstiftningen som berör sjöfart
3) göra framställningar för att trygga sjöfarten
4) följa upp internationella sjöfartsfrågor, speciellt utvecklingen inom EU
5) befrämja samverkan mellan företag och anstalter i sjöfartsbranschen samt statens myndigheter samt
6) behandla andra frågor från ministeriet som gäller sjöfarten
samt ge utlåtanden i andra frågor som berör branschen.
I sjöfartsbranschens delegation, i dess båtsektion, representeras Finnboat av verkställande direktör Jouko Huju.
3.5. Riksdagens båtlivs- och
vattenskyddsgrupp
Medlemmarna i riksdagens båtlivs- och vattenskyddsgrupp
är alla riksdagsledamöter. Förbundet står i kontakt med
både gruppen och enskilda riksdagsledamöter i ärenden
som berör båtbranschens handel och industri samt båtlivets
säkerhet överlag.
3.6. Sjöklusterns Strategiska Styrgrupp
Förbundets verkställande direktör är medlem i sjöklusterns
strategiska styrgrupp. Sjöklustern är ett av 13 klusters som
lyder under statens program för kompetenscentra. Utgångspunkten för programmet är näringslivets och forskningens
fungerande, lokala samarbete samt den nationella och internationella nätverksbildningen. Målsättningen är att utveckla
och tillämpa områdenas toppkompetens och innovativitet och
att sprida den bland klustermedlemmarna för att förbättra
den internationella konkurrenskraften. Styrgruppen sammanträdde flera gånger under verksamhetsåret.
4 UTSTÄLLNINGSVERKSAMHETEN
4.1. Vene 11 Båt
Finnboat är uppdragsgivare för Helsingfors Internationella
Båtmässa. Avtalet om att arrangera båtmässor i Helsingfors
åren 2012–2016 undertecknades med Andelslaget Helsingfors Mässa i december 2009. Vene 11 Båt arrangerades
11-20.2.2011. Utställningsarealen var 24 306 kvm. De direkta
utställarnas antal var 338. Mässan besöktes av totalt 78 106
personer.
Utställningskommitténs sammansättning var som följande:
Kim Örthén
Georg Berger
Kaj Gustafsson
Jouko Huju
Pentti Kivinen
Lena Mickelsson-Ouru
Kim Tigerstedt
Håkan Löfgren
Finnboat rf
ordförande
Finnboat rf/Marinhandlarna
Finnboat rf/Industrin
Finnboat rf
Finlands Mässa
Finnboat rf
Finnboat rf/
Komponentleverantörerna
Finlands Mässa sekreterare.
Helsingfors internationella båtmässa är medlem i IFBSO
(International Federation of Boat Show Organisers).
4.2. Uiva 2011 Flytande
Förbundet arrangerade Helsingfors Flytande Båtutställning
18-21.8 i HSK:s klubbhamn på Hallonnäset, Drumsö. Marknadsföringen av utställningen inleddes i februari i samband
med Helsingfors båtmässa, medelst mässbroschyrer och
informationsblad. Det var den i ordningen 34. Flytande båtutställningen Finnboat arrangerade i Helsingfors. Förbundet har
kontrakt på att arrangera den flytande utställningen hos HSK
åren 2012–2016.
I utställningen deltog 158 företag. Båtarnas antal var 282 och
land- samt tillbehörsmontrarna upptog en areal på 2687 kvm.
Besökarantalet var 14 340. Levikintarkastus Oy kontrollerade
utställningens uppgifter. Företag som hör till Finnboats medlemsföreningar erhöll en 25 % medlemsrabatt på platshyran.
Utställningsarbetsgruppens sammansättning var som följande:
Björn Ekroth
Björn Fagerholm
Timo Nurmilaukas
Jouko Huju
Lena Mickelsson-Ouru
Katja Simola
Kim Örthén
HSK rf
HSK rf
HSK rf
Finnboat rf
Finnboat rf
Finnboat rf
Finnboat rf.
I samarbete med Mosaic Productions Oy lade man upp egna
internetsidor för Helsingfors Flytande båtutställning, som
nu finns på adressen www.uiva.fi. I fortsättningen görs alla
anmälningar och servicebeställningar samt bl.a. placeringskartorna för utställningen elektroniskt och även all informationsverksamhet och marknadsföring som gäller Flytande
sköts här.
Utställningskatalogen för Helsingfors flytande båtutställning
gjordes i samarbete med Venemestari-tidskriften. Katalogen
distribuerades som reklambilaga till Venemestari-tidskriftens
prenumeranter och utdelades gratis på utställningsområdet.
4.3. Internationella utställningar
På uppdrag av Finlands Båtindustriförening ansökte förbundet igen om direkt stöd för exportbefrämjandet för att förverkliga gemensamma montrar under internationella båtmässor
samt för att förverkliga övriga exportbefrämjande åtgärder.
Från och med början av år 2011 beviljas internationaliseringsstödet för båtutställningar av Tavastland ELY-central i
Lahtis och för övriga internationaliseringsprojekt som tidigare
av Arbets- och näringsministeriet.
För evenemang under verksamhetsåret beviljade Tavastlands
ELY-central förbundet exportbefrämjande understöd totalt
962 600 euro. Förbundets byråchef svarar för redovisningen
av de enskilda evenemangens kostnader till ministeriet och
ELY-centralen och för vidarebetalningen av stödet åt företagen. Stödet för sm-företagen var 50 % (stöd för utställningarnas platshyror 75 %) och för s.k. stora företag 25 % av
förverkligade kostnader.
Med hjälp av det direkta stödet förverkligades följande exportbefrämjande evenemang:
• London International Boat Show 7-16.1
(5 företag, kostnaderna 99 071 eur)
• Boot/Düsseldorf 22-30.1
(14 företag, kostnaderna 259 318 eur)
• Svenska Internationella Båtmässa/Göteborg 4-13.2.
(8 företag, kostnaderna 140 348 eur)
• Moscow Boat Show 22-27.2
(4 företag, kostnaderna 64 227 eur)
• Allt för Sjön/Stockholm 4-13.3
(14 företag, kostnaderna 328 415 eur)
• Copenhagen International Boat Show 11-13&17-20.3
(5 företag, kostnaderna 38 259 eur)
• Sjöen for Alle/Oslo 18-27.3
(7 företag, kostnaderna 167 431 eur)
• Båtindustrins gemensamma exportbroschyr 2011-2012
(58 företag, kostnaderna 10 435 eur)
• Marknadsundersökningsresa Shanghai 14-19.4
(5 företag, kostnaderna 13 211 eur)
• Marknadsundersökningsresa Polen 30.5-2.6
(14 företag, kostnaderna 16 738 eur)
• Båter i Sjöen/Oslo 1-4.9
(9 företag, kostnaderna 59 838 eur)
• Allt på Sjön/Stockholm 2-4.9
(10 företag, kostnaderna 31 401 eur)
• Southampton International Boat Show 16-25.9
(8 företag, kostnaderna 128 569 eur)
• Grand Pavois de la Rochelle 14-19.9
Finnboat 39
(4 företag, kostnaderna 31 154 eur)
• Interboot/Friedrichshafen 17-25.9
(4 företag, kostnaderna 42 247 eur)
• Hanseboot/Hamburg 29.10-6.11
(10 företag, kostnaderna 180 094 eur)
• Scandinavian Boat Show/Stockholm 9-13.11
(5 företag, kostnaderna 62 896 eur)
• METS/Amsterdam 15-17.11
(10 företag, kostnaderna 78 713 eur)
• Marknadsundersöknings- och seminarieresa
IBEX/USA 15-23.10
(7 företag, kostnaderna 21 626 eur).
Vid internationella utställningar medlemskåren utnyttjade gemensamma exportdekorationerna ”Proudly made in Finland”.
4.4. KV-Forum
På initiativ av Finnboat grundades våren 2009 en diskussions- och påverkargrupp, som består av organisationer som
får branschspecifika internationaliseringsstöd av Arbets- och
näringsministeriet. Gruppens målsättning är att skapa en
gemensam ståndpunkt bland de sammanslutningar som
använder internationaliseringsstödet om beviljandet av stödet
och användningsmöjligheterna av detsamma. Gruppen vill
också deltaga i den produktutveckling som berör användandet av stödet. Till gruppen hör ca 20 organisationen inklusive
Finlands Näringsliv, Teknologi-industrin, Finpro rf, Finsk-Ryska Handelskammaren, Music Export Finland och en hel del
privata företag i branschen. Centralförbundet och Finlands
Båtindustriförening har haft en stark roll i diskussionerna
mellan ministeriet och KV-Forum.
5. BEFRÄMJANDET AV DEN
INHEMSKA MARKNADSFÖRINGEN
5.1. Tryckta och elektroniska
kontraktsformulär
Vår medlemskår har till sitt förfogande följande formulär och
dokument, som uppgjorts på uppdrag av förbundet:
• Reparationsvillkor för båtar, motorer och delar av dem
(också på svenska)
• Båtägarens Handbok, en modellmapp (också på svenska,
engelska och tyska)
• Avtalsmodell för tillverkare-återförsäljare (också på svenska,
engelska och tyska)
• Avtalsmodell för tillverkare-agent (också på svenska, engelska och tyska)
• Allmänna båtuthyrningsvillkor (också på svenska).
Formulären och dokumenten är godkända av konsumentombudsmannen till den del de berör konsumenthandeln.
Finnboat Garantin, Båthandelns försäljningsvillkor och Reparationsvillkoren för båtar, motorer och delar av dem uppfyller
EU-lagstiftningen och konsumentskyddslagen. En del av
formulären kan man ladda ner från förbundets internetsidor
www.finnboat.fi
Den elektroniska handeln växer starkt också på båtbranschen. Därför gjorde förbundet med hjälp av sina jurister
upp för näthandeln egna försäljningsvillkor, som står till
medlemsföretagens förfogande. Villkoren finns på Finnboats
webbplats.
5.2. De elektroniska Båtbranschens
Försäljningsavtalsformulär
Enligt samarbetsavtalet mellan Finnboat och programvaruhuset DL Software Oy har Finnboats medlemskår till sitt
förfogande ett eget datasystem för båthandeln. DL Prime
Finnboat Edition-programmet grundar sig på företagets egna,
tidigare utvecklade applikation och till den har man fogat alla
formulär från Finnboats Formulärprogram för båtförsäljningen, vilka under tidigare år använts av medlemskåren.
5.3. Finnboat-Båtfinansiering
Enligt ett avtal uppgjort 30.4.2010 är Nordea Finans förbundets huvudsakliga finansieringspartner fr.o.m. 1.5.2010. Man
erbjuder förbundets medlemsföretag mångsidiga finansieringstjänster och Finnboats medlemsföretag får mera fördelaktiga kreditvillkor jämfört med den allmänna marknaden,
under kampanjperioder som årligen skilt avtalas.
5.4. Skolning
• Finnboat-Garantin (också på svenska)
• Båthandelns försäljningsvillkor (också på svenska)
• Avtalsvillkor enligt Finnboat-Garantin angående förpliktelser
mellan leverantör och återförsäljare samt leverantörens
dröjsmålsansvar (också på svenska, engelska och tyska)
• Båtvarvets Kvalitetshandbok, en modellmapp för industrin
(på finska)
På uppdrag av Båtbranschens Varvs- och serviceförening arrangerades under Helsingfors båtmässa den 14.2 den tionde
Stora Servicedagen, då man skolade branschens företagare
med hjälp av praktiska exempel i aktuella frågor som berör
båtar och motorers reparations-, uppläggnings- och serviceverksamhet. Deltagare i servicedagen var totalt 63 personer.
Finnboat 41
Samarbetet med Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (Tammerfors Vuxenutbildningscentral) fortsatte under verksamhetsåret i form av den s.k. Finnboat-akademin. Det är fråga om
ett läroprogram skräddarsytt enbart för båtbranschen, som
inkluderar olika skolningshelheter om båt- och motorteknik
samt –service och separat ett eget program om utvecklandet
av företagsverksamheten, ledandet av ett eget företag o.s.v.
Skolningsprogrammet innehöll under verksamhetsåret flera
tiotal skolningshelheter under en och/eller två dagar.
Företagsledarna för Finnboats medlemsföretag förkovrade
sig i företagsledning och –utveckling vid ledarskolningen,
som TAKK och förbundet inledde år 2009. Båtbranschens
specialyrkesexamen, den enda i sitt slag, avlades av 16
företagare och företagsledare. Avslutningen arrangerades 6.6
i Tammerfors.
5.5. Städa stränderna
Återvinningsprojektet för ur bruk tagna båtar fortsatte i samarbete med Kuusakoski Oy. Konsumenterna kan mot en liten
återvinningsavgift lämna avyttrade båtar till mottagningsstationer specificerade av Kuusakoski Oy. Man strävar till att få
till stånd ett permanent återvinningssystem för ur bruk tagna
båtar, där också minuthandeln skulle kunna aktivt delta.
5.6. Båt-programmet 2008-2011
Utvecklingsprogrammet, som startades i november 2007,
fortsatte under verksamhetsåret. Vid slutet av år 2011 fanns
resultaten av fjorton forskningsprojekt färdiga. Som programmets huvudsakliga finansiär står TEKES. Med programmet
strävar man till att inverka på företagens utvecklings- och
verksamhetskultur, nätverksbildningen samt specialiseringen.
Årsseminariet för Tekes Båt-program arrangerades 23.3. i
Tammerfors. I tillfället deltog ca 140 åhörare. Därtill arrangerades två Båtteknikdagar för att presentera resultaten. Av
dessa behandlade den första apparatur och system och den
arrangerades i Helsingfors i yrkeshögskolan Metropolia. Den
andra dagen innehöll frågor som gäller planering, produktion
och material. Seminariet hölls i Optimas utrymmen i Jakobstad. Dessutom informerades det om Båt-programmet bl.a.
under förbundets höstmöte, i Finnboat News och i elektroniska nyhetsbrev. I Båt-programmets årspublikation sammanställdes resuméer över de forskningsprojekt som var igång.
Som koordinator för Båt-programmet fungerar VTT i intimt
samarbete med Finnboat. Programmet har aktiva webbsidor www.tekes.fi/vene. Finnboats verkställande direktör är
ordförande för Båt-programmets ledningsgrupp. De övriga
medlemmarna i ledningsgruppen år 2011 var Kaj Gustafs-
42 Finnboat
son/Nauticat Yachts Oy, Kim Örthén/Marine Center Finland
Oy, Juhani Haapaniemi/TerhiTec Oy Silver-Veneet, Pauli
Immonen/Mobimar Oy, Raimo Sonninen/Bella-Veneet Oy,
Mikael Still/Ahola Transport Oy, Lauri Ala-Opas/TEKES och
programmets chef Matti Evola/TEKES.
5.7. Gruppförsäkring för båtbranschens
handlare och varv
En heltäckande försäkringspaket som skräddarsytts för
båthandlare och varv i samarbete mellan Finnboat och AON
Monia Oy började erbjuda medlemsföretagen våren 2007.
Under berättelseåret överflyttades försäkringarna till Fennia,
som fortsatte marknadsföringen av försäkringspaketen till
medlemsföretagen. Genom detta projekt vill man förbättra
branschens verksamhetsförutsättningar och sammanföra
branschens riskhanteringen.
5.8. Nettivene
På uppdrag av Marinhandlarna rf undertecknade Finnboat
och Otavamedia i april ett samarbetsavtal om nätsamarbete
i båthandeln. De av förbundets medlemsföretag, som är
kunder hos nettivene.com, fick kostnadsfritt två nya helheter
till sitt servicepaket; inom adressen nettivene.com finns Finnboat-marinhandlarnas egen ”Kauppiaspörssi” (Handlarbörs),
som ses bara av de handlare som är registrerade. Via den
kan man effektivt sköta den interna handeln mellan handlarna. För offererade båtar ser man nettopriserna. Som andra
element tillfogades ett sk. prissättningsverktyg. Detta verktyg
samlar kumulativt in de avslutade affärerna och där får man
de slutliga priserna för de genomförda affärerna enligt märke/
typ/årsmodell/region. Företagen har aktivt använt sig av de
båda medlemsförmånerna.
Finnboat och Otavamedia undertecknade ett samarbetsavtal
i näthandeln.
6. BEFRÄMJANDET AV BÅTLIVET
6.1. Båtlivets ABC
Under verksamhetsåret togs ingen tilläggsupplaga av Båtlivets ABC. Förbundet delade ut Båtlivets ABC gratis direkt
åt konsumenterna och till självkostnadspris åt myndigheter,
företag, segelföreningar o.s.v. Båtlivets ABC har under åren
1973-1975 och 1983-2010 tryckts i 730.500 exemplar på
finska och 115.000 exemplar på svenska.
6.2. Från strandvattnet ut i öppen sjö
I samarbete med Finlands Mässa och Segling och Båtsport
i Finland förverkligades i februari redan för den 17:e gången
en båtlivsbefrämjande kampanj riktad till grundskolans
lågstadium. Skolklasser inklusive deras lärare inbjöds under
tre vardagar att bekanta sig med Helsingfors båtmässa, där
eleverna fick under en rundvandring information om båtlivet
och därmed förknippade säkerhetsaspekter. Under Vene 11
Båt-mässan deltog 9 grundskoleklasser med totalt 166 elever
i mässbesöken.
6.3. Förbered dig för båtsäsongen
verksamhetsmodell med öppen innovering för att identifiera
kommande produkt- och servicemöjligheter på båtbranschen.
I verksamhetsmodellen kombineras formgivningens, marknadsföringens och teknikens synpunkter. Projektet färdigställs i slutet av år 2012.
7. PR-VERKSAMHET
7.1. Hederspriset
Under verksamhetsåret utdelades inte hederspriset. Finnboats hederspris har utdelats fr.o.m. år 1985, totalt 16 gånger.
7.2. Marknadsundersökningsresorna
Finlands Båtindustriförenings representanter bekantade sig
med båtmässan i Shanghai och med fem lokala företag i
båtbranschen under en resa 14–19.4 som leddes av verkställande direktören. I resan deltog totalt 15 representanter för
medlemsföretagen.
Båtindustriföreningens 26 personers starka delegation
bekantade sig med Polens båtindustri 30.5–2.6. Under resan
bekantade man sig med 9 företags verksamhet.
I april verkställdes den av förbundet finansierade radio- och
tidningskampanjen ”Förbered dig för båtsäsongen”. Med annonserna styrde man människor till förbundets internetsidor
och därifrån vidare till enskilda företags tjänster, med målsättningen att väcka konsumenterna att göra båtsäsongens
införskaffningar i god tid.
11 representanter för Finlands Båtindustriförening deltog i en
resa arrangerad 15–22.10 till amerikanska IBEX-seminariet,
som motsvarar METS-mässan, och det utbud som fanns i
Louisville i Kentucky. Efter seminariet besökte gruppen fyra
båtfabriker i Tennessee, i området kring Knoxville.
Radiokampanjen fortsatte under hösten då budskapet var,
att det lönar sig att göra anskaffningarna för båten till nästa
säsong nu. Såsom under våren förverkligades även denna
kampanj helt med förbundets medel.
Representanter för Båtbranschens Varvs- och serviceförening bekantade sig med båtvarv på svenska Västkusten under
en marknadsundersökningsresa 24-25.10 som leddes av förbundets kanslichef. I resan deltog 24 företagsrepresentanter.
6.4. Forskningsprojekten
Förbundet deltar direkt i finansieringen av två allmänna forskningsprojekt inom Båt-programmet (se punkt 5.6.).
Varvsgruppen tar lunchpaus i Långedrag på svenska
Västkusten.
Vision 2025:s uppföljningsprojekt har som mål att finna nya
målgrupper, som attraheras av en havsnär fritidssyssla samt
att kartlägga de önskningar och behov, som nya båtfarare
har. Med hjälp av dessa tar man fram visioner om hur den
framtida båtlivsservicen och därvid sammanhängande affärsverksamhet skall se ut.
Med Open Wave-projektet vill man stöda företagens användar- och marknadsmässiga utgångspunkt samt deras
förmåga att använda formgivning och teknologiförutseende
i sin produktutveckling. Som primärt resultat erhöll man en
Finnboat 43
7.3. Info-avdelningarna och –tillfällen
8.4. Finnboat News
På Hanseboot-mässan 29.10–6.11 hade förbundet en egen
infopunkt på medlemsföretagens gemensamma monter. Där
delade man ut exportbroschyrer och övrigt pressmaterial.
Man fortsatte att utge Finnboat News -tidskriften och den
utkom med fyra nummer år 2011. För redigeringen svarade
Jouko Huju, redaktören/ombrytaren Kari Wilén, Lena Mickelsson-Ouru och Katja Simola. Tidskriftens trycks i fyrfärg i 2500
exemplar.
Informationstillfällen för branschens press arrangerades
under Helsingfors internationella båtmässa och Helsingfors
flytande båtutställning.
7.4. Årets Båtprodukt
Båtmässans besökare deltog i valet av Årets Båtprodukt
genom att rösta i tävlingen i Helsingfors Mässcentrum. De
tio produkterna, som kom till finalen i omröstningen om
Årets Båtprodukt 2011, hade utsetts av en mycket sakkunnig
oavhängig jury. Produkterna presenterades under åtta dagar
11-19. februari vid utställningen Vene 11 Båt. Vinnaren utsågs
på basis av mässpublikens omröstning. Av tio finalprodukter
som fanns utställda på mässan röstade publiken fram som
segrare Garmin Suomi Oy:s Garmin 720 GPS MAP med
pekskärm.
Hedersomnämnande fick Ursuk Oy:s Ursuit AWS Lady torrdräkt för damer samt Laipac S-911 armbandspositionering,
som importeras av Six-Cap Oy. Mellan dem som deltagit i
omröstningen utlottades en Bombard-gummibåt, som donerades av Oy Maritim Ab. Båten vanns av Tuuli Teräväinen från
Helsingfors.
8. INFORMATIONSVERKSAMHET
8.1. Intern informationsverksamhet
Den interna informationsverksamheten har i huvudsak förverkligats med medlemsinfon per e-post.
8.2. Internationell informationsverksamhet
För internationellt bruk har man framställt pressmeddelanden
i samband med utställningar.
Finnboat News utdelas gratis åt branschproffs och åt
inflytelserika personer i branschen. Tidskriften är medlem i
Tidskrifternas Förbund.
Nummer 1 (28 sidor) innehöll utöver de reguljära kolumnerna följande (finskspråkiga) artiklar:
Mitä Bryssel voi tehdä veneilyn hyväksi?
Kansainvälistyminen vaatii jatkuvaa panostusta
Finnboat ry:n yleiset verkkokauppaehdot
Konetehon rajat nopeissa veneissä
Nummer 2 (32 sidor) innehöll följande artiklar:
Yritysesittely: Freja Marine Oy Ltd
Kauppiaan vastuu käytetyn veneen kaupassa
Suomalaiset pienvenevalmistajat maailman kärkiluokkaa
Yritysesittely: Tapimer Oy
Lujitemuovien valmistustekniikat – mikä tie tulisi valita?
Nummer 3 (28 sidor) innehöll följande artiklar:
Uiva 2011 Flytande: enemmän veneitä
Finnboat ja Fennia yhteistyöhön
Kehittämisen tuulia veneyrittäjille
Epäiletkö rahanpesua?
Marino alusta alkaen mukana Tekesin Vene-ohjelmassa
Ajankohtaista venealan standardeista
Meripelastusseuran uusi toimintakeskus
Familjeföretaget Tapimer Oy presenterades i Finnboat
News 2/2011
8.3. Inhemsk informationsverksamhet
Utöver konsument-, media- och myndighetskontakterna i
samband med det dagliga arbetet har förbundet publicerat
pressmeddelanden samt gett talrika intervjuer och arrangerat
presstillfällen i anslutning till Vene 11 Båt-mässan och Uiva
2011 Flytande-utställningen.
Finnboat 45
Nummer 4 (32 sidor) innehöll följande artiklar:
Finnboatin 18. kunniajäsen Esko Syrjäsuo
Finnboatin kunniakirjat Marinetekille ja Tarmo Vuojärvelle
Finnboatin ensimmäiset 50 vuotta
Finnboatin 50-vuotisjuhlat Finlandia-talolla 25.11.2011
Vertaileva mainonta
Silver kohti automatisoitua tuotantoa Vene-ohjelmassa
IBEX, Ruotsi ja Hanseboot.
8.5. Pressöversikten
På Finnboats kansli följer man kontinuerligt upp branschen
via pressurklipp ur inhemska publikationer och i utländska
tidskrifter. Materialet utnyttjas i Finnboat News och i medlemsinformationerna. Det kommer 62 olika båttidskrifter från
21 länder till kansliet.
Den inhemska pressuppföljningen förverkligas genom Meltwater Oy:s elektroniska mediauppföljning. Förbundet erbjuder
medlemskåren en möjlighet att kostnadsfritt följa med vad
som skrivs om båtbranschen i finländska tidningar. Systemet
som Meltwater Group upprätthåller samlar ihop artiklarna
som publiceras elektroniskt, och 5 av dem syns för all på
Finnboats nätsidor medan medlemskåren kan medelst eget
lösenord dagligen läsa alla artiklar som berör båtbranschen.
Förbundet följer också på prov med den övriga sociala median tillsammans med samma servicebolag, men resultaten
och verkningsgraden har ännu inte varit övertygande.
9. FÖRBUNDETS INTERNA
VERKSAMHET
9.1. Finnboats stipendiefond
Enligt beslut av förbundets styrelse utdelades inte under
verksamhetsåret 2010 några stipendier, på grund av den
dåliga ekonomiska situationen.
9.2. Båtparlamenten
Under vårmötesdagen den 28.4 på Hotel Rantapuisto hölls
ett miniparlament under rubriken Den industriella tillverkningens framtid i Finland. Frågan förbereddes av gruppchef Harri
Jokinen från Teknologiindustrin rf. I vårmötesdagen deltog 85
representanter för medlemsföretagen.
I samband med höstmötet 25.11 i Finlandia-huset i Helsingfors firades Båtbranschens Centralförbund Finnboats 50-årsjubileum, varför ett egentligt båtparlament ej arrangerades.
Festföredraget på Finlandia-huset hölls av Volvo Auto Oy
46 Finnboat
Ab:s verkställande direktör Mikael Malmsten. Därtill presenterade förbundets verkställande direktör en bildkavalkad
om Finnboats verksamhet 1961–2011 under namnet ”Från
båtbyggeriägareförening till centralförbund”. Jubileumsmötesdagen kulminerade i en supé med 300 deltagare. Statsmaktens hälsning till festfolket framfördes av industrirådet Severi
Keinälä från Arbets- och näringsministeriet.
9.3. Förbundets vårmöte 28.4.2011
Det stadgeenliga vårmötet hölls i Hotel Rantapuisto i Helsingfors. Vid mötet deltog 64 personer från 54 olika företag.
Vårmötet godkände styrelsens verksamhetsberättelse och
bokslutet för år 2010 och beviljade ansvarsfrihet åt vederbörliga personer.
9.4. Förbundets höstmöte 25.11.2011
Det stadgeenliga höstmötet hölls i Finlandia-huset i Helsingfors. Mötet samlade 100 deltagare från 74 företag. Vid mötet
valdes till förbundets ordförande för verksamhetsåret 2012
Kim Örthén, Marine Center Finland Oy, till 1. viceordförande
Kaj Gustafsson, Nauticat Yachts Oy samt till 2. viceordförande Timo Lampén, Oy Rymaco Ab. Mötet fastställde budgeten
och verksamhetsplanen samt anslutnings- och medlemsavgifterna för medlemsföreningarnas företagsmedlemmar för år
2012.
I samband med förbundets 50-årssupé tilldelades Finnboats
hedersdiplom för internationella framgångar åt Marinetek
Group Oy som tillverkar båthamnssystem. Ilkka Seppälä och
Markku Rantanen grundade Marinetek år 1994. Företaget
har tillverkning i sju länder och distributionsnät i 40 länder.
Personer och företag, som aktivt var med i båtbranschen redan 1961 och är det fortfarande 2011, premierades på 50-årsfesten. Företagen är Heinlahden Veistämö Oy, Oy Telva Ab
och Oy Maritim Ab, och personerna i förgrunden fr.v. Pentti
Siltala, Tor-Björn Fagerström samt Nisse Häggblom.
Direktör Tarmo Vuojärvi, som gått i pension från Konekesko
Oy Marine, tilldelades för sin del ett diplom för hans exceptionell betydande arbete inom båtbranschens ledningsuppdrag.
Vuojärvi har tjänstgjort hos Kesko i totalt 34 år.
I samband med jubileumssupén uppmärksammades också
de personer och företag, som deltagit i Finnboats verksamhet år 1961 då föreningen grundades och som är aktiva i
båtbranschen fortfarande. Dessa företag var Heinlahden
Veneveistämö Oy, Oy Maritim Ab och Oy Telva Ab samt
personerna Tor-Björn Fagerström, Nils Häggblom och Pentti
Siltala.
10. MEDLEMSKÅREN
10.1. Förbundets medlemmar
Medlemmar i förbundet är Finlands Båtindustriförening rf,
Finlands Komponentleverantörer rf, Marinhandlarna rf samt
Båtbranschens Varvs- och serviceförening rf.
Finnboat har förutom ovan nämnda föreningar ytterligare 13
personmedlemmar, 16 understödsmedlemmar samt 18 hedersmedlemmar. Antalet företagsmedlemmar i föreningarna
samt Finnboats understöds- och personmedlemmar var totalt
272 vid verksamhetsårets slut.
10.2. Hedersmedlemmarna
Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf kallade Veneveistämö Syrjäsuo Oy:s verkställande direktör Esko Syrjäsuo till
förbundets 18:e hedersmedlem vid förbundets 50-årsfestsupé 25.11.2011. Esko Syrjäsuo har ända från 80-talet aktivt
varit med om att utveckla den nutida organiserade båtbranschen. Han är medlem i såväl Finnboats som Finlands
Båtindustriförenings styrelser. Esko Syrjäsuo inledde sin
båtbyggarbana på Siltalas båtvarv, där också hans bröder
Heikki och Lauri arbetade. År 1972 blev bröderna privatföretagare och grundade ett eget varv. Veneveistämö Syrjäsuos
Albatross-båtar har varit med på alla Helsingfors båtutställningar, som arrangerats i mässcentret i Böle.
Förbundets övriga hedersmedlemmar är Gösta G. Andersson
(1976†), Jussi Nemes (1977†), Torsten Hjorth (1978†), Thure
Lindström (1979†), Jaakko Kiiski (1980†), Tor-Björn Fagerström (1986), Pentti Siltala (1986), Harry Ölander (1988),
Carl-Erik Wilén (1990), Olle Emmes (1991), Bjarne Nordgren (1992†), Kyllikki Korhonen (1992†), Walter Johansson
(1994†), Kaj Gustafsson (2001), Joel Nemes (2003), Tor von
Zweygbergk (2008) och Lillemor Sarin (2010).
11. EKONOMIN
11.1. Revisorerna
Under berättelseåret verkade de vid höstmötet valda CGR
Laura Castrén, Ernst & Young Oy och Karl-Johan Janhonen,
Emsalö Båtupplag Ab som revisorer och som revisorssuppleanter Klaus Koskimies, Oy Jotiko-Marine Ab och Jan
Kansanaho, Oy Maritim Ab.
11.2. Externa medhjälpare
CGR Laura Castrén har verkat som förbundets revisor, bokföringen har skötts av Bokföringsbyrå Avion Oy och Borenius
Oy har verkat som juridisk rådgivare.
11.3. Fast egendom
Finnboat 50 år firades med en festsupé på Finlandiahuset
25.11.2011. I festen deltog nästan 300 gäster och underhållningen sköttes av Håkan Streng & Leo Holmberg.
Förbundets kansliutrymmen vid adressen Göksgränd 8 A 47,
00500 Helsingfors, är i förbundets ägo.
11.4. Bokslut 2011
Förbundets ekonomi framgår ur bifogad balansräkning, resultaträkning och revisionsberättelse (bilagorna 1-3).
Styrelsen
BILAGOR
balansräkning, resultaträkning,
revisionsberättelse
Finnboat 47
www.finnboat.fi
Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf
Käenkuja 8 A 47, 00500 Helsinki
puh. 0207 669 340, fax 0207 669 346
[email protected]