Transcript Document

Haastattelusta
HAASTATTELU –JA
TEKSTIAINEISTOJEN ANALYYSI
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Muutoksia ohjelmaan tietokonesalivarausten vuoksi.
Ensimmäinen kokoontuminen tiistai 5.3. klo 10.15 M100
Kokoontumista ei ole torstaina 7.03 eikä tiistaina 12.3.
14.3 kokoontuminen normaalisti ja jakaantuminen ryhmiin.
Ryhmille varattu ajat Atlas.ti-ohjelman opiskeluun seuraavasti:
Maanantai 18.3 klo. 14-16 MP 102
Tiistai
19.3 klo. 12-14 MP 102
Keskiviikko 20.3 klo. 12-14 MP 103
Torstai
21.3 klo. 10-12 MP 103 & klo. 12-14 MP 102
Haastattelu vai
Kysely
Laadullinen kysely
Vapaamuotoinen haastattelu
(kysymykset ja vastaukset ovat
standardisoimattomia)
Kvantitatiivinen kysely
(sekä kysymykset että vastaukset
standardisoituja)
LAADULLINEN/MÄÄRÄLLINEN
LÄHESTYMISTAPA
HAASTATTELU
KYSELY
STANDARDISOINTI
PUUTTUU
STANDARDISOITU
TAVOITE YMMÄRTÄMINEN
EDUSTAVAN OTOKSEN
PUUTTUMINEN
SUBJEKTI KESKEISESSÄ
ASEMASSA
TAVOITE DOKUMENTAATIO
OTOKSEN EDUSTAVUUS
MUUTTUJAT KESKEISIÄ
Haastattelun tyypit
 STRUKTUROITU(muodoltaan ja sisällöltään
ennalta tehdyt kysymykset). Antavat
mahdollisuuden tulosten standardisointiin
 PUOLISTRUKTUROITU (sisältö ennalta mietitty,
ei muoto)
 STRUKTUROIMATON (muota ja sisältö
vaihetelvat haastateltavien mukaan)
TYÖN VAIHEET
Haastattelu:
- Tehdään
- Nauhoitetaan
- Litteroidaan
- Analysoidaan
- Tulkitaan
Lopuksi luonnostellaan raportti/tutkimus
(gradu)
STRUKTUROITU HAASTATTELU
Voidaan määritellä kyselyksi, jossa kysymykset
avoimia (kysely=haastattelu, jossa kysymykset
suljettuja)
Käytetään kun:
- Halutaan säilyttää tulosten standardisoinnin
mahdollisuus;
- On mahdollista, että vastaukset ovat
kompleksisia ja vaihtelevat niin paljon, että
niistä olisi mahdotonta tehdä minkäänlaista
tyhjentävää luetteloa
PUOLISTRUKTUROITU
HAASTATTELU
käytetään:
 Kun kysymyksiä ei kyetä asettamaan ennalta
 Kun tutkittavasta aiheesta tiedetään vain vähän tai
ei mitään
 Kun kysymysten aihe on “arkaluontoinen”
 Kun halutaan tietoa uskomuksista,
käyttäytymisestä ja mielipiteistä
STRUKTUROIMATON HAASTATTELU
Haastattelijan on:
Rohkaistava ja innostettava vastaamaan ja
kuitenkin vältettävä liiallista osallistumista
vastausten muotoiluun
Ennalta varauduttava siihen, että
haastattelun aikana nousee uusia teemoja,
joita ei voi torjua alkuperäisen nimissä
Haastattelut ovat keskenään erilaisia
“Mixed” aineisto
Siihen kuuluu:
 Aineiston kerääminen pääasiallisesti jollain erityisellä
tavalla
 Toissijainen aineiston kerääminen jollain muulla
tavalla tiettyjä tarkoituksia varten
Esimerkiksi
 Sähköpostikysely ja puhelinhaastattelu
 Strukturoitu haastattelu ja fokus-ryhmä
 Kysely ja haastattelu
HAASTATTELUN TYYPIT:
ERITYISTAPAUKSIA
Haastattelut joilla terapeuttinen tavoite:
• EI JOHDATTELEVA HAASTATTELU
• KLIININEN HAASTATTELU (Henkilöhistoriaa koskeva
haastattelu)
• PROJEKTIIVISET METODIT
ETÄHAASTATTELUT:
• ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT/
SILMINNÄKIJÖIDEN HAASTATTELUT
• RYHMÄHAASTTATTELUT (fokusoitu haastattelu)
• PUHELINHAASTATTELU
• SÄHKÖINEN HAASTATTELU/SÄHKÖPOSTI
• VIDEOHAASTATTELU
HAASTATTELUN KULKU
1)
2)
3)
4)
5)
6)
7)
Alkuselvitys
Ensimmäiset/alustavat kysymykset
Luotauskysymykset (probing)
Kieli
Nonverbaali kieli
Haastattelijan luonteenpiirteet
Haastattelijan rooli
HAASTATTELUN KULKU:
alkuselvitys
KONTAKTI JA ALKUSELVITYKSET
 Lähestymisprosessi
 Tutkimuksesta kertominen
Haastattelun kulku:
Alustavat kysymykset
• Esittelevät uuden teeman tai avaavat
uuden kysymyssarjan
Toissijaiset kysymykset
Kuvailevat kysymykset
Rakenteelliset kysymykset
Kontrastikysymykset
Haastattelun kulku:
Luotaavat kysymykset
“Ärsykkeitä”, joiden tarkoitus on
rohkaista haastateltavaa menemään
eteen päin ja alentamaan defenssejä
(probing)
• Kysymyksen tai vastauksen toisto tai
edeltävien kysymysten synteesi
• Rohkaiseminen, mielenkiinnon ilmaiseminen
• Tauko
• Tarkennuspyyntö…
4)
Haastattelun kulku: Kieli
Kysymysten kielellinen tyyli voi vaihdella ja
sopeutua haastateltavan luonteenpiirteisiin
Murrepiirteet
Rakennevallinat/kirja -puhekieli
Haastattelun kulku:
nonverbaali kommunikaatio
liikekieli
 kielen tyyli
Ylikielelliset piirteet
Fyysiset luonteenpiirteet/asu jne.
Haastattelun kulku:
Haastattelijan luonteenpiirteet
Sukupuoli
Ikä
Ryhmä
Valmistaututuminen ja
sosioekonominen status
Haastattelun kulku:
Haastattelijan rooli
 Dynaaminen rooli koska haastattelun tulos riippuu
keskustelijoiden keskinäisestä suhteesta
 Kompleksinen rooli, johon kuuluu herkkyys, intuitio,
kokemus inhimillisistä suhteista ja tieto tutkimuksen
kohteena olevasta asiasta
 Hienovarainen ja hankala rooli, koska haastattelija ei
saa johdatella haastateltavaa
Haastattelijan valmistatuminen
Tavoite: haastatella ystävällisesti mutta ammatillisesti
(friendly but business-like questioning)
Aika (5-20 tuntia)
Ryhmän kouluttaminen, erityisesti alussa
8-10 hengen ryhmille kullekin “valvoja”
Opiskelu paitsi kirjallisesti myös videoiden ja visuaalisen
analyysin kautta, role-playing, kioehaastattelut ja haastattelut
kentällä
 Sanelu, puheen tempo, vastausten kirjaaminen, vahvistaminen
 Käyttäytyminen




ELÄMÄKERRALLINEN
HAASTATTELU
• Laadullinen tutkimusmenetelmä, joka kerää
elämäkerralllisia ja omaelämäkerrallisia tietoja
yhteiskunnallisen todellisuuden tuntemiseksi
• Antaa mahdollisuuden päästä käsiki elettyyn
elämään ja ymmärtää syitä, aikomuksia,
tavoitteita…
• Antaa mahdollisuuden ymmärtää kollektiivisia
ilmiöitä “yksilöllistämisen” kautta
ELÄMÄKERRALLINEN
HAASTATTELU:
ESIM.opettaja/tutkijan
AMMATILLINEN KEHITYS
Kuinka opin ammattini?
Kuinka olen muuttunut työurani aikana?
Apu työuransa alkuvaiheissa oleville
Ammatillinen
muotoutuminen:työn
metodologia
Mitä kirjoittaminen tarkoittaa?
•
Suhtaudun johdonmukaisesti kirjoittamiseen ja sen avulla
saavutat “objektiivisuuden”, joka ylittää sen, mitä
kuvittelin kykeneväni ilmaisemaan (väline = “proteesi”)
•
Olen tekemisissä kirjoitetun kielen sitovien sääntöjen
kanssa ja samalla onnistun ilmaisemaan oman näkemykseni
•
Yhteiskunnallisen mielikuvituksen ja kulttuurin
kohtaaminen
Kaiken kaikkiaan…
Omaelämäkerrallinen lähestymistapa on
kaikkea muuta kuin oman mielipiteen
esitettämistä: kaikkea sitä mitä sanomme
ja kirjoitamme välittää “kulttuuri” ja
kommunikatiivinen konteksti
EMPIIRISEN
MATERIAALIN ANALYYSI
LAADULLINEN ANALYYSI
 Tavoitteena persoonien/henkilöiden ymmärtäminen eikä
niinkään muuttujien suhteiden analysoiminen
 Keskittynyt subjekteihin pikemminkin kuin muuttujiin
 Tulokset esitetään kerronnallisessa perspektiivissä ja
käytetään myös haastateltavien sanoja
 Tutkitut ilmiöt ovat tavallisesti lukumäärältään pieniä ja
niitä on vaikea laajentaa koko populaatioon
 Datan standardisoinnin ja objektiivisuuden ongelmaa ei
aseteta, vaan huomio kiinnitetään datan rikkauteen ja
syvyyteen
EMPIIRISEN AINEISTON
ANALYYSI
MIXED ANALYYSI (määrällinen ja laadullinen)
Käytetään kun haastattelusta voidaan nostaa esiin yleisiä
teemoja, joista voidaan johtaa kaikkia haastateltavia
koskevaa informaatiota = määrällinen/kvantitatiivinen osa,
joka antaa mahdollisuuden luokitella ja koodata
informaatiota perinteisen tilastotieteen menetelmin
Kyseessä on menetelmä:
o jolla on merkitys vain kun otanta on riittävän suuri;
o joka tehdään rajalliselle ihmisryhmälle yhteisin
luokituskriteerein
TEKSTIN KOODAUS
KOODI = mikä tahansa symboli (numero,
sana, merkkiketju…) joka on valittu
laajemman ja monimutkaisemman
yksikön yhteenvedoksi
• Ex post vai ex ante
• Manuaalinen vai automaattinen
TEKSTIN KOODAUS EX
POST
• Analyysin kohteena olevan tekstin lukeminen
• Tekstin ilmaisemien “luonnollisten”
merkitysyksikköjen identifikaatio (sanat/fraasit,
fraasijoukot)
• Yksilöidyt merkitysyksiköt/analyysiyksiköt
yhteyksiin asettavan kategoriajärjestelmän
rakentaminen
N.B. Tutkijan valinnat olennaisessa asemassa
HAASTATTELUJEN SISÄLLÖN ANALYYSI
Corpuksen analyysi
Corpus = tekstijoukko (haastattelut), jotka
analysoidaan
Jokainen haastattelu hajotetaan osiin
(fragmentoidaan)
NB: “Tiedoston” transkriptio helpottaa osiin
jakamista ja eri sisältöjen nimeämistä
kuvaus
 luokittelu
 Piilevien ulottuvuuksien yksilöinti
 Typologioiden rakentaminen
Tärkein käytännöllinen ongelma on teksteihin
sisältyvän informaation muokkaaminen
Muokkaaminen voi tapahtua:
• perinteisellä tavalla, joka perustuu
käsitteiden strukturointiin (ex post tai ex
ante) ja joka tehdään yleensä käsin
• Nykyaikaisella tavalla, joka perustuu
elementaaristen tekstuaalisten elementtien
suoraan koodaamiseen ja joka tehdään
siihen tarkoitetun softwaren avulla
(Atlas.ti)
Analyysi perustuu tekstien strukuturoimiseen
käsitteellisiksi kategorioiksi käyttämällä:
 strukturointia ex ante, josasa käsitteellinen
kehikko muodostetaan ennen datan
läpikäymistä ;
 struktrurointia ex post, jossa käsitteellinen
kehikko tulee tekstikorpuksen lukemisen
jälkeen
Kummassakin tapauksessa strukturoinnin logiikka
on identtinen strukturoinnin kyselyn rakenteen
luomisen kanssa, rakenteen, jossa jokaista
kysymystä vastaa muuttuja, jonka modaliteetteja
mahdolliset vastaukset ovat.
Jotta tämä onnistuisi on tarpeen, että pidetään
mielessä perussäännöt:
 Yksiulotteisuus (vain ongelman yksi puoli tulee
kyseeseen)
 Täydellisyys (jokaisella tilastollisella yksiköllä on
paikkansa)
 Molemminpuolinen poissulkevuus (vaihtoehdot
sulkevat pois toisensa)
LAADULLIS-MÄÄRÄLLISEN
(SISÄLLÖN) ANALYYSIN
ESIMERKKI: software ATLAS.ti
• Jäljittelee “paperin ja kynän” avulla tehtyä
koodausta, mutta tekee kaikista
operaatiosta paljon nopeampia,
järjestelmällisiä ja tarkkoja (mikä voi olla
sekä etu että haitta)
• Käytetään koostamaan koodilistoja ja/tai
koodiperheitä
• Helpottaa dokumenttien vertailua,
sitaattien arkistointia, niiden tarkastelua
eri yhteyksissä jne.
VAIKUTTAA
HELPOLTA…?
• ”Juuri kuten Einsteinin
suhteellisuusteoria….”
Mitä on
sisällönanalyysi?
HAASTATTELU –ja
TEKSTIAINEISTOJEN
ANALYYSI
Historiaa
• Empiirinen kommunikaation sisällön analyysi syntyy
kun kirkko huolestuu ei-uskonnollisten teemojen
leviämisestä sanomalehdissä (1600-luku).
Sanomalehtien levitessä kirkkoa kiinnosti myös
niiden latentti eikä pelkästään manifesti sisältö
• Speedin analyysi 1893 sanomalehdistä (yritti
tarkastella oliko niissä todella uutisia)
• Ensimmäinen suuren otoksen analyysi II
maailmansodan aikana
• ”Antiamerikkalaisen” sisällön analyysi
…HISTORIAA
“Sisällön analyysin perustavoite on ottaa
verbaalinen, ei määrällinen dokumentti ja
muuttaa se määrälliseksi dataksi […]
Kuinka sanat muutetaan numeroiksi tässä
yhteiskunta-alkemiassa?
Useimmiten
laskemalla
sanat
(esiintymisfrekvenssit)
(K. BAILEY, METHODS OF SOCIAL RESEARCH 1978)
Pagina 37
Pagina 37
…Historiaa
Euroopassa ensimmäisen maailmansodan
puhjettua ja “massayhteiskunnan” syntyessä
SA keskittyy erityisesti propagandan
analysointiin ja yleisemmin poliittiseen
kommunikointiin (“politiikan kieleen”). Sen
alueella Harold D. Lasswell antaa ensimmäisen
määritelmän siitä, mitä on “Content Analysis”:
“järjestelmällinen ja määrällinen menettelytapa
poliittisen viestinnän analysointiin”
tai ”poliittisen kielen kvantitatiivinen
semantiikka”
(H. D. LASSWELL, The Language of Politics.
Studies in Quantitative Semantics, New York,
Stewart, 1949).
Määrittelyn ongelmia
“Tutkimustekniikka, joka kykenee kuvaamaan objektiivisella, järjestelmällisellä ja määrällisellä tavalla
kommunikaation/viestinnä manifestia sisältöä” (B. BERELSON, Content Analysis in Communication research,
Glencoe, Illinois, 1952, p. 18).
1. Ei ole olemassa vain yhtä tekniikkaa, vaan joukko
tekniikoita, jotka ovat usein hyvin erilaisia ja jopa
keskenään kilpailevia ja ristiriitaisia
2.
On ongelmallista puhua kuvaamisesta, koska
kommunikatiivisten tekojen moniulotteisuus luo tilan
loputtomalle määrälle mahdollisia lukutapoja.
3.
“Manifesti sisältö”, kuten
“lähettäjän ja
vastaanottajan yhteinen maaperä” (Berelson) semanttisena
läheisyytenä viestin koodauksen ja dekoodauksen välillä ovat
kumpikin ongelmallisia.
4. Objektiivisuus ymmärrettynä ei analysoidun kohteen tarkkana
uudelleen tuottamisena (mahdotonta), vaan mahdollisten ja ei
toistensa kanssa ristiriidassa olevien objektiivisten analyysien
moneutena. Objektiivisuus ei ole absoluuttista, vaan suhteellista
ja suhteessa tutkimuksen hypoteeseihin ja tutkimuksen
menettelytapoihin.
MÄÄRITTELYN ONGELMIA
Ilmiselvin rajoitus oli, että SA tarkasteli yhtäläisinä samaan kategoriaan
luokiteltujen analyysiyksikköjen (symbolit, sanat) semanttista painoarvoa ja supisti
näin mielivaltaisesti analysoidun sisällön merkityksen kompleksisuuden
kokonaisvaltaisia ja osittaisia merkityksiä.
ONGELMA helpottuu nykyään kun suuria tesktimassoja voi analysoida
tietokoneella ja hyväkis voidaan käyttää todennäköiysspohjaista virheiden
neutralointia.
Nimenomaan siksi, että on välttämätöntä säilyttää sisällön kompleksinen
fysionomia eristämällä siitä painoarvoltaan olennaisia tekijöitä syntyi
menettelytapoja analysoida tekstin sisältämiä arvoväitteitä ja satunnaisia
tekijöitä (hajonta?kvartiilit?)
(C. E. OSGOOD, The Representational Model And Relevant Research Methods, in Trends in Content Analysis,
a cura di I. de S. Pool, Urbana, University of Illinois Press, 1959)
40
MÄÄRITTELYN ONGELMIA
SA = “Joukko metodeja, jotka ovat
suuntautuneet kontrolloimaan määrättyjä
kommunikaation
tosiasioita
koskevia
hypoteeseja
(lähettäjä,
viesti,
vastaanottajat ja näiden suhteet) ja jotka
käyttävät tähän tarkoitukseen tekstien ja
symbolijoukkojen analyyttisen erittelyn ja
luokittelun
menettelytapoja
tilastollisia
päämääriä varten”.
41
Standardoitu
normaalijakauma
2.3%
-3
–2
2.3%
-1
0
1
2
3
Standardoidun normaalijakauman odotusarvo on 0 ja
keskihajonta 1.
X-akselin mittayksikkönä on keskihajonta, joten voimme esim.
päätellä että 68.2% havainnoista on +/- yhden keskihajonnan
mitan päässä keskiarvosta.
POHDINTAA
SA ei tavoittele kommunikaatioon sisältyvien eri tosiasioiden koko
kompleksisuuden ymmärtämistä
SA ei pyri kattavaan selitykseen, vaan “kompleksisuuden drastiseen
supistamiseen
tutkimushypoteesin
kannalta
relevanttien
elementtien tai aspektien takia”
Siksi on varottava sekä SA:n “viatonta” käyttöä, joka johtaa
helposti joko itsestän selvyyksiin tai epätodennäköisyyteen ja
tekee tekniikasta naurunalaisen että liiallista “humanismia”, joka
pyrkii kieltämään määrälliseltä menetelmältä kaiken kyvyn
suodattaa tietoa tekstimassoista.
43
SA:n SOVELTAMISALUEET
Vaikka sisällön analyysia voidaan käyttää rajallisiin ja pieniin
kommunikaatiojoukkoihin suhteiden, sidosten ja näkymättömien
yhteyksien ymmärtämiseksi, toimii se parhaten ison tekstikorpuksen
kanssa, korpuksen, jolla ei ole juurikaan sen enempää tiedollista kuin
esteettistä arvoa.
Tapaukset
Corpus
Tapaukset
Corpus
15.000
Pieni
15.000 asti
Pieni
45.000
Keskisuuri
100.000
Suuri
15.000 - 45.000
50.000 - 100.000
Ja yli 100.000
Keskisuuri
Kohtalaisen suuri
Suuri
Tämän takia Sa:lla on ollut tärkeä rooli kommunikaatiotutkimuksen
alueella (Communication Research). Sillä massakommunikaatiovälineiden
kehittyminen ja leviäminen on syrjäyttänyt nopeasti yksittäisen ihmisen
havaintokyvyn rajat ja jopa havainnoitsijoiden yhteisön kyvyt ja
asettanut kysymyksen tiedon organisaation uusista tekniikoista,
tiedonhallinnasta.
44
SA – Analyysin tyypit
Kaikki SA:n tyypit muodostuvat analyysiyksikön
yksilöimisestä käsiteltävissä teksteissä ja näiden yksilöiden
luokittelusta kategorioihin, kun on määritelty
kontektuaalinen yhteys luokittelussa.
Suhteessa valitun ja luokitukselle alisteisen
analyysiyksikön tyyppiin on mahdollista erotella erilaisia
sisällönanalyyseja
45
Sisällön analyysi
Kaksi tehtävää:
-Voi olla tutkimuksen erityinen tyyppi
-Voi olla tutkimuksen erityinen tekniikka
Tutkimustekniikkana sisällönanalyysi
muodostuu minkä tahansa viestin
hajottamisesta (verbaalisen tai kuvallisen)
sen kaikkein yksinkertaisimpiin rakenneelementteihin.
Ei pelkästään kuvaileva arvo, vaan myös
tulkinnallinen (tekstistä voidaan tehdä
johtopäätöksiä)
MÄÄRÄLLINEN
SISÄLLÖANALYYSI
Joukko kirjallisen ja suullisen aineiston
mittaamisen ja arvioinnin tekniikoita,
joihoin sovelletaan laskentaa ja
taulukointia/luettelointia
Soveltuu tekstuaaliseen ja verbaalisen
materiaaliin, jota luonnehtii matala
kompleksisuuden aste
LAADULLISEN ANALYYSIN TYYPIT
1. FREKVENSSIANALYYSI
(SANOJEN JA VERBAALISTEN
ILMAUSTEN LASKEMINEN)
Korostaa merkitysten, sanojen tai
teemojen frekvenssiä muodostettaessa
määrällistä “kuvausta” tekstin
merkityksestä.
Miten toimii?
- Määritellään merkitys(tai
sisältö)kategoriat, siis
ANALYYSIYKSIKÖT
- Yksilöidään tutkimukselle tärkeiden
kategorioiden kannalta mielenkiintoiset
ilmaukset.
- Lasketaan frekvenssit, jotka saadaan
kaikista kategoriaan kuuluvista ilmauksista
ja tekstistä eristetyiden ilmausten joukosta
kaikista ja kaikista
( Lasswell:in avainsymbolit)
2. Kontingenssien analyysi
-
Eräänlainen tekstin“kaksinaisvaihtelun
analyysi”
Kuinka toimii?
Yksilöidään avaintermit
Muodostetaan analyysiyksikkö
Lasketaan frekvenssit
Lasketaan termien välillä olevat suhteet
(suhteiden summat, esim.
Adjektiivien/verbien summat ja
nimien/verbien summat)
3. Leksikaalisten vastaavuksien analyysi
Eräänlainen “tekstin faktorianalyysi”.
Analysoi samankaisesti dataa ja frekvenssejä.
Antaa sanakoosteista graafisen esityksen,
jotta voidaan havainnoida niiden yhteyksiä
(esim. Erityyppisen sanaston käytön ja
ihmisen sosioekonomissen luonteenpiirteen
yhteys)
Kuinka sisällönanalyysi toteutetaan?
- Valitaan tutkittavat kommunikatiiviset
yksiköt (otos)
- Ulkoisten elementtien relevanssin arviointi
- Hajotetaan teksti analyysiyksiköihin
- Muodostetaan kategoriat
analyysiyksiköiden luokittelulle
- analyysiyksikkö – otantayksikkö : esim.
Elokuva
- Nauhoiteyksikkö tai luokitteluyksikkö:
esim. elokuvan kohtaus
- Kontekstiyksikkö: kommunikaatiokenttä,
johon tutkija viittaa (mitä tutkii).
Käsitteellinen kehikko
Haastatt
elu
I
II
III
IV
V
Kysymys
1
Kysymys
2
Kysymys
3
Kysymys
4
Kysymys
5
I tyypin sisällönanalyysi
Analyysiyksiköt ovat yhteneviä merkityselementtien tai kielellisten
rakenne-elementtien kanssa, joita perinteisessä mielessä voidaan
kutsua grammatilisiksi/kielellisiksi
Yksilöidä ja luokitella
sanoja , apulauseita/Lemma tai teemoja;
Yksilöidä ja luokitella syntagma esim. “elinkustannukset” suomalaismediassa ennen
ja jälkeen euron käyttöönoton ;
Yksilöidä ja luokitella
puolueiden johtajilla;
avainsymboleita esim. “maahanmuuttokriittisyys” eri
Yksilöidä ja luokitella lausuma/enunsikaatio Barak Obama:n puheissa vaalikampanjan
aikana mahdollisten erojen paikantamiseksi eri kontreksteissa: institutionaalinen, media,
suora puhe .
55
SA- I tyyppi
Tämäntyyppistä analyysia on vaikea soveltaa ei-kielelliseen tai
ei pelkästään kielelliseen kommunikaatioon, elokuva, josta on
vaikea kaivaa esiin alkeellisia kielellisiä elementtejä.
Varsin korkea automaaattisuus esim. Microsoft Office Word
vaikka kielellisen luokituksen ongelma pysyvät kielen
semanttisen runsauden takia.
Yhdistättekö adjektiivin “röyhkeä”
Kategoriaan “itsevarma” vai “epävarma”?
56
SA – I tyyppi
Teksti
Ei lahjakkaita Frekvenssir-
Mielestäni naiset eivät ole matemaattisesti yhtä
lahjakkaita kuin miehet.. Ainakin keskivertonainen ei
vaikuta yhtä lahjakkaalta kuin mies
2
Naiset eivät ole lainkaan yhtä lahjakkaita ja
nimenomaan lainkaan. He eivät ole yhtä lahjakkaita
2
Naiset eivät ole yhtä “lahjakkaita” samalla tavoin kuin
mustikka ei ole yhtä “lahjakas” kuin mansikka. Kyse on
vain kahdesta eri ulottuvuudesta.
2
mukaan, frekvenssitaulkoissa olevat kolme väitettä ovat yhtä
seksistisiä, mutta niiden konteksti sen sijaan paljastaa sen, että niiden
diskriminatorinen sekvenssi/sarja on 1, 2, 3. Tarvitaan sanan luenta omassa
kontekstissaan (key word in conext), joka kuitenkin heikentää analyysin
automaattisuutta.
SA:n
57
SA – I tyypin menettelytavat: indeksointi
Leksikaalinen/sanastollinen indeksi
TTR (type-token ratio, sana-sanesuhde) = p/P
p = eri sanojen määrä;
P = Sanakompleksien määrä.
Sovelletaan normaalin pituisiin teksteihin
(100, 200, 500 tai 1000 sanaa).
Kliinisessä psykologiassa voidaan käytttää osoittamaan psyykkistä
pahoinvointia; yhteiskuntatyiteellisessä tutkimuksessa osoittamaan
kielellistä kyvykkyyttä.
58
SA – I tyyppi
Kieliopilliset indeksit
VAQ (verbi-adjektiivi osamäärä) = V/A
V = verbimuotojen määrä
A = adjektiivien määrä
Psykologiassa voidaan käyttää mittamaan affektiivista
tasapainottomuutta tai sopetumattomuutta;
yhtesikuntatieteellisessä tutkimuksessa puolestaan stereotypioita.
59
SA – I tyyppi, sanaindeksti
Verbi/adjektiivi osamäärän (VAQ) variantti:
(N+V)/(A+Av)
N = substantiivien määrä;
V = verbimuotojen määrä;
A = adjektiivien määrä;
Av = adverbien määrä (aikaa, paikkaa jne. osiottava apusana)
Kuten VAQ, voidaan käyttää stereotypioiden osoittamiseen.
60
SA –I tyyppi verbaaliset menettelytavat
Semanttiset indeksit
DRQ (discomfort-relief osamäärä) = M/(M+B)
M = pahoinvointia ilmaisevat sanat;
B = hyvinvointia ilmaisevat sanat.
Voidaan käyttää ennen/jälkeen tilanteissa, esimerkiksi ennen ja
jälkeen sellaista interventiota, joka on tehty pahoinvointia tai
emotionaalista jännitettä aiheuttavan ongelman ratkaisemiseksi.
61
SA – I tyypin menettelytavat, klassinen esimerkki
Hypoteesi
Iskulauseiden sisältöjen muutokset
heijatelevat NKP:n poliittisen linajan
muutoksia.
Analyysiyksikkö
avainsymbolit iskulauseissa, tai
keskeiset ideologiset tekstuaaliset
elementit slogan, joihin
vastaanottajien havaintokyky
keskittyy.
H. D. LASSWELL – S. YAKOBSON, Trend: May Day Slogans in Soviet Russia, 1918-1943, in H. D. LASSWELL - N.
LEITES et al., Language of politics. Studies in quantitative semantics, New York, George Stewart, 1949, pp. 233-297
62
SA – I tyypin klassinen tutkimus
Symboli (analyysikategoria)
Esimerkki analyysiyksiköstäi
Vallankumoukselliset symbolit
Proletariaatin diktatuuri, rLokakuun vallankumous jne.
Vastavallankumoukselliiset symbolit
Kapitalismi, porvaristo jne.
Kansalliset symbolit
Isänmaa, sisäinen turvallisuus jne.
Universaalit symbolit
Ihmiskunta, kansainvälisyys, jne.
Sisäpolitiikan symbolit
5-vuotissuunnitelma, valtion tehtaat jne..
Ulkopolitiikan symbolit
Neuvostoliittolaisten toimijoiden rooli maailmassa jne.i
Yhteisikuntaryhmien symbolit
Henkilöiden nimet
Perinteiset liberaaliut symbolit
Puna-armeija, intelligentsija jne..
Lenin, Marx, jne..
Vapaus, demokratia jne..
Moraaliset symbolit
Rehellisyys, lojaalisuus
Toiminnan symbolit
Voitamme!, Elököön! Jne.
63
SA – I tyyppi, klassikko
“Kansalliset” ja “univertsaalit”
symbolit
Kansalliset
Universaalit
NKP:n virallisen poliittisen linjan siirtyminen alunperin kansainvälisistä
asemista kohti paikallisuuden korostamista ja luopumista vallankumouksen
viemisen ajatuksesta sisäisen vakauden ja turvallisuuden korostamisen
suuntaan.
64
SA – II tyyppi
Analyysiyksiköillä
“
ei
ole
kielellistä
tunnistettavuutta”
merkitysten tasolla mutta niillä on kuitenkin kontekstiyksikkönä varsin
korkea tunnistettavuus
Esimerkiksi kiskikirjallisuuden joukko (salapoliisi, science fiction, Harmony) yksilöidään ja
luokitellaan “kerronnalliset funktiot”
Joukko elokuvia, luokitellaan henkilöt suhteessa erilaisiin muuttujiin (sukupuoli, ikä ykasema, ulkonäkö, uskonto, psykologiset piirteet;
Joukosta saippuaoopperoita yksilöidään ja luokitellaan erilaisia pareja
Yksilöidään ja luokitellaan erilaisiaepisodeja tv-elokuvista (alkoholinkäyttö, tupakointi
jne.,)
65