Transcript Jämtlanninpystykorva – tuloskehitystä (Jämthund

SHHJ / FJGK
Jämtlanninpystykorva –
tuloskehitystä (Jämthund
– resultatutväckling)
Numeeristen arvostelukohtien perusteella
(genom momentpoeng)
Jukka Immonen / 2014
Jämtlanninpystykorvan Ruotsalainen rotujärjestö on tehnyt arviointia rodun kehityksestä noin kymmenen
aikavälillä tutkien koetulosten arvostelukohtien pisteytystä. Samalla he ovat vetäneet johtopäätöksiä
kyseisten tietojen perusteella ja antaneet suosituksia jalostusneuvontaan ja kasvattajille. Tutkin vastaavasti
Suomen koetuloksia ja rohkenen arvioida molempien maiden osalta esille tulleita (tai tulemattomia)
trendejä. Koska Ruotsin materiaaliin en ole kysynyt käyttöoikeutta, enkä viitsinyt tehdä siitä uutta versiota
tähän käytettäväksi, kuvailen sanoin tuloksia ja niistä heidän vetämiään johtopäätöksiä. Johtopäätökset
eivät ole kaikilta osin yhteneväiset. Voi johtua siitäkin, että Ruotsissa on viimeisen parin vuoden ajan
esitetty suurta huolta siitä, että jämtlanninpystykorvasta on tulossa liian laajahakuinen ja sitkeä pakenevan
hirven seuraaja, joka ei pidä oma-aloitteisesti riittävän tiheästi ohjaajaansa yhteyttä. Meillä Suomessa on
paneuduttu pääasiassa metsästysominaisuuksien parantamiseen ilman että yhteistyötä olisi pyritty
jalostamaan määrätietoisesti. On panostettu pentuearvoihin ja varhaiskypsyyteen. Mielestäni
varhaiskypsyyteen jopa liiallisuuksiin mennen. Olen sitä mieltä että koira, joka valmistuu vähällä työllä
hyväksi hirvikoiraksi puolentoista vuoden iässä, on varhaiskypsä, vaikka ei alle vuosikkaana olisi hirvistä
tietääkseenkään. Epäilen että yletön pentuvarhaiskypsyyden hakeminen voi heikentää pitkässä juoksussa
hirvenkäsittelytaitoja. Mutta toisena syksynä (1,5 vuotiaana) koiran tulisi olla valmiuksiltaan sellainen että
se voidaan tuoda kokeeseen. Koska meidän vanhat säännöt ovat vahvasti sukua Ruotsin nykyisille
säännöille, niin rajasin Suomen koetulosten tarkastelun reilun kymmenen vuoden aikavälille , vuosille 20012011. Ja sitten itse asiaan. Pitää muistaa, että kyseisellä aikavälillä on tapahtunut vaihtelua ympäristössä,
jossa mittaus (=koesuoritus) tehdään, joten välttämättä muutokset tuloksissa ei kuvaa muutosta rodussa.
Hirvikannan muutokset, koesääntöjen tulkintaohjeiden täsmennykset, petokanta ja sääolosuhteet
(erityisesti lumi) voivat vuodesta toiseen mentäessä jossakin määrin muuttua. Myös tekniikan kehitys ja
sen antama tuki arvostelulle voi vaikuttaa mittaamiseen ja siten pisteisiin. Siten suoraviivaista
johtopäätösten tekoa ei voi pitää perusteltuna.
Jämthunds svenska rasklubben har gjort bedömningen av utvecklingen av rasen och tagit ungefär tio års
provresultat som bas. Samtidigt har de dragit slutsatser baserade på dessa data och utfärdade
rekommendationer för avelsråd och uppfödarna. Jag kollade genom finska provresultaten och
kommenterade lite båda ländarnas siffror / trender. Eftersom jag har inte frågat lov att kopiera det svenska
materialet , ska jag bara beskriva resultat och de slutsatser som dras av dessa. Slutsatserna är inte helt
konsekvent. Det kan också bero på att, i Sverige, i de senaste åren visat stor oro att jämthund blir alltför
självständig under sök och tjurig att förfölja flyende älg och inte självmant kontaktar sin föraren. Vi i
Finland har först och främst försökt förbättra jaktliga egenskaperna utan att försöka medveten avla
samarbete. Aveln har varit inriktad på kullvärdena och tidighet. Jag tror att tidighet upp till överdrifter
förresten. Jag tror att hunden , som kommer att behöva lite arbete för att vara färdig att starta på prov vid
1,5 års åldern, är en tidig, även om den inte är under ett års ålder mogen att möta älg. Jag misstänker att
för stor tidighetkrav kan försvagas på sikt älg hantering färdigheter. Men under andra hösten hunden bör
vara färdig att starta. Eftersom våra gamla reglerna är starkt relaterade till de nuvarande reglerna i Sverige,
så jag begränsade min analys av provresultaten för åren 2001-2011. Och sedan själva frågan. Man måste
komma ihåg att miljö där mätningen ( = provstart ) är gjort är inte stabil, så nödvändigvis förändringarna i
resultaten speglar inte förändringen i rasen. Älgstams förändringar, provregler tolkningar, rovdjur och
väderförhållanden ( speciellt i snö ) kan, från år till år ändras. Dessutom kan den tekniska utvecklingen
påverka mätningen , och därmed poäng. Således för enkla slutsatser skulle inte dras.
Hakunopeus (Tempo i Söket)
8
7.9
7.8
7.7
Hakunopeus (Tempo i Söket)
7.6
7.5
7.4
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Koepöytäkirjojen tietojen pohjalta voidaan vetää johtopäätös, että 1.5 vuotiaana kokeisiin tulleiden koirien
haku olisi nopeuden osalta huonontunut. Varmuuden vuoksi katsoin myös hakuun käytetyn ajan, mikä
osoitti nousevaa trendiä. Koska tiedämme että tarkastelujaksolla hirvikantaa on melko voimakkaasti
leikattu, niin ei ole yllätys että hakuun käytetty aika on keskiarvona kasvanut. Voi olla, että pitempi
arvosteluaika vaikuttaa haun nopeuteen. Myös se, että tällä aikajaksolla on alettu yleisesti käyttämään
paikanninta koiran seuraamiseen haun aikana, se vaikuttaa varmasti arvosteluun, verrattuna pelkkään
näköhavainnointiin. Uskon nopeuspisteiden putoamisen syynä olen lähinnä paikantimen käytön.
Ruotsissa suunta on samansuuntainen. Erityisesti 2012 ikäluokan 2013 kokeista lasketut nopeuspisteet ovat
laskeneet aikaisempaan verrattuna jyrkästi. Oma johtopäätökseni on, että paikantimen käytön on täytynyt
vaikuttaa tähän todella vahvasti. Samaan lopputulokseen on tullut naapurin rotujärjestö.
Protokollinformation kan användas för att dra slutsatsen att 1,5 –åriga hundarnas sökfart skulle blivit
sämre . Som en försiktighetsåtgärd , tittade jag på den tid som använt på sökandet, det visade en stigande
trend . Eftersom vi vet att under granskningstidsperiod älgstammen är ganska kraftigt skärat , så det är
ingen överraskning att söktid är i genomsnitt ökat . Det kan vara att en längre söktid påverkar hastighet.
Också det faktum att under denna period har ofta använd en pejl på hunden, har det säkert givit bättre
information , jämfört med synförnimmelsen. Jag tror att tempo i söket har fallande trend pga hundpejl.
I Sverige är trenden i samma riktning. Särskilt årskull 2012 under 2013 , beräknat tempo poängen har
minskat kraftigt jämfört med tidigare. Min slutsats är att användningen av pejl måste ha påverkats mycket
starkt . Samma slutsats har drivit den svenska rasklubben.
Hakulaajuus (sökets omfattning)
7.5
7.45
7.4
7.35
7.3
7.25
7.2
7.15
7.1
Hakulaajuus (sökets omfattning)
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakulaajuus näyttää pomppineen edestakaisin. Arvostelussa on käytetty paikanninta tukemaan tuomarien
metsässä tapahtuvaa havainnointia. Tämän pisteytyskohdan osalta muutoksia ei ole nähtävissä trendinä
tiettyyn suuntaan. Koska arvostelukohta arvostellaan niin että liian laaja haku pudottaa pisteitä, ei tämä
pisteytyskohta sovi kovin hyvin rodun geneettisen kehityksen seurantaan. Myös paikantimen käyttö on
tähän arvostelukohtaan vaikuttanut voimakkaasti. Enää ei huippupisteisiin riitä, että koira on poissa
näkyvistä 15-25 minuutin jaksoissa, vaan koiran on oltava hakulenkeillään etäämmällä ryhmästä, kuin
näkökentän ulkopuolella.
Pisteiden valossa Suomessa on vielä suurempana ongelmana haun suppeus, kuin sen hallitsemattomuus,
vaikka kannassa on yksilöitä, joiden haku on liian suoraviivaista ja huonosti yhteyttä pitävää.
Ruotsissa hakulaajuuspisteet ovat 1,5 vuotiailla jämtlanninpystykorvilla keskiarvona pudonneet noin 0,5
pistettä. Tällä perusteella voisi väittää ettei rotujärjestön pelko liian laajahakuisista täysin yhteyttä
pitämättömistä hakijoista olisi ainakaan vähään aikaan reaalisoitumassa. Rotujärjestö naapurissa
suositteleekin laajahakuisten yksilöiden käyttöä jalostuksessa.
On huomioitava, että Ruotsissa koiran tulee ottaa ainakin yhdessä valionarvoon vaikuttavassa kokeessa
yhteyttä ohjaajaansa, jotta siitä tulee valio. Koira joka löytää hirven ensimmäisellä hakulenkillä, saa
hakulaajuudesta merkinnän K, joka lasketaan loppupisteissä 5 pisteen arvoisena. Tämä tehokkaiden
löytäjien kova rankaisu saattaa olla syynä siihen, että hakulaajuutta halutaan koiriin lisää. Perusteena 50%
suoritukselle pidetään sitä, ettei hakua ole voitu arvostella. No, koira on kuitenkin löytänyt hirven, joten
kait se on sitä hakenutkin? Jos kyseinen haku toistuu useammassa kokeessa, niin varmaan koiralla on sekä
hakua että löytökykyä.
Sökomfattnings poeng ser hoppat fram och tillbaka. Man har börjat använda pejl för att stödja domarna i
skogen att observera . Denna moment har ingen trend. Momenten bedöms så att för stor sök ger mindre
poeng än ideal sök, är momenten inte väl lämpad för övervaka utvecklingen av rasen . Dessutom har
pejlanvändning påverkas starkt . Det ger inte längre höga poäng om hunden är utom synhåll och
tarkontakt 15 till 25 minuters mellanrum , utan hunden måste göra riktiga söksturer och ”vinna mark”.
Enlig monentpoeng är den smala söken större problem än okontrollerbarhet, även om det finns individer
vilka har för rak sökmönster utan tilbakagång.
I Sverige har omfattningspoeng sjunkit under granskningsperiod för 1,5 åriga hundar med cirka 0,5 poäng.
På grundval av detta skulle man kunna tro att rädlslan att få för stort och självständigt sökande hundar är
inte sannolik i det närmasta framtid. Rasklubb i Sverige rekommenderar tikägarna att använda hanar med
stor sök.
Det bör noteras att i Sverige , bör hunden tas minst en gång kontakt under sök på de prov vilka ger hunden
JCH titteln. En hund som finner älgen på första sökstur , ges K , som beräknas vara värd 5 poäng. Denna
hårda straff mot effektiva hundar kan vara en orsak till att sökets omfattningspoeng har negativa trend. K
ges därför att man har inte kunnat bedöma söket tilräckligt. Därför bara 50% prestation. Hmm , hunden har
dock funnit älgen , kanske den har haft sök? Om hunden brukar hitta alltid på första sökstur, kanske det är
inte bara tur? Utan hunden har både sök och förmåga att hitta effektivt!
Löytötehokkuus (förmåga att finna älg)
8
7.9
7.8
7.7
7.6
7.5
7.4
7.3
Löytötehokkuus (förmåga att
finna älg)
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Löytötehokkuus on heikentynyt 0,3-0,4 pistettä aikavälillä. Onko koirakantaan haettu jäljitystaipumuksia
karhunhaukkujien jalostamiseksi? Aikavälillä on käytetty jalostukseen useampaa urosta, jotka ovat
periyttäneet voimakkaasti jäljitystaipumusta. Voi olla että myöskin harventunut hirvikanta on vaikuttanut
siihen että löydöt eivät ole olleet niin tehokkaita tuomarien silmin katsottuna. Myös paikantimen käyttö on
varmasti vaikuttanut tähän kohtaan, kun todellinen löytömatka on ollut käytettävissä ja löytötehokkuutta
mitataan monessa tapauksessa löytömatkan suhteena käytettyyn aikaan. Myös arvostelua tämän kohdan
osalta kiristetty niin, että pelkkä löytölenkki ei enää ratkaise, vaan myös se, mistä koira päästettiin irti ja
mistä hirvi löytyi ja kuinka paljon meni aikaa.
Ruotsissa laskua on myös havaittavissa, parin kymmenyksen verran. Johtopäätös naapurissa on ollut, että
laajahakuisia uroksia pitäisi suositella kasvattajille.
Moment förmåga att finna älg har negativ trend, poengsumman har minskat 0,3-0,4 poeng under
tidpunkter. Har man försökt att få spårande hundar för björnjakt? Under tidsperiod har man använd flera
hanar som lämnar anlang att spåra kalla spår under sök. Det kan vara så att även decimerade älgstammen
har påverkats så att resultaten inte varit lika effektiv som sedd genom ögonen på domarna. Pejl användning
har definitivt bidragit dommarna att mäta bättre upptagsavstånd (blivit kortare). Också man har börjat
bedöma hårdare så att inte endast den tur när hunden finnar älg tas med, utan också när hunden släptes,
var älgen var och hur långa tiden hunden använde innan den fann älg.
I Sverige kan minskning också hittas, några tiondels grad. Slutsats rasklubben gjorde är att hanar med stor
sökets omfattning bör rekommenderas för uppfödarna.
Löytömatka (Avstånd til upptagsplatsen)
8.5
8.4
8.3
Löytömatka (Avstånd til
upptagsplatsen)
8.2
8.1
8
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Löytömatkaa on pystytty arvostelemaan jo melko luotettavasti, kun paikantimia on voitu käyttää tukemaan
ryhmän käsitystä löytömatkasta. Vaihteluväli tarkastelujaksolla 0,3 pistettä. Sikäli suurta muutosta ei ole
tapahtunut. Tarkempi paikantimen käyttö lyhentää löytömatkoja.
Ruotsissa löytömatkojen pisteytykset vaihtelevat vuosittain, mutta trendiä ei ole nähtävissä. Rotujärjestö
siellä on sitä mieltä ettei tämä ominaisuus olisi lainkaan perinnöllinen. Tämä olettamus perustuu siihen,
ettei 10 vuoden jaksolla ole selvää trendiä pisteytyksen muutoksesta. Tätä pidän hyvin outona perusteena.
Avståndet til upptagsplats har man kunnat bedöma help pålitligt, när man har använt pejl att säkerställa
dommarkrupps uppfattning. Varians under perioden är 0,3 poäng. Ingen större förändring har skett.
Pejlanvändning har förkortat sträckor.
I Sverige, avstånd til upptagsplats varierar år till år, men trenden är inte synlig. Rasklubben anser att denna
egenskap är inte alls arvbar. Detta antagande grundar sig på det faktum att 10-årsperioden inga tydliga
trender kan ses. Jag finner detta mycket märklig argument.
Löytöhaukku (Ståndskall på upptagsplats)
8.9
8.8
8.7
8.6
8.5
8.4
8.3
8.2
8.1
Löytöhaukku (Ståndskall på
upptagsplats)
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Löytöhaukkua pidetään tärkeää tapahtumana ja siitä koira palkintaan hyvin kokeessa ja usein myös
metsästystilanteessa. Koetulosten perusteella Suomessa on rodun nuoret koirat saaneet koko ajan
parempia pisteitä löytöhaukuista. Siten voidaan päätellä, ettei rotu ole hirvenkäsittelyominaisuuksiltaan
taantunut. Parannusta tarkastelujaksolla noin 0,4 pistettä.
Ruotsissa löytöhaukkupisteet ovat samalla aikajaksolla laskeneet noin 0,3 pistettä. Tuskin syytä huoleen on
kuitenkaan. Mutta rotujärjestö on huolestunut kehityksestä ja suosittelevat kuumein koirien karsintaa
jalostuksesta. Mutta myös petokantojen voimakas kasvu on nähty mahdollisena syyllä laskevalle trendille.
Ruotsissa löytöpaikkahaukku arvostellaan siinä mielessä kiltimmin, että useammalla ylösotolla huomioidaan
paras löytöhaukku, toki jos vaikka yksi kolmesta löydöstä jää löytöpaikalleen siitä saa yleensä 8 pistettä.
Ståndskall på upptagsplats anses vara väldig viktig och hunden belönas bra på prov och ofta även på
jaktsituation. Enlig provresultat i Finland, har unga hundar fått hela tiden bättre och bättre poäng. Således
kan man dra slutsatsen att det inte finns bevis att hundarnas ståndegenskaper har blivit sämre, tvärtom.
Förbättring under den period, cirka 0,4 poäng.
I Sverige, moments snittpoäng är i samma period minskat med cirka 0,3 poäng. Jag tror inte att det finns
anledning till oro, dock. Men rasklubb är oroad över utvecklingen och rekommenderar inte använda heta
avelshundar. Rovdjurstams starka tillväxt har setts som en möjlig orsak till den fallande trenden. I Sverige,
bedöms momenten ”snällare” om man har flera upptag och en av dom lyckad, kan man få 8 poäng (i
Finland räknar man snittpoeng).
Haukkutyöskentelyn laatu (Ståndskallets kvalite)
8.6
8.5
8.4
8.3
8.2
8.1
8
7.9
Haukkutyöskentelyn laatu
(Ståndskallets kvalite)
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Haukkutyöskentelyn laatu on toinen koiran hirvenkäsittelytaidon mittareista (löytöhaukun ohella). Pisteet
ovat nousseet tarkastelujaksolla 0,3-0,4 pistettä. Tämä tarkoittaa sitä, että on saatu ampumatilaisuuksia ja
koirat ovat saaneet uusintahaukkuja, sekä ovat työskennelleet ja pitäneet hirveä usein otteessaan koko 5
tunnin ajan.
Ruotsissa kehitystä on myös tapahtunut. Peräti 0,7 pistettä tarkastelujaksolla. Olettaisin, että syynä on
koirien riitaverisyyden paraneminen, koska löytöhaukut eivät parantuneet, niin koirat ovat paikanneet tätä
hyvillä uusintahaukuilla.
Ståndskallets kvalitet är den andra älghunds älghanterings mätarna (utöver ståndskall på upptag). Poäng
ökade under perioden mellan 0,3 till 0,4 poäng. Detta innebär att man har fått skottilfällena och hundarna
har fått förnyade ståndskall, och har arbetat med älg och kontrollerad ofta hela 5 timmar.
I Sverige har utvecklingen också skett. Så många som 0,7 procentenheter under perioden. Jag antar att
orsaken är hundarnas jaktlustökning, sedan stånd på upptag har inte förbättrats, så hundarna har
gottgörad skadan genom att ta förnyade fasta ståndskall och givit skottilfällena.
Pakenevan hirven seuraaminen (Vilja att förfölja
flyende älg)
8.7
8.6
Pakenevan hirven seuraaminen
(Vilja att förfölja flyende älg)
8.5
8.4
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Pakenevan hirven seuraaminen. Seuraaminen ei ole juuri kehittynyt, koska matkojen mittaus usein
linnuntietä, niin hirvityöskentelyn parannuttua ei liene aina saatu ns. ”matkoja täyteen”. Toki osalla koirista
seuraamisessa on edelleen puutteita. Tulee huolehtia ettemme jalosta liian velttoja koiria.
Ruotsissa riittää 10 pisteen suoritukseen se, että karkon jälkeen koira on poissa ryhmän luota 30 minuuttia
(seuraaminen ja paluu ryhmän luo). Tai että voidaan todeta koiran seuranneen vähintään 3 km hirveä,
laskettu usein linnuntietä. Ominaisuus on kehittynyt naapurissa ja yhä useampi koira seuraa hirveä heidän
standardin mukaisesti. Ruotsin rotujärjestö varoittaa kasvattajia siitä, etteivät jalosta liian seuraamissitkeitä
koiria.
Naapurin rotujärjestön ihanne on, että koira seuraa pakenevaa hirveä 5-10 km ja luovuttaa sitten, ellei hirvi
pysähdy aikaisemmin. Ihanteeseen nähden sääntöjen vaatimus on vaatimatonta luokkaa.
Viljan att förfölja flyende älg. Förföljning är inte särskilt förbättrad, eftersom mätningen görs ofta genom
fågelvägen, och samtidigt har hundarna fått bättre förnyade ståndskall, kanske man har bara inte lyckats
att stöta ”sträckor til fullo”. Visst, en del av av hundar har det fortfarande brister och de avbrytar allt för
lätt. Man måste vara försiktig att inte avla för kraftlösa hundar.
I Sverige är tillräckligt för att få 10 poäng att efter stöttning hunden är borta från gruppen 30 minuter
(förföljning och återgående till gruppen). Eller, om man kan konstatera att hunden har förföljad under
dagen minst 3 km, ofta fågelvägen. Egenskap har haft positiv utväckling och fler och fler hundar förföljer
enlig deras standard. Svensk rasklubb varnar uppfödarna att de skulle inte uppföda för tjuriga hundar.
Grannens rasklubben har beskrivit ideal förföljning för jämthund, 5-10 km och sedan ska hunden vända
tilbaka om älgen inte stannar. Jämfört med rasideal är deras regelkrav ganska blygsam.
Pakevan hirven pysäyttäminen (Ställande av
flyende älg)
9.2
9
8.8
Pakevan hirven pysäyttäminen
(Ställande av flyende älg)
8.6
8.4
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Pakenevan hirven pysäyttäminen on koetulosten mukaan kehittynyt koirissamme. Toki muutos luokkaa 0,3
pistettä, mikä ei kuitenkaan valtaisa ole. Mutta 10 vuodessa ei kanta voi ihmeellisen paljoa muuttua, kun
geneettinen pohja ei ole radikaalisti muuttunut. Toki jopa 5 sukupolvea etenee jalostus 10 vuodessa
Suomessa. Ruotsissa ehkä 3.
Ruotsissa tämä ominaisuus on kehittynyt suotuisesti myös, jopa lähes pisteen verran. Toki lähtökohta on
ollut koetulosten tasolla alempana kuin meillä. Mutta naapurissa on usein tavoiteltu tilannetta, jossa
kolmas karkko on kova ja koira palaisi seuraamisesta ryhmän luo. Kun taas meillä ihannoidaan ja
tavoitellaan tilannetta jossa koira haukkuu erän päättyessä kiinteää seisontahaukkua.
Ställande av flyende älg har utväcklat positivt inom ras i Finland. Naturligtvis, en förändring av 0,3 punkter,
vilket inte är så stor förändring. Men under 10 år kan ras förändrats radikalt, när genetiska basen inte har
förändrats radikalt. Dock i Finland til och med 5 generation inom 10 år. I Sverige kanske 3.
I Sverige är denna egenskap också utvecklats positivt, även nästan hela poäng som snitt. Naturligtvis har
utgångspunkten varit lägre än den nivå vi hade. Men ofta syfte är i Sverige att man ger kraftig tredje
stöttning efter vilken hunden avbryter förföljanden och kommer tilbaka hos gruppen. Medan i Finland syftar
man till en situation där hunden skäller ståndskall vid provslut efter flera stöttningar.
Haukkuaika (Skalltid)
9.15
9.1
9.05
9
Haukkuaika (Skalltid)
8.95
8.9
8.85
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Haukkuaikaa mitataan meillä kaikki yhteen, niin siirtyvä kuin kiinteä. Toki haukkutyöskentelyn laatu ei
nouse kiitettäväksi, jos siirtyvää seisontaa tuli yli 10%. Joka tapauksessa haukkuaikaa koirat ovat saaneet
enemmän ja enemmän paperille.
Naapurissa haukkuaikaan huomioidaan vain kiinteä seisontahaukku. Kehitys on ollut naapurissakin
positiivista. Naapurissa ollaan hyvin tyytyväisiä kehitykseen.
Skalltid innehåller i Finland både fast ståndskall och gångstånd. Dock ståndskalls kvalite kan inte vara mer
än 8 poäng om det blir gångstånd över 10% av totala skalltid. I varje fall har hundar fått skalltid mer och
mer.
I Sverige räknas här bara fast ståndskall. Utvecklingen har varit positiv. I Sverige är man nöjda med
utvecklingen.
Haukun kuuluvuus (Skallets hörbarhet)
9.2
9
8.8
Haukun kuuluvuus (Skallets
hörbarhet)
8.6
8.4
8.2
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Haukun kuuluvuuden arvostelu ei ole muuttunut 10 vuoden aikana. Keskiarvot alkavat lähetä yhdeksää.
Olisiko tiukennettava arvostelua, annetaanko liian helposti kiitettäviä pisteitä tästä? No, haukun kuuluvuus
ei ole laskussa, päinvastoin.
Ruotsissa haukun kuuluvuus pisteiden mukaan on koirissa heikentynyt. Naapurin rotujärjestö suosittele
jalostukseen käytettävän uroksia, joilla voidaan parantaa tätä ominaisuutta. Kuuluva haukku on jämtin
tavaramerkki. Ruotsissa annetaan haukun kuuluvuudesta (kuten myös tiheydestä) täysiä pisteitä jo melko
vaatimattomilla haukkuajoilla. Äänen kestävyyttä ei siis sääntöjen puitteissa ole arvostettu. Maksetaanko
hintaa tässä?
Bedömning av skallets hörbarhet har inte ändrats sedan 10 år. Genomsnitt börjar närma nio. Skulle det vara
tids att öka krav? Ger man för generöst berömliga poeng? I alla fal hörbarhet har inte blivit sämre, tvärtom.
I Sverige har skallets hörbarhet försämrat hos hundar. Grannens rasklubben rekommenderar att man skulle
användas i avel hanar, vilka kan förbättra den här egenskap. Bra hörbarhet är ett jämthunds varumärke. I
Sverige ger man för hörbarhet (såväl som frekvensen av) berömliga poäng med ganska korta skalltider.
Skallets hållbarhet uppskattas inte så högt från provreglers synvinkeln. Betalar man priset för detta här?
Haukkutiheys (Skalltätthet)
8.3
8.2
8.1
8
Haukkutiheys (Skalltätthet)
7.9
7.8
7.7
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Haukkutiheys on parantunut koetulosten perusteella rodussa. Maassamme on enää vähän todella
harvahaukkuisia jämttejä. Haukkutiheys periytyy hyvin ja sen mittaaminen on sangen helppoa.
Ruotsissa ei ole havaittu mitään trendiä haukkutiheyden suhteen, mutta vuosittaiset erot ovat suuria. Tämä
on ollut rotujärjestölle suuri ihmetyksen aihe.
Skalltäthet har förbättrats enlig provresultat i rasen. I vårt land finns det inte mycket riktigt glesskälliga
jämthundar. Skalltäthet nedärvs och mätning är relativt lätt.
I Sverige har inte identifierat någon trend men variation mellan årskullar är stora. Det är stor mysterium för
rasklubben.
Yhteistyö (Samarbete)
6.3
6.2
6.1
6
Yhteistyö (Samarbete)
5.9
5.8
5.7
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
yhteistyö tarkoittaa siis sitä, että koira oma-aloitteisesti hakee kontaktia isäntään. Meillä sitä mitattiin
ennen lähinnä hirvityöskentelyn aikana. Tulkinta oli sellainen, että yhteydenotto oli omatoiminen vain, jos
se tapahtui niin kaukaa, ettei koira aistinut ohjaajaa. Yleensä omatoimiset yhteydenotot tapahtuivat silloin
kun koira lopetti pakenevan seuraamisen ja palasi ryhmän luo. Syynä saattoi tosin olla esimerkiksi vesieste.
Kun koirat ovat saaneet paremmin ja paremmin uusintahaukkuja, niin näitä karkon kesken jättämisiä ei
enää niin paljoa tule ja kyseinen arvostelukohta on todennäköisesti siksi laskevana trendina nähtävissä.
Ruotsissa pisteet myös laskussa muutaman kymmenyksen. Suunnilleen samaa luokkaa muutos kuin meillä.
Ruotsissa oma-aloitteinen yhteydenotto haukulta myös ampumatilaisuudessa, mikäli ei voida todeta että
ohjaaja kutsui koiraa. Sikäli arvostelukohta ei ole vertailukelpoinen. Ruotsin rotujärjestö pyrkii löytämään
jalostuksen käyttöön niitä koiria, jotka oma-aloitteisesti hakevat työskentelyn (ja haun) aikana yhteyttä
ohjaajaan. Meillä Suomessa ei ole juurikaan arvostettu muunlaista yhteistyötä kuin kutsusta tapahtuvaa,
jota kutsutaankin ohjattavuudeksi. Toki se on ollut arvossapidettävä ominaisuus että koira
hirvityöskentelyn lopetettuaan palaa jälkiään takaisin, jolloin myös ilman paikanninta koira on saatavissa
kiinni.
Samarbetet innebär att hunden på eget initiativ söker kontakt med föraren. Vi mätte det förut närmast
bara under älgarbetet. Tolkningen var sådan att kontakten var självmant tagen om det var så långt bort att
hunden kunde inte uppfatta provgruppen . Generellt kontakter hände när hunden slutade förfölja flyende
älg och återvände till gruppen. Anledningen kunde också vara , till exempel, vattenhinder. När hundarna har
fått bättre och bättre förnyade ståndskall har de inte avbrutit förföljandet och kanske därför kontaktbesök
på eget initiativ har hänt mer sällan. Kanske därför sjunkande trend.
I Sverige har också momentpoäng gått neråt några tiondelar. Ungefär samma förändring som vi har haft
under samma tidsperiod. I Sverige ”på eget initiativ” har man tolkat hänt alltid när hundföraren inte kallar
hunden. Så moment är inte jämförbar mellan ländena. Svenska rasklubben kommer att försöka hitta de
hundar för avel som spontant söker (på eget initiativ) kontakt med husse både under älgarbete och sök.
Här i Finland , har man inte uppskattad kontaktbesök utan förarens kallelse. Det kallas lydighet. Visst , det
har varit en uppskattad egenskap om hunden har kommit tilbaka efter den har avbrutit sitt älgarbe. Då man
har haft hunden med på väg hemma, även utan hundpejl.
Ohjattavuus (Lydighet)
6.5
6.4
6.3
6.2
6.1
6
5.9
5.8
Ohjattavuus (Lydighet)
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ohjattavuutta arvostetaan myös Suomessa korkealle. Sen saaminen toimimaan ei ole aina helppoa. Se
näkyy myös pisteistä ja niiden kehityksestä. Osasyy tähän lienee se, että suuri osa koiraharrastajista ei
yksinkertaisesti panosta koiran kouluttamiseen. Osa koirista saataisiin kyllä ohjattaviksi kun nähtäisiin
vaivaa. Toki osa voi olla haastavia. Heikennystä on tapahtunut, mikä on valitettavaa. En silti lähtisi
kovinkaan voimakkaasti jalostamalla ohjattavuutta parantamaan, mutta ehkä kurssien pitäminen olisi
paikallistasolla aiheellista. Nyt rodun riistaverisyys alkaa olla sellaisella tasolla, että voidaan kiinnittää
huomiota ominaisuuksiin joita ennen on pidetty toisarvoisina.
Ruotsissa ohjattavuus on parantunut 0,4 pisteen verran jakson aikana. Pisteissä se on vielä alempana kuin
meillä, mutta tässä pitää huomata, ettei säännöt ole täsmälleen samanlaiset, joten suoraan pisteitä ei tule
verrata. Ruotsin rotujärjestö on omassa maassaan tapahtuneesta kehityksesta hyvin mielissään.
Lydighet värderas högt också i Finland. det är inte alltid lätt att få hunden vara lydig. Det avspeglas också i
momentpoäng och deras utveckling. En del av orsaken till detta är sannolikt att en stor del av
hundentusiaster helt enkelt satsar inte på träning av hunden. En del av hundarna skulle faktiskt bli lydiga
genom rättaa träning. Visst kan vissa vara svåra få besöka på en utmaning. Minskningen har skett , vilket är
förstås negativt . Jag skulle inte försöka avla lydighet utan genom hunförarkursserna skola hundförarna. Nu
rasens jaktliga nivån ger möjlighet lägga märke til egenskaper vilka man har kanske inte uppskattad så högt
förr.
I Sverige har lydighet förbättrats med 0,4 poäng under perioden. Som snitt är det fortfarande lägre än
våran, men här bör det noteras att reglerna inte är exakt samma, så momentpoäng bör inte direkt
jämföras. Svensk rasklubb är väldig nöjd, utväckling har hänt.
Naapurin koirista oli myös käyriä HD ja AD tutkimustulosten osalta. Koska ne näkee jokainen KoiraNet –
järjestelmästä, en niitä tähän mukaan ottanut. En myöskään ulkomuotoa.
Kukin maa on koiristaan hyvin ylpeitä ja hirvikoirien ja jämtlanninpsytykorvan tapauksessa erityisesti siihen
on syytäkin. Meidän koirakantaa on ihan viime aikoinakin naapurin rotujärjestön toimihenkilöiden taholta
moitittu ajaviksi koiriksi ja suurena riskinä sille, että koirista tulee liian laajahakuisia ja liian sitkeitä
seuraajia. Kun katselee näitä käyriä, niin tulosten valossa arvostelu ei ole ollut perusteltua. Myös todistelut
siitä, että suomalaiset koirat ovat huonontaneet koirien tasoa naapurissa vaikuttaa omituiselta, kun tällä
hetkellä tuloksiltaan viiden parhaan (koepalkitsemisprosentti) uroksen joukossa on kolme Suomessa
syntynyttä urosta. Erityisen oudolta vaikuttaa se, että juuri naapurin rotujärjestön puheenjohtaja antoi
ymmärtää suomalaisten koesääntöjen suosivan ajavia koiria. Toivoisin parempaa asioihin perehtymistä.
Jotkut ovat polttaneet siltoja takanaan, mitä yhteistyöhön tulee. Vielä oheen tilastotietoja syksyjen 2012 ja
2013 kokeista.
I grannens rasklubbs rasutvärdering hade också kurvorna i HD och AD resultat. Eftersom de kan se var och
en genom KoiraNet -system , så tog jag inte dessa siffror med.
Varje land är mycket stolta över sina hundar , och inte utan bra orsak, när det är frågan om jämthund. Våra
hundar har nyligen grannens rasklubbs tjänstemän kritiserad vara drivande och att de har alltför stort sök
och långa förföljandet. När man tittar på dessa kurvor , ser man att en sådan kritik har varit grundlös.
Dessutom har samma grupp påstod att finska hundar har givit sämre avelsresultat när man har använt dom
i Sverige. Det känns märkligt när just nu (enlig pristagar% mätat) inom de 5 bästa avshanar i Sverige har
varit 3 finska hanar. Speciellt det är konstigt att svenska rasklubbs ordföranden påstod finska regler gynna
drivande hundar. Man kan önska bättre förtrogenhet kanske? I alla fal har man bränt bron bakom sig vad
det gäller samarbete. Lite statistik räknad efter 2 hösts bedömning med de nya regler.
Ohessa kuvaa, josta näemme ykkösen tuloksista haukkuaikoja ja niiden osuutta. Näemme että kiinteää
seisontaa haukutaan tyypillisesti eniten luokissa haukkuaikaa 211-240 min ja 241-270 min. Se osoittaa ettei
nuo kovin pahoja ole ajamaan hirveä. Alle 120 minuutin kiinteällä seisontahaukulla tulee ykkösistä noin 5 %.
Tässä siis mukana hirvikoirin valtarodut. Ei vain nuoret jämtit.
Här finns bilder där vi kan se resultatet av 1. prisprov fasta skalltider. Vi ser att ett fast ståndskall fås typiskt
i kategorier 211-240 minuter och 241-270 minuter. Det visar att de är kanske inte så drivande. Under 120
minuter fast stånd har ca 5% av provsettor. Detta, alltså, innehåller de 3 största ras i Finland. Inte bara
unga jämthundar.
Ohessa löytöjen etäisyys ryhmästä ykköseen päättyvissä kokeissa. Aivan holtittoman kaukaa tapahtumia
löytöjä on aika vähän. Siten nämä koirat pääsääntöisesti löytävät suunnitellulta hakualueelta hirven.
Kun nyt uusilla säännöillä on arvosteltu kaksi syksyä, niin meillä olisi materiaalia todelliseen ominaisuuksien
arviointiin. Indeksilaskenta pitäisi tehdä uudelleen ja pyrkiä saamaan irti entistä korkeampia periytyvyyksiä.
Uudet säännöt antavat siihen erinomaisen mahdollisuuden. Tällaisista pelkkiin arvostelunumeroihin
perustuvista analyyseista pitää suurelta osin päästä pois, ne ovat liian rajoittuneita.
Här upptags avstånd från provgruppen på prov vilka har givit 1. pris. Orimliga sträckor finns inte mycket.
Således, som regel, kommer dessa hundar att hitta älg från området man har planerat att jaga i.
Nu när de nya reglerna har använt två höst, då skulle vi ha en riktig material för att analysera riktiga
egenskaper. Indexberäkningen bör göras om och försöka få ut högre arvbarheter än tidigare. De nya
reglerna kommer att ge det ett utmärkt möjlighet. Analyser med endast momentpoeng räcker inte, de är för
begränsade.