Transcript Avun Maailma - Punainen Risti

S U O M EN PU NA IS E N RI S TIN JÄS E N LE HT I, FINLANDS RÖDA KORS M EDLE M STIDNING
3/2011
avunhjälpens
värld
maailma
LUPA AUTTAA
RÄTT ATT HJÄLPA
NÄLKÄPÄIVÄ HUNGERDAGEN 15.–17.9.
18 YLEISKOKOUS
VALLOITTI LAHDEN
25 KONTTI
TULI TURKUUN
36 NUORISO
PAKOMATKALLA
avun maailma hjälpens värld
1
2
avun maailma hjälpens värld
© PETE AARRE-AHTIO
SISÄLTÖ INNEHÅLL
3/2011
5 Pääkirjoitus – Ledare
7 Ristiin rastiin
Ensiavun Suomen mestaruudet ratkottiin Lahdessa.
Ilmoittaudu vapaaehtoisten kiitosgaalaan Jyväskylään!
John Ekelund on Punaisen Ristin uusi järjestöjohtaja.
Itä-Afrikan kuivuus kärjistyi humanitaariseksi katastrofiksi.
14 Lupa auttaa
Nälkäpäivä nostaa esiin vapaaehtoiset kotona ja maailmalla.
18 Yleiskokous kokoontui Lahteen
Lahden yleiskokous oli vapaaehtoisuuden voimannäyttö.
22 Moninaisesti Saunabaarissa
Maunulan kansainvälisiin kerhoihin ovat kaikki tervetulleita.
25 Turku sai oman Kontin
Kierrätysketjun tuotto käytetään Punaisen Ristin työhön.
28 Vuorokausi Caritaksella
Punaisen Ristin ensiapuvene auttaa merellä ja maalla.
28
Caritaksen
matkassa
35 Apuna luovuttamisessa
Veli-Matti Salo on liikkuvan veripalvelun vapaaehtoinen.
© JOHANNES WIEHN
36 Matka tuntemattomaan
Humanitaarisen oikeuden roolipeli vei nuoret pakomatkalle.
39 Ristikko
41 Kors och tvärs
Röda Korsets FM i första hjälpen avgjordes i Lahtis.
Tackgala kallar frivilliga till Jyväskylä.
John Ekelund lovar bättre stöd för organisationsfältet.
Torkan i Östafrika blev en humanitär katastrof.
48 Rätt att hjälpa
I år lyfter Hungerdagen fram de frivilliga.
52 Ordinarie stämman i Lahtis
Stämman i Lahtis var ett kraftprov för frivilliginsatser.
18
Yleiskokous
Lahdessa
52
Stämman
i Lahtis
54 Räddande paket
Röda Korsets centrallagrar är alltid redo att hjälpa.
SUO MEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEH TI , FINLANDS RÖDA KORS M EDLE M STIDNING
3/2011
avunhjälpens
värld
maailma
LUPA AUTTAA
RÄTT ATT HJÄLPA
NÄLKÄPÄIVÄ HUNGERDAGEN 15.–17.9.
17XXXAISEN RISTIN
XXXXLITENTTI
34 XXXÄVÄNÄ
XXXKILASSA
52 XXXXSEN
XXXXXALIA
Avun maailma Hjälpens värld
($'%&&™,#.#'%&&
Suomen Punaisen Ristin jäsenlehti
Finlands Röda Kors medlemstidning
Kannen kuva/Pärmbild: Rami Marjamäki
JULKAISIJA / UTGIVARE: SUOMEN PUNAINEN RISTI, FINLANDS RÖDA KORS, TEHTAANKATU 1 A, PL 168, 00141 HELSINKI / FABRIKSGATAN 1 A, BOX 168, 00141 HELSINGFORS,
020 701 2000, WWW.PUNAINENRISTI.FI PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR: HANNU-PEKKA LAIHO TOIMITUSSIHTEERI / REDAKTIONSSEKRETERARE KIMMO HOLOPAINEN,
[email protected], 020 701 2229 LAYOUT: HENNA ESKELINEN ÖVERSÄTTNING: SARAX-CONVERTO & SCRIBO ILMOITUSMYYNTI: TJM-SYSTEMS EIJA SONNINEN
044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT: TJM-SYSTEMS, PL 75, 02921 ESPOO, (09) 849 2770, [email protected] TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET / BESTÄLLNINGAR OCH
ADRESSFÖRÄNDRINGAR: [email protected] PAINO / TRYCKERI: HANSAPRINT, ARTUKAISTENTIE 10, PL 501, 20101 TURKU, 010 5422 LEVIKKI NOIN 90 000
ISSN 1796-1572 AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN TILAUSHINTA / BESTÄLLNINGSAVGIFT 22 EUROA/EURO LEHDEN SÄHKÖPOSTI: [email protected].
KERÄYSLUPA: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN LUPA OKU 975 A/26.10.2009. AIKA 1.1.2010–31.12.2011. ÅLANDS LANDSKAPSREGERING, LUPA 485 K14/15.12.2009.
avun maailma hjälpens värld
3
Lisää vuosia
elämään,
lisää elämää
vuosiin.
MIELENTERVEYS
MESSUT 2011
22.–23.11.2011 Wanha Satama, Helsinki
monipuolinen näyttely
yleisöluentoja
viihdeohjelmaa
ESIMERKKEJÄ YLEISÖLUENNOISTA:
Häpeä ja armo Mitro Repo, EU-Parlamentaarikko
Mielenterveys ja seksuaalisuus Maarit Huusko, SETA
Luonnonmukainen ravitsemus ja alkuperäisyys Jaakko Halmetoja
Sodan varjostamat kivut Sari Näre, VTT, sosiologian dosentti
Mistä saa voimia elämään? Johannes Tsurkka, MB Life & Business Coach
Pääsymaksu 5 euroa
www.mielenterveysmessut.fi
4
avun maailma hjälpens värld
Mielenterveyden
keskusliitto
yhteistyökumppaneineen
PÄÄKIRJOITUS LEDARE
On olemassa vaihtoehto – inhimillisyys
Viime kuukaudet eivät ole olleet helppoja. Maailman talouskriisi, ihmisten hätä itäisessä Afrikassa,
Norjan järkyttävät tapahtumat, Britannian mellakat,
kyräilevän, suvaitsemattoman ja jopa vihamielisen ilmapiirin voimistuminen Suomessa – kaikki nämä ovat
masentaneet mieltä.
Varsinkin talouteen liittyvien kielteisten asioiden
korostaminen ja jatkuva esillä pitäminen on lisännyt ahdistusta. Keskustelu on harvoin tarjonnut eväitä ratkaisujen löytymiselle. Urheiluselostuksista tyylinsä lainannut
talousasioiden uutisointi on valitettavasti rakentanut
kuvaa nurkan takana vaanivasta maailmanlopusta,
vaikka Suomessa tavallisten ihmisten elämässä ei ole
tapahtunut järkyttäviä muutoksia.
Julkisuuden valtavirta on kokonaan sivuuttanut sen,
että maailmassa voimistuu koko ajan myös toinen trendi
– vaatimus inhimillisyyden, suvaitsevien ja kanssa-
ihmisiä kunnioittavien arvojen turvaamisesta. Se näkyy
vahvasti Norjassa, se näkyy Keniassa, jossa aivan tavallisetkin ihmiset ovat lahjoittaneet merkittävästi rahaa
nälkäisten auttamiseen, ja se näkyy monin tavoin myös
Suomessa niin yhteisöllisen median sivuilla kuin kaduilla
mielenilmauksina.
Välittäminen näkyy myös siinä, että kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on Suomessa kasvussa. Punainen
Risti on saanut satoja uusia vapaaehtoisia eri puolilla
Suomea esimerkiksi ystävätoimintaan. Välittäminen näkyy myös muita tekoina. Syyskuun puolivälissä järjestettävä Nälkäpäivä-keräys tehnee kerääjäennätyksen.
Enemmistö ihmisistä on edelleen sitä mieltä, että
inhimillisyys on arvo, jota pitää puolustaa.
Inhimillisyys on arvo, joka muuttaa maailmaa paremmaksi.
Det finns ett alternativ – humanitet
De senaste månaderna har inte varit lätta. Den
ekonomiska krisen i världen, nöden i Östafrika, de
chockerande händelserna i Norge, kravallerna i Storbritannien, en allt mer ogin, intolerant och till och med fientlig atmosfär i Finland – allt det här har tyngt våra sinnen.
Betoningen på det negativa, i synnerhet i frågor som
gäller ekonomin, bidrar till en ökad ångest. Sällan försöker samhällsdebatten ge uppslag till en lösning. Bevakningen av ekonomiska frågor har lånat mycket av sin
stil från idrottsreferat och beklagligt nog byggt upp en
bild av att världens undergång lurar runt hörnet, trots
att vanliga människors liv inte i Finland har genomgått
någon drastisk förändring.
Den massmediala huvudfåran har helt förbigått det
faktum att en annan trend också hela tiden vinner terräng i världen – kravet om att humanitet, tolerans och
värderingar som respekterar våra medmänniskor ska
tryggas. Den trenden syns väldigt tydligt i Norge och
den syns i Kenya, där alldeles vanliga människor har
donerat stora summor för att hjälpa de svältande, och
den syns också på många sätt i Finland, både i sociala
medier och som meningsyttringar på gator och torg.
Att vi bryr oss om våra medmänniskor syns också i
att intresset för frivilligarbete ökar i Finland. Röda Korset har engagerat hundratals nya frivilliga på olika håll
i Finland i bland annat vänverksamheten. Vår omsorg
syns också på andra sätt. Insamlingen Hungerdagen
som ordnas i mitten av september torde sätta nytt
rekord i antal insamlare.
Majoriteten anser fortfarande att humanitet är ett
värde som är värt att försvara.
Humanitet förbättrar världen.
HANNU-PEKKA LAIHO, PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR
Suomen Punaisella Ristillä on yli 90 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula.
Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 200 000 verenluovuttajaa.
Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, puh. (09) 58 011. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä
kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649.
Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 186 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä.
Finlands Röda Kors har över 90 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula.
Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto
221918-67846. FRK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning
i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 200 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors,
tel (09) 58 011. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete
utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen.
Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 186 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår
vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare.
avun maailma hjälpens värld
5
Parhaat asiakkuusedut,
parasta korvauspalvelua
– Tapiolasta!
/.4,"
*",,4"'!/.4
Yli 90% pankkiasiakkaistamme arvioi
näin pankkiaan.
)"(%'$"'
+"$+,//,/.4"+//+,-,$"&-+
10/2010, Otantatutkimus
Näin asiakkaamme tutkimusten mukaan arvostavat Tapiolan pankki- ja
vakuutuspalveluja:
2)"(%'$"+,/%"+)'$$"')*!,-,
2)"(%+,.$--,-+/!,"5"')*!,+"$$--+-,
2!"'$(.$--,-+/!,"5"')*+,$(*.-+)%.%-/$+",/"++"$$"%%
"''++"%'+"$$--+,-#-+$(%%"+--+*'$"' ',+"$+*(&,*"
,"' ,-,$"&-+
"'4$"'(%,%4&)"&4+,",*.,-%%-,+"$$$+"+-(&%"+')"(%'
-,-+,-)%.%-"!"&&,)"(%0/+/%"+44&1)1
6
Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy
Tapiolan 01019-palvelunumeroihin soittaminen maksaa lankaverkosta paikallisverkkomaksun hinnan kaikkialta Suomesta. Matkapuhelimesta soitettaessa
puhelu maksaa oman operaattorin perimän matkapuhelumaksun verran.
avun maailma hjälpens värld
RISTIIN RASTIIN
Maailman suurin
punainen risti
syntyi Kokemäellä
s. 9
Järjestöjohtaja
John Ekelund
kuulee kenttää
s. 10
Itä-Afrikan
kuivuus kehittyi
nälänhädäksi
s. 12
Ensiavun
veteraani
Ritva Kohvakka Ristiinan osastosta sanoo, että
paras palkinto vapaaehtoistyöstä on oma tieto
siitä, että on pystynyt auttamaan toista ihmistä.
TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA NIKLAS MELTIO
Miten tulit mukaan
Punaisen Ristin toimintaan?
– Jaa-a, se oli vuonna 1973. Omat
lapset olivat jo aika isoja, joten halusin
tehdä jotain kodin ulkopuolella. Kai
se lähtökohta oli halu auttaa toista
ihmistä. Olen aina ollut semmoinen,
että menen kysymään, jos joku näyttää tarvitsevan apua. Punainen Risti
ja varsinkin ensiapuryhmätoiminta oli
heti sydäntä lähellä.
Mitä kaikkia vapaaehtoistehtäviä
vuosien varrelle mahtuu?
– Alkuun olin Mikkelin osastossa. Toimin
varapuheenjohtajana, sihteerinä ja
ensiapuryhmän johtajana. Muutettuamme Ristiinaan olen ollut Ristiinan
osaston hallituksen jäsen ja toiminut
ensiapuryhmässä. Siinä ne tärkeimmät.
Mitä muuta toimintaa
Ristiinan osastolla on?
– Meillä on ystävätoiminnassa paljon
aktiivista porukkaa mukana, ja myös
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu toimii
hyvin. Lisäksi osallistumme tietysti
keräyksiin. Niihin olemme saaneet apua
kouluista ja partiolaisista, joiden kanssa
teemme paljon yhteistyötä.
Millaisia haasteita Punaisen Ristin
toiminnalla on Ristiinassa?
– Nuorempaa väkeä pitäisi saada lisää
mukaan, jotta saataisiin toimintaan jatkuvuutta. Suurin osa meidän porukasta
alkaa olla yli kuusikymppisiä, ja ensiapuryhmäkin on vähän semmoinen eläkeläisporukka. Toivottavasti löydettäisiin
ainakin ensiapupäivystyksiin uutta väkeä. Nuorten löytäminen on vaikeaa,
koska Ristiina on pieni paikka. Kun ikää
karttuu vähän enemmän, nuoret joutuvat
lähtemään Mikkeliin tai muihin isompiin
kaupunkeihin opiskelemaan ja töihin.
Mitä vapaaehtoistyö
antaa sinulle itsellesi?
– Hyvänolontunteen siitä, että on voinut
auttaa toista ihmistä. Joskus siitä saa
autetulta kiitosta, joskus ei, mutta se
ei ole se tärkein asia. Tärkeintä on se,
että itse tietää pystyneensä auttamaan.
Ritva Kohvakka, 65, sai
Lahden yleiskokouksessa
Suomen Punaisen Ristin
hopeisen ansiomitalin pitkästä
vapaaehtoistyöstään.
avun
avun maailma
maailma hjälpens
hjälpens värld
värld
77
Kantasoluluovuttajia kaivataan
© NIKLAS MELTIO
RISTIIN RASTIIN
Punaisen Ristin Veripalvelu kaipaa luuytimenluovuttajarekisteriinsä uusia vapaaehtoisia, jotka lupautuvat luovuttamaan veren kantasoluja niitä tarvitseville. Rekisteriin voi
liittyä kuka tahansa 18–40-vuotias perusterve mies tai nainen.
– Erityisesti kaivataan nuoria miehiä, sillä heistä voidaan
yleensä kerätä yhdellä kertaa tarpeeksi veren kantasoluja
isonkin aikuisen potilaan pelastamiseksi. Jokainen auttamishaluinen on kuitenkin ehdottomasti tervetullut, Veripalvelun
kudospalveluiden osastonjohtaja Anne Arvola sanoo.
Ennen rekisteriin liittymistä täytetään terveyskysely, jossa
kartoitetaan mahdolliset esteet luovuttamiselle. Rekisteriin
liittyvä sitoutuu auttamaan nimettömästi ketä tahansa potilasta.
Kantasolusiirtoa voidaan käyttää hoitona leukemiassa ja
muissa pahanlaatuisissa verisairauksissa silloin, kun solunsalpaajalääkehoidot eivät riitä. Paranemisennuste akuutista
leukemiasta ilman kantasolujensiirtoa on 35 prosenttia.
Siirteen avulla paranemisennuste kohoaa jopa 75 prosenttiin.
Lue lisää osoitteesta www.veripalvelu.fi.
© JUKKA-PEKKA MOILANEN
Ensiapumestaruudet
jaettiin Lahdessa
Paras kasvattajaosasto haussa
Suomen Punaisen Ristin hallitus myöntää jatkossa
kerran yleiskokouskaudessa valtakunnallisen kasvattajaosastopalkinnon tunnustukseksi aktiivisesta ja pitkäjänteisestä lasten ja nuorten kasvatustyöstä osastossa.
Uuden tunnustuksen tarkoituksena on nostaa esiin
osastojen toiminnan merkitystä nuorisotoiminnan tukena
ja löytää hyviä käytäntöjä nuorten mukaan saamiseksi. Moni
pienempi osasto tekee hienoa työtä lasten ja nuorten parissa siitäkin huolimatta, että vapaaehtoiset tietävät nuorten
varttuessaan muuttavan toisille paikkakunnille. Suomen
Punaisen Ristin jatkuvuuden turvaaminen onkin kaikkien
meidän yhteisellä vastuulla.
Ensimmäinen kasvattajaosastopalkinto luovutetaan vapaaehtoisten kiitosgaalassa Jyväskylässä 3. joulukuuta. Ehdotuksen palkinnon saajaksi voi tehdä kuka tahansa. Ehdotukset palautetaan mieluiten sähköisesti oman piirin toiminnanjohtajalle tai nuorisotyöntekijälle 23. syyskuuta mennessä.
8
avun maailma hjälpens värld
Punaisen Ristin valtakunnalliset
ensiavun SM-kilpailut käytiin
kesäkuussa yleiskokouksen yhteydessä helteisessä Lahdessa. Piirien
parhaimmistot ottivat toisistaan mittaa
neljässä eri sarjassa: varhaisnuorissa,
nuorissa, aikuisissa ja ensivastepareissa.
Nuorten sarjan voiton vei tällä
kertaa Kajaanin joukkue Oulun piiristä. Joukkueessa kilpailivat Tiina Sirviö, Veera Knuutinen, Anni Heikkinen, Laura Pohjonen, Ville Hiljanen
ja Tommi Anttalainen.
– Päällimmäisenä mieleen jäi kuumuus! Helle oli hurja, mutta onneksi
vesihuolto oli hyvin järjestetty, Tiina
Sirviö kertaa.
– Kilpailurata oli monipuolinen ja
yllättävä. Olimme varautuneet vähän
perinteisempiin tehtäviin kuten vakavien vammojen hoitoon, mutta jouduimmekin esimerkiksi toimimaan
toimittajien kanssa ja opettamaan
ensiapua toisille. Ihan hyvin se kai
kuitenkin meni, kun kerran voitto tuli.
Merkittyjen kilpailurastien lisäksi
aikuisten ja nuorten radalla oli yllätystehtävä. Kilpailumaastosta löytyi
sekavassa tilassa ollut mieshenkilö.
Lavastetun tilanteen tarkoituksena
oli testata joukkueiden valppautta.
Lähes kaikki havaitsivatkin miehen
ja pysähtyivät tarkistamaan hänen
vointinsa, niin myös Kajaanin nuorten ryhmä.
– Meillä oli tunne, että jotain on
vielä edessä, koska meitä käskettiin
palaamaan viimeiseltä rastilta tarkkaan
merkittyä reittiä, mutta siitä huolimatta
se meni lopulta täydestä. Olimme jo
soittamassa hätäkeskukseen, kun
tuomari ilmestyi piilosta ja ilmoitti tehtävän suoritetuksi, Sirviö kertoo.
Kajaanin lisäksi mestaruudet matkasivat Jalasjärvelle, Tampereelle ja
Helsinkiin.
Varhaisnuorten ensiapuryhmien
RISTIIN RASTIIN
Voittoisan Kajaanin
joukkueen Tiina Sirviö
PUNAISEN
vastaanotti palkinnon
RISTIN VIIKKO
pääsihteeri
Kristiina
2.–8.5.
Kumpulalta.
TULE
MUKAAN!
NUORI
TARVITSEE
AIKAASI
Ihmisiä ristissä, osa 2
Kevään numerossa kerrottiin, miten Norjan Punainen
Risti oli viime vuonna muodostanut maailman suurimman ihmisistä koostuvan punaisen ristin Oslon oopperatalon
katolle. Ennätysristissä oli 935 henkeä.
Ensimmäinen yritys siirtää ennätys suomalaisten nimiin
jäi talvella Helsingissä haaveeksi, mutta toisella yrittämällä
ennätys laitettiin uusiksi murskalukemin. Asialla olivat Pitkisliikuntaleirin leiriläiset, ohjaajat ja vieraat. Jättikokoiseen ihmisristiin Pitkäjärven urheilukentälle kokoontui leirin päätöspäivänä 6. heinäkuuta peräti 2 650 henkeä.
Pitkis-leirin ennätyspotentiaalin keksi leiripäällikkö Jurkka
Virtala kuultuaan Helsingin tempauksesta. Leiripaitojen väriksi
valikoitui ennätystä silmällä pitäen punainen.
– Tempaus sopi mainiosti myös leirin teemaan, joka oli
tänä vuonna turvallisuus, Virtala kertoo.
Ennätyksenteon ohessa lapsille ja nuorille kerrottiin
Punaisen Ristin merkin historiasta, merkityksestä ja käytöstä.
– Kaikki ennätykseen osallistuneet varmasti muistavat
loppuelämänsä tapahtuman ja Punaisen Ristin, Satakunnan
piirin puheenjohtaja Juhani Merikallio arvelee.
Punainen Risti on jälleen
mukana Anna mulle aikaa!
-kampanjassa, joka haastaa
aikuiset antamaan aikaansa
nuorelle 15. syyskuuta.
Kampanjan tarkoituksena
on muistuttaa, että nuoret
tarvitsevat aikuisen huomiota
ja läsnäoloa. Viime syksynä
tehdyn tutkimuksen mukaan
70 prosenttia suomalaisnuorista haluaisi viettää enemmän
aikaa aikuisten kanssa.
Lue lisää osoitteessa
www.annamulleaikaa.fi.
oikeita, ystäviä kaipaaTauno on keksitty. Ihan
ssa satoja tuhansia. Sinä
via ihmisiä on Suome
ystävätoimintaan.
voit auttaa. Tule mukaan
www.punainenristi.fi
Ole hyvä, ole ystävä.
paras oli Jalasjärven joukkue Laura
Kohtanen, Amanda Korhonen, Essi
Pentinmäki, Henna Kivioja, Emmi Viljanmaa ja Liisa Pihlaja Länsi-Suomen
piiristä.
Aikuisten ensiapuryhmien sarjassa voiton vei Hämeeseen Tampere
miehistöllä Henri Backman, Katri
Kauppila, Milla Kasurinen, Marika
Muttilainen, Mikael Nyholm ja Sami
Rantanen. Ensivasteparien radalla
tuomarit vakuuttuivat eniten länsihelsinkiläisten Vesa Kirjavaisen ja
Tom Granqvistin varmoista otteista.
Joka toinen vuosi järjestettävien
SM-kilpailujen järjestelyissä auttoi
toistasataa Punaisen Ristin vapaaehtoista, jotka työskentelivät mm.
huollossa, kisarastien maalihenkilöinä
sekä tuomareina.
– Kisat sujuivat erinomaisesti.
Ryhmät jaksoivat keskittyä haastaviinkin ensiaputehtäviin raskaalla radalla, ylituomari Ari Katila arvioi.
– Kisoissa oli innostunut yhdessä
tekemisen meininki. Vapaaehtoiset
olivat todella sitoutuneita kaikissa
rooleissa, ratavastaavana aikuisten
ja nuorten sarjoissa toiminut Tommi
Mattila kiittää.
© JUHANI LUKKA
Tauno Mäkinen
KAVERIPYYNTÖ
TEKI VAIKUTUKSEN
Punaisen Ristin kampanjointi sai tunnustusta Aikakausmedian vuotuisessa aikakauslehtikilpailussa, joka valitsi ystävätoiminnan Kaveripyyntö-kampanjan viime vuoden parhaaksi aikakauslehtimainokseksi.
Kampanja koostui sarjasta pieniä lehti-ilmoituksia,
jotka näyttivät netin Facebook-yhteisösivuston ystäväpyynnöiltä. Ruuduissa eriikäiset ihmiset pyysivät lukijaa kaverikseen, ja aivan kuten Facebookissa, vieressä
komeili kaksi nappulaa: ohita
tai hyväksy ihminen.
Tuomaristo kehui kampanjan ajankohtaisuutta ja
nokkelaa kahden median yhdistämistä. Kaveripyynnön toteuttivat Punaiselle Ristille
mainostoimisto King ja mediatoimisto Dagmar.
Ennätysristi jouduttiin lumenpuutteen vuoksi tekemään
vihreälle pohjalle, mutta pieni etikettivirhe upeille
leiriläisille sallittakoon.
Kiitosgaala kutsuu Jyväskylään!
Suomen Punainen Risti järjestää vapaaehtoisilleen
kiitosgaalan 3. joulukuuta 2011 Jyväskylän Paviljongissa.
Tilaisuus alkaa lounaalla ja jatkuu iltaan saakka. Vapaaehtoisia ovat lupautuneet viihdyttämään huippuartistit Marion
ja Fredi, ja juhlassa palkitaan mm. paras kasvattajaosasto
ja vuoden promot. Isäntänä toimiva Länsi-Suomen piiri on
lisäksi luvannut tutustuttaa vieraat ennen gaalan alkua
Jyväskylän alueen nähtävyyksiin.
Kiitosgaalaan ilmoittaudutaan oman piiritoimiston kautta
21. lokakuuta mennessä. Osallistumismaksu on 30 euroa per
henkilö. Majoitukset hoidetaan itse, mutta pitkämatkalaiset
voivat tiedustella edullisia hotellitarjouksia Länsi-Suomen
piiristä. Tervetuloa!
KIMMO HOLOPAINEN
avun maailma hjälpens värld
9
NENÄPÄIVÄLLÄ
APUA AFRIKKAAN
Punainen Risti on mukana Ylen Hyvä -säätiön Nenäpäivä-kampanjassa, joka
kerää varoja erityisesti maailman lasten auttamiseksi.
Nenäpäivää vietetään tänä
vuonna 4. marraskuuta.
Nenäpäivän tuotoilla tuetaan Suomen Punaisen Ristin
yhteisöperustaista terveysohjelmaa Sierra Leonessa. Hanke
keskittyy malarian ja muiden
tartuntatautien torjuntaan.
Viime vuonna Nenäpäivä
tuotti 1,93 miljoonaa euroa,
josta 152 000 kanavoitiin Punaisen Ristille. Lue lisää osoitteesta www.nenapaiva.fi.
© KIMMO HOLOPAINEN
RISTIIN RASTIIN
Kotimaan toiminnalle
uusi sparraaja
Avun maailma
4/2011 ilmestyy
16. marraskuuta.
TERVEYSPISTEILLE
UUDET VERENPAINEMITTARIT
Suomen Punaisen Ristin
yhteistyökumppani Normomedical Oy on lahjoittanut
Punaisen Ristin terveyspisteiden käyttöön uudet Omronverenpainemittarit. Normomedical tukee Punaista Ristiä
myös kunnostamalla käytettyjä verenpainemittareita avustuskohteisiin maailmalla.
Punaisella Ristillä on tällä
hetkellä eri puolilla Suomea
48 terveyspistettä, jotka tarjoavat vapaaehtoisia ja maksuttomia terveyspalveluita
alueensa asukkaille.
10
Suomen Punaisen Ristin kotimaan toiminta sai uuden vetäjän,
kun Punaisen Ristin hallitus nimitti
John Ekelundin, 48, järjestöjohtajan
tehtävään. Ekelundin vastuualueisiin
kuuluvat jatkossa järjestö- ja nuorisotoiminta sekä kotimaan ohjelmatoiminta.
Vuonna 1997 järjestön palvelukseen tullut Ekelund on ehtinyt ennen
uutta tehtäväänsä työskennellä mm.
keskustoimistolla kampanjapäällikkönä, Suomen Punaisen Ristin tsunamioperaation vetäjänä Sri Lankalla ja
viimeksi Kontti-ketjun kehittämisestä
vastaavana hankejohtajana. Koulutukseltaan Ekelund on kauppatieteiden
maisteri.
– Tämä onkin varmaan ensimmäinen tehtäväni Punaisessa Ristissä,
johon on ollut virallinen hakuprosessi, Ekelund naurahtaa.
– Alun perin tulin taloon silloisen
pääsihteerin Markku Niskalan kutsumana valmistelemaan Suomen Punaisen Ristin 125-vuotisjuhlia. Sitten
olen oikeastaan ajautunut järjestössä tehtävästä toiseen sen mukaan,
missä on eniten tarvittu. Lankallekin
avun maailma hjälpens värld
lähdin paikallisen Punaisen Ristin organisaatiota kehittämään, mutta sain
lopulta vedettäväkseni tsunamioperaation.
Vapaaehtoistoimintaan Ekelund
tutustui jo opiskeluaikana. Punainen
Risti kyseli kauppakorkeakoulun opiskelijoilta, löytyisikö halukkaita vierailemaan yksinäisten vanhusten luona.
– Vanhustentalossa asui aika paljon ruotsinkielisiä, mutta minä olin
opiskelijoista ainoa, joka puhui ruotsia.
Muistan miten kovalta se tuntui, kun
tajusin, että osaa vanhuksista ei ollut
vuosiin käynyt katsomassa kukaan.
Kävin siellä joka tiistai siihen saakka,
kun muutin ulkomaille. Se oli ensimmäinen kosketukseni Punaiseen Ristiin.
Millaisen johtajan Punaisen Ristin kotimaan toiminta sitten Ekelundissa saa? Hänet paremmin tuntevien
mukaan ainakin hyvän kuuntelijan ja
innostavan työkaverin.
Ekelund itse kommentoi tulevia
haasteitaan varovaisesti, koska on
vasta alkanut perehtyä uuteen tehtäväkenttäänsä.
– Kovin rohkeita lausuntoja ei
kannata viikon työn jälkeen antaa,
Uusi järjestöjohtaja
John Ekelund
lupaa kuuntelevaa
yhteistyötä piirien ja
osastojen kanssa.
ettei näytä jälkeenpäin hölmöltä. Se
on selvä, että toimenkuva on laaja ja
äärettömän mielenkiintoinen, Ekelund pohtii.
– Gunnar Rosén kirjoitti Suomen
Punaisen Ristin 100-vuotishistoriikissaan, että Suomen kansa on jo 100
vuotta käyttänyt Suomen Punaista
Ristiä työkalunaan vastaamaan niihin
tarpeisiin, mitä yhteiskunnassa kulloisenakin aikana on. Se on minusta aika hyvin sanottu. Kansalaisjärjestötoiminnan pitää lähteä kentästä. Tarpeet
nähdään siellä, ja me keskustoimistolla ja piireissä yritämme vastata niihin tuottamalla ohjelmia ja kampanjoita, jotka tukevat osastojen toimintaa.
– Minun tapani toimia on se, että
kuunnellaan ensin toisia ja otetaan
oppia. Tavoitteeni on olla positiivinen
sparraaja ja yhteistyön rakentaja.
Työnteon pitää myös olla hauskaa –
vaikka apinan raivolla tehdään, niin
hymyssä suin kuitenkin. Erityisen tärkeää se on muistaa, kun puhutaan
osastojen toiminnasta. Vapaaehtoisille Punaisen Ristin työ on kuitenkin
harrastustoimintaa.
KIMMO HOLOPAINEN
RISTIIN RASTIIN
Surffaa uusille sivuille!
Olethan jo tutustunut Suomen Punaisen Ristin uudistuneisiin nettisivuihin? Löydät uudet sivut osoitteesta
www.punainenristi.fi.
Uudet nettisivut palvelevat erilaisia käyttäjiä entistä
paremmin, oli kävijä sitten tuleva vapaaehtoinen, apua tarvitseva tai vain etsimässä tietoa Punaisen Ristin toiminnasta.
Nettisivuilla voi myös katsoa videoita toiminnasta ja seurata
Punaista Ristiä Facebookin tai Twitterin kautta.
Valtakunnallisen tapahtumakalenterin kautta voi etsiä
tapahtumia ja kursseja ympäri Suomea, ja kartan avulla
selata avun kohteita ympäri maailmaa. Sivuja täydennetään
edelleen ja niistä voi antaa palautetta sivuilta löytyvän
lomakkeen kautta.
Piirien ja osastojen sivut jatkavat syksyn ajan Punaisen Ristin
vanhoilla sivuilla osoitteessa www.redcross.fi. Ne siirretään
syksyn ja talven aikana RedNet-vapaaehtoisverkkoon, johon
voi tutustua ja rekisteröityä jo nyt uusien sivujemme kautta.
Ensiavun huomionosoitus
Outokumpuun
Maailman ensiapupäivää vietetään jälleen 11. syyskuuta. Suomen Punainen Risti jakaa ensiapupäivän
yhteydessä ensiavun huomionosoituksia henkilöille, jotka
ovat ripeällä toiminnallaan pelastaneet ihmisiä tai ehkäisseet
vaaratilanteen syntymisen.
Tänä vuonna huomionosoitus luovutettiin Joensuussa
Helena ja Erkki Kiiskiselle sekä Eila Pussiselle. Heidän
valppautensa pelasti koiraa ulkoiluttaneen naisen hengen
keväällä Outokummussa tämän hautauduttua katolta pudonneen lumen alle. Naapurit hälyttivät apua ja kaivoivat naisen
esiin ennen ambulanssin saapumista. Pelastuslaitoksen
mukaan ripeä toiminta pelasti autetun hengen.
avun maailma hjälpens värld
11
RISTIIN RASTIIN
Itäisessä Afrikassa pitkään kehittynyt kuivuuskriisi kärjistyi
heinäkuussa humanitaariseksi katastrofiksi. Hätää kärsii yli 10 miljoonaa
ihmistä Keniassa, Somaliassa, Etiopiassa ja Djiboutissa.
Suomen Punaisen Ristin Itä-Afrikan alue-edustaja Pepe Salmela oli
järjestön palveluksessa ja paikalla myös
kymmenen vuotta sitten, kun alueella
oli edellinen laaja kuivuuskatastrofi
ja nälänhätä.
– Tilanne on nyt monella tapaa
vielä vaikeampi, vaikka avunsaajia oli
silloinkin pelkästään Etiopiassa yli 10
miljoonaa, Salmela kertoo.
Akuutin kriisin Afrikan sarvessa on
laukaissut sateiden puute. Sadot ovat
epäonnistuneet ja karjan laidunmaat
kuihtuneet, minkä vuoksi lukuisat ovat
menettäneet elinkeinonsa ja ruuan
hinta on noussut moninkertaiseksi.
Monet ovat pakotettuja lähtemään
kotiseudultaan pitkille ja epätoivoisille
© MICHAEL TSEGAYE / IFRC
Itä-afrikka
ei ehtinyt
nousta
jaloilleen
taipaleille ruuan ja veden perään.
Kuivuus on alueella tavallinen ilmiö, mutta ilmastonmuutos on vaikuttanut sateisiin ja kuivuussyklit ovat tihentyneet. Luonnonolot eivät ole antaneet ihmisille tilaisuutta päästä jaloilleen. Salmela on kiinnittänyt huomio-
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun maailmanlaajuinen liike sai
uuden jäsenen, kun Etelä-Sudan itsenäistyi 9. heinäkuuta. Etelä-Sudanin
Punaisesta Rististä tulee Punaisen
Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n 188.
jäsenyhdistys.
Etelä-Sudanin Punainen Risti syntyi vakaalle pohjalle, sillä sen vapaaEtelä-Sudanin Punaisen Ristin
vapaaehtoiset päivystivät maansa
itsenäisyysjuhlissa.
12
avun maailma hjälpens värld
© CONOR ASHLEIGH / IFRC
Punaisen Ristin perhe
sai uuden jäsenen
RISTIIN RASTIIN
Japanin Punainen
ta myös lisääntyneeseen
eroosioon:
Risti auttoi maan– Aavikoituminen
on lisääntynyt
järistysalueelta
kymmenessä
vuodessa
selvästi. Haevakuoitua
vanhusta
Ishinomakin
vaitsin tämän omilla
silmilläni lentäessairaalassaan.
säni Afrikan sarven
yli pienkoneella.
Poikkeuksellinen kuivuus on vain
osasyy katastrofiin. Yhteiskunnalli-
ehtoiset ja henkilökunta siirtyivät
uuteen kansalliseen yhdistykseen
Sudanin Punaisesta Puolikuusta.
– Tehtävämme on vähentää kaikkein haavoittuvimpien ihmisten kärsimyksiä maassamme. Tätä työtä olemme tehneet jo vuosia Sudanin Punaisessa Puolikuussa, jonka arvostettuja jäseniä olemme olleet, ja tätä
työtä jatkamme ja laajennamme nyt
koko Punaisen Ristin liikkeen tuella,
Etelä-Sudanin Punaisen Ristin pääsihteeri Arthur Poole lausui uuden järjestön perustamisjuhlallisuuksissa.
Etelä-Sudanin Punaisen Ristin päämaja sijaitsee nuoren valtion pääkaupungissa Jubassa, ja järjestö jakaantuu kymmeneen osavaltioiden rajoja
mukailevaan piiriin. Toimintamuotoja
ovat muun muassa hätäapu, ensiapu,
Katastrofiraportti pohtii nälkää
Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n tämänvuotinen Maailman katastrofiraportti käsittelee maailman nälkäongelmaa. Lähes miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta, vaikka ruoantuotanto riittäisi ruokkimaan
koko maailman.
Aliravitsemuksen tärkeimmiksi syiksi raportti nostaa ilmastonmuutoksen, maatalouden kehittämisen laiminlyönnit
varsinkin köyhimmissä maissa, polttoaineiden hinnannousun sekä elintarvikemarkkinoiden muutokset. Myös sukupuolten välinen epätasa-arvo kytkeytyy voimakkaasti nälkäongelmaan: 60 prosenttia maailman aliravituista on naisia.
Katastrofiraportti listaa myös keinoja taistella nälkää
vastaan: tarvitaan lisäpanostuksia tutkimukseen ja maatalouden kehittämiseen, varsinkin köyhimpien maiden viljelijäväestölle täytyy kehittää turvaverkkoja talouden ja sään ailahteluita vastaan, ja pienviljelijöille on rakennettava edullisia luototusjärjestelmiä. Ruokaturvaohjelmissa täytyy kiinnittää erityistä huomiota pieniin lapsiin ja odottaviin äiteihin.
Vapaaehtoista öljyntorjuntaa
Öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella kasvaa kuljetusten lisääntyessä. Turman sattuessa viranomaiset
saavat tukea myös vapaaehtoisilta.
Öljyntorjuntakursseja järjestävät WWF ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Molemmat ovat mukana Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa Vapepassa, jonka työtä Suomen
Punainen Risti koordinoi.
Varsinaisia vapaaehtoisia öljynkerääjiä kouluttaa WWF.
– Öljyntorjuntajoukoissamme on lähes 6 000 vapaaehtoista, joista 1 100 on osallistunut koulutukseen tai harjoituksiin, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Klötzer kertoo.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys puolestaan ylläpitää
ammattitaitoista öljyntorjuntayksikköä, joka tukee vapaaehtoisia.
– Yksikkö hoitaa torjunta-alueen kuljetukset, varastoinnin,
sisäisen viestinnän, öljyn poiskuljetuksen, palontorjunnan ja
ensiavun, öljyntorjuntakursseja vetävä Eino Laulainen listaa.
Lisää tietoa vapaaehtoisesta öljyntorjunnasta löytyy
netistä osoitteista: www.wwf.fi ja www.mpky.fi.
SAARA UOTILA
terveyspalvelut ja -neuvonta sekä
vesi- ja sanitaatio-ohjelmat.
Mukana työssä on myös Suomen
Punainen Risti, joka on tukenut EteläSudanin vapaaehtoisten koulutusta
ja lähettänyt alueelle avustustarvikkeita. Etelä-Sudanissa on käynnissä
myös ulkoministeriön tukema terveysja katastrofivalmiusohjelma.
Humanitaariselle työlle on EteläSudanissa suuri tarve, sillä alue on
erittäin köyhää ja sitä vaivaavat sekä
nälänhädät että itsenäistymisestä
huolimatta jatkuvat etniset konfliktit. Toisaalta valtaosa Sudanin luonnonvaroista jäi itsenäistymisessä
Etelä-Sudanin puolelle, joten ainakin
toivoa talouden suotuisasta kehittymisestä on.
KIMMO HOLOPAINEN
Vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa harjoitellaan
mm. öljynkeräysalueen merkintää ja puhdistusta käsin.
© HELINÄ KALALAHTI / WWF
Tukan kylässä eteläisessä
Etiopiassa ei ole satanut
16 kuukauteen. Ihmiset
odottavat rekkaa, joka
kuljettaa kylään vettä.
set tekijät ja ympäristö-ongelmat ovat
ajaneet alueen väestöä kohti kuilun
reunaa jo pitkään romuttamalla yhteisöjen perinteistä sopeutumiskykyä
sääilmiöihin.
– Ennen kaikkea tilannetta ovat
pahentaneet jatkuvat konfliktit, jotka ovat pakottaneet suuren määrän
ihmisiä pakenemaan ja toisaalta estäneet paimentolaisten normaalia
liikkumista, Salmela summaa.
Punainen Risti antaa kriittisimmillä alueilla kärsiville ihmisille hätäapua, mutta on jo vuosien ajan pyrkinyt estämään ennalta katastrofien
syntyä ja parantamaan kriittisten alueiden katastrofivalmiutta. Kenian Punainen Risti on esimerkiksi pyrkinyt
kehittämään vaihtoehtoisia elinkeinoja, jotta ihmiset eivät olisi niin haavoittuvaisia säävaihteluiden edessä.
– Erityisen tärkeitä ovat vesi- ja
sanitaatio-ohjelmat. Vanhoja vesilähteitä kunnostetaan ja uusia kaivoja
sekä altaita rakennetaan koko ajan,
Salmela kertoo.
Suomen Punainen Risti oli varannut itäisen Afrikan auttamiseen täksi
vuodeksi runsaat 2 miljoonaa euroa.
Avustus koostuu etupäässä Suomen
ulkoasiainministeriön tuesta ja katastrofirahaston varoista. Suomen
Punaisen Ristin keräykseen oli elokuun loppuun mennessä lahjoitettu
yli 600 000 euroa.
avun maailma hjälpens värld
13
Nälkäpäivän pääosassa
ovat tänä syksynä Punaisen
Ristin avustustyön todelliset
tekijät: vapaaehtoiset.
Avun ketjun toisessa
päässä ovat lipaskerääjät ja
lahjoittajat täällä Suomessa.
Toisessa päässä ovat vapaaehtoiset, jotka vievät avun
perille. Tule mukaan!
KERÄTÄÄN
YHDESSÄ
NÄLKÄ
POIS!
14
avun maailma hjälpens värld
T
amperelaiset Tarja Hietanen, Ella
Siiki ja Lasse Tanhuanpää tietävät, että Nälkäpäivänä auttaminen
on helppoa. Hietanen, Siiki ja Tanhuanpää
ovat kokeneita nälkäpäiväkerääjiä, jotka
jälleen 15.–17.9. vetävät punaiset liivit
ylleen ja osallistuvat Punaisen Ristin suurimpaan keräysoperaatioon.
Tamperelaisporukka on hyvä esimerkki
siitä, että kerääjäksi voivat lähteä kaikki
halukkaat. Tervetulleita ovat sekä pitkän
linjan vapaaehtoiset että ensikertalaiset.
Hietanen ja Siiki ovat keränneet jo ainakin
kymmenen kertaa, Tanhuanpäälle tämä on
toinen Nälkäpäivä.
– Mielelläni lähden aina uudestaan,
sillä kerääminen on joka vuosi hauskempaa. Nyt kun aikuisena ymmärtää rahan arvon, arvostaa keräämistä ja lahjoittajia
enemmän kuin lapsena, viisivuotiaana ensimmäisen kerran mukana ollut Siiki sanoo.
Kerääjänä myös oppii tiettyjä taktiikoita, mikä tekee keräämisestä helpompaa.
– Kannattaa hymyillä, mutta tuijottaa ei
saa. Suomalaiset eivät pidä siitä, että heille
tyrkytetään jotain, eikä se kuulukaan tähän
hommaan. Lahjoittajat haluavat itse tulla
kerääjän luokse, Siiki, Tanhuanpää ja Hietanen kertovat.
Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, ettei kerääjän tarvitse tietää kaikkea Punaisen Ristin toiminnasta voidakseen kulkea
kaupungilla keräysliivit päällä.
– Nälkäpäiväkerääjiin suhtaudutaan
erittäin myönteisesti, sillä keräys tunnetaan
hyvin. Harvoin olen joutunut perustelemaan
syitä keräämiselle, Tanhuanpää sanoo.
”Kun jotain sattuu, tiedän auttaneeni”
Nälkäpäivässä kerätään varoja Punaisen
Ristin katastrofirahastoon. Lahjoituksia ei
ennalta sidota tiettyyn kohteeseen, jotta
niillä voidaan auttaa heti onnettomuuden
tai katastrofin sattuessa.
– Minua motivoi ajatus siitä, että katastrofin sattuessa olen jo etukäteen auttanut, Siiki sanoo.
– Tarvitaan molempia, sekä Nälkäpäivää että hätäapukeräyksiä. Alussa tarvitaan nopeaa apua, jota voidaan katastrofin
aikana ja jälkeen lisätä hätäapukeräysten
avulla, Hietanen lisää.
Siiki, Tanhuanpää ja Hietanen ovat olleet vain Punaisen Ristin lipaskerääjinä.
Siikille ja Hietaselle valinta on ollut luonnollinen, sillä he ovat olleet mukana muussakin vapaaehtoistoiminnassa. Tanhuanpää lähti mukaan kaverin ehdotuksesta.
G6B>B6G?6Bt@>
FAKTA
Tee toivosta totta!
APUA TYHJÄÄN
VATSAAN
O
peraatio Nälkäpäivässä kartutetaan katastrofirahastoa,
jonka ansiosta Suomen Punainen
Risti on valmiina auttamaan heti,
kun apua tarvitaan.
Suurin osa avustusvaroista käytetään ulkomaisiin avustuskohteisiin, mutta katastrofirahasto auttaa myös kotimaassa. Hätäapua tarvitaan muun muassa tulipaloissa
ja äkillisissä onnettomuuksissa.
Viime vuonna katastrofirahastosta
sai apua noin 500 suomalaista.
Viime vuonna Nälkäpäivänä
kerättiin noin 2,6 miljoonaa euroa.
Jos et pääse osallistumaan
Nälkäpäivään kerääjänä, voit antaa oman panoksesi keräyslippaaseen, lahjoittamalla verkkopankissa
tai soittamalla Nälkäpäivän lahjoituspuhelimeen.
Lahjoitukset Katastrofirahaston pankkitilille:
Ella Siiki (vas.), Lasse Tanhuanpää
ja Tarja Hietanen tietävät, että
kerääminen on myös hauskaa.
·?~g_ZhiŽcejdajZZiidbjjhda^Z]`~
se syy, miksi valitsin Punaisen Ristin keräyksen, Haiti-keräyksessä ensimmäisen
`ZggVcbj`VcVdaajiIVc]jVce~~hVcdd#
Joustava keräys käy kaikille
Vaikka aihe on vakava, eivät tamperelaihZihj]iVjYj`Zg~n`hZZcgneendihV^hZhi^#
·Dc]Vjh`VV`Zg~i~n]YZhh~`VkZ"
gZ^YZc`VchhV#HVbVcV_Vck^Zii~^h^c]Z^"
Y~c`VchhVVc_d`ViVeVj`hZhhV_dhhV^c!
miksi en siis samalla auttaisi, Siiki sanoo.
Hietanen kertoo kilpailevansa leikkimielellä ystäviensä kanssa keräyksen
aikana.
·GV]VhhVZ^k~i`Zg~~_~ikd^`^aeV^a"
la, koska keräyspaikka ja -aika vaikuttavat tulokseen, mutta vertailemme sitä,
kuka jaksaa kerätä pisimpään, Hietanen
nauraa.
IVc]jVce~~`ZgiddbnŽh`Zg~ccZZc"
sä useita tunteja useampana päivänä.
@Zg~~_~dc`j^iZc`^ciZgkZijaajibj`VVc!
vaikka aikaa olisi vain vähän.
·Ijci^`^c`Zg~~_~c~g^^ii~~#C~a`~"
päivän hienous on siinä, että toiminta on
_djhiVkVV#@Zg~nhe~^k^~dc`dabZ!_VV_Vc
hVVkVa^iV^ihZ!IVc]jVce~~i^^k^hi~~#
™CdgYZV''&.&-·+-%%%
;>%+''&.&-%%%+-%%%
NDEAFIHH
™HVbed-%%%&.·''*%%*
;>%'-%%%&.%%''*%%*
PSPBFIHH
™=Zah^c\^cDE*,-%%,·&&&+).
;>&)*,-%%,&%%&&+).
D@DN;>==
™6`i^V)%**&&·&&(.,
;>&-)%**&&&%%%&(.,
HELSFIHH
™Hjjed]_VcDhjjheVc``^
),(%),·'(%&-.
;>+(),(%),'%%(%&-.
HELSFIHH
™=VcYZahWVc`Zc
(&(&(%·&&..%'*
;>&-(&(&(%%&&..%'*
HANDFIHH
Nälkäpäivä on saanut nimensä paitsi nälkäisten auttamihZhiVbnŽhV_Vij`hZhiVhnŽY~n]iZc~e~^k~c~k~]Zbb~c
_VaV]_d^iiVVh~~hincZZigV]ViVejViVgk^ihZk^aaZ#>YZV
dcZYZaaZZcV_Vc`d]iV^cZc_Vid^b^kV·`d`Z^aZkV^``V
kokkaamalla kevyempi Nälkäpäivä-ateria ystävillesi!
I~b~ckjdYZcC~a`~e~^k~cgZhZei^Zced]_VcV
on suosittu raaka-aineita, jotka löytyvät läheltä.
Spelttijauhoista saa runsaasti B-vitamiineja sekä kikZcc~^hV^cZ^iV!_Vgneh^Ža_nhh~dcgjchVVhi^iZgkZnYZaaZ
välttämättömiä rasvahappoja. Ruokajuomana maito
dc]nk~`Vah^jb^c_V9"k^iVb^^c^ca~]YZ#
Nälkäpäivä-aterialla säästyneet varat voit lahjoittaa
C~a`~e~^k~"`Zg~n`hZZc!_diiVgjd`VVhVVYVVcbnŽh
siellä, missä sitä kipeimmin tarvitaan.
TOFU-TOMAATTIPIIRAKKA
POHJA:
Kaurahiutaleita 2 dl
Speltti- tai täysjyvävehnäjauhoja 3,5 dl
Leivinjauhetta 1 tl
Suolaa 1/2 tl
Rypsiöljyä 0,5 dl
Vettä 2 dl
PÄÄLLE:
Auringonkukansiemeniä ja/tai
kurpitsansiemeniä
TÄYTE:
Tofua 1 pkt
Sipulia 1 kpl
Kirsikkatomaatteja n. 10 kpl
Mustia oliivia n. 10 kpl
Basilikaa n. 5 lehteä
Kaura- tai soijakermaa 3 dl
Perunajauhoja 3 rkl
Suolaa, mustapippuria
ja yrttimaustetta
™Sekoita kaurahiutaleet, jauhot, leivinjauhe ja suola.
Lisää vesi ja öljy. Sekoita taikina tasaiseksi. Levitä
taikina käsin voidellulle piirakkavuoalle.
™Kuutioi tofujuusto ja lisää siihen 2 rkl öljyä, pippurisekoitusta ja yrttimaustetta. Laita piirakkapohjalle
tofu, puolitetut tomaatit ja oliivit, sipulirenkaat sekä
hienonnettu basilika.
™Sekoita kulhossa soijakerma ja perunajauhot, mausta
suolalla ja pippurilla. Kaada piirakan päälle ja ripottele
lopuksi siemenet. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia.
™IVe^daV(+(+(%·&.,%&&%
;>)-(+(+(%%&.,%&&%
I6E>;>''
™H"EVc``^(.(.%%"&'(&'.(%
;>.&(.(.%%&'(&'.(%
SBANFIHH
Nälkäpäivän
lahjoituspuhelimet:
%+%%&''&%.!.(ZjgdV ekb
%+%%&'''%'%!&'ZjgdV ekb
@Zg~nhajeV/:iZa~"HjdbZca~~c^c]Vaa^ij`hZcajeVcgdD@J
.,*6$'+#&%#'%%.#@Zg~nhV^`V&#&#'%&%·(&#&'#'%&&
`d`dbVVhhVaj`jjcdiiVbViiV6]kZcVcbVViV#uaVcYh
aVcYh`VehgZ\Zg^c\!ajeVcgd)-*@&)$&*#&'#'%%.#
Humanitaariseen toimintaan.
LISÄÄ RESEPTEJÄ:
WWW.NÄLKÄPÄIVÄ.FI
6CC6KJDG>C:C
avun maailma hjälpens värld
15
Tänä vuonna 31. kerran järjestettävä Operaatio Nälkäpäivä nostaa pääosaan Punaisen Ristin avustustyön todelliset tekijät: vapaaehtoiset. Vuosi 2011 on myös Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan
teemavuosi.
Punainen Risti on maailman suurin vapaaehtoisjärjestö, jonka tärkein voimavara ovat ihmiset. Niin
Suomessa kuin maailmalla avun vievät perille paikalliset vapaaehtoiset.
Ainutlaatuisen verkostonsa ansiosta Punainen Risti voi auttaa sellaisissakin paikoissa, joissa muut avustusjärjestöt eivät pysty toimimaan.
Suomen Punaisessa Ristissä
aktiivista vapaaehtoistyötä tekee
Katastrofin
sattuessa Punaisen
Ristin paikalliset
vapaaehtoiset
ovat ensimmäisinä
auttamassa. He
jäävät auttamaan
vielä silloinkin, kun
maailman huomio
kääntyy muualle.
16
avun maailma hjälpens värld
noin 25 000 ihmistä, jotka toimivat
muun muassa ensiapuryhmissä ja
monenlaisina tukihenkilöinä esimerkiksi vanhuksille ja maahanmuuttajille. Lisäksi Nälkäpäivään
osallistuu joka vuosi noin 20 000
lipaskerääjää.
Maailmanlaajuisesti Punaisen
Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistyksissä on yli 100 miljoonaa jäsentä, joiden tekemän vapaaehtoistyön arvoksi on vastikään laskettu
4,7 miljardia euroa.
Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei
kuitenkaan voi mitata vain rahassa.
Vapaaehtoistoiminta itsessään on
viesti välittämisestä – ja sen arvo
on mittaamaton.
FAKTA
Enemmän kuin keräys
O
peraatio Nälkäpäivä on paljon
muutakin kuin keräys. Se on myös
Suomen Punaisen Ristin vuoden näkyvin tapahtuma, joka tekee Punaisen Ristin merkkiä tunnetuksi ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kertoa Punaisen Ristin työstä sekä kotimaassa että
maailmalla.
Nälkäpäivä on myös Suomen Punaisen Ristin vuotuinen valmiusharjoitus. Keräykseen osallistuvat kaikki Punaisen Ristin piirit ja osastot Hangosta
Utsjoelle ja keräyksen aikana tavoitetaan valtava määrä suomalaisia. Yhteinen ponnistus on arvokasta harjoitusta
sen varalta, että suuri määrä väestöä täytyy tavoittaa nopeasti hätätilanteessa.
© JAKOB DALL
PÄÄOSASSA
VAPAAEHTOISET
avun maailma hjälpens värld
17
YLEISKOKOUS
LAHDESSA
© JOHANNES WIEHN
11.–12.6.2011
© JOHANNES WIEHN
Lahden
Satamaraitille
Vesijärven rantaan
pystytetty toimintatori
houkutteli mukavasti
myös kaupunkilaisia
tutustumaan
Punaiseen
Ristiin.
18
avun maailma hjälpens värld
Helteisessä Lahdessa
kesäkuussa kokoontunut
Suomen Punaisen Ristin
yleiskokous evästi järjestöjohtoa panostamaan
yhteistyöhön, nuoriin ja
ensiapuryhmiin.
>
Suomen Punaisen Ristin uusi puheenjohtajisto ryhmäkuvassa: Eero Rämö
(vas.), Pirkko-Liisa Ollila, Erkki Liikanen ja Christel von Frenckell-Ramberg.
>
Samaan aikaan yleiskokouksen kanssa järjestettiin myös Suomen Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailut.
© NIKLAS MELTIO
Nuoret vahvasti esillä
Yleiskokouksen käsiteltäväksi tuotua
toimintalinjausesitystä oli valmisteltu
jo puolentoista vuoden ajan järjestökäsittelyssä. Tavoitteena oli, että osas-
tojen vapaaehtoisten ääni kuului suunnittelussa alusta pitäen.
– Ilmeisesti siinä myös onnistuttiin,
koska isoja yllätyksiä ei yleiskokouksessa tullut, lähinnä pieniä jämäköittäviä
täsmennyksiä, hallituksen edustajana
toimintalinjaustyöryhmässä istunut
Eero Rämö arvioi.
– Punaisen Ristin kaltaisessa järjestössä on tietysti aina se haaste,
miten otetaan huomioon toiminnan
monipuolisuus ja toisaalta samaan
aikaan löydetään ne ydinasiat, joihin juuri nyt halutaan panostaa. On
tärkeää, että kaikki voivat sitoutua
lopputulokseen.
Suuret linjat pysyivät Lahdessa
hyväksytyssä toimintalinjauksessa
ennallaan. Suomen Punaisen Ristin
toiminnan tavoitteet ovat edelleen
auttaminen onnettomuuksissa ja katastrofeissa, terveyden ja turvallisen
elämän vahvistaminen sekä vaikuttaminen inhimillisyyden puolesta sekä
Suomessa että kansainvälisesti.
>
J
os Suomen Punaisen Ristin Lahden
yleiskokousta pitäisi luonnehtia
yhdellä sanalla, se olisi lämpö. Sitä
riitti kokouksen ympärillä, kun elohopea Lahdessa kipusi päivästä toiseen
kolmeenkymmeneen asteeseen, ja sitä huokui Sibeliustalon suuresta salista, jossa linjattiin Suomen Punaisen
Ristin toiminnan suuntaviivat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.
Yleiskokouksen virallisen osuuden
odotetuimmat kohdat olivat Suomen
Punaisen Ristin luottamusjohdon valinta ja toimintalinjauksen hyväksyminen vuosille 2011–2014.
Puheenjohtajan valinnassa ei tällä kertaa ollut jännittämistä, sillä istuvalla puheenjohtajalla, pääjohtaja
Erkki Liikasella ei ollut vastaehdokkaita. Varapuheenjohtajiksi valittiin
Pirkko-Liisa Ollila Tampereelta, Eero
Rämö Helsingistä ja Christel von
Frenckell-Ramberg Turusta.
Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Krista Kiuru
Porista ja varapuheenjohtajaksi Ralf
Nordström Mustasaaresta.
Päätöksenteon
lomassa jäi aikaa
myös rentoutumiseen.
Iltajuhlassa
yleiskokousväkeä
tanssittivat Maria
Lund ja Pave
Maijanen.
© NIKLAS MELTIO
VAPAAEHTOISUUS
ON VOIMAA
avun maailma hjälpens värld
19
© NIKLAS MELTIO
TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN
Elämänlaatua
liikunnasta ja ruuasta
Murtumatta mukana
– Lujuutta liikkumalla
-opas auttaa ehkäisemään luiden
haurastumista ja murtumia
monin eri tavoin. Oppaasta löytyvät selkeät ohjeet ja kuvat mm.
metsäkuntosaliin, voimakävelyyn
ja vuodevoimisteluun. Myös
luiden kestävyyttä lisäävään
ruokavalioon annetaan vinkkejä.
Opas on kirjoitettu pääasiassa
vapaaehtoisille vertaisliikunnan
ohjaajille, mutta sopii myös kotikäyttöön.
Tilaa nyt omasi hintaan 10 euroa + toimituskulut.
Sähköpostitse: info@elakeliitto.fi tai puhelimitse
(09) 7257 1177.
SYYSLOMA RUISSALOSSA
Tervetuloa viettämään virkistävää lomaa Ruissalon Kylpylään, Turkuun. Nauti lämpimistä altaista, hemmottelevista
hoidoista ja ulkoilusta luonnonkauniissa ympäristössä.
Irti arjesta 2 vrk ..................170,-/hlö (norm. 200,-/hlö)
Sisältää majoituksen 2 hengen Standard Plus -tason huoneessa,
puolihoidon ja yhden valinnaisen hoidon: hieronta 45 min. tai
jalkahoito tai hunajaturvehoito. Lisäksi vapaa sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käyttö ja ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa.
Tarjous on voimassa ajalla 12.9.–30.11.2011.
Varausta tehdessäsi mainitse tuotetunnus IRTIPLUS.
Katso myös muut lomapaketit ja tee varaus
www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100
Ruissalon puistotie 640, 20100 Turku
20
avun maailma hjälpens värld
© NIKLAS MELTIO
Kohti Turkua 2014
Kuten tavoitteeseen inhimillisyyden
puolesta vaikuttamisesta sopii, yleiskokous otti myös kantaa. Lahdessa
hyväksyttiin julkilausuma, jossa Suomen Punainen Risti ilmaisi huolensa
kiristyneestä asenneilmapiiristä, suvaitsemattomuudesta ja rasististen
mielipiteiden ja tekojen lisääntymisestä.
Lisäksi yleiskokous esitti ensiapukurssin sisällyttämistä autokouluun
ja yläkoulun terveystiedon opetukseen. Vuosi 2012 nimettiin Punaisessa Ristissä virallisesti nuorten teemavuodeksi.
Lahdessa jaettiin myös tunnustusta toiminnasta Punaisen Ristin
hyväksi. Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin vastaanotti Lahdessa 56 ansioitunutta.
Kaikkiaan yleiskokous kokosi Lahteen yli 1 500 ristiläistä. Virallisten
kokousedustajien lisäksi joukkoon
mahtui satamäärin järjestelyissä loistaneita vapaaehtoisia, kansainvälisiä
vieraita sekä piirien ja keskustoimiston työntekijöitä.
Kun samaan syssyyn käytiin vielä
ensiavun SM-kilpailut ja Vesijärven
rantaan pystytettiin näyttävä toimintatori Punaisen Ristin työtä esittele-
© NIKLAS MELTIO
Monessa puheenvuorossa viikonlopun aikana nousi esiin halu panostaa
entistä voimakkaammin nuorisotoimintaan, osastojen väliseen yhteistyöhön ja ensiapuryhmätoimintaan.
Varapuheenjohtaja Rämö iloitsee
erityisesti siitä, että nuorisotoiminta
nousi yleiskokouksessa niin vahvasti
esiin.
– Totta kai vastuu nuorisotoiminnan suunnittelusta on lopulta nuorilla
itsellään, mutta yleinen asennoituminen on myös tärkeää. On hienoa huomata, että nuorison mukaan saamisesta on vähitellen tullut koko järjestön
asia, Rämö sanoo.
– Myös osastojen välisen yhteistyön tiivistämiseen kannattaa ilman
muuta etsiä entistä rohkeammin toimivia malleja. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kysymys ei viime kädessä ole
siitä, montako osastoa Punaisella Ristillä on tai missä niiden rajat kulkevat,
vaan siitä miten Punaisen Ristin toiminta taataan kaikkialla Suomessa.
– Ensiapuryhmiin panostamista
taas toivottiin jo järjestökäsittelyssä,
joten asia kirjattiin kehittämiskohteena
toimintalinjaukseen. Hyvä tavoite on
se, että laadukkaaseen ja hyvin tuettuun ensiapuryhmätoimintaan on myös
uusien vapaaehtoisten helppo tulla
mukaan.
Yleiskokoukseen osallistui noin tuhat osastojen ja piirien virallista
edustajaa kaikkialta Suomesta.
mään, voidaan jo puhua todellisesta
vapaaehtoistyön voimannäytöstä.
– Henki Lahdessa oli erinomainen
ja innostunut. Ennen kaikkea oli hienoa nähdä niin paljon vapaaehtoisia
kaikkialta Suomesta yhdessä miettimässä tulevaisuuttamme. Jo valmistelutyössä huomasi, että Punaisen
Ristin isojen linjojen miettiminen kiinnostaa ihmisiä, ja se tunne vain vahvistui Lahdessa, Eero Rämö kiittää.
– Sillä asenteella, joka yleiskokouk-
sesta huokui, on hyvä tehdä yhteistä
työtä seuraavat kolme vuotta. Iso
kiitos kaikille järjestelyihin ja yleiskokoukseen osallistuneille!
Suomen Punaisen Ristin seuraava
yleiskokous järjestetään vuonna 2014
Turussa. X
Lue lisää Lahden yleiskokouksesta
ja tutustu linjauksiin tarkemmin
osoitteessa www.punainenristi.fi/
ajankohtaista/yleiskokous.
Yleiskokouksen
ohjelmaan mahtui
tempaus jos toinenkin.
Sibeliustalon rappusilla
verestettiin elvytystaitoja
iloisissa tunnelmissa.
Etualalla Vöyrin osaston
ensiapuryhmän varajohtaja Andreas
Storbackan
tyylinäyte.
avun maailma hjälpens värld
21
Maahanmuuttajien
maanantaikerhossa
Maunulan Saunabaarissa
löytyy tekemistä kaikille
ikään katsomatta.
KAIKKIEN
KERHO
TEKSTI JA KUVAT KIMMO HOLOPAINEN
J
yhkeän punatiilisen rakennuksen katolla seisoo
kolme suurta peltistä savupiippua ja ulkoseinää koristavat korkeat kirjasimet: SAUNA.
Keskellä punatiilisiä kerrostaloja kohoava Saunabaari on Helsingin Maunulan kaupunginosan
maamerkki. Sen on piirtänyt 50-luvulla kuuluisa Viljo
Revell, ja nimensä mukaisesti se on palvellut uutta
kaupunginosaa alun perin suurena yhteissaunana.
Vuonna 2011 rakennuksessa ei ole enää sen
enempää saunaa kuin baariakaan, mutta toimettomana se ei silti seiso. On maanantai-ilta, ja
kaupungin asukastalossa on alkamassa Punaisen
Ristin Pohjois-Helsingin osaston kerho maahanmuuttajille – tai oikeastaan kolme kerhoa.
Saunabaarin yläkerrassa riittää vilskettä, kun
kerhojen puuhanainen Leila Kinnari toivottaa
vieraat tervetulleiksi. Kevään viimeisen tapaamisen
kunniaksi nähdään pieniä esityksiä ja lauletaan
yhteislauluna Vaarilla on saari.
Sen jälkeen jakaudutaan erillisiin tiloihin: aikuisten suomen kielen kerhon osallistujat jäävät
pääsaliin Laura Visapään ja Hanna Rajewskin
oppiin ja nuoremmat siirtyvät toiselle puolelle.
Läksykerholaiset vetäytyvät Inka Saarelan johdolla
lukurauhaan entisen saunan tiloihin ja alle kouluikäiset aloittavat leikkinsä. Niitä ohjaavat tällä
kertaa vapaaehtoisista Kristian Nousiainen, Leena
Kyrö, Niina Ahonen ja Kinnari.
Iloinen hälinä täyttää salin. Kyrö lukee kaikkein
pienimmille satua kolmesta karhusta ja Kultakutrista, Kinnari askartelee vähän isompien kanssa.
Nousiainen ja Ahonen joutuvat välillä rauhoittelemaan vanhimpia lapsia, joiden leikit alkavat käydä
rajuiksi. Ei mikään ihme, kun kello käy jo seitsemää.
– Pienimpien kerhoon ei ole koskaan liikaa
vapaaehtoisia. Yksi per lapsikaan ei olisi liikaa,
Nousiainen nauraa.
– Kun vanhempien lasten läksyt on tehty, he
tulevat yleensä vielä samaan tilaan leikkimään.
Siitä tulee helposti aikamoinen hulina. Leikkikerhon
vetäminen on kieltämättä vaativaa, mutta on se
myös todella antoisaa.
Leila Kinnari ja Kristian Nousiainen ohjaavat
pikkulasten askarteluhetkeä. Kolmen kerhon
pyörittäminen vaatii paljon vapaaehtoisia.
22
avun maailma hjälpens värld
Niina Ahonen jaksaa
touhuta lasten
kanssa. Eniten pulaa
vapaaehtoisista on
ollut leikkikerhossa.
Iso rinki vapaaehtoisia
Saunabaarin kerho sai alkunsa vuosi sitten keväällä.
Leila Kinnari oli muuttanut Helsinkiin Turusta, jossa
hän oli ollut mukana Ruissalon osaston maahanmuuttajatoiminnassa. Pohjois-Helsingin osastossa
ei maahanmuuttajille suunnattua toimintaa vielä
ollut, joten Kinnari ehdotti sellaista osaston puheenjohtajalle Raija Rajalalle.
– Rajala innostui ajatuksesta ja esitteli minut
joukolle osaston vapaaehtoisia ja Saunabaarin
toiminnasta vastaavalle kaupungin työntekijälle
Katri Laaksoselle. Hän oli heti mukana, joten tilakysymys oli nopeasti ratkaistu, Kinnari kertoo.
Seuraavaksi piti miettiä tarkemmin, millaista
toimintaa alueella tarvittiin.
– Lähdimme siitä, mikä on kaikkein heikoimmassa asemassa oleva maahanmuuttajaryhmä. Tulimme siihen tulokseen, että se on maahanmuuttajaäidit, jotka ovat lasten kanssa kotona. Heillä on
monesti heikko kielitaito ja sitä on vaikea päästä
parantamaan, koska heidän pitää hoitaa lapsia.
Päätimme siis järjestää aikuisille suomen kielen
kerhon ja lapsille leikki- ja läksykerhot, jotta äidit
pääsevät tulemaan.
Arkipäivän kanssakäymistä
Kristian Nousiainen sanoo, että positiivista palautetta on tullut sekä vanhemmilta että lapsilta.
– Tarpeen toiminnalle osoittaa jo se, että per-
>
>>
Seuraavaksi aloitettiin vapaaehtoisten värväys.
– Ensimmäisissä suunnittelupalavereissa meitä
oli viisi, mutta saimme pian mukaan lisää väkeä.
Nyt meillä on ringissä 15–20 ihmistä.
Iso kiitos kuuluu tietysti jokaiselle, mutta erityisesti Kinnari nostaa esiin muutaman vapaaehtoisen panoksen.
– Suomen kielen kerhosta pitää nostaa esiin
alusta asti mukana ollut Janne Koskinen ja Laura
Visapää, Kinnari sanoo.
– Läksykerhon puolella Kristian Nousiainen oli
alussa tärkeässä roolissa, sillä hänellä oli kokemusta
LäksyHelppi-kerhoista. Sen jälkeen Inka Saarela ja
Niina Peränen ovat ottaneet paljon vastuuta. Niina
Ahosella taas on ollut tärkeä rooli lastenkerhossa.
Tietoa uudesta kerhosta levitettiin sosiaaliviranomaisten ja ilmoitustaulujen kautta. Ensimmäisellä kerralla paikalla oli väkeä neljästä perheestä.
Sittemmin määrä on kasvanut hurjasti.
Eniten kerhoissa käy Kinnarin mukaan somaliperheitä ja venäläisiä.
Käytännössä kaikki Maunulan kerholaiset ovat
asuneet Suomessa jo pitempään. Lapsista useimmat ovat syntyneetkin täällä.
– Alkuun ajattelimme, että läksykerhossa tulisi
kieliongelmia, mutta lapset puhuvat hyvää suomea.
Uumoilut kotiäitien kielikoulutuksen tarpeesta
sen sijaan osuivat kohdalleen.
© ARI RÄSÄNEN
"TULIMME SIIHEN TULOKSEEN,
ETTÄ MAAHANMUUTTAJISTA
KAIKKEIN HEIKOIMMASSA
ASEMASSA OVAT KOTIÄIDIT."
Janne Koskinen neuvoo
Margarita Matikaista, joka on
houkutellut tunneille myös
venäjänkielisiä ystäviään.
Laura Visapää (vas.) ja Hanna
Rajewski vetävät suomen kerhoa.
Visapää on suomen kielen tohtori,
joten asiantuntemusta löytyy.
heet tulevat yhä uudestaan. Monet kävivät läpi
vuoden ja harmittelivat, että kerhopäiviä on vain
yksi viikossa, Nousiainen kertoo.
Suomeen neljä vuotta sitten Venäjältä muuttanut
Margarita Matikainen kiittelee erityisesti sitä, että
kerhoon voi tulla koko perhe.
– Meille on tärkeää, että lapset voivat olla
lastenkerhossa, kun itse opiskelen suomea, Matikainen sanoo hieman murtaen selväksi suomeksi.
– Kerho on tosi hyvä juttu. Meitä maahanmuuttajia on paljon, suomi on vaikea kieli ja ilmaista
kielenopetusta on vähän. Opettajat suomen kerhossa ovat myös tosi hyviä, Matikainen kiittää.
Hän muistuttaa, että kerhot ovat arvokkaita muutenkin kuin kielen oppimisen kannalta.
– Suomalaiset ja esimerkiksi somalialaiset ja
venäläiset lapset voivat tutustua toisiinsa. Ettei käy
niin, että maahanmuuttajat ovat omissa porukoissa
ja suomalaiset omissaan.
Viime aikoina on puhuttu paljon kiristyneestä
asenneilmapiiristä ja suvaitsemattomuuden lisääntymisestä. Leila Kinnari ja Kristian Nousiainen
Leikkikerhon pienimmät
kuuntelevat Leena Kyrön
sylissä satua Kultakutrista
ja kolmesta karhusta.
sanovat, ettei asiasta ole vapaaehtoisten keskuudessa juuri puhuttu.
– Sen mitä olen esimerkiksi maahanmuuttokeskustelua netistä seurannut, niin etäiseltä se tuntuu,
Nousiainen tuumaa. – Moni puhuu kovia sanoja
ilman minkäänlaista omaa kokemusta. Keksitään
joku tilastofakta ja vedotaan siihen. Se on aika eri
asia, kun on arkipäiväisessä kanssakäymisessä
ihmisten kanssa.
– Jos asenteet koventuvat, niin sitä tärkeämpää
on tehdä työtä sen eteen, että Suomesta saadaan aidosti avoin ja suvaitsevainen yhteiskunta,
Kinnari sanoo.
– Sitä me toivomme, että entistä useampi vapaaehtoinen lähtee maahanmuuttajatyöhön ja
entistä useampi maahanmuuttaja vapaaehtoiseksi.
Jos ovat asenteet ulkopuolella koventuneet,
niin Saunabaarissa siitä ei näy merkkiäkään. Puolitoista tuntia kuluu siivillä.
Kiitokset ja hyvästelyt tulevat sydämestä. Kaikesta näkyy, että maahanmuuttajaperheet ovat
ottaneet Maunulan kerhot omakseen. X
avun maailma hjälpens värld
23
Ylempi AMK - Päihteet ja syrjäytyminen
Hakuaika on käynnissä! 12.9.-7.10.2011
LUE LISÄÄ: www.diak.fi/ylempiamk
Ongelmapelaajien erityisohjaaja 8.12.11-30.11.12
LUE LISÄÄ: www.diak.fi/oppisopimustyypp
TÄYDENNYSKOULUTUSTA KEVÄÄLLÄ 2012!
Eväitä monikulttuuriseen kotihoitoon.
Maahanmuuttajakollegan ohjaajakoulutus
- miten ohjaan tulevaa kollegaa?
Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito
TUTUSTU LISÄÄ KURSSITARJONTAAMME
www.diak.fi/taydennyskoulutus
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lisää täydennyskoulutuksia osoitteesta:
www.diak.fi/taydennyskoulutus
24
avun maailma hjälpens värld
Turun Konttia luotsaava
Tiina Risti iloitsee siitä,
miten paljon tavaraa
lahjoituksina on saatu.
HYLLYT TÄYNNÄ
AARTEITA
FAKTA
Tuotot Punaisen
Ristin työhön
TEKSTI JA KUVA SANNA RÄSÄNEN
Turkuun avattiin elokuussa uusi Kontti-kierrätystavaratalo,
jonka hyllyiltä voi tehdä todellisia löytöjä.
P
unaisen Ristin Kontti-ketjun uusimman tavaratalon avajaisia vietettiin Turussa elokuun lopussa. Lahjoitetut astiat, piikkimatot, leningit, käsilaukut, sohvat ja jumppapallot
löysivät paikkansa hyllyillä kesän aikana.
– Olen iloisesti yllättynyt siitä, miten valtavasti ihmiset ovat lahjoittaneet meille myytävää,
Kontti-päällikkö Tiina Risti sanoo.
Risti aloitti uudessa tehtävässään huhtikuun
lopussa, neljä kuukautta ennen Turun Kontin
avajaisia. Sitä ennen hän ehti työskennellä yli
20 vuotta kaupan alalla ja vaatetuksen parissa.
– Tämä on minulle ihan uusi maailma, sillä on
aivan erilaista hallita ja käsitellä lahjoitustavaraa
kuin uusia tuotteita. Meille voi lahjoittaa mitä
tahansa hyväkuntoisia kodin käyttötavaroita,
vaatteita tai huonekaluja, joten tuotevalikoima
on täysin lahjoittajista kiinni.
– Olemme saaneet upeita puisia huonekaluja.
Astiaosastolla on ihania keräilyaarteita ja vaaterekkeihinkin on kertynyt paljon hyviä tuotteita.
Valitettavasti ihmiset ovat heittäneet Kontin
keräyslaatikoihin myös käyttökelvotonta tavaraa,
joka päätyy lajitteluosastolta suoraan jätteeksi.
Siitä kertyy Punaiselle Ristille turhia kuluja, kun
rikkinäisiä ja likaisia tuotteita pitää lähteä viemään
kaatopaikalle.
– Eivät asiakkaamme halua ostaa rikkinäisiä
tuotteita. Ohjeistan ihmisiä sanomalla, että
lahjoittakaa vain sellaista tavaraa, jota voisitte
antaa ystävillenne.
Kaikki Punaisen Ristin Kontit työllistävät pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita. Myös Turun Konttiin
haettiin työntekijät työvoimatoimiston kautta.
– Meillä on täällä hienoa porukkaa töissä. Olen
todella tyytyväinen, miten ahkeria ihmisiä olemme
tänne saaneet. Tärkeintä on, että jokaiselle on
löytynyt oma ja oikea työtehtävä.
– Kun aloitin työt loppukeväästä, rekrytoin
aluksi nimenomaan rakennustaitoisia ihmisiä,
jotka nikkaroivat meille lajittelupöytiä ja sovituskoppeja. Sitten palkkasimme Konttiin väkeä,
joka lajittelee ja varastoi lahjoitettua tavaraa. Ja
jotta Kontti saatiin toimintakuntoon, etsimme
vielä hinnoittelijat, myyjät ja siistijät. Nyt meillä
on kaikkiaan 51 työntekijää.X
K
ontit ovat Punaisen Ristin kierrätystavarataloja, joissa myydään
lahjoituksena saatua tavaraa. Punaisella Ristillä on Kontit Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä ja Tampereella, sekä Kontti-Putiikki Lahdessa ja
Mini-Kontti Siilinjärvellä. Uusin Kontti
avattiin elokuussa Turkuun.
Kontin tuotosta 50 prosenttia ohjataan Punaisen Ristin paikallisten piirien
ohjelmatyöhön, 25 prosenttia Punaisen Ristin katastrofirahastoon ja loput
25 prosenttia Kontti-toiminnan kehittämiseen. Osa lahjoitetuista vaatteista
ohjataan vaateapuna sotien ja luonnonkatastrofien uhreille.
Turun Kontti löytyy osoitteesta Satakunnantie 105. Tavaralahjoitukset voi
tuoda joko Konttiin tai keräyslaatikkoihin Auranlaakson ja Koulukadun ABCasemilla. Kaupunkialueella Kontilla on
myös noutopalvelu huonekaluja varten.
Lue lisää: www.punainenristi.fi/kontti.
avun maailma hjälpens värld
25
Merkkituotteet syksyyn!
Märkesvaror till hösten!
Heijastinliivit lapsille
ja aikuisille
Heijastinliivi tekee pimeässä liikkumisesta
turvallisempaa. Liivi on helppo pukea muun vaatetuksen päälle eikä se haittaa vauhdikastakaan
liikkumista. Keltaisena lapsille koot 2–4-vuotias
sekä XS ja S, aikuisille S/M ja L/XL. Mustana koot
S/M ja L/XL. Liivit ovat EN471 standardin mukaisia
ja Liikenneturvan suosittelemia.
Reflexvästar för
barn och vuxna
Reflexvästen gör det säkrare att röra sig i mörker.
Västen är lätt att sätta ovanpå andra kläder
och hindrar inte snabba rörelser. Den gula västen
finns i storlekar för barn 2–4 år och i XS och S,
för vuxna i S/M och L/XL, den svarta i storlekarna
S/M och L/XL. Västarna uppfyller EN471
standarden och rekommenderas av
Trafikskyddet.
7,90 €
Heijastimia kaikenikäisille
Reflexer för alla åldrar
Sateelta suojaan
Skydd mot regnet
CE-hyväksytyt heijastimet
takaavat näkyvyyden
syksyn pimeässä.
Sadeviitta
De CE-godkända reflexerna
garanterar att man syns i
höstmörkret.
Reddieheijastin
Reddie-reflex
Vettä- ja likaahylkivästä sekä tuultapitävästä materiaalista valmistetun
sadeviitan voi pakata etutaskuun, jolloin
sitä on helppo säilyttää ja se mahtuu
pieneen tilaan. Heijastinnauhat hupun
etureunassa ja takana sekä hihoissa
varmistavat näkyvyyden. Väreinä on
punainen ja vihreä, yksi koko,
valmistettu Suomessa.
3,50 €
Hiutaleheijastin
Snöflinga-reflex
Pinnaheijastin
Regnkåpa
Pinnan ympärille ilman
työkaluja kiinnitettävät
CE-hyväksytyt heijastimet
sopivat niin polkupyöriin
kuin lastenvaunuihinkin.
Paketissa on 6 kpl.
Gjord av vatten- och smutsfrånstötande
material som även tål vind. Packas ner
i sin egen framficka där den är lätt att
förvara och tar lite utrymme. Reflexband
på huvans fram- och baksida och
ärmarna. Finns i rött och grönt, en
storlek, tillverkad i Finland.
Ekerreflex
3,50 €
Reflexen går att fästa på
ekrarna utan några verktyg.
Den är CE-godkänd och
passar både på cyklar och
barnvagnar. I paketet finns
6 st.
6,50 €
Sateenvarjo
Vankkarakenteinen ja kevyt
sateenvarjo on automaattisesti
avautuva ja sulkeutuva. Heijastavaa
väriä ulko- ja sisäreunassa, väreinä
punainen ja musta.
Paraply
Robust och lätt paraply som
öppnas och stängs med automatik.
Reflexfärg längs kanten på ut- och
insidan, färgerna röd och svart.
29 €
39 €
Hyvän Mielen lahjoitus tuo
iloa kotona ja maailmalla
Den Goda Viljans gåva skänker glädje
både i hemmet och ute i världen
Kierrätettyä ja
ekologista!
Återvunnet och
ekologiskt!
Hyvä Mielen lahjoitukset ovat esimerkkejä avusta, jota
Punainen Risti toimittaa perille. Lahjoituksella autat
aina siellä, missä apua kulloinkin eniten tarvitaan.
Hyvän Mielen lahjoituksista saat lahjoitustodistuksen
sähköpostilla tai postitse.
Goda Viljans bidrags är exempel på den hjälp som Röda
Korset för fram. Med ditt bidrag hjälper du alltid där
som hjälpbehovet är störst. För ett Goda Viljans bidrag
får du ett bidragsdiplom per e-post eller post.
Sydän-avaimenperä
Ateriat perheelle
kuukaudeksi
Aloituspaketti viljelyyn
Hjärt-nyckelring
Viljelynaloituspaketti tuo afrikkalaiselle perheelle
kestävää ruokaturvaa ja uskoa tulevaisuuteen.
Paketti sisältää mm. kasvisten siemeniä,
lannoitteita sekä viljelyohjeet.
Hjärt-nyckelringen är gjord av Röda Korsets insamlingsvästar som tagits ur bruk. Låsanordningen är
gjord av återanvända Bumerang-nyckelringar.
Luonnonmullistuksen jälkeen
tarvitaan apua perustarpeisiin
kuten perheen ravitsemiseen.
10 €
Familj mat i en månad
Startpaket för odling
Efter en naturkatastrof behövs det hjälp för att
tillfredsställa de primära behoven, till exempel
att få mat åt familjen.
Gåvan innebär att du ger en afrikansk
familj ett startpaket för odling. I paketet
ingår grönsaksfrö, gödsel och anvisningar
för hur man börjar odla.
Sydämellinen avaimenperä on tehty käytöstä
poistetuista Punaisen Ristin keräysliiveistä ja
lukko-osa on kierrätetty käytöstä poistetuista
Bumerang-avaimenperistä.
38 €
5,50 €
Seinäkello
Arkeen ja vapaa-aikaan
Vardag och fritid
7,50 €
Bumerang-avainpalvelu
Keraaminen tuoksupapu on
kotimaista käsityötä ja sen
koloon voi laittaa esim. omaa
hajuvesituoksua. Väreinä
vihreä ja punainen,
valmistaja Kaipaus Oy.
Palautusturvan avulla avaimesi
palautuvat helpommin mikäli ne
sattuvat katoamaan. Täytä mukana
tuleva rekisteröintikortti ja postita kortti
avainrekisteriin. Hinta sisältää vuoden
rekisteröintimaksun.
HjälpBönan
Bumerang nyckeltjänst
Den här keramiska doftbönan är inhemskt hantverk
och i dess grop kan man
lägga t.ex. sin egna parfym.
Finns i färgerna grön
och röd. Tillverkad
av Kaipaus Oy.
30 €
Väggklocka
ApuPapu
25 €
Nostalginen Edu Kettusen tekemä
Nälkäpäivä-single Suuria suruja,
pieniä pyyntöjä on saanut uuden
elämän seinäkellona. Kellosta on
myös ruotsinkielinen versio, jossa
kappaleena Sonja Lumpeen esittämä
Stora är sorgerna, lite de ber om.
Edu Kettunens nostalgiska
Hungerdags-singel Suuria suruja,
pieniä pyyntöjä har fått nytt liv
som väggklocka. På klockan finns
även den svenska versionen där
Sonja Lumme framför Stora är
sorgerna, lite de ber om.
Med hjälp av returneringstjänsten
återvänder dina nycklar lättare ifall
de tappas bort. Fyll i det medföljande
registreringskortet och skicka det till
nyckelregistret. Priset inkluderar ett
års registreringsavgift.
pieni/liten
Kierrätyspussukat
Sienisetti
Setti sisältää kokoontaitettavan sienikorin
(koko 25 x 25 x 25 cm), harjallisen
sieniveitsen ja sadehatun.
Svampset
Monikäyttöiset pussukat on ommeltu
kotimaassa käytöstä poistetuista Punaisen
Ristin keräysliiveistä. Pieni pussukka
13,5 x 8,5 cm ja isompi 20 x 10 cm.
15 €
Återanvändningspåse
Påsarna är gjorda av Röda Korsets
föråldrade insamlingsvästar och handsydda
i Finland. Påsen finns i två storlekar, liten
13,5 x 8,5 cm och stor 20 x 10 cm.
Setet innehåller en ihopvikbar svampkorg
(storl. 25 x 25 x 25cm), en svampkniv med
borste och en regnmössa.
Tilaukset ja lisätiedot Beställningar och information
punaisenristinkauppa.fi
myynti@punainenristi.fi
puh. 020 701 2211 ja 020 701 2212
rodakorsbutiken.fi
myynti@rodakorset.fi
tfn 020 701 2211 och 020 701 2212
Hintoihin lisätään toimituskulut,
tuotteita rajoitettu määrä.
Leveranskostnaderna tillkommer priset,
begränsat antal produkter.
9€
iso/stor
12 €
avun
avunmaailma
maailmahjälpens
hjälpensvärld
värld
Camilla Kivivuori
huolehtii keulasta
Korpoströmin
vierasvenesataman
laituriin tultaessa.
>
Maanantai-ilta
veneellä: ensin
Kymmenen
uutiset ja sitten
saunaan.
>
>
>
28
28
Veneen
ohjaaminen
vaatii karttojen
ja ympäristön
tuntemista.
Rauhalliseen vuorokauteen Suomen
Punaisen Ristin ensiapuvene Caritaksella
mahtuu kupeittain kahvia, hoitovälineiden
tarkastuksia ja kunnon yöunet. Silloin
ehtii myös muistella niitä päiviä ja öitä,
jolloin lepäämiseen ei ollut aikaa.
TEKSTI LAURA UOTILA KUVAT PETE AARRE-AHTIO
24 TUNTIA
CARITAKSELLA
Kapteeni Pekka
Nieminen on yli
20 vuoden ajan
viettänyt osan
kesälomastaan
Caritaksella.
avun
avun maailma
maailma hjälpens
hjälpens värld
värld
29
29
Ohjaustilasta on liikkeellä ollessa parhaat näkymät.
Kuvassa Pekka Nieminen, Katja Korpela ja Camilla Kivivuori.
N
auvon vierasvenesataman
laituriin on kiinnitetty valkoinen vene, jonka reunaa kiertää punainen teippi. Katolla liehuu punaristinen lippu. Vene on M/S Caritas,
Suomen Punaisen Ristin palvelualus,
ja lippu merkitsee, että veneellä toimii
Punaisen Ristin ensiapupäivystys.
Kesäkuisena maanantai-iltapäivänä lämpötila Nauvon satamassa
lähentelee hellelukemia. Laiturit täyttyvät hiljalleen lomalaisista, jotka löytävät tiensä terasseille ja myymälöihin.
Myös Caritaksella otetaan rennosti. Viiden hengen miehistö lueskelee ja hörppii kahvia. Osa on käymässä jossain.
Rennosti kyllä, mutta silti valppaasti. Kun satamaan ankkuroituneet
lomalaiset tilaavat eteensä huurteisen, odottaa Caritaksen miehistö mahdollista hälytystä. Satama-alueelta ei
poistuta kauas, eikä varsinkaan ilmoittamatta. Valmiina ollaan aina.
– Viidessä minuutissa pitää olla
paatilla. Se on aika, joka yleensä menee ennen kuin kippari päättää lähtemisestä ja etsii paikan kartalta, kertoo Petri Taimen ja jatkaa vitsailemalla,
että lenkilläkin voi juosta ainoastaan
satama-aluetta ympäri.
Taimen on turkulainen sairaanhoitaja, joka päivysti Caritaksella
ensimmäistä kertaa viime kesänä.
30
Vihdoin oli sopiva aika lähteä merille,
sillä olihan miehellä ensimmäinen
kesäloma kymmeneen vuoteen.
Aluksen alkukesän kapteeni Pekka Nieminen on ollut mukana Caritaksella lähes alusta asti. Nuoruudessaan merimiehenä työskennellyt Nieminen näki 80-luvun lopulla ilmoituksen, jossa etsittiin kipparia Suomen
Punaisen Ristin veneelle.
– Pistin paperit sisään ja toiminta vei sitten mukanaan. Hommasin
äkkiä tarvittavat luvat, jotta pääsin
kippariksi, Nieminen muistelee nyt
jo yli 20 vuotta jatkuneen kapteenin
uransa alkua.
Oikeassa elämässä mies työskentelee rikosseuraamusesimiehenä
Turun vankilassa. Työ rikollisten parissa
on rankkaa, joten olo Caritaksella on
Niemiselle lomaa.
– Saan olla tekemisissä mukavien
ihmisten kanssa, se on tärkeää.
Verinen huopahattu ei unohdu
Illansuussa miehistö ryhtyy ruuanlaittoon. Aamulla on syöty tukeva aamiainen ja päivän mittaan juotu jo muutamatkin kahvit. Viikossa ruokaostoksiin on varattu 250 euroa, jolla
hankitaan eväät koko porukalle.
– Tehdäänkö vielä yksi purkki?
Onko pöydässä nyt varmasti kaikki?
Ruuaksi on hernekeittoa ja lättyjä.
avun maailma hjälpens värld
Caritaksella ajetaan kesässä noin
1 500 merimailia ja 250 tuntia.
Ilta kuluu leppoisasti. Päivitetään
Facebook-statuksia ja katsellaan
netistä löytyviä pätkiä suomalaisista
sketsisarjoista. Päivällä veneeseen
on ostettu myös iltapäivälehdet, joissa kerrataan juhannuksen onnettomuuksia. Saaristomerellä juhannuskin oli ollut melko hiljainen, verrattavissa tavalliseen kesäviikonloppuun.
Kahdeksalta anestesialääkäri Katja Korpela asettautuu keulahytistä
löytyvän television eteen. Tv-sarja
Glee alkaa.
Myöhemmin saunotaan. Caritaksella on lupa ankkuroitua yöksi Pärnäisten merivartioasemalle, jossa
miehistö pääsee myös peseytymään.
Päivisin vene kiinnitetään Nauvon
vilkkaaseen vierasvenesatamaan.
Ainakin silloin, kun mitään ihmeellistä
ei tapahdu.
Joskus kyllä tapahtuu. Nieminen
muistaa ehkä ikuisesti juhannusaaton noin 15 vuoden takaa. Aamukymmeneltä Caritakselle tuli hälytysilmoitus, että Seilin saarella on puukotettu potilas. Caritaksen saavuttua
spitaalisten ja mielisairaiden viimeisenä lepopaikkana tunnetulle saarelle
rantaan tuotiin mönkijän lavalla henkilö, jonka pää oli suuressa paketissa.
– Emäntä oli vetänyt puukolla päähän. Miehellä oli ollut päässä huopahattu, jota kun väänsi, verta tuli ihan
saatanasti. Puukon päähänsä saanut
mies sopersi, että huopahattua ei saa
jättää, johon minä rauhoittelin, ettei
sitä olla pois riistämässä, muistelee
Nieminen.
Mies napattiin laivaan ja lähdettiin kuljettamaan kohti Ruissaloa, joka
on Turun sairaalaa lähin satama.
– Matkalla potilas meni aika huonoksi ja pelkäsin jo pahinta.
– Jäi kuitenkin henkiin. Se tuntui
hienolta, Nieminen herkistyy.
– Monena vuonna tapahtuman
jälkeen isäntä toi Nauvon satamaan
Caritakselle ison pitsapaketin.
Tänä iltana miehistö ehtii saunaan,
aivan kuin muutkin kesälomalaiset.
Ainakin melkein.
– Ota Petri VIRVE kanssa, huikkaa
Nieminen puhelimesta vastaavalle
Taimenelle pyyhe kainalossa.
– Taskussa. Niin kuin muutenkin
aina, kuuluu vastaus.
VIRVE tarkoittaa viranomaisverkkoa, johon myös Caritaksen päivystyspuhelin on kytketty. Siitä kuulee
kaikki Varsinais-Suomen hätäkeskusalueen hälytykset, ja kun hätäkeskus
haluaa tavoittaa Caritaksen tai Caritas
hätäkeskuksen, se tapahtuu VIRVEllä.
Päivystäjien tulee olla aina saavutettavissa, joten VIRVE kulkee miehistön mukana kaikkialle – myös
saunaan.
PÄIVYSTYSPUHELIN
KULKEE MUKANA
KAIKKIALLE.
MYÖS SAUNAAN.
Vuonna 1988 valmistunut
Caritas on aina kulkenut
Punaisen Ristin lipun alla.
>
>
ehtoisista tapasi toisensa pikaisesti.
Sunnuntaina veneeseen asteli kuitenkin porukka, jonka muodostivat kaksi
kaverusta ja kolme toisilleen lähes
tuntematonta ihmistä.
Camilla Kivivuorta ei silti jännittänyt.
– Luotin, etteivät vaikeat ihmiset
tähän hommaan haekaan, toteaa porvoolainen toimittaja ja ensiapuryhmäläinen, joka on Caritaksella ensimmäistä kertaa.
Kaverukset ovat kapteeni Pekka
Nieminen ja Jouko Mononen, jotka
ovat myös porukan kokeneimmat.
Miehet tutustuivat Caritaksella viitisen
vuotta sitten, kun kouvolalainen Mononen, ammatiltaan autojen varaosamyyjä, oli ensikertalainen päivystäjä
>
Sketsiviihde nostaa tunnelmaa
– Osa kapteeneista tykkää olla Nauvossa yötäkin, mutta minä haluan, että
miehistö lepää kunnolla. Sillä jos jotain tapahtuu, niin pitää olla skarppina, Nieminen perustelee päätöstään siirtyä yöksi ankkuriin Pärnäisten
rauhalliselle merivartioasemalle.
Täällä Nieminen on se, joka päättää. Kapteenina hän on laivan pomo
ja sanoo viimeisen sanan.
– Mutta en minä ole mikään tiukka.
Joskus pitää tosin sanoa terävästikin,
jos joku ei ymmärrä.
Tämän viikon miehistölle Pekka
ei käskyjä juuri latele.
Keväällä Caritaksen kesämiehistölle järjestettiin viikonlopun mittainen koulutus, jossa suurin osa vapaa-
Varaosamyyjä Jouko Mononen
on ensiavun vapaaehtoinen.
FAKTA
Apuna merellä ja maalla
S
uomen Punaisen Ristin
palveluvene M/S Caritas
toimii Turun saaristossa, jossa sen ensisijaisia palveluita
ovat ensiapu ja sairaankuljetukset. Caritas tekee yhteistyötä pelastuslaitoksen, merivartioston, Medi-Helin, sairaankuljetusyksiköiden ja poliisin kanssa. Saaristopäivystyksen lisäksi Caritas osallistuu purjehduskauden tapahtumien ensiapupäivystykseen
ja harjoittelee yhdessä viranomaisten kanssa.
Palveluveneen toimintaa
pyörittää viikoittain vaihtuva miehistö, joka koostuu
Punaisen Ristin vapaaehtoi-
sista: ensiapuryhmäläisistä,
hoitoalan ammattilaisista,
veneilystä kiinnostuneista.
Heitä kaikkia yhdistävät kunnolliset ensiaputaidot ja into
viettää viikko kesälomastaan
vapaaehtoistyötä tehden.
10 500 kiloa painava
ja 13,5 metriä pitkä Caritas
kykenee toimimaan vaikeissakin meriolosuhteissa. Lääkintävarustukseen kuuluvat
mm. 12-kanavainen EKG, defibrillaattori ja kattava lääkevalikoima.
Toimintaa rahoitetaan
Suomen Punaisen Ristin omien varojen lisäksi yrityksille
suunnatulla tukikampanjalla.
avun maailma hjälpens värld
31
Jäitkö yksin?
Eläkeliiton sopeutumisvalmennusten tavoitteena on tukea
puolison kuoleman tai parisuhteen päättymisen jälkeisessä
uudessa elämäntilanteessa.
Erosta eheäksi -kurssit
(110 e) avio- tai avoliitosta eronneille:
29.11.– 3.12.2011 (yli 50-v.) Lehmirannan lomakeskus, Salo
21.–25.2.2012
(yli 50-v.) Lehmirannan lomakeskus, Salo
Yhtäkkiä yksin -kurssit
(134 e) leskeksi jääneille:
14.–18.2.2012
(yli 50-v.) Lehmirannan lomakeskus, Salo
Koulutukseen liittyy jatkokurssi samassa
paikassa ajalla 4.– 6.9.2012 (40 e)
16.–20.4.2012
(yli 50-v.) Ilkon kurssikeskus, Kangasala
4.–7.6.2012
(alle 50-v.) Ilkon kurssikeskus, Kangasala
Lisätiedot ja hakulomakkeet
www.elakeliitto.fi tai
puh. (09) 7257 1177 (Erosta eheäksi),
(09) 7257 1199 (Yhtäkkiä yksin)
32
avun maailma hjälpens värld
Potilaan luona vastuu siirtyy kapteenilta lääkäri Korpelalle
ja sairaanhoitaja Taimenelle.
Mononen, Kivivuori ja Taimen ovat kaikki kokeneita ensiapuryhmäläisiä.
ja Nieminen silloinkin kapteenina.
Yhteinen sävel löytyi nopeasti. Tänä
vuonna miehet alkoivat sovitella lomiaan yhteen jo talvella, jotta yhteinen
viikko saaristossa järjestyi.
Maanantai-iltana miehet istuvat
keulahytissä ja purskahtavat välillä nauruun. Tietokoneella pyörii sketsisarja
Ketonen & Myllyrinne, jonka huumori
selvästi uppoaa kaveruksiin. Välillä
joku muukin käy kurkkaamassa pätkän
olan takaa ja yhtyy hekotukseen.
Miehistö viettää viikon äärimmäisen tiiviisti yhdessä. Kapeisiin kerrossänkyihin ja muutaman neliön lattiatilaan ei mahtuisi valittajia tai hienostelijoita.
– Yksityisyyttä on se, kun vetää
peiton pään yli, Kivivuori kuvailee
yhdessäolon tasoa.
Pään yli vedetty peittokaan ei
tosin suojaa kuorsaavalta kaverilta
tai viranomaisverkossa pyöriviltä hälytyksiltä.
veneen kulkua. Tarvittaessa nopeus
kiihtyy helposti melkein 30 merimailiin
tunnissa.
Kapteeni Nieminen on tottunut
vauhtiin muutenkin, sillä kesälomalla
hän ehtii kipparoinnin lisäksi ajaa noin
6 000 kilometriä moottoripyörällä.
Lisäksi hän harrastaa kilpa-autoja
ympäri maailmaa.
Pinta kaipaa maalia
Caritas on vesillä vuodesta riippuen
noin huhtikuusta syyskuuhun. Tänä
kesänä yhtäjaksoiset päivystykset
kestivät poikkeuksellisesti vain 6
viikkoa, kun talviteloilta nostetussa
veneessä ilmeni ongelmia.
– Toisesta koneesta meni ohjausakseli ja merivedet pääsivät sisään
koneeseen. Nyt pitäisi tarkastaa toinenkin puoli, ettei sielläkin ole jotain
vikaa. Pääasiassa nämä uudet koneet
ovat olleet todella kestäviä. Koneenhoitajakin ihmetteli, mikseivät ne nyt
toimi, kertoo Nieminen.
Talvikaudella 2009–2010 Caritak-
NOPEUS ON
CARITAKSEN VALTTI.
MUUT JOUTUVAT
NOUKKIMAAN
HOITOHENKILÖKUNNAN MAISTA.
seen vaihdettiin muun muassa uudet
koneet ja keulapotkuri. Samalla asennettiin uusi navigointijärjestelmä.
– Nyt vene on teknisesti oikein
hyvässä kunnossa. Ehostuksilla saatiin lisäaikaa ainakin 5–10 vuotta,
arvioi Nieminen.
Caritaksen seuraavana kohennuskohteena on toivottavasti ulkopuoli.
Kyljen tumma punainen ja kirjainten
fontti ovat vanhentuneita, mutta keskustoimiston, Varsinais-Suomen piirin
ja lahjoitusten tuella toimivan veneen
budjetissa uudistukset tuntuvat aina.
Ulkonäköseikat eivät onneksi
hidasta vuonna 1988 valmistuneen
Tehtävä vastaanotettu!
Kymmenen maissa alus on juuri lähdössä takaisin Nauvon satamaan,
kun piipitys alkaa. Caritas on saanut
hälytyksen!
Hälytyskeskuksesta ilmoitetaan,
että Korppoon saarella on huonovointinen nuori, joka on aiemmin
pyörtynyt. Mononen ja Kivivuori kelaavat bensaletkun ennätysvauhtia
kokoon, ja muutamassa minuutissa
Caritas on jo matkalla.
Vaikka kyseessä on tämän miehistön ensimmäinen hälytys, kaikki
löytävät sujuvasti oman tehtävänsä.
Kapteeni selvittää paikan tarkkaa
sijaintia kartalta ja näytöltä, Taimen
hoitaa puhelinliikenteen hälytyskeskuksen kanssa. Korpela, Kivivuori ja
Mononen ottavat esiin tarvittavia
hoitolaitteita ja -tavaroita.
Pärnäisten merivartioasemalta
saaristokeskus Korpoströmiin on vain
kahdeksan kilometrin eli noin 4,5
merimailin matka. Kävi tuuri, sillä
Saaristomerellä matkaan saattaa kulua veneelläkin helposti tunteja. Nyt
Caritas matkaa viereiselle saarelle
noin 20 minuutissa.
Lääkäri Korpela ja sairaanhoitaja
Taimen nappaavat ensihoitoreput
mukaansa ja lähtevät potilaan luokse. Akuuttia hätää ei ole, joten he
keskittyvät selvittämään tilannetta
tarkistamalla potilaan kunnon testien
ja kysymysten avulla.
Noin 45 minuuttia myöhemmin
saapuu ambulanssi. Paraisista lähtenyt
ajoneuvo on kulkenut kahden lossin
kautta ja hitaita saaristoteitä pitkin.
Hälytyksestä on kulunut yli tunti,
ja tilanne on Caritaksen miehistön
hoidossa.
Korpela selittää tilanteen ambulanssihenkilökunnalle ja käy lääkärinä
tulkitsemassa sydänfilmin. Ambulanssihenkilöstön työksi jää lähteä
kuljettamaan potilasta jatkohoitoon
ja tarkkailuun.
Juuri nopeus on Caritaksen valtti.
Helikopterilla paikalle saattaisi päästä
nopeammin, mutta hälytyskiireiden
takia se ei pysty aina ottamaan keikkoja
vastaan. Merellä kulkee myös merivartioston aluksia, mutta ne joutuvat
noukkimaan ambulanssimiehistön
maista. Caritaksella hoitohenkilökunta
kulkee aina mukana.
Potilas on saatu ambulanssiin ja
Korpela takaisin muun miehistön luo.
Caritas lähtee kohti Nauvon satamaa
ja aamupäiväkahveja.
Matkalla Taimen antaa hälytyskeskukselle vielä viestin.
– Caritas vapaa, siirtyy Nauvon
satamaan.
Se tarkoittaa, että Caritas on jälleen valmiina ottamaan tehtäviä vastaan. Odotellessa ehtii vaikka paikata
pieniä haavereita Nauvon satamassa,
käydä ostamassa uudet aurinkolasit
tai ainakin juoda kupin kahvia.X
avun maailma hjälpens värld
33
34
avun maailma hjälpens värld
Veli-Matti Salo
auttaa tarjoilun
järjestämisessä
Porvoon verenluovuttajille.
VAPAAEHTOISENA
VERIPALVELUSSA
TEKSTI JANNE MALINEN KUVAT PETE AARRE-AHTIO
V
Salo on rakentanut kahvioon osastoboksin eli esittelytiskin, jossa
on tarjolla esitteitä ja materiaalia
Punaisen Ristin ja Porvoon osaston
toiminnasta. Luovutustilaisuudessa
Salo auttaa keittiön väkeä, juttelee
luovuttajien kanssa ja valvoo samalla,
että kaikki sujuu hyvässä järjestyksessä. Hän pyrkii keskustelemaan
erityisesti ensiluovuttajien kanssa,
kannustamaan heitä ja kyselemään
tuntemuksia luovutuksen jälkeen.
Aktiivinen osasto
Veli-Matti Salo lähti Punaisen Ristin
vapaaehtoistyöntekijäksi vuonna 1985
työkavereidensa houkuttelemana.
Liittymisensä jälkeen hän on ehtinyt
vaikuttaa Porvoon osaston ensiapuryhmän ryhmänjohtajana kahdeksan
vuotta sekä sihteerinä 12 vuoden
ajan. Nykyään hän toimii osaston
puheenjohtajana ja Veripalvelun yhdyshenkilönä.
Porvoon osastossa on kokonaisuudessaan yli 800 jäsentä, joista aktiiveja on pari sataa. Erityisesti ystävätoiminta sekä uutena toimintana aloitta-
Haluatko auttaa
luovutustilaisuuksissa?
P
Porvoon osaston puheenjohtaja Veli-Matti Salo
luovuttaa ja auttaa toisiakin luovuttamaan.
eripalvelun luovutustilaisuus
alkaa Porvoon Suomalaisessa
seurakuntakodissa kello 14.
Porvoon osaston veripalveluyhdyshenkilön Veli-Matti Salon työt ovat
alkaneet jo paljon aikaisemmin, sillä
hän on yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa jakanut tiedotteita ja
kiinnittänyt julisteita viikkoja etukäteen.
Lisäksi Salo on hankkinut ruokatarvikkeita ja auttanut tilajärjestelyissä.
Valmistelutöitä riittää, sillä Porvoo on
tunnettu verenluovutusaktiivisuudestaan: kaupunkilaiset luovuttavat
vuosittain 1 500–1 600 pussia verta.
– Ei tämä paina yhtään, kivaa
puuhastelua tämä on. Kotona tosin
kysytään usein, että taasko olen menossa. Vaimoni on vielä työelämässä
ja minun menoni puolestaan painottuvat iltoihin. Niinpä hän on ryhtynyt
kutsumaan minua asuntosäästäjäksi,
koska olen hänen mielestään niin
vähän kotona, Veli-Matti nauraa.
– Mutta kaikki hyvässä hengessä,
emme me tästä missään nimessä
riitele!
Ennen verenluovutuksen alkua
FAKTA
nut ystävien miesryhmä ovat saavuttaneet
suuren suosion, mutta kaupungissa toimii
myös runsaslukuinen
ensiapuryhmä. Lisäksi
kehitellään monikulttuurisuus- ja nuorisotyötä.
– Parasta tässä
hommassa ovat ihmiset. Mukana olevat
vapaaehtoiset ovat
hyvin samanhenkisiä,
vaikka porukkaa on
laidasta laitaan, Salo
kehuu.
unaisen Ristin osastot auttavat
monilla paikkakunnilla liikkuvan
Veripalvelun luovutustilaisuuksien järjestelyissä.
– Vapaaehtoisten tuki on meille todella arvokasta. Erityisesti paikallistuntemuksesta on iso apu tilaisuuksien
järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa, viestintäpäällikkö Willy Toiviainen
veripalvelusta kiittää.
– Luovutustilaisuudessa auttamisesta voi olla iloa osaston muullekin
toiminnalle. Osastoboksin avulla luovuttajat voivat kätevästi tutustua siihen,
mitä kaikkea muuta Punainen Risti tekee
paikkakunnalla.
Jos olet kiinnostunut auttamaan
verenluovutuksissa, ota yhteyttä osastosi
yhdyshenkilöön. Lisätietoa liikkuvan
veripalvelun toiminnasta löydät osoitteesta www.veripalvelu.fi.
Luovutus numero 35
Verenluovutustilaisuuksissa Veli-Matti
Salo luovuttaa myös itse. Tällä kertaa
vuorossa on luovutus numero 35.
– Ryhdyin luovuttajaksi vasta
tultuani Punaisen Ristin toimintaan
mukaan. Miehethän usein luovuttavat
ensimmäisen kerran armeijassa, mutta
minulla oli silloin jalka kipsissä. Sitten
se jäi moneksi vuodeksi, Salo kertoo.
Viime yrityksellä hemoglobiiniarvo oli hieman liian alhainen, mutta
tällä kertaa luovutuksen edellytykset
täyttyvät kirkkaasti. Luovutus sujuu
hyvin, kuten on sujunut joka kerta.
Tilaisuuden päätyttyä Salo on
tyytyväinen mies.
– Päivän saldo oli 152 veripussia,
mikä on erittäin hyvä tulos. Lisäksi
paikalla oli runsaasti ensikertalaisia,
Veli-Matti iloitsee. X
avun maailma hjälpens värld
35
TEKSTI EMMI JUUTILAINEN KUVAT NIKLAS MELTIO
Ensi kertaa Suomessa järjestetty humanitaarisen
oikeuden roolipeli tutustutti nuoria humanitaariseen
oikeuteen omakohtaisen kokemuksen kautta.
36
avun maailma hjälpens värld
P
Pakomatka
upottavassa
lumihangessa
ottaa voimille.
>
Sotilaat
ryöstävät
pakolaiset ja
vaativat
lahjuksia.
Haavoittunut
sotilas autetaan
Punaisen Ristin
klinikalle.
Punaisen Ristin
klinikka tarjoaa
hoitoa ja turvaa
konfliktin keskellä.
erjantaina 8. huhtikuuta Zuboumban pääkaupungissa Lumbarassa on suuren urheilujuhlan
tuntua – siitä huolimatta, että edelliset viikot
ovat olleet levottomia ja väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet etnisten ryhmien välillä.
Ruokapulan ja väkivaltaisuuksien keskellä kansalaisia piristää kansallispeli lumb ball, jonka finaaliottelu
on houkutellut Lumbaraan vähemmistöön kuuluvia
longonialaisia.
Ilo loppuu kuitenkin lyhyeen, kun peli johtaa mellakoihin. Viranomaiset keskeyttävät longonialaisten
voitonjuhlat. Kaikki tutkitaan perin pohjin ja tavaroita
takavarikoidaan. Jonoon pakotetut perheet supisevat
hämmentyneinä. Naiset rutistavat vauvojaan tiukemmin
syliinsä. Osa on viimeisillään raskaana.
Kukaan ei tiedä, mitä heille tapahtuu.
Oikeasti paikkakuntana on Tampere. Käynnissä
on Suomen Punaisen Ristin Messukylän osaston ja
Hämeen piirin järjestämä roolipeli, joka vie lukioikäiset
nuoret pakomatkalle keskeltä Zuboumban kuvitteellisen
valtion sisäisiä levottomuuksia.
Ennen peliä osallistujat ovat lukeneet Zuboumba
News -lehden nettisivuilta viranomaisten mielivallasta
ja sisäisen konfliktin kiristymisestä ennen lumb ball
-pelin finaalia.
Mitä sen jälkeen tapahtuu, on pelinjärjestäjien ja
pelaajien käsissä.
Valintoja joutuu tekemään jo maahanmuuttovirastossa, jonne perheet ohjataan viranomaistutkinnan
jälkeen. Maasta pakenemista varten tarvitaan passi,
mutta onko edes toivoa saada sitä viranomaisilta?
– Viranomaiset ovat korruptoituneita ja ottavat
passista 1 000 zuonbania. Eivätkä he anna passeja
vähemmistöille, väärennettyjä passeja kauppaava
nainen kuiskuttelee.
– Minä myyn kahdella sadalla.
Viranomaisiin luottavat joutuvat mielivallan kohteiksi, eikä jono odotushuoneessa liiku mihinkään.
Kello 21.30 virasto suljetaan. Kivikasvoinen virkailija ilmoittaa tylysti, että passinhakijoiden tulee yöpyä
paikan päällä ja kokeilla aamulla uudestaan. Pian tunkkaisen viraston lattialla tuhisee ihmisiä vieri vieressä,
kassit ja nyssäkät kainaloissa ja tyynyinä pään alla.
Kello 4.30 ilmaa viiltää sireenin ääni ja aiemmin
virastossa pyörineet salakuljettajat ryntäävät sisään.
– Tänne hyökätään, teidän on lähdettävä heti.
Liikettä!
Käytännön oppia
Tästä alkaa yhdeksän tuntia kestävä pakomatka, jonka aikana tutuiksi tulevat niin siviilien kohtaamat ihmisoikeusrikkomukset kuin heitä auttavat tahotkin.
Pelaajat kuljetetaan Julkujärven lähistölle, missä
salakuljettajat lähtevät johdattamaan perheitä läpi
öisen metsän. Rämpiminen upottavassa lumihangessa
on raskasta, eikä mikään ole varmaa.
Maanviljelijä Emir Dragilin nelihenkisen perheen
pakomatka ei ala hyvin. Sotilaat pysäyttävät heidät,
laittavat polvilleen maahan ja kuulustelevat erityisen
ankarasti Emirin vaimoa Halimaa, jolla on erilainen passi. Sotilaat pohtivat naureskellen, mihin hintaan naisen
voisi myydä.
Tilanteesta selvitään rahalla ja matka jatkuu. Aurinko alkaa nousta ja perheen valtaa toivo paremmasta.
Turhaan, sillä kohta salakuljettaja lähtee tarkistamaan
reittiä edeltä eikä koskaan palaa. Perheen vähät varat
on menetetty.
Dragilit ja neljä muuta pakenevaa perhettä törmäävät matkan varrella muun muassa armeijan lapsisotilaisiin, sisseihin ja muihin pakolaisiin, jotka ovat
kadottaneet perheenjäsenensä.
Turvaa tarjoaa Punaisen Ristin klinikka, jossa tarkastetaan, ovatko raskaana olevat ja heidän lapsensa
kunnossa. Myös haavoittunut sotilas otetaan hoidettavaksi – kunhan ase jää ulkopuolelle.
Vankilaan jouduttuaan perheet saavat mahdollisuuden kertoa tilanteestaan läheisilleen kansainvälisen
Punaisen Ristin delegaatin kautta.
Raskas päivä päättyy Punaisen Ristin pakolaisleirille,
missä perheet saavat ruokaa ja heidät rekisteröidään.
Uupuneet pakolaiset jakavat telttaleirissä kokemuksiaan.
Oikeassa elämässä perheet joutuisivat todennäköisesti viettämään pakolaisleirillä viikkoja tai kuukausia.
Nyt peli vihelletään poikki ja osallistujat kuljetetaan
takaisin lähtöpisteeseen Kalkkuun, Suomen Punaisen
Ristin logistiikkakeskukseen.
Ikimuistoinen kokemus
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyn humanitaarisen oikeuden roolipelin tarkoituksena on ollut tutustuttaa nuoret omakohtaisen kokemuksen kautta
sodan aikana nouseviin humanitaarisiin ongelmiin.
Pelin toteutti noin 50 vapaaehtoista Hämeen piiristä ja muualta Suomesta. He toimivat muun muassa
salakuljettajina, sotilaina, maalihenkilöinä ja muonittajina.
– Roolipeli tarjosi myös humanitaarisen oikeuden
vapaaehtoisille mielekkään ja konkreettisen tavan
osallistua toimintaan, roolipelin priimusmoottori Pauliina Sillanpää kertoo.
Pelaajat olivat Tampereen Kaarilan lukiosta. Oppilaat saivat roolipelistä opintopisteitä, mutta palautteen
perusteella pakomatka oli myös avartava kokemus.
– Olihan se rankkaa. Matkan varrella oli epätoivoisia hetkiä, mutta kyllä tämä oli hyvä kokemus. Onhan
sitä aina tiennyt pakolaisista, mutta ei sitä miltä se
tuntuu omalla kohdalla. Pelottavinta on se, ettei peli
kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen, millaista on
oikeasti paeta sodan keskeltä, 12-vuotiaana Qaali-tyttönä kulkenut Jenna Järvinen kertoo.
– Oppimisen kannalta omakohtainen kokemus on
tärkeää. Esimerkiksi rasismi kumpuaa usein tietämättömyydestä, Pauliina Sillanpää tietää.
Kalkussa pelin osallistujat käyvät purkukeskustelun, jota vetää Suomen Punaisen Ristin henkisen tuen
auttaja. Näin varmistetaan, etteivät roolipelin aikana
heränneet ajatukset jää vaivaamaan.
Jokainen rasti käydään läpi sodan oikeussääntöjen eli humanitaarisen oikeuden kannalta. Nuorille
kerrotaan, miten humanitaarinen oikeus pyrkii rajoittamaan sodan aiheuttamaa kärsimystä suojelemalla
siviilejä ja miten humanitaarisen oikeuden säännöt
mahdollistavat avustusjärjestöjen toiminnan taistelujenkin keskellä.
Seuraavana päivänä pelaajat saavat vielä verrata
kokemuksiaan todellisuuteen, kun Irakista Saddam Husseinin aikaan paennut nainen kertoo kokemuksistaan:
millaista oli oikeasti jättää kotimaansa pikkutyttönä.
Lumihangessa rämpiminen märissä tennareissa
oli sittenkin aika pientä. X
Tiedon levittäminen kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta on yksi Punaisen Ristin
perustehtävistä. Lue lisää ja tule mukaan:
www.humanitaarinenoikeus.fi.
avun maailma hjälpens värld
37
Työeläke.fi
Martinkuja 4, 02270 Espoo
puh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291
www.vestek.fi
38
avun maailma hjälpens värld
Työeläke.fi on Suomen työeläkejärjestelmän
yhteinen verkkopalveluportaali. Sieltä
löytyvät yhteydet oman eläkelaitoksen
palveluihin, työeläkeote ja
eläkkeen hakemispalvelu.
RISTIKKO 3/2011
Ristikon 1/2011 oikea ratkaisu.
Lähetä vastauksesi ristikkoon 3/2011 lokakuun loppuun
mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma
Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus
”Ristikko 3/2011”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa,
jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita.
Ristikon 1/2011 voittajat olivat Aira Järvi Kokkolasta ja Anneli Niittymäki Toijalasta. Onnittelut voittajille!
Nimi:
Osoite:
avun maailma hjälpens värld
39
Kuivan ihon hoitoon
Decubal Clinic Cream
˜.-72'4È+0'0'%7$#.g-.#55+--1
˜'47581+&'-1-18#46#.1..'
˜#,756''610
Apteekista
Ei sisällä
parabeeneja
Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, Puh. 09-348 233,
Fax 09-348 23 200, www.actavis.fi, www.decubal.fi
40
avun maailma hjälpens värld
8/2011
KORS OCH TVÄRS
Världens största
röda kors
skapades i Kumo
s. 43
Organisationschef
John Ekelund talar
för avdelningarna
s. 44
Röda Korset hjälper
svältdrabbade
i Östafrika
s. 46
Många järn i elden
Engagemanget är en livsstil för Hammarlands
avdelnings mångsysslare Sven-Åke Gustavsson.
TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO NIKLAS MELTIO
Hur kom det sig att du engagerade dig i Röda Korset?
− Bekanta hemma i Hammarland vände
sig till mig personligen och föreslog
att jag skulle komma med. Klart jag
gjorde det. När jag hade varit med
ett år blev jag vald till avdelningens
ordförande, år 1982. Sedan dess har
det bara rullat på. Jag var ordförande
i ungefär ett decennium, sen dess har
jag varit vice ordförande och suttit i
avdelningsstyrelsen.
Hurdan verksamhet
har ni i Hammarlands
avdelning och på Åland?
− Hammarland är en liten avdelning,
men vi gör vad vi kan. Vi deltar i insamlingar och värvar medlemmar. Vi
försöker hjälpa pensionärer om de
behöver hjälp. Någon gång har det
hänt att vi har hört att en barnfamilj har
det svårt och vi har hjälpt dem inför jul
med ett presentkort så att de har haft
möjlighet att köpa leksaker, kläder och
livsmedel. Sådant känns enormt fint,
när man kan hjälpa konkret på lokal
nivå. Människor behöver ofta hjälp på
närmare håll än man skulle tro.
− Vi samarbetar också med de andra åländska avdelningarna. Till exempel
under Hungerdagen samlar vi tillsammans med Eckerö avdelning in en frivillig ”broavgift” på bron mellan Hammarland och Eckerö. Så deltar vi förstås i
Röda Korsets Marknad som ordnas i Mariehamn den första lördagen i augusti varje år. Avdelningarna säljer
fisk, bröd, bakverk, blommor... ja, egentligen allt
möjligt som naturen ger.
På marknaden finns hantverk, lotteri, auktion, program. Röda Korsets Marknad är ett väldigt populärt evenemang på Åland. Det är ett
bra tillfälle att skaffa medlemmar
och många ger också penningbidrag till verksamheten.
Vad ger frivilligarbetet dig själv?
− Det ger mig så mycket glädje, man får
göra sådant som är roligt tillsammans
med vänner och bekanta och samtidigt
hjälpa andra människor. Jag arbetar
som barmästare på en båt, så
jag är borta rätt så mycket,
men när jag är hemma
försöker jag vara med
så mycket jag bara hinner. Jag är
engagerad i
mycket annat också,
jag är medlem i andra föreningar och
jag sjunger i
kör. Man kan väl
säga att engagemang och att
hjälpa är en livsstil i vår familj.
Sven-Åke Gustavsson, 62, tilldelades
Finlands Röda Kors förtjänsttecken i
silver för 20 års frivilliginsatser.
avun
avun maailma
maailma hjälpens
hjälpens värld
värld
41
41
Nya stamcellsgivare behövs
© NIKLAS MELTIO
KORS OCH TVÄRS
Röda Korsets Blodtjänst vill se nya frivilliga i sitt benmärgsgivarregister, frivilliga som lovar ge blodstamceller
till behövande. Vem som helst mellan 18 och 40 år som är
frisk kan anmäla sig till registret.
− Speciellt gärna skulle vi se unga män som givare, för
då kan man i allmänhet skörda tillräckligt med blodstamceller
på en gång för att rädda till och med en stor vuxen patient.
Men varje hjälpvillig givare är definitivt välkommen, säger
avdelningschef Anne Arvola på Blodtjänsts vävnadstjänst.
Innan man blir intagen i registret får man fylla i ett
formulär som kartlägger ens hälsotillstånd och eventuella
hinder för givning. Den som går med i registret förbinder
sig att hjälpa vilken patient som helst anonymt.
Stamcellstransplantationer används vid vård av leukemi
och andra svårartade blodsjukdomar när cellgiftsbehandling inte räcker till. Prognosen för att tillfriskna från akut
leukemi utan stamcellstransplantation är 35 procent. Med
transplantation stiger prognosen till hela 75 procent.
Läs mer på www.blodtjanst.fi.
© JUKKA-PEKKA MOILANEN
Mästare i första hjälpen
korades i Lahtis
Bästa fostrarna premieras
Finlands Röda Kors styrelse ska kora den bästa fostraravdelningen på riksnivå. Utmärkelsen ges en gång
per stämmoperiod som erkännande för aktivt och långsiktigt
fostrande arbete bland barn och unga i en avdelning.
Avsikten med den nya utmärkelsen är att lyfta fram
betydelsen av avdelningens insatser som stöd för ungdomsverksamhet och hitta fungerande och bra sätt att engagera
ungdomar. Många mindre avdelningar gör ett fint arbete bland
barn och unga väl medvetna om att de frivilliga flyttar till
andra orter när de blir äldre. Att trygga kontinuiteten inom
Finlands Röda Kors är vårt gemensamma ansvar.
Det första fostraravdelningspriset överräcks vid tackgalan
för frivilliga i Jyväskylä den tredje december. Vem som helst
kan föreslå en avdelning för priset. Förslag lämnas in till det
egna distriktets verksamhetsledare eller ungdomsarbetare
helst per e-post senast den 23 september.
42
avun maailma hjälpens värld
Röda Korsets FM i första hjälpen avgjordes i juni i samband
med ordinarie stämman i ett solstekt
Lahtis. De bästa förstahjälparna från
distrikten möttes i fyra olika klasser:
barn i åldern 7−13 år, ungdomar,
vuxna och förstaresponsenpar.
Bland ungdomarna var laget från
Kajana i Uleåborgs distrikt bäst den
här gången. I tävlingslaget ingick
Tiina Sirviö, Veera Knuutinen, Anni
Heikkinen, Laura Pohjonen, Ville
Hiljanen och Tommi Anttalainen.
− Det jag minns bäst är hettan!
Det var ett otroligt solgass, men till
all tur fungerade vattenservicen bra,
säger Tiina Sirviö.
− Tävlingsbanan var mångsidig
och överraskande. Vi hade förberett
oss på litet mer traditionella uppgifter, som att sköta allvarliga skador,
men i stället tvingades vi bland annat
hantera journalister och lära ut första
hjälpen till andra. Men nog gick det
väl helt bra ändå, eftersom vi vann.
Förutom de markerade tävlingskontrollerna ingick en överraskningsuppgift i banan för vuxna och ungdomar. I terrängen fanns en mansperson
i förvirrat tillstånd. Avsikten med den
iscensatta situationen var att testa hur
alerta de tävlande var. Så gott som
alla lag noterade också mannen och
stannade upp för att kontrollera hur
han mådde, så även ungdomslaget
från Kajana.
− Vi hade en känsla av att någonting ännu skulle hända, eftersom vi
fick order att återvända från den sista
kontrollen längs en noga utstakad rutt,
men trots det föll vi för tricket helt och
fullt. Vi stod redan i beråd att ringa
larmcentralen när en domare dök upp
ur ett gömställe och sa att vi hade
klarat av uppgiften, berättar Sirviö.
Förutom i Kajana finns det nu
färska finska mästare i första hjälpen i
Jalasjärvi, Tammerfors och Helsingfors.
KORS OCH TVÄRS
EN UNG
MÄNNISKA
BEHÖVER
DIN TID
Människor i kors, del 2
I våras berättade vi i Hjälpens värld om hur Norska
Röda Korset förra året skapade världens största röda
kors av människor på taket på operahuset i Oslo. Rekordkorset bestod av 935 personer.
Ett första försök att ta över världsrekordet från norrmännen gjordes i Helsingfors i vintras utan större framgång, men
det andra försöket lyckades desto bättre. Det nya världsrekordet sattes av lägerdeltagare, ledare och besökare på
motionslägret Pitkis. Hela 2 650 människor deltog i bildandet
av ett gigantiskt människokors på Pitkäjärvi idrottsplan på
lägrets avslutningsdag den sjätte juli.
Det var lägerchef Jurkka Virtala som kom på att Pitkislägret kunde slå det norska rekordet. Med tanke på rekordförsöket valde man röd som färg på lägerdeltagarnas tröjor.
− Satsningen passade också bra ihop med lägertemat,
som i år var säkerhet, konstaterade Jurkka Virtala.
I samband med bildandet av rekordkorset informerades
de barn och unga som deltog i lägret om rödakorsemblemets
historia, betydelse och användning.
− Alla som deltog i rekordet minns säkert det här i resten
av sina liv, och de kommer ihåg Röda Korset också, tror
Satakunta distrikts ordförande Juhani Merikallio.
Röda Korset deltar igen i
kampanjen Ge mig tid! som
utmanar vuxna att ge en ung
människa tid den 15 september.
Avsikten med kampanjen är att påminna om att
ungdomar behöver vuxna
människors uppmärksamhet
och närvaro. Enligt en undersökning som gjordes i höstas
skulle 70 procent av finländska ungdomar vilja tillbringa
mer tid med vuxna. Läs mer
på www.gemigtid.fi.
Bäst bland barnlagen i åldern
7−13 år var laget från Jalasjärvi, Laura
Kohtanen, Amanda Korhonen, Essi
Pentinmäki, Henna Kivioja, Emmi
Viljanmaa och Liisa Pihlaja från Västra
Finlands distrikt.
I vuxenklassen gick segern bland
förstahjälpengrupperna till Tavastland
och Tammerfors genom Henri Backman, Katri Kauppila, Milla Kasurinen,
Marika Muttilainen, Mikael Nyholm
och Sami Rantanen. Bland förstaresponsenparen utmärkte sig Vesa
Kirjavainen och Tom Granqvist från
västra Helsingfors.
FM i första hjälpen ordnas vartannat år. Den här gången bidrog ett
drygt hundratal rödakorsfrivilliga med
sina insatser kring tävlingsarrangemangen, som patienter vid kontrollerna och som domare.
− Tävlingen gick fint. Grupperna
orkade fokusera även på krävande
förstahjälpenuppdrag på en tung bana, konstaterar överdomare Ari Katila.
− Tävlingsdagarna präglades av
en glad stämning och gemenskap. De
frivilliga var verkligen engagerade i alla roller, säger Tommi Mattila, banansvarig för ungdoms- och vuxenbanan.
© JUHANI LUKKA
Laget från Kajana
firade sin seger i
ungdomsklassen i
FM i första hjälpen.
KOMPISFÖRFRÅGAN
GJORDE INTRYCK
Röda Korsets kampanj
rönte uppskattning vid de inhemska tidskrifternas årliga
tävling, där kampanjen Kaveripyyntö (ung. Kompisförfrågan) valdes till årets bästa
reklam i tidskrifter.
Kampanjen bestod av en
serie små tidningsannonser
som såg ut som vänförfrågningarna på det sociala mediet Facebook. I rutorna bad
människor i olika ålder läsaren
bli deras kompis, och precis
som på Facebook fanns det
också två svarsknappar: ignorera eller godkänn.
Juryn konstaterade att
kampanjen var aktuell och ett
klyftigt sätt att kombinera två
olika medier. Kompisförfrågningskampanjen skapades
för Röda Korset av reklambyrån King och mediebyrån
Dagmar.
På grund av snöbrist tvingades man göra rekordkorset på grön
botten, men det må vara barnen och ungdomarna förlåtet.
Tackgala kallar till Jyväskylä!
Finlands Röda Kors ordnar en tackgala för sina frivilliga
i Paviljongen i Jyväskylä den tredje december 2011.
Tillställningen inleds med en lunch och fortsätter till kvällen.
Toppartisterna Marion och Fredi har lovat underhålla deltagarna
och utmärkelser ska också delas ut, bland annat till årets
fostraravdelning och årets promor. Västra Finlands distrikt
är värd för festligheterna och inför festen får deltagarna
bekanta sig med sevärdheter i Jyväskylätrakten.
Anmälning till tackgalan görs till den egna distriktsbyrån senast 21.10. Deltagaravgiften är 30 euro per person.
Eventuell inkvartering sköter var och en själv, men långväga
deltagare kan kontakta Västra Finlands distrikt för att få tips
om förmånliga hotellerbjudanden. Välkomna!
KIMMO HOLOPAINEN
avun maailma hjälpens värld
43
NÄSDAGEN
HJÄLPER AFRIKA
Röda Korset deltar igen i
Stiftelsen YleHjälpens kampanj Näsdagen. Näsdagen
samlar in pengar för att hjälpa i synnerhet barn. I år infaller Näsdagen den fjärde november.
Intäkter från insamlingen
används till att stöda Finlands
Röda Kors samhällsbaserade
hälsovårdsprogram i Sierra
Leone. Projektet fokuserar
på att förebygga malaria och
andra smittsamma sjukdomar.
Förra året inbringade Näsdagen 1,93 miljoner euro, av
vilka 152 000 kanaliserades
till Röda Korset. Läs mer på
www.nasdagen.fi.
© KIMMO HOLOPAINEN
KORS OCH TVÄRS
Nya organisationschefen John
Ekelund utlovar
lyhört samarbete
med distrikt och
avdelningar.
Verksamheten här hemma
fick en ny chef
Hjälpens värld
4/2011 utkommer
den 16 november.
NYA BLODTRYCKSMÄTARE PÅ
HÄLSORÅDGIVNINGAR
Finlands Röda Kors samarbetspartner Normomedical
Oy har donerat nya Omronblodtrycksmätare till Röda
Korsets hälsorådgivningar.
Normomedical stöder Röda
Korset också genom att fixa
begagnade blodtrycksmätare som skickas till biståndsmål världen över.
Röda Korset har nu 48
hälsorådgivningar, så kallade
Hälsopunkter, på olika håll i
Finland. De erbjuder frivillig och avgiftsfri hälsorådgivning till invånarna i området.
44
Finlands Röda Kors verksamhet
i hemlandet fick en ny ledare
när Röda Korsets styrelse utsåg John
Ekelund, 48, till organisationschef.
Till Ekelunds ansvarsområden hör
hädanefter organisations- och ungdomsverksamhet samt programverksamhet i hemlandet.
Ekelund, som har jobbat på Röda
Korset sedan år 1997, har bl.a. varit
kampanjchef på centralbyrån, lett Finlands Röda Kors tsunamioperation i
Sri Lanka och nu senast varit projektchef med ansvar för att utveckla
Kontti-kedjan. Till sin utbildning är
Ekelund ekonomie magister.
− Det här är väl den första uppgiften jag har inom Röda Korset som
har föregåtts av en officiell ansökningsprocess, skrattar han.
− Ursprungligen kom jag till huset på anmodan av den dåvarande
generalsekreteraren Markku Niskala
för att förbereda Finlands Röda Kors
125-årsjubileum. Sedan dess har jag
egentligen drivit omkring inom organisationen från en uppgift till en annan enligt var jag har behövts. Till Sri
Lanka for jag egentligen för att utveckla den lokala rödakorsorganisatio-
avun maailma hjälpens värld
nen, men så fick jag tsunamioperationen att ta hand om.
Frivilligverksamhet är något som
Ekelund blev bekant med redan under
studietiden. Röda Korset hörde sig
för bland de studerande på handelshögskolan om det fanns någon som
var intresserad av att hälsa på hos
ensamma åldringar.
− I seniorhuset bodde ganska
många svenskspråkiga åldringar, men
jag var den enda av studenterna som
talade svenska. Jag minns hur illa det
kändes när jag fattade att en del av
gamlingarna inte hade haft en enda
besökare på flera år. Jag hälsade på
varje tisdag tills jag flyttade utomlands. Det var min första kontakt med
Röda Korset.
En hurdan ledare får Röda Korsets
verksamhet i hemlandet i Ekelund?
Enligt dem som känner honom bättre
är han en god lyssnare och en inspirerande arbetskamrat.
Ekelund själv är försiktig i sina
kommentarer kring de utmaningar
han står inför.
− Väldigt modiga uttalanden är
det inte lönt att komma med efter
en veckas arbete, man riskerar bara
att se dum ut efteråt. Men det är
klart att det här uppdraget är enormt
omfattande och oändligt intressant,
säger Ekelund.
− Gunnar Rosén skrev i sin hundraårshistorik över Finlands Röda Kors
att finska folket i hundra år har använt
Finlands Röda Kors som redskap för
att svara på de behov som uppstår i
samhället i olika tider. Det tycker jag
är ganska bra sagt. Verksamheten i
en medborgarorganisation ska utgå
från fältet. Det är där man ser vilka
behoven är och vi på centralbyrån och
i distrikten försöker svara på dem
genom att producera program och
kampanjer som stöder det arbete
som görs i avdelningarna.
− Mitt sätt att jobba är att jag
först lyssnar på andra och lär mig.
Jag har som mål att vara en positiv
sparrningspartner och samarbetsbyggare. Jobbet ska vara roligt också
– kanske det är tungt ibland, men
man ska vara glad åt det ändå. Det
är speciellt viktigt att komma ihåg
när man talar om det avdelningarna
gör. För de frivilliga är ju rödakorsarbetet trots allt hobbyverksamhet.
KIMMO HOLOPAINEN
KORS OCH TVÄRS
Tee toivosta totta.
Kolla in nya sajten!
Gör hoppet sant.
Du har väl redan bekantat dig med Finlands Röda
Kors förnyade webbplats? De nya sidorna finns på
www.rodakorset.fi.
Den nya webbplatsen tjänar olika användare bättre än
för, vare sig man är en blivande frivillig, en hjälpbehövande
eller bara söker information om rödakorsverksamhet. På
webbplatsen kan du också se videofilmer om vår verksamhet
eller börja följa med Röda Korset via Facebook eller Twitter.
Via vår riksomfattande evenemangskalender kan du
söka efter jippon och kurser överallt i Finland och via vår
interaktiva karta kan du bekanta dig med biståndsmål världen
över. Arbetet med webbplatsen fortsätter och du kan ge
respons på sidorna via vår responsblankett.
Distriktens och avdelningarnas sidor finns ännu i höst
på den gamla webbplatsen www.redcross.fi. Under hösten
och vintern kommer de att flyttas till frivillignätverket RedNet
– du kan bekanta dig med RedNet och registrera dig redan
nu på vår nya webbplats.
Första hjälpen-utmärkelse
till Outokumpu
Internationella första hjälpen-dagen firas igen den
11 september. Finlands Röda Kors delar i samband
med första hjälpen-dagen ut utmärkelser till personer som
genom sitt snabba handlande har räddat människor eller
förhindrat att en farlig situation uppstår.
I år överräcktes utmärkelsen i Joensuu till Helena och
Erkki Kiiskinen samt Eila Pussinen. I våras var trion alert och
räddade livet på en kvinna som rastade sin hund i Outokumpu. Kvinnan begravdes under snö som föll från ett tak,
men grannarna larmade hjälp och grävde fram kvinnan innan
ambulansen kom till platsen. Enligt räddningsverket var det
hjälparnas snabba ingripande som räddade kvinnans liv.
Punainen Risti auttaa ihmisiä pitämään toisistaan huolta. Sinä
voit auttaa Punaista Ristiä ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi.
Täytä valtakirja verkossa tai pyydä se tekstiviestillä ”KKL
oma nimi osoite syntymäaika” numerosta 173175. lahjoita.fi
Ole hyvä, tee hyvää.
Röda Korset hjälper människor att ta hand om varandra. Du
Liity jäseneksi. punainenristi.fi
kan hjälpa Röda Korset genom att bli månadsgivare. Fyll i en
fullmakt på webben eller beställ en per sms genom att skicka
”KKL ditt namn adress födelsedatum” till 173175. bidra.fi
avun maailma hjälpens värld
45
KORS OCH TVÄRS
Torkan i Östafrika har förvärrats
ytterligare och i juli blev situationen en humanitär katastrof. Mer
än tio miljoner människor i Kenya, Somalia, Etiopien och Djibouti lider nöd.
Finlands Röda Kors regionrepresentant för Östafrika Pepe Salmela
arbetade för Röda Korset och var på
plats redan för tio år sedan, när regionen senast drabbades av omfattande
torka och hungersnöd.
− På många sätt är situationen
värre nu, även om antalet människor
som fick hjälp då var tio miljoner bara
i Etiopien, säger Salmela.
Den akuta krisen i Afrikas horn har
utlösts av bristen på regn. Skördarna
har slagit fel och betesmarkerna för
boskapen har torkat bort, vilket innebär att otaliga människor har mist
sitt uppehälle och livsmedelspriserna
har mångdubblats. Många har tvingats lämna sina hemtrakter för att ge
sig ut på långa och desperata vandringar efter mat och vatten.
Torka är ett vanligt fenomen i re-
© JAKOB DALL / IFRC
Nödhjälp
för miljoner
i Östafrika
Ett kenyanskt barn släpar
hem en vattenkanister.
gionen, men klimatförändringen har
påverkat regnen och de återkommande perioderna av torka kommer nu
tätare än vanligt. Förhållandena har
inte gett människorna en chans att
komma på fötter. Salmela påpekar att
erosion också är ett växande problem:
− På tio år har det bildats mycket
mer ökenområden. Det kunde jag
se med egna ögon när jag flög över
Afrikas horn i ett småplan.
Den exceptionella torkan är bara
Röda Korset fick
ny familjemedlem
46
Röda Korset var
väl synligt under
Sydsudans självständighetsfest.
© CONOR ASHLEIGH / IFRC
Den globala rödakors- och rödahalvmånerörelsen fick en ny
medlem när Sydsudan blev självständigt den nionde juli. Sydsudans Röda
Kors blir Internationella rödakors- och
rödahalvmåneförbundet IFRC:s 188:e
medlemsförening.
Sydsudans Röda Kors har en stabil grund i och med att frivilliga och
anställda överfördes till den nya
nationella föreningen från Sudans
Röda Halvmåne.
− Vår uppgift är att lindra de mest
sårbara människornas lidande i vårt
land. Det arbetet har vi engagerat oss
åt i flera års tid inom
Sudans Röda Halvmåne, som vi har varit uppskattade medlemmar
i. Nu fortsätter vi det
arbetet och utvidgare det med stöd
från hela rödakorsrörelsen, konstaterade Sydsudans Röda Kors generalsekreterare Arthur Poole vid festligheterna i samband med att den
avun maailma hjälpens värld
nya föreningen grundades.
Sydsudans Röda Kors högkvarter finns i den unga statens huvudstad Juba och organisationen är indelad i tio distrikt, ett per delstat.
en av orsakerna till katastrofen. Samhälls- och miljöproblem har drivit
befolkningen i regionen mot en avgrund redan en längre tid genom att
nedmontera samhällenas traditionella
förmåga att hantera väderfenomen.
− Framför allt har situationen försämrats av ständiga och utdragna
konflikter som har tvingat stora grupper människor att fly och samtidigt
förhindrat nomadernas normala rörlighet, förklarar Salmela.
I de värst drabbade områdena
delar Röda Korset ut nödhjälp, men
man har redan i flera års tid arbetat
för att förhindra katastrofer och förbättra katastrofberedskapen i de mest
kritiska områdena. Kenyas Röda Kors
har bland annat strävat efter att utveckla alternativa näringar så att befolkningen inte ska vara så sårbara
inför växlande väder.
− Speciellt viktiga är vatten- och sanitetsprogrammen. Gamla vattenkällor
sätts i stånd och nya brunnar och dammar byggs hela tiden, säger Salmela.
Finlands Röda Kors hade reserverat drygt två miljoner euro för bistånd
till Östafrika i år. Pengarna kommer i
huvudsak från Finlands utrikesministerium och katastroffonden. I slutet
av augusti hade drygt 600 000 euro
influtit till Finlands Röda Kors insamling för Östafrika.
SAARA UOTILA
Till verksamhetsformerna hör nödhjälp, första hjälpen, hälsotjänster
och -rådgivning samt vatten- och
sanitetsprogram.
I arbetet deltar också Finlands
Röda Kors, som har stött utbildningen
av frivilliga i Sydsudan och skickat
biståndsmateriel till området. I Sydsudan pågår också ett hälso- och
katastrofberedskapsprogram som får
stöd av utrikesministeriet.
I Sydsudan finns ett stort behov
av humanitära insatser eftersom landet är ytterst fattigt och lider av både
hungersnöd och – trots självständigheten – etniska konflikter. Största delen av de sudanesiska naturresurserna finns ändå i Sydsudan, så det finns
hopp om att ekonomin kommer att
utvecklas positivt.
KIMMO HOLOPAINEN
KORS OCH TVÄRS
Frivillig oljebekämpning
Internationella rödakors- och rödahalvmåneförbundet IFRC:s katastrofrapport World Disasters
Report tar i år upp problemet med svält. Närmare en
miljard människor lider av undernäring, trots att livsmedelsproduktionen på jorden är tillräcklig för alla.
Enligt rapporten är de viktigaste orsakerna till
undernäring klimatförändringen, underlåtelsen att
utveckla jordbruket i synnerhet i de fattigaste länderna, stegringen i bränslepriserna samt förändringar
inom livsmedelsmarknaden. Även bristen på jämlikhet mellan könen syns tydligt i svältproblematiken:
60 procent av de undernärda i världen är kvinnor.
Katastrofrapporten räknar upp olika sätt att bekämpa hunger: ökad satsning på forskning och utveckling av jordbruket, nätverk som skyddar den jordbrukande befolkningen i världens fattigaste länder
mot variationer i ekonomi och väder samt förmånliga kreditsystem för småbrukare. I livsmedelstrygghetsprogram bör man fästa speciell uppmärksamhet
vid små barn och gravida kvinnor.
Risken för en oljeolycka i Finska
viken ökar i takt med att transportvolymen ökar. När olyckan är framme får myndigheterna hjälp också av
frivilliga.
Oljebekämpningskurser ordnas av
WWF och Försvarsutbildningsföreningen. Båda två hör till Frivilliga räddningstjänsten (Vapepa), vars insatser
koordineras av Finlands Röda Kors.
De egentliga frivilliga oljeuppsamlarna utbildas av WWF.
− Vi har närmare 6 000 frivilliga i
våra oljebekämpningstrupper. Av dem
har 1 100 deltagit i utbildning eller
övningar, berättar WWF:s havsexpert
Vanessa Klötzer.
Försvarsutbildningsföreningen upprätthåller i sin tur en yrkeskunnig oljebekämpningsenhet som stöder de frivilliga.
Närmare 6 000
finländare
hör redan till
den frivilliga
oljebekämpningstruppen.
© HELINÄ KALALAHTI / WWF
Katastrofrapport om svält
− Enheten sköter transporter, lagring, intern kommunikation, bortforslandet av oljan, brandvärn och första
hjälpen i samband med en oljebekämpningsinsats, berättar oljebekämpningsutbildare Eino Laulainen.
Mer information på www.wwf.fi
och www.mpky.fi.
Ryhmä kasaan
ja merelle!
Samla gänget ombord!
Kokousristeilyt kaikilla herkuilla / Konferenskryssningar:
Helsinki–Tukholma/Helsingfors–Stockholm
kokouspaketti/konferenspaket alk./från 113 €/hlö/person.
Helsinki–Tallinna/Helsingfors–Tallinn
Päiväkokous/Dagskonferens alk./från 33 €/hlö/person.
Turku–Maarianhamina/Åbo–Mariehamn
Piknik-päiväristeily/Picknick-kryssning alk./från 36 €/hlö/person.
Varaa risteily, me huolehdimme kaikesta muusta /
Boka din kryssning, vi sköter allt annat:
Helsinki/Helsingfors: (09) 123 571
tai/eller [email protected]
Turku/Åbo: (02) 333 1332
tai/eller [email protected]
Tampere/Tammerfors: (02) 333 1200
tai/eller [email protected]
www.vikingline.fi
avun maailma hjälpens värld
47
Huvudrollen i höstens
Hungerdagen-insamling
har de som verkligen utför
Röda Korsets hjälparbete:
de frivilliga. I ena ändan
av kedjan av hjälp finns frivilliga givare och insamlare
här i Finland. I den andra
ändan finns de frivilliga
som ser till att hjälpen når
dem som behöver hjälp.
TILLSAMMANS
RYCKER VI
Tarja Hietanen (t.v.), Lasse Tanhuanpää och Ella Siiki vet att det är roligt att vara insamlare.
T
UT MOT
HUNGERN!
arja Hietanen, Ella Siiki och Lasse
Tanhuanpää från Tammerfors vet
hur lätt det är att hjälpa i samband
med Hungerdagen. Alla tre är de erfarna hungerdagsinsamlare som igen den
15−17 september drar på sig röda västar
och deltar i Röda Korsets största insamlingsoperation.
Tammerforstrion är ett gott exempel
på att alla som vill kan ställa upp som insamlare. Både mångåriga frivilliga och förstagångsinsamlare är hjärtligt välkomna.
Hietanen och Siiki har båda varit insamlare
minst tio gånger, för Tanhuanpää blir årets
Hungerdagen den andra.
− Jag ställer gärna upp på nytt och på
nytt, för att vara insamlare blir roligare för
varje år som går. Nu när jag är vuxen och
förstår värdet av pengar uppskattar jag
både insamlandet och givarna mer än jag
gjorde som barn, säger Siiki, som var fem
år när hon var hungerdagsinsamlare första gången.
Som insamlare lär man sig olika knep
som gör arbetet lättare och roligare.
− Det lönar sig att le, men stirra ska man
inte. Finländare gillar inte att man pressar
något på dem och det hör inte heller till i
sammanhanget. Givarna vill själva komma
till insamlaren, berättar Siiki, Tanhuanpää
och Hietanen.
Alla tre är överens om att en insamlare
48
avun maailma hjälpens värld
inte behöver veta allt om Röda Korsets
verksamhet för att kunna röra sig på stan
i en insamlingsväst.
− Inställningen till hungerdagsinsamlarna är väldigt positiv, eftersom insamlingen är så känd. Sällan har jag behövt
förklara varför insamlingen ordnas, säger
Tanhuanpää.
Hjälp redan på förhand
Under Hungerdagen samlar Röda Korset
in pengar till katastroffonden. Donationerna binds inte på förhand till något givet
mål, och det innebär att man kan använda
pengarna till att hjälpa så fort olyckan eller
katastrofen är framme.
− Jag motiveras av tanken på att jag
redan har hjälpt på förhand när en katastrof
inträffar, förklarar Siiki.
− Båda behövs, både Hungerdagen
och nödhjälpsinsamlingar. I början behövs
hjälp snabbt och sen kan man under och efter katastrofen samla in mer pengar genom
nödhjälpsinsamlingar, tillägger Hietanen.
Siiki, Tanhuanpää och Hietanen har
bara ställt upp som insamlare för Röda
Korset. För Siiki och Hietanen har det varit
ett naturligt val, eftersom de deltar i annan rödakorsverksamhet. Tanhuanpää blev
insamlare efter att en kompis föreslog det.
− Kanske orsaken till att jag valde en
rödakorsinsamling är att det är en neutral
© RAMI MARJAMÄKI
FAKTA
Gör hoppet sant!
HJÄLP MOT
TOM MAGE
O
peration Hungerdagen samlar in pengar till katastroffonden så att Finlands Röda Kors
är redo att hjälpa genast när hjälp
behövs.
Största delen av biståndsmedlen används i utländska biståndsmål, men katastroffonden hjälper
även här hemma. Nödhjälp behövs bland annat i samband med
eldsvådor och plötsliga olyckor.
Förra året fick ungefär 500 finländare hjälp ur katastroffonden.
Förra året inbringade insamlingen Hungerdagen cirka 2,6 miljoner euro.
Om du inte har möjlighet att
delta i Hungerdagen som insamlare
kan du ge ditt bidrag i en insamlingsbössa, via webbanken eller
genom att ringa Hungerdagens
bidragstelefon.
Bidrag till katastroffondens bankkonto:
™CdgYZV''&.&-"+-%%%
;>%+''&.&-%%%+-%%%
NDEAFIHH
dg\Vc^hVi^dc!h~\ZgIVc]jVce~~!hdbWaZk
insamlare för första gången i samband
med Haiti-insamlingen.
Flexibel insamling passar alla
IgdihViiYZi~ge€VaakVg~gYZi^ciZbZY
rynkade pannor som tammerforsborna
förhåller sig till Hungerdagen.
− Det är skoj att samla in pengar tillsammans med kompisar. Jag skulle ju ändå tillbringa den tiden med dem någonstans, så varför inte passa på och hjälpa
på samma gång, säger Siiki.
IVg_V=^ZiVcZch~\ZgVii]dcWgj`Vg
ha en lättsam tävling med sina vänner
under insamlingen.
− I insamlade pengar kan man inte
tävla, eftersom insamlingsplatsen och
tidpunkten påverkar resultatet, men vi
brukar jämföra vem som orkar samla
längst, skrattar hon.
IVc]jVce~~h~\ZgVii]VcdX`h€]Vg
ställt upp i flera timmar och flera dagar.
Men alla insamlare är välkomna, även
om man bara har en liten stund av sin
tid att skänka.
− En timme som insamlare räcker.
Det fina med Hungerdagen är att det
är flexibelt. Insamlingen pågår i tre dagar och tidpunkten kan du välja själv,
`dchiViZgVgIVc]jVce~~#
™HVbed-%%%&."''*%%*
;>%'-%%%&.%%''*%%*
PSPBFIHH
™=Zah^c\[dgh6cYZahWVc`
*,-%%,"&&&+).
;>&)*,-%%,&%%&&+).
OKOYFIHH
Hungerdagen har fått sitt namn inte bara av att man
vill hjälpa dem som hungrar, utan också av tanken
att man äter mindre en dag och ger den summa man
sparar till hjälpbehövande. Iden är fortfarande aktuell
dX][jc\ZgVcYZ·Yj`Vci#Zm#egdkVe€Viii^aagZYVZc
lättare Hungerdagen-måltid för dina vänner!
ugZih=jc\ZgYV\Zc"gZXZeiWVhZgVgh^\e€a^khmedel som finns nära oss. Speltvetemjöl innehåller
rikligt med B-vitamin och mineralämnen. I rybsolja
finns i sin tur mycket av de fettsyror som vi behöver.
Genom att dricka mjölk till maten får vi i oss kalcium
och D-vitamin.
De pengar du sparar genom att laga en Hungerdagenmåltid kan du ge till insamlingen Hungerdagen, så att
även de som annars går hungriga får mat.
REXKAKA
Kokosfett 250 g
Kakaopulver 1 dl
Ägg 2 st
Florsocker 3 dl
Paussi-vaniljkex 25 st
™Fordra en avlång form med plastfolie. Smält kokosfettet i en kastrull. Tillsätt kakaopulvret och blanda tills
blandningen är jämn. Vispa ägg och florsocker till en
pösig smet. Vispa ned kokosfettet som har fått svalna
en aning i ägg-sockerskummet.
™Bred ut ett lager chokladsmet på formens botten
och lägg därpå ett lager kex. Fortsätt varv på varv tills
ingredienserna tar slut och se till att det blir ett chokladsmetslager överst. Stryk chokladsmeten längs kanterna
på kakan också. Låt stå och dra i ett kylskåp i minst en
timmes tid.
™6`i^V)%**&&"&&(.,
;>&-)%**&&&%%%&(.,
HELSFIHH
™Hjjed]_VcDhjjheVc``^
),(%),"'(%&-.
;>+(),(%),'%%(%&-.
HELSFIHH
™=VcYZahWVc`Zc
(&(&(%"&&..%'*
;>&-(&(&(%%&&..%'*
HANDFIHH
FLER RECEPT:
WWW.HUNGERDAGEN.FI
™IVe^daV(+(+(%"&.,%&&%
;>)-(+(+(%%&.,%&&%
I6E>;>''
™H"EVc``^(.(.%%"&'(&'.(%
;>.&(.(.%%&'(&'.(%
SBANFIHH
Hungerdagens
bidragstelefoner:
%+%%&''&%.!.(Zjgd acV
%+%%&'''%'%!&'Zjgd acV
Insamlingstillstånd: Södra Finlands länsstyrelses
i^aahi€cYcgD@J.,*6$'+#&%#'%%.#>chVba^c\hi^Y
&#&#'%&%·(&#&'#'%&&^]ZaVaVcYZijidbuaVcY#uaVcYh
aVcYh`VehgZ\Zg^c\!i^aahi€cYcg)-*@&)$&*#&'#'%%.#
För humanitär verksamhet.
ANNA VUORINEN
avun maailma hjälpens värld
49
© ANNI KOPONEN
Den kambodjanska risodlaren An Phally är en av Röda Korsets frivilliga.
V
ärldens största nätverk av frivilliga
är Röda Korsets unika styrka. Frivilliga överallt i världen ser till att
hjälpen når fram, även i de mest avlägsna
delarna av världen. En av Röda Korsets frivilliga är den kambodjanska risodlaren och
fyrabarnsmamman An Phally.
I byn Kampong Kou Leu på den kambodjanska landsbygden står enkla hus
på pålar för att klara av översvämningar.
Risfälten sträcker sig så lång ögat kan nå.
Husen har varken rinnande vatten eller
elektricitet. Väldigt många i byn lever på
under en dollar per dag.
Finlands Röda Kors deltar i Kambodjanska
Röda Korsets katastrofberedskapsprogram
som hjälper invånarna i Kampong Kou Leu
att klara av effekterna av klimatförändringen.
Vid den brunn som Röda Korset byggde
i somras går det livligt till när barnen leker
vattenlekar. Att byn nu har tillgång till rent
dricksvatten var en första kraftansträngning
inom ramen för projektet. Man har också
planterat träd i byn för att ge den skydd
mot lerskred.
Risodlaren An Phally bor med sin man
Voeun Poeu och deras fyra barn i ett hus
som är i gott skick. Intill huset växer nya
50
avun maailma hjälpens värld
plantor. År 2000 totalförstördes familjens
hem i en storm. Först sex månader senare,
när översvämningssäsongen var över, kunde
huset repareras.
Inne i huset är det inget som tyder på
den tidigare förödelsen. Tak, väggar och
golv ser stadiga ut. Det första en besökare
lägger märke till är bröllopsfotot: An och
Voeun ser bestämt in i kameran. I huset
finns en batteridriven teve, men den är
trasig. Egendom är det knappt med.
Två av de fyra barnen går i skola. I byn börjar fyra av fem barn grundskolan, men bara
hälften går alla sex årskurserna i lågstadiet.
− Jag önskar att barnen kunde få gå i
skola åtminstone andra stadiet till slut, men
levnadsförhållandena är dåliga, beklagar An.
Familjen äger en hektar odlingsmark.
Inkomsten är knapp och den varierar. Ris
kan man odla bara under regnperioden som
varar ett halvår. På grund av föroreningar är
det svårt att fiska i den närbelägna floden.
Anspråkslös hjälpare
Byborna har valt ut An Phally för det eftertraktade värvet som rödakorsfrivillig. I varje
by som deltar i katastrofberedskapsprogrammet finns det minst två lokala frivilliga
FRIVILLIGA GÖR ATT
HJÄLPEN ÄR NÄRA
som känner till förhållandena i byn.
An har varit frivillig sedan år 1993. Röda
Korsets grundkurs varade i tio dagar och då
fick An lära sig organisationens principer
och kunskaper i första hjälpen.
Ans frivilliguppdrag tar 2–3 dagar per
månad. Ibland tar hjälparbetet i en halv dag
i anspråk, ibland handlar det om ett par
timmar. Som frivillig ger An information till
byborna och aktiverar människor att själva
engagera sig i hjälparbete. Hon har varit
med och planterat träd, hjälpt till att städa
i byn, hon var med och planerade brunnnen och har kartlagt risker som hotar byn.
An säger att hon själv drar nytta av att
byn mår bättre. Miljön är snyggare, dricksvattnet är mer hälsosamt och det finns
färre av de myggor som sprider malaria och
denguefeber. Framöver är det meningen att
rödakorsprojektet ska stärka flodbanken,
förbättra vägen och reparera hus – och
bygga ett och annat dass.
An har bara några drömmar för framtiden. Hon hoppas att hon kan förstärka
sitt hus inför stormar och att vägen till byn
ska fås i skick.
− Och så vill jag ha ett dass, skrattar An.
HERTTA-MARI KAUKONEN
Operation Hungerdagen ordnas i
år för 31:a gången och nu lyfter vi
fram dem som verkligen utför Röda
Korsets hjälparbete: de frivilliga. År
2011 är också Europeiska frivilligåret inom EU.
Röda Korset är världens största
frivilligorganisation och vår viktigaste resurs är människorna i Röda Korset. Både i Finland och ute i världen
är det lokala frivilliga som ser till att
hjälpen når fram. Tack vare sitt unika
nätverk kan Röda Korset hjälpa även
på sådana platser där andra biståndsorganisationer inte kan verka.
Inom Finlands Röda Kors är det
ungefär 25 000 människor som är
aktivt engagerade i frivilligarbete.
De hjälper t.ex. i förstahjälpengrupper och som stödpersoner för äldre
och invandrare. Dessutom deltar
ungefär 20 000 insamlare i Hungerdagen varje år.
Världen över har Röda Korsets
och Röda Halvmånens nationella
föreningar mer än 100 miljoner
medlemmar. Det frivilligarbete de
utför har nyligen beräknats vara
värt 4,7 miljarder euro.
Frivilliginsatsernas värde kan
ändå inte mätas bara i pengar. När
någon ställer upp som frivillig är det
i sig en signal om att man bryr sig
– och den omsorgen är ovärderlig.
© JAKOB DALL
FRIVILLIGA HAR
HUVUDROLLEN
FAKTA
Mer än en insamling
O
peration Hungerdagen är mycket
mer än en insamling. Det är också
Finlands Röda Kors synligaste årliga
evenemang och bidrar till att göra Röda
Korset känt samtidigt som Hungerdagen också ger ett ypperligt tillfälle att
berätta om Röda Korsets arbete både
här hemma och ute i världen.
Hungerdagen är dessutom Finlands
Röda Kors årliga beredskapsövning. I
insamlingen deltar alla rödakorsdistrikt och avdelningar från Hangö till
Utsjoki. Under insamlingen når Röda
Korset en enorm mängd finländare.
Den gemensamma storsatsningen är
värdefull övning för den eventualitet att
man snabbt behöver nå ut till en stor
del av befolkningen i en nödsituation.
När en katastrof inträffar är de frivilliga från det lokala
Röda Korset först på plats för att hjälpa. De är kvar
också efter det omvärldens uppmärksamhet avmattas.
avun maailma hjälpens värld
51
STÄMMAN
I LAHTIS
© JOHANNES WIEHN
11–12.6.2011
© LAURA UOTILA
O
Eeva Rissanen bekantade sig med vad Kontti hade att erbjuda på
Röda Korsets verksamhetstorg.
© NIKLAS MELTIO
Hjärt-lungräddningsjippot på Sibeliushusets trappa fräschade
upp räddningskunskaper med glimten i ögat.
52
avun maailma hjälpens värld
m Finlands Röda Kors stämma
i Lahtis ska sammanfattas i
ett ord så är det ordet värme.
Det var varmt så det förslog utanför
stämman, när kvicksilvret i Lahtis dag
ut och dag in nådde trettiogradersstrecket, och värme präglade också
Sibeliushusets stora sal, där riktlinjerna för Finlands Röda Kors verksamhet
slogs fast för nästa treårsperiod.
De mest efterlängtade avsnitten
av den officiella delen av stämman var
valet av de personer som skall leda
Finlands Röda Kors och godkännandet
av strategin för åren 2011–2014.
Valet av ordförande föranledde
ingen spänning den här gången,
eftersom sittande ordförande, chefdirektör Erkki Liikanen inte hade några
motkandidater. Till vice ordförande
valdes Pirkko-Liisa Ollila från Tammerfors, Eero Rämö från Helsingfors
och Christel von Frenckell-Ramberg
från Åbo.
Till ordförande för Röda Korsets
fullmäktige valdes Krista Kiuru från
Björneborg medan Ralf Nordström
från Korsholm blev vice ordförande.
Ungdomen på tapeten
Förarbetet och organisationsbehandlingen av det utkast till strategi som
stämman behandlade hade pågått i
ett och ett halvt år. Målet var att se till
att de frivilliga i avdelningarna skulle
få sin röst hörd från första början.
− Uppenbarligen lyckades vi med
det också, eftersom stämman inte
bjöd på några stora överraskningar,
snarare små preciseringar som gav
texten mer pondus, säger Eero Rämö,
som satt i strategiarbetsgruppen som
styrelsens representant.
− I en organisation som Röda Korset är det alltid en utmaning hur man
ska beakta verksamhetens mångsidighet och samtidigt ändå hitta de kärnuppgifter som man i nuläget vill satsa
på. Det är viktigt att alla känner att
de kan ställa sig bakom slutresultatet.
De stora linjerna ändrades inte i
och med den strategi som godkändes
i Lahtis. Finlands Röda Kors verksamhet syftar fortfarande till att hjälpa i
samband med olyckor och katastrofer,
bidra till att stärka hälsa och ett tryggt
liv samt arbeta för humanitet både i
Finland och internationellt.
Många av stämmoveckoslutets
yttranden uttryckte en vilja att satsa
mer på ungdomsverksamhet, samarbete mellan avdelningarna och verksamheten kring förstahjälpengrupper.
Vice ordförande Rämö gläder sig
speciellt åt att ungdomsverksamheten
blev en så viktig fråga under stämman.
− Klart att det i sista hand är de
unga själva som har ansvar för planeringen av ungdomsverksamheten,
men den allmänna inställningen är
också viktig. Det är fint att märka att
hela organisationen småningom har
engagerat sig för att få med unga i
verksamheten, säger Rämö.
− Vi ska också utan vidare frimodigt
söka efter modeller för samarbete
Finlands Röda Kors
ordinarie stämma
sammanträdde i
solgasset i Lahtis och
gav organisationsledningen i uppdrag
att satsa på samarbete,
ungdomar och
förstahjälpengrupper.
FRIVILLIGHET
ÄR STYRKA
Finlands Röda Kors nya presidium:
Eero Rämö (t.v.), Pirkko-Liisa Ollila,
Erkki Liikanen och Christel von
Frenckell-Ramberg.
© NIKLAS MELTIO
Siktet mot Åbo 2014
Med påverkan för humanitet som ett
av Röda Korsets mål passade det bra
att stämman också tog ställning; i
Lahtis godkändes ett uttalande där
Finlands Röda Kors uttryckte sin oro
över det allt hårdare attitydklimatet i
vårt land, ökad intolerans och ökningen
i rasistiska åsikter och handlingar.
Stämman föreslog också att en
kurs i första hjälpen ska ingå i bilskolan
och i undervisningen i hälsokunskap i
högstadiet. År 2012 firar Röda Korset
officiellt som ett temaår för unga.
I Lahtis delade man också ut utmärkelser för arbete Röda Korset
till fromma. Finlands Röda Kors förtjänstmedalj i silver, som beviljas av
Republikens president, överräcktes i
Lahtis till 56 personer.
Stämman samlade mer än 1 500
rödakorsare i Lahtis. Förutom officiella
stämmodelegater deltog internationella gäster samt anställda vid distrikten
och centralbyrån i stämman – och så
flera hundra frivilliga som såg till att
allting fungerade som smort.
I samma veva avgjordes också FM
i första hjälpen och vid stranden av
sjön Vesijärvi fanns ett imponerande
verksamhetstorg som presenterade
Röda Korsets arbete – så stämman i
Lahtis kan med rätta beskrivas som ett
verkligt kraftprov för frivilliginsatser.
− Stämningen i Lahtis var fantastisk och engagerad. Framför allt
var det fint att se så många frivilliga
från hela Finland hade samlats för att
tillsammans fundera över vår framtid.
Redan i samband med beredningen
var det tydligt att folk är intresserade
av att tänka på de stora linjerna inom
Röda Korset och den känslan bara
växte sig starkare i Lahtis, berömmer
Eero Rämö.
− Den attityd som präglade stämman är en bra grund för vårt arbete
under de närmaste tre åren. Ett stort
tack till alla som deltog i arrangemangen och stämman!
Nästa gång samlas Finlands Röda
Kors till ordinarie stämma i Åbo år
2014.X
Stämman och Finlands Röda Kors FM i första hjälpen ordnades parallellt.
© NIKLAS MELTIO
mellan avdelningarna. Allt behöver
man inte göra själv. Det handlar inte i
sista hand om hur många avdelningar
Röda Korset har eller var gränsen
mellan två avdelningar går, utan hur
vi sköter det gemensamma jobbet för
att nå våra gemensamma mål.
− Satsningen på förstahjälpengrupper efterlystes redan under organisationsbehandlingen, så det skrevs
in som ett utvecklingsmål i strategin.
Ett gott mål är att en verksamhet
med förstahjälpengrupper som är av
hög klass och som har ett gott stöd
också gör det lättare för nya frivilliga
att engagera sig.
Vid sidan om
beslutsfattandet
gav stämman också
tillfälle att ha roligt.
Läs mer om stämman
och strategibesluten på
www.rodakorset.fi.
avun maailma hjälpens värld
53
© NIKLAS MELTIO
TEXT KIMMO HOLOPAINEN
>>
Internationella Röda Korsets och Röda Halvmånens
centrallager i Kuala Lumpur är alltid redo att hjälpa.
TEXT OCH FOTO TAINA VÄRRI
RÄDDANDE
PAKET
54
avun maailma hjälpens värld
Organisation
är a och o när
man hanterar
enorma mängder
förnödenheter.
Logistikkoordinator Hicham
Diab och Sally
Coates kollar
bokföringen.
>
>
P
Det mänskliga
formatet bland
mängder av
biståndsmaterial:
bestick och kärl
för en familj på
fem personer.
Biståndsarbetare
Eero Pykäläinen
(t.v.), hälsokoordinator Terhi Heinäsmäki och Heikki
Väätämöinen utgör
det ”finländska
teamet” vid
regionkontoret i
Kuala Lumpur.
Centrallagret i
Kuala Lumpur
är ett styrke
prov i rödakorslogistik. Liknande
lager finns
också i Dubai
och Panama.
å golvet i den jättelika hallen finns en gripande liten papplåda. I den har någon skickligt passat in bestick och kokkärl för fem
personer.
Internationella Röda Korsets och Röda Halvmånens centrallager i Port Klang-hamnen i Malaysias huvudstad Kuala Lumpur skickar ut material till
rödakors- eller rödahalvmåneföreningar i hela 37
länder i Asien och Stillahavsområdet. Motsvarande lager finns också i Dubai och Panama; centrallagret i Dubai tjänar Afrika, Europa och Mellanöstern, medan lagret i Panama har hand om Syd- och
Nordamerika.
Röda Korset har som mål att kunna bistå 5 000
familjer på två dygn och 20 000 familjer på två
veckor. I allmänhet går det vägen.
Katastrofkoordinator Heikki Väätämöinen, som
är hemma i S:t Michel men som nu jobbar i Kuala
Lumpur, presenterar sortimentet i centrallagret,
som ser ut och doftar som en gigantisk järnaffär.
På hyllorna finns inte bara kokkärlslådor utan här
hittar man också i god ordning röjningsutrustning,
presenningar, myggnät, tält, vattenkanistrar, olika
filtar, vattenreningsförpackningar och flyttbara dass
i platta förpackningar.
Väätämöinen reser ständigt runt i Asien och
Stillahavsområdet och utbildar de lokala rödakorsföreningarnas anställda och frivilliga. Han förmedlar
information och när en katastrof inträffar koordinerar
han hjälpen till de ställen där den mest behövs.
− Centrallagret är bara en del av kedjan av hjälp,
säger Väätämöinen. – Den viktigaste hjälpen, minst
85 procent av arbetet, utförs av lokalföreningarna
och de frivilliga i katastrofområdet. Det är när den
lokala hjälpen inte räcker till som centrallagret behövs.
Beredskap är A och O
En stor del av allt biståndsarbete planeras noga på
förhand. När det verkligen gäller har man inte tid
för planering. Till exempel i Vietnam, Filippinerna,
Taiwan och södra Kina förekommer häftiga väderfenomen med regelbundna mellanrum. Sydostasien
drabbas ofta av tyfoner.
− Förberedelser och beredskapsplaner är A och
O. När man vet att det kommer att komma 15−20
stormar per år så satsar man på väderleksprognoser,
varningssystem och förhandsevakuering.
På de ställen där katastrofer upprepar sig finns
också lokala beredskapslager.
− Vi litar på lokalföreningarnas kapacitet och
ordnar fortbildning för deras personal, berättar
Väätämöinen.
Den elva personer starka logistiksektionen i
Kuala Lumpur ansvarar för inköp av material, avtal, mobilisering, arbetskraft och omsorg om fältpersonal samt experttjänster.
− Lagret här utgör toppen av kedjan av hjälp,
här fungerar allting, berättar den libanesiske logistikkoordinatorn Hicham Diab.
− I andra ändan av kedjan är det däremot varje
gång en helt ny situation. Beroende på förhållandena
kanske den fortsatta transporten i ett krisområde
sköts med hjälp av åsnekärror.
Lagertjänsterna i Port Klang köper Röda Korset
in av en lokal firma. I paketet ingår både lokal och
service, alltså lagerföring och leverans av varorna
till speditören. Speditören sköter leveranserna till
ett fartyg eller flygplan, alla tider på dygnet, enligt
hur brådskande behovet av en leverans är.
Avtalet har fungerat smidigt i fem års tid, men Röda
Korset konkurrensutsätter tjänsterna regelbundet.
Diab tittar fundersamt på en hylla. Står förpackningarna rakt på fraktpallen? Dålig lagerföring kan
försinka en transport.
Leveranskedjan måste fungera. Ibland skickar
man iväg den mest brådskande hjälpen per flyg och
kompletterar senare försändelsen per båt.
Flyg fördubblar i allmänhet kostnaderna för en
biståndstransport. Avtalen görs upp enligt rådande
situation och godstransportfirmorna idkar inte välgörenhet.
− Ibland använder vi oss till och med av ruttflyg
om vi måste få fram hjälpen snabbt. Det handlar
om var vi kan få tag på ett plan och till vilket pris.
Till exempel Finland ligger avlägset, så att få tag
på ett plan där och få tidtabellen att gå ihop kan
vara väldigt svårt, berättar Väätämöinen.
Samarbete ger styrka
Biståndsmaterialet i Port Klang är utvalt och tillverkat enligt Röda Korsets egna specifikationer.
Köksförpackningarna beaktar i mån av möjlighet
kulturella preferenser i olika länder. I kökspaket
till vissa asiatiska länder packar man till exempel
pinnar i stället för gafflar.
Genom avtal med samarbetsparter tryggar
man kvalitet, tillgång och rimligt pris på biståndsmaterial som presenningar, filtar och medicinsk
utrustning. Centraliserade tillverkningsprocesser
och inköp påverkar också transportkostnaderna.
Det är lättare och förmånligare att leverera en
standardförpackning.
Till och med de bilar som biståndsarbetarna
använder är likadana överallt. Det betyder att en
biståndsarbetare i svåra förhållanden får köra en
bil som är bekant från tidigare och slipper lägga
ner tid och energi på att lära sig hur bilen fungerar.
Det här är viktigt också därför att den största riskfaktorn för biståndsarbetare på fältet är trafiken.
− Vi har ett avtal med Toyota och bilarna har
en världsomfattande totalförsäkring som ersätter
bland annat rån. Vi sparar också genom att vi börjar
betala hyra för Land Cruiser-bilar som kommer
från Dubai till Finland först när vi tar dem i bruk,
förklarar Väätämöinen.
Logistiken måste fungera snabbt, exakt och
effektivt. Hicham Diab framhåller ändå att allt på
Röda Korsets och Röda Halvmånens kontor i Kuala
Lumpur inte handlar om katastrofer. När det är
lugnt gör teamet upp långsiktiga utvecklingsplaner. Deras arbetsområde sträcker sig från Afghanistan till Japan och från Australien till Tonga och
omfattar en otrolig mängd språk, nationaliteter och
kulturer. Att förstå dem och sammanjämka dem är
arbetsamt, men det utgör grunden för ett effektivt
biståndsarbete.
En titt på lagrets bokföring visar att hjälpbehovet förra året var störst i översvämningsdrabbade
Pakistan.
Hela 25 500 av de små lådorna med köksutrustning skickades till Pakistan. Sammanlagt 127 500
människor fick hjälp. Överfört till finländska förhållanden betyder det att lika många människor som
bor i Jyväskylä försågs med köksutrustning.X
avun maailma hjälpens värld
55
Osuuskauppa on
asiakasomistajia varten
Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista ja koko toiminnan
lähtökohta. Siksi mielipiteesi on tärkeä. Asiakasomistajana voit vaikuttaa
osuuskauppasi asioihin mm. liittymällä asiakaspaneeleihin.
Asiakaspaneeleihin osallistumalla pääset mukaan kehittämään koko
S-ryhmän ja oman osuuskauppasi palveluita. Osoitteesta S-kanava.fi
löydät Asiakasomistaja Onlinen, jossa voit liittyä mieleisiisi asiakaspaneeleihin.
S-ryhmä tukee Suomen
Punaisen Ristin toimintaa
auttamalla mm. jäsenhankinnassa, lisäämällä järjestön
näkyvyyttä ja tuomalla sitä
lähemmäksi asiakasomistajaperheitä.
Ellet vielä ole asiakasomistaja, voit liittyä osuuskauppasi toimipaikassa
tai verkossa. Lisätietoja ja liittyminen: S-kanava.fi
Osuustoiminta = yhteistä etua
Osuustoiminnan perusluonteeseen kuuluu vastuu myös laajemmista yhteisistä päämääristä. Siksi S-ryhmän osuuskauppojen tulos palautuu oman toimialueen
hyväksi alueen asiakasomistajien etuihin, palvelujen kehittämiseen ja ympäristöystävällisten ratkaisujen toteuttamiseen. Osuuskaupat investoivat, työllistävät
ja ovat mukana vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia.
56
avun maailma hjälpens värld