Transcript Document
Haastattelusta HAASTATTELU –JA TEKSTIAINEISTOJEN ANALYYSI I • • • Muutoksia ohjelmaan Ensimmäinen kokoontuminen tiistai 7.01 klo 12.15 M103 Kokoontumista ei ole tiistaina 14.01, vaan keskiviikkona 15.1 12:0014:00 AG100 eikä 11.2, vaan 18.02.14 TI 12:00-14:00 MP103 Kurssin tarkoitus: perehdyttää sisällönanalyysiin ja Atlas.ti-ohjelman käyttöön Kurssin lopuksi lopputyö Atlas.tyi-ohjelmalla, joka on käytössä tietokoneluokissa. Haastattelu vai Kysely Laadullinen kysely Vapaamuotoinen haastattelu (kysymykset ja vastaukset ovat standardisoimattomia) Kvantitatiivinen kysely (sekä kysymykset että vastaukset standardisoituja) LAADULLINEN/MÄÄRÄLLINEN LÄHESTYMISTAPA HAASTATTELU KYSELY STANDARDISOINTI PUUTTUU STANDARDISOITU TAVOITE YMMÄRTÄMINEN EDUSTAVAN OTOKSEN PUUTTUMINEN SUBJEKTI KESKEISESSÄ ASEMASSA TAVOITE DOKUMENTAATIO OTOKSEN EDUSTAVUUS MUUTTUJAT KESKEISIÄ Haastattelun tyypit STRUKTUROITU(muodoltaan ja sisällöltään ennalta tehdyt kysymykset). Antavat mahdollisuuden tulosten standardisointiin PUOLISTRUKTUROITU (sisältö ennalta mietitty, ei muoto) STRUKTUROIMATON (muota ja sisältö vaihetelvat haastateltavien mukaan) TYÖN VAIHEET Haastattelu: - Tehdään - Nauhoitetaan - Litteroidaan - Analysoidaan - Tulkitaan Lopuksi luonnostellaan raportti/tutkimus (gradu) STRUKTUROITU HAASTATTELU Voidaan määritellä kyselyksi, jossa kysymykset avoimia (kysely=haastattelu, jossa kysymykset suljettuja) Käytetään kun: - Halutaan säilyttää tulosten standardisoinnin mahdollisuus; - On mahdollista, että vastaukset ovat kompleksisia ja vaihtelevat niin paljon, että niistä olisi mahdotonta tehdä minkäänlaista tyhjentävää luetteloa PUOLISTRUKTUROITU HAASTATTELU käytetään: Kun kysymyksiä ei kyetä asettamaan ennalta Kun tutkittavasta aiheesta tiedetään vain vähän tai ei mitään Kun kysymysten aihe on “arkaluontoinen” Kun halutaan tietoa uskomuksista, käyttäytymisestä ja mielipiteistä STRUKTUROIMATON HAASTATTELU Haastattelijan on: Rohkaistava ja innostettava vastaamaan ja kuitenkin vältettävä liiallista osallistumista vastausten muotoiluun Ennalta varauduttava siihen, että haastattelun aikana nousee uusia teemoja, joita ei voi torjua alkuperäisen nimissä Haastattelut ovat keskenään erilaisia “Mixed” aineisto Siihen kuuluu: Aineiston kerääminen pääasiallisesti jollain erityisellä tavalla Toissijainen aineiston kerääminen jollain muulla tavalla tiettyjä tarkoituksia varten Esimerkiksi Sähköpostikysely ja puhelinhaastattelu Strukturoitu haastattelu ja fokus-ryhmä Kysely ja haastattelu HAASTATTELUN TYYPIT: ERITYISTAPAUKSIA Haastattelut joilla terapeuttinen tavoite: • EI JOHDATTELEVA HAASTATTELU • KLIININEN HAASTATTELU (Henkilöhistoriaa koskeva haastattelu) • PROJEKTIIVISET METODIT ETÄHAASTATTELUT: • ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT/ SILMINNÄKIJÖIDEN HAASTATTELUT • RYHMÄHAASTTATTELUT (fokusoitu haastattelu) • PUHELINHAASTATTELU • SÄHKÖINEN HAASTATTELU/SÄHKÖPOSTI • VIDEOHAASTATTELU HAASTATTELUN KULKU 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) Alkuselvitys Ensimmäiset/alustavat kysymykset Luotauskysymykset (probing) Kieli Nonverbaali kieli Haastattelijan luonteenpiirteet Haastattelijan rooli HAASTATTELUN KULKU: alkuselvitys KONTAKTI JA ALKUSELVITYKSET Lähestymisprosessi Tutkimuksesta kertominen Haastattelun kulku: Alustavat kysymykset • Esittelevät uuden teeman tai avaavat uuden kysymyssarjan Toissijaiset kysymykset Kuvailevat kysymykset Rakenteelliset kysymykset Kontrastikysymykset Haastattelun kulku: Luotaavat kysymykset “Ärsykkeitä”, joiden tarkoitus on rohkaista haastateltavaa menemään eteen päin ja alentamaan defenssejä (probing) • Kysymyksen tai vastauksen toisto tai edeltävien kysymysten synteesi • Rohkaiseminen, mielenkiinnon ilmaiseminen • Tauko • Tarkennuspyyntö… 4) Haastattelun kulku: Kieli Kysymysten kielellinen tyyli voi vaihdella ja sopeutua haastateltavan luonteenpiirteisiin Murrepiirteet Rakennevallinat/kirja -puhekieli Haastattelun kulku: nonverbaali kommunikaatio liikekieli kielen tyyli Ylikielelliset piirteet Fyysiset luonteenpiirteet/asu jne. Haastattelun kulku: Haastattelijan luonteenpiirteet Sukupuoli Ikä Ryhmä Valmistaututuminen ja sosioekonominen status Haastattelun kulku: Haastattelijan rooli Dynaaminen rooli koska haastattelun tulos riippuu keskustelijoiden keskinäisestä suhteesta Kompleksinen rooli, johon kuuluu herkkyys, intuitio, kokemus inhimillisistä suhteista ja tieto tutkimuksen kohteena olevasta asiasta Hienovarainen ja hankala rooli, koska haastattelija ei saa johdatella haastateltavaa Kommunikaatio • Perusajatus: kommunikaatio ei ole tahdonvarainen teko. • Kommunikaatio tapahtuu, kun kaksi tai useampia henkilöitä ovat “suhdetilanteessa”. • Tapahtuu subjektiivinen tulkinta näkyvästä: (vaatetus, kasvot, eleet jne…) • Jokaisen tapahtuman tulkinta on erityisen arvokoodiston läpäisemä. • Jokaisella yksilöllä on oma tapansa adaptoituya koodistoon henkilökohtaisen kokemuksensa perustalta. • Ei ole olemassa lähettäjää ja vastaanottajaa, vaan molemmat elementit aktualisoituvat sellaisina samanaikaisesti. • “Vastaanottaja” on pakotettu tulkitsemaan sen “mitä tulee” (vastaanottamansa signaalit). • Jos “lähettäjä” on kyvykäs ja tottunut, voi hän määrittää toisen tekemää tulkintaa. • On sama onko kyseessä pinnallinen vai syvällinen osallistuja. • Toisaalta “objektiivisella” kommunikaatiolla, tiukasti kodifioidun merkin välittämisellä (kieli, puhuttu kieli) on suhteellisen tärkeä osa. • 20% kokonaiskommunikaatiosta. • Haastattelija “uskottavuus” on peräisin käyttäytymisestä sellaisenaan ei digitalisoidusta/verbalisoidusta kysymyksestä. Haastattelijan valmistatuminen Tavoite: haastatella ystävällisesti mutta ammatillisesti (friendly but business-like questioning) Aika (5-20 tuntia) Ryhmän kouluttaminen, erityisesti alussa 8-10 hengen ryhmille kullekin “valvoja” Opiskelu paitsi kirjallisesti myös videoiden ja visuaalisen analyysin kautta, role-playing, kioehaastattelut ja haastattelut kentällä Sanelu, puheen tempo, vastausten kirjaaminen, vahvistaminen Käyttäytyminen ELÄMÄKERRALLINEN HAASTATTELU • Laadullinen tutkimusmenetelmä, joka kerää elämäkerralllisia ja omaelämäkerrallisia tietoja yhteiskunnallisen todellisuuden tuntemiseksi • Antaa mahdollisuuden päästä käsiki elettyyn elämään ja ymmärtää syitä, aikomuksia, tavoitteita… • Antaa mahdollisuuden ymmärtää kollektiivisia ilmiöitä “yksilöllistämisen” kautta ELÄMÄKERRALLINEN HAASTATTELU: ESIM.opettaja/tutkijan AMMATILLINEN KEHITYS Kuinka opin ammattini? Kuinka olen muuttunut työurani aikana? Apu työuransa alkuvaiheissa oleville Ammatillinen muotoutuminen:työn metodologia Mitä kirjoittaminen tarkoittaa? • Suhtaudut johdonmukaisesti kirjoittamiseen ja sen avulla saavutat “objektiivisuuden”, joka ylittää sen, mitä kuvittelit kykeneväsi ilmaisemaan (väline = “proteesi”) • Olet tekemisissä kirjoitetun kielen sitovien sääntöjen kanssa ja samalla onnistut ilmaisemaan oman näkemyksesi • Yhteiskunnallisen/”sosiologisen” mielikuvituksen ja kulttuurin kohtaaminen Kaiken kaikkiaan… Omaelämäkerrallinen lähestymistapa on kaikkea muuta kuin oman mielipiteen esitettämistä: kaikkea sitä mitä sanomme ja kirjoitamme välittää “kulttuuri” ja kommunikatiivinen konteksti EMPIIRISEN MATERIAALIN ANALYYSI LAADULLINEN ANALYYSI Tavoitteena persoonien/henkilöiden ymmärtäminen eikä niinkään muuttujien suhteiden analysoiminen Keskittynyt subjekteihin pikemminkin kuin muuttujiin Tulokset esitetään kerronnallisessa perspektiivissä ja käytetään myös haastateltavien sanoja Tutkitut ilmiöt ovat tavallisesti lukumäärältään pieniä ja niitä on vaikea laajentaa koko populaatioon Datan standardisoinnin ja objektiivisuuden ongelmaa ei aseteta, vaan huomio kiinnitetään datan rikkauteen ja syvyyteen EMPIIRISEN AINEISTON ANALYYSI MIXED ANALYYSI (määrällinen ja laadullinen) Käytetään kun haastattelusta voidaan nostaa esiin yleisiä teemoja, joista voidaan johtaa kaikkia haastateltavia koskevaa informaatiota = määrällinen/kvantitatiivinen osa, joka antaa mahdollisuuden luokitella ja koodata informaatiota perinteisen tilastotieteen menetelmin Kyseessä on menetelmä: o jolla on merkitys vain kun otanta on riittävän suuri; o joka tehdään rajalliselle ihmisryhmälle yhteisin luokituskriteerein TEKSTIN KOODAUS KOODI = mikä tahansa symboli (numero, sana, merkkiketju…) joka on valittu laajemman ja monimutkaisemman yksikön yhteenvedoksi • Ex post vai ex ante • Manuaalinen vai automaattinen TEKSTIN KOODAUS EX POST • Analyysin kohteena olevan tekstin lukeminen • Tekstin ilmaisemien “luonnollisten” merkitysyksikköjen identifikaatio (sanat/fraasit, fraasijoukot) • Yksilöidyt merkitysyksiköt/analyysiyksiköt yhteyksiin asettavan kategoriajärjestelmän rakentaminen N.B. Tutkijan valinnat olennaisessa asemassa HAASTATTELUJEN SISÄLLÖN ANALYYSI Corpuksen analyysi Corpus = tekstijoukko (haastattelut), jotka analysoidaan Jokainen haastattelu hajotetaan osiin (fragmentoidaan) NB: “Tiedoston” transkriptio helpottaa osiin jakamista ja eri sisältöjen nimeämistä kuvaus luokittelu Piilevien ulottuvuuksien yksilöinti Typologioiden rakentaminen Tärkein käytännöllinen ongelma on teksteihin sisältyvän informaation muokkaaminen Muokkaaminen voi tapahtua: • perinteisellä tavalla, joka perustuu käsitteiden strukturointiin (ex post tai ex ante) ja joka tehdään yleensä käsin • Nykyaikaisella tavalla, joka perustuu elementaaristen tekstuaalisten elementtien suoraan koodaamiseen ja joka tehdään siihen tarkoitetun softwaren avulla (Atlas.ti) Analyysi perustuu tekstien strukuturoimiseen käsitteellisiksi kategorioiksi käyttämällä: strukturointia ex ante, josasa käsitteellinen kehikko muodostetaan ennen datan läpikäymistä ; struktrurointia ex post, jossa käsitteellinen kehikko tulee tekstikorpuksen lukemisen jälkeen Kummassakin tapauksessa strukturoinnin logiikka on identtinen strukturoinnin kyselyn rakenteen luomisen kanssa, rakenteen, jossa jokaista kysymystä vastaa muuttuja, jonka modaliteetteja mahdolliset vastaukset ovat. Jotta tämä onnistuisi on tarpeen, että pidetään mielessä perussäännöt: Yksiulotteisuus (vain ongelman yksi puoli tulee kyseeseen) Täydellisyys (jokaisella tilastollisella yksiköllä on paikkansa) Molemminpuolinen poissulkevuus (vaihtoehdot sulkevat pois toisensa) LAADULLIS-MÄÄRÄLLISEN (SISÄLLÖN) ANALYYSIN ESIMERKKI: software ATLAS.ti • Jäljittelee “paperin ja kynän” avulla tehtyä koodausta, mutta tekee kaikista operaatiosta paljon nopeampia, järjestelmällisiä ja tarkkoja (mikä voi olla sekä etu että haitta) • Käytetään koostamaan koodilistoja ja/tai koodiperheitä • Helpottaa dokumenttien vertailua, sitaattien arkistointia, niiden tarkastelua eri yhteyksissä jne. VAIKUTTAA HELPOLTA…? • ”Juuri kuten Einsteinin suhteellisuusteoria….” Mitä on sisällönanalyysi? HAASTATTELU –ja TEKSTIAINEISTOJEN ANALYYSI Historiaa • Empiirinen kommunikaation sisällön analyysi syntyy kun kirkko huolestuu ei-uskonnollisten teemojen leviämisestä sanomalehdissä (1600-luku). Sanomalehtien levitessä kirkkoa kiinnosti myös niiden latentti eikä pelkästään manifesti sisältö • Speedin analyysi 1893 sanomalehdistä (yritti tarkastella oliko niissä todella uutisia) • Ensimmäinen suuren otoksen analyysi II maailmansodan aikana • ”Antiamerikkalaisen” sisällön analyysi …HISTORIAA “Sisällön analyysin perustavoite on ottaa verbaalinen, ei määrällinen dokumentti ja muuttaa se määrälliseksi dataksi […] Kuinka sanat muutetaan numeroiksi tässä yhteiskunta-alkemiassa? Useimmiten laskemalla sanat (esiintymisfrekvenssit) (K. BAILEY, METHODS OF SOCIAL RESEARCH 1978) Pagina 42 Pagina 42 …Historiaa Euroopassa ensimmäisen maailmansodan puhjettua ja “massayhteiskunnan” syntyessä SA keskittyy erityisesti propagandan analysointiin ja yleisemmin poliittiseen kommunikointiin (“politiikan kieleen”). Sen alueella Harold D. Lasswell antaa ensimmäisen määritelmän siitä, mitä on “Content Analysis”: “järjestelmällinen ja määrällinen menettelytapa poliittisen viestinnän analysointiin” tai ”poliittisen kielen kvantitatiivinen semantiikka” (H. D. LASSWELL, The Language of Politics. Studies in Quantitative Semantics, New York, Stewart, 1949). Määrittelyn ongelmia “Tutkimustekniikka, joka kykenee kuvaamaan objektiivisella, järjestelmällisellä ja määrällisellä tavalla kommunikaation/viestinnä manifestia sisältöä” (B. BERELSON, Content Analysis in Communication research, Glencoe, Illinois, 1952, p. 18). 1. Ei ole olemassa vain yhtä tekniikkaa, vaan joukko tekniikoita, jotka ovat usein hyvin erilaisia ja jopa keskenään kilpailevia ja ristiriitaisia 2. On ongelmallista puhua kuvaamisesta, koska kommunikatiivisten tekojen moniulotteisuus luo tilan loputtomalle määrälle mahdollisia lukutapoja. 3. “Manifesti sisältö”, kuten “lähettäjän ja vastaanottajan yhteinen maaperä” (Berelson) semanttisena läheisyytenä viestin koodauksen ja dekoodauksen välillä ovat kumpikin ongelmallisia. 4. Objektiivisuus ymmärrettynä ei analysoidun kohteen tarkkana uudelleen tuottamisena (mahdotonta), vaan mahdollisten ja ei toistensa kanssa ristiriidassa olevien objektiivisten analyysien moneutena. Objektiivisuus ei ole absoluuttista, vaan suhteellista ja suhteessa tutkimuksen hypoteeseihin ja tutkimuksen menettelytapoihin. MÄÄRITTELYN ONGELMIA Ilmiselvin rajoitus oli, että SA tarkasteli yhtäläisinä samaan kategoriaan luokiteltujen analyysiyksikköjen (symbolit, sanat) semanttista painoarvoa ja supisti näin mielivaltaisesti analysoidun sisällön merkityksen kompleksisuuden kokonaisvaltaisia ja osittaisia merkityksiä. ONGELMA helpottuu nykyään kun suuria tesktimassoja voi analysoida tietokoneella ja hyväkis voidaan käyttää todennäköiysspohjaista virheiden neutralointia. Nimenomaan siksi, että on välttämätöntä säilyttää sisällön kompleksinen fysionomia eristämällä siitä painoarvoltaan olennaisia tekijöitä syntyi menettelytapoja analysoida tekstin sisältämiä arvoväitteitä ja satunnaisia tekijöitä (hajonta?kvartiilit?) (C. E. OSGOOD, The Representational Model And Relevant Research Methods, in Trends in Content Analysis, a cura di I. de S. Pool, Urbana, University of Illinois Press, 1959) 45 MÄÄRITTELYN ONGELMIA SA = “Joukko metodeja, jotka ovat suuntautuneet kontrolloimaan määrättyjä kommunikaation tosiasioita koskevia hypoteeseja (lähettäjä, viesti, vastaanottajat ja näiden suhteet) ja jotka käyttävät tähän tarkoitukseen tekstien ja symbolijoukkojen analyyttisen erittelyn ja luokittelun menettelytapoja tilastollisia päämääriä varten”. 46 Standardoitu normaalijakauma 2.3% -3 –2 2.3% -1 0 1 2 3 Standardoidun normaalijakauman odotusarvo on 0 ja keskihajonta 1. X-akselin mittayksikkönä on keskihajonta, joten voimme esim. päätellä että 68.2% havainnoista on +/- yhden keskihajonnan mitan päässä keskiarvosta. POHDINTAA SA ei tavoittele kommunikaatioon sisältyvien eri tosiasioiden koko kompleksisuuden ymmärtämistä SA ei pyri kattavaan selitykseen, vaan “kompleksisuuden drastiseen supistamiseen tutkimushypoteesin kannalta relevanttien elementtien tai aspektien takia” Siksi on varottava sekä SA:n “viatonta” käyttöä, joka johtaa helposti joko itsestän selvyyksiin tai epätodennäköisyyteen ja tekee tekniikasta naurunalaisen että liiallista “humanismia”, joka pyrkii kieltämään määrälliseltä menetelmältä kaiken kyvyn suodattaa tietoa tekstimassoista. 48 SA:n SOVELTAMISALUEET Vaikka sisällön analyysia voidaan käyttää rajallisiin ja pieniin kommunikaatiojoukkoihin suhteiden, sidosten ja näkymättömien yhteyksien ymmärtämiseksi, toimii se parhaten ison tekstikorpuksen kanssa, korpuksen, jolla ei ole juurikaan sen enempää tiedollista kuin esteettistä arvoa. Tapaukset Corpus Tapaukset Corpus 15.000 Pieni 15.000 asti Pieni 45.000 Keskisuuri 100.000 Suuri 15.000 - 45.000 50.000 - 100.000 Ja yli 100.000 Keskisuuri Kohtalaisen suuri Suuri Tämän takia Sa:lla on ollut tärkeä rooli kommunikaatiotutkimuksen alueella (Communication Research). Sillä massakommunikaatiovälineiden kehittyminen ja leviäminen on syrjäyttänyt nopeasti yksittäisen ihmisen havaintokyvyn rajat ja jopa havainnoitsijoiden yhteisön kyvyt ja asettanut kysymyksen tiedon organisaation uusista tekniikoista, tiedonhallinnasta. 49 SA – Analyysin tyypit Kaikki SA:n tyypit muodostuvat analyysiyksikön yksilöimisestä käsiteltävissä teksteissä ja näiden yksilöiden luokittelusta kategorioihin, kun on määritelty kontektuaalinen yhteys luokittelussa. Suhteessa valitun ja luokitukselle alisteisen analyysiyksikön tyyppiin on mahdollista erotella erilaisia sisällönanalyyseja 50 Sisällön analyysi Kaksi tehtävää: -Voi olla tutkimuksen erityinen tyyppi -Voi olla tutkimuksen erityinen tekniikka Tutkimustekniikkana sisällönanalyysi muodostuu minkä tahansa viestin hajottamisesta (verbaalisen tai kuvallisen) sen kaikkein yksinkertaisimpiin rakenneelementteihin. Ei pelkästään kuvaileva arvo, vaan myös tulkinnallinen (tekstistä voidaan tehdä johtopäätöksiä) MÄÄRÄLLINEN SISÄLLÖANALYYSI Joukko kirjallisen ja suullisen aineiston mittaamisen ja arvioinnin tekniikoita, joihoin sovelletaan laskentaa ja taulukointia/luettelointia Soveltuu tekstuaaliseen ja verbaalisen materiaaliin, jota luonnehtii matala kompleksisuuden aste LAADULLISEN ANALYYSIN TYYPIT 1. FREKVENSSIANALYYSI (SANOJEN JA VERBAALISTEN ILMAUSTEN LASKEMINEN) Korostaa merkitysten, sanojen tai teemojen frekvenssiä muodostettaessa määrällistä “kuvausta” tekstin merkityksestä. Miten toimii? - Määritellään merkitys(tai sisältö)kategoriat, siis ANALYYSIYKSIKÖT - Yksilöidään tutkimukselle tärkeiden kategorioiden kannalta mielenkiintoiset ilmaukset. - Lasketaan frekvenssit, jotka saadaan kaikista kategoriaan kuuluvista ilmauksista ja tekstistä eristetyiden ilmausten joukosta kaikista ja kaikista ( Lasswell:in avainsymbolit) 2. Kontingenssien analyysi - Eräänlainen tekstin“kaksinaisvaihtelun analyysi” Kuinka toimii? Yksilöidään avaintermit Muodostetaan analyysiyksikkö Lasketaan frekvenssit Lasketaan termien välillä olevat suhteet (suhteiden summat, esim. Adjektiivien/verbien summat ja nimien/verbien summat) 3. Leksikaalisten vastaavuksien analyysi Eräänlainen “tekstin faktorianalyysi”. Analysoi samankaisesti dataa ja frekvenssejä. Antaa sanakoosteista graafisen esityksen, jotta voidaan havainnoida niiden yhteyksiä (esim. Erityyppisen sanaston käytön ja ihmisen sosioekonomissen luonteenpiirteen yhteys) Kuinka sisällönanalyysi toteutetaan? - Valitaan tutkittavat kommunikatiiviset yksiköt (otos) - Ulkoisten elementtien relevanssin arviointi - Hajotetaan teksti analyysiyksiköihin - Muodostetaan kategoriat analyysiyksiköiden luokittelulle - analyysiyksikkö – otantayksikkö : esim. Elokuva - Nauhoiteyksikkö tai luokitteluyksikkö: esim. elokuvan kohtaus - Kontekstiyksikkö: kommunikaatiokenttä, johon tutkija viittaa (mitä tutkii). Käsitteellinen kehikko Haastatt elu I II III IV V Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 Kysymys 4 Kysymys 5 I tyypin sisällönanalyysi Analyysiyksiköt ovat yhteneviä merkityselementtien tai kielellisten rakenne-elementtien kanssa, joita perinteisessä mielessä voidaan kutsua grammatilisiksi/kielellisiksi Yksilöidä ja luokitella sanoja , apulauseita/Lemma tai teemoja; Yksilöidä ja luokitella syntagma esim. “elinkustannukset” suomalaismediassa ennen ja jälkeen euron käyttöönoton ; Yksilöidä ja luokitella puolueiden johtajilla; avainsymboleita esim. “maahanmuuttokriittisyys” eri Yksilöidä ja luokitella lausuma/enunsikaatio Barak Obama:n puheissa vaalikampanjan aikana mahdollisten erojen paikantamiseksi eri kontreksteissa: institutionaalinen, media, suora puhe . 60 SA- I tyyppi Tämäntyyppistä analyysia on vaikea soveltaa ei-kielelliseen tai ei pelkästään kielelliseen kommunikaatioon, elokuva, josta on vaikea kaivaa esiin alkeellisia kielellisiä elementtejä. Varsin korkea automaaattisuus esim. Microsoft Office Word vaikka kielellisen luokituksen ongelma pysyvät kielen semanttisen runsauden takia. Yhdistättekö adjektiivin “röyhkeä” Kategoriaan “itsevarma” vai “epävarma”? 61 SA – I tyyppi Teksti Ei lahjakkaita Frekvenssir- Mielestäni naiset eivät ole matemaattisesti yhtä lahjakkaita kuin miehet.. Ainakin keskivertonainen ei vaikuta yhtä lahjakkaalta kuin mies 2 Naiset eivät ole lainkaan yhtä lahjakkaita ja nimenomaan lainkaan. He eivät ole yhtä lahjakkaita 2 Naiset eivät ole yhtä “lahjakkaita” samalla tavoin kuin mustikka ei ole yhtä “lahjakas” kuin mansikka. Kyse on vain kahdesta eri ulottuvuudesta. 2 mukaan, frekvenssitaulkoissa olevat kolme väitettä ovat yhtä seksistisiä, mutta niiden konteksti sen sijaan paljastaa sen, että niiden diskriminatorinen sekvenssi/sarja on 1, 2, 3. Tarvitaan sanan luenta omassa kontekstissaan (key word in conext), joka kuitenkin heikentää analyysin automaattisuutta. SA:n 62 SA – I tyypin menettelytavat: indeksointi Leksikaalinen/sanastollinen indeksi TTR (type-token ratio, sana-sanesuhde) = p/P p = eri sanojen määrä; P = Sanakompleksien määrä. Sovelletaan normaalin pituisiin teksteihin (100, 200, 500 tai 1000 sanaa). Kliinisessä psykologiassa voidaan käytttää osoittamaan psyykkistä pahoinvointia; yhteiskuntatyiteellisessä tutkimuksessa osoittamaan kielellistä kyvykkyyttä. 63 SA – I tyyppi Kieliopilliset indeksit VAQ (verbi-adjektiivi osamäärä) = V/A V = verbimuotojen määrä A = adjektiivien määrä Psykologiassa voidaan käyttää mittamaan affektiivista tasapainottomuutta tai sopetumattomuutta; yhtesikuntatieteellisessä tutkimuksessa puolestaan stereotypioita. 64 SA – I tyyppi, sanaindeksti Verbi/adjektiivi osamäärän (VAQ) variantti: (N+V)/(A+Av) N = substantiivien määrä; V = verbimuotojen määrä; A = adjektiivien määrä; Av = adverbien määrä (aikaa, paikkaa jne. osiottava apusana) Kuten VAQ, voidaan käyttää stereotypioiden osoittamiseen. 65 SA –I tyyppi verbaaliset menettelytavat Semanttiset indeksit DRQ (discomfort-relief osamäärä) = M/(M+B) M = pahoinvointia ilmaisevat sanat; B = hyvinvointia ilmaisevat sanat. Voidaan käyttää ennen/jälkeen tilanteissa, esimerkiksi ennen ja jälkeen sellaista interventiota, joka on tehty pahoinvointia tai emotionaalista jännitettä aiheuttavan ongelman ratkaisemiseksi. 66 SA – I tyypin menettelytavat, klassinen esimerkki Hypoteesi Iskulauseiden sisältöjen muutokset heijatelevat NKP:n poliittisen linajan muutoksia. Analyysiyksikkö avainsymbolit iskulauseissa, tai keskeiset ideologiset tekstuaaliset elementit slogan, joihin vastaanottajien havaintokyky keskittyy. H. D. LASSWELL – S. YAKOBSON, Trend: May Day Slogans in Soviet Russia, 1918-1943, in H. D. LASSWELL - N. LEITES et al., Language of politics. Studies in quantitative semantics, New York, George Stewart, 1949, pp. 233-297 67 SA – I tyypin klassinen tutkimus Symboli (analyysikategoria) Esimerkki analyysiyksiköstäi Vallankumoukselliset symbolit Proletariaatin diktatuuri, rLokakuun vallankumous jne. Vastavallankumoukselliiset symbolit Kapitalismi, porvaristo jne. Kansalliset symbolit Isänmaa, sisäinen turvallisuus jne. Universaalit symbolit Ihmiskunta, kansainvälisyys, jne. Sisäpolitiikan symbolit 5-vuotissuunnitelma, valtion tehtaat jne.. Ulkopolitiikan symbolit Neuvostoliittolaisten toimijoiden rooli maailmassa jne.i Yhteisikuntaryhmien symbolit Henkilöiden nimet Perinteiset liberaaliut symbolit Puna-armeija, intelligentsija jne.. Lenin, Marx, jne.. Vapaus, demokratia jne.. Moraaliset symbolit Rehellisyys, lojaalisuus Toiminnan symbolit Voitamme!, Elököön! Jne. 68 SA – I tyyppi, klassikko “Kansalliset” ja “univertsaalit” symbolit Kansalliset Universaalit NKP:n virallisen poliittisen linjan siirtyminen alunperin kansainvälisistä asemista kohti paikallisuuden korostamista ja luopumista vallankumouksen viemisen ajatuksesta sisäisen vakauden ja turvallisuuden korostamisen suuntaan. 69 SA – II tyyppi Analyysiyksiköillä “ ei ole kielellistä tunnistettavuutta” merkitysten tasolla mutta niillä on kuitenkin kontekstiyksikkönä varsin korkea tunnistettavuus Esimerkiksi kiskikirjallisuuden joukko (salapoliisi, science fiction, Harmony) yksilöidään ja luokitellaan “kerronnalliset funktiot” Joukko elokuvia, luokitellaan henkilöt suhteessa erilaisiin muuttujiin (sukupuoli, ikä ykasema, ulkonäkö, uskonto, psykologiset piirteet; Joukosta saippuaoopperoita yksilöidään ja luokitellaan erilaisia pareja Yksilöidään ja luokitellaan erilaisiaepisodeja tv-elokuvista (alkoholinkäyttö, tupakointi jne.,) 70