Gynekologi Virva Nyyssönen: Estääkö virtsankarkailu

Download Report

Transcript Gynekologi Virva Nyyssönen: Estääkö virtsankarkailu

Estääkö
virtsankarkailu
elämääsi?
Virva Nyyssönen
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Yleisöluento 12.3.2012, Tiedepuisto, Louhela-sali
Et ole yksin!
 Virtsankarkailu koskettaa noin puolta kaikista
naisista jossakin elämän vaiheessa
 Ikääntyessä virtsankarkailun esiintyvyys nousee
 Esiintyvyys on 20 % 25-60-vuotiailla suomalaisnaisilla
 Esiintyvyys on 59 % yli 70-vuotiailla suomalaisnaisilla
Miksi virtsankarkailusta
kannattaa puhua?
Virtsankarkailu
heikentää
merkittävästi
elämänlaatua
Aiheuttaa sosiaalista haittaa
Aiheuttaa hygieenistä haittaa
Aiheuttaa kustannuksia
Virtsankarkailuun
löytyy myös
apua!
Asia ei ole aivan
yksinkertainen…
 Virtsankarkailua on useita eri tyyppejä
 Virtsankarkailun syntymekanismi on
aivan erilainen eri virtsankarkailun
tyypeissä.
 Virtsankarkailun tyypin selvittäminen on
tärkeää, koska hoidot poikkeavat
toisistaan eri virtsankarkailun muodoissa.
Esityksen rakenne
 Normaali virtsaaminen
 Virtsankarkailun tyypit, syyt ja riskitekijät
 Miten virtsankarkailua tutkitaan
 Hoito
Normaali virtsaaminen
 Munuaiset suodattavat verestä
kuona-aineita virtsaksi
 Virtsa kulkee virtsanjohtimia pitkin
virtsarakkoon
 Virtsarakko on virtsan varasto
 Virtsa poistuu virtsaputkea pitkin
Normaali virtsaaminen
 Tieto rakon venytyksestä välittyy hermoratoja pitkin
selkäytimen virtsaamiskeskukseen.
 Virtsaamiskeskus lähettää supistumiskäskyn
virtsarakon sileälle lihakselle.
 Aivokuori alkaa säädellä virtsaamiskeskuksen
toimintaa kun opimme kuivaksi lapsuudessa.
 Kun lihassyyt supistuvat, kulkeutuu virtsa ulos pitkin
virtsaputkea.
 Virtsaputkessa oleva sulkijalihas avautuu osana
heijastetta, mutta sen sulkeutumista voidaan
tahdonalaisesti säädellä.
Virtsanpidätyskyvyn
edellytykset
 Virtsaputken sulkijalihaksen ja virtsaputkea
tukevien rakenteiden terveys
 Virtsaamiseen liittyvän hermojärjestelmän terveys
 Älyllinen kyky tunnistaa virtsaamistarve ja toimia
sen mukaan
 Riittävä liikuntakyky, että ehtii vessaan
Virtsankarkailun eri tyypit
 Ponnistusvirtsankarkailu
 Virtsan karkaaminen fyysisen ponnistuksen, kuten
aivastus, yskäisy tai hyppiminen, yhteydessä
 Syynä virtsaputken sulkijan heikkous ja
tukirakenteiden (lantionpohjan) heikkous
 Riskitekijöitä:
 Lantionpohjan lihasten hermotushäiriö tai vamma
 Sidekudosten heikkous
 Elintavat: lihavuus ja tupakointi
Virtsankarkailun eri tyypit
 Pakkovirtsankarkailu
 Virtsa karkaa äkillisen virtsaamistarpeen yhteydessä
tai heti sen jälkeen
 Syynä rakkolihaksen yliaktiivinen supistelu
 Hermostollinen, ei hermostollinen
 Usein syytä ei löydy
 Mahdollisia aiheuttajia:
 Keskushermoston sairaus tai vamma, diabetes,
ääreishermoston häiriö
 Tulehdus, virtsarakon nopea täyttyminen, elintavat
Pakkovirtsankarkailu kaaviokuvana
Virtsankarkailun eri tyypit
 Sekamuotoinen virtsankarkailu
 Ponnistus- ja pakkovirtsankarkailun yhdistelmä
 Kumpi tahansa saattaa olla voimakkaampi karkailun
muoto
Virtsankarkailun eri tyypit
 Ylivuotovirtsankarkailu
 Virtsa karkaa kun rakko täyttyy yli pidätyskyvyn
 Syitä esimerkiksi
 Heikentynyt virtsaamisheijaste
 Mekaaninen este
 Aiheuttajia esimerkiksi:
 hermoston sairaus tai vamma, lääkehoito
 virtsankarkailuleikkauksen jälkitila
Riskitekijöitä…
 Ikä
 Ylipaino
 Synnytykset
 Perussairaudet, esim diabetes
 Lääkitykset!
 Elintavat
 Heikentynyt toiminta- ja liikuntakyky
Virtsankarkailun tutkiminen
 Ennen vastaanottoa lääkärisi haluaa Sinun
täyttävän kotona
 Virtsankarkailuun liittyvät kyselylomakkeet eli haittaaste- ja riskipistekaavakkeet
 Virtsaamispäiväkirjan
 www.femino.fi/lomakkeet
 Ennen vastaanottoa tutkitaan myös virtsanäyte
Virtsankarkailun tutkiminen
 Vastaanotolla selvitetään virtsankarkailun tyyppi
 Tehdään gynekologinen tutkimus
 Vastaanotolle tullaan virtsarakko täynnä
 Virtsankarkailu pyritään toteamaan esimerkiksi
yskittämällä
 Lantionpohjan lihasten kunto arvioidaan
Virtsankarkailun hoito
 Tietyt hoidot toteutetaan käytännössä
kaikille:
 Motivointi tarvittaviin
elämäntapamuutoksiin
 Emättimen limakalvojen paikallishoito
vaihdevuosi-ikäille
 Lantionpohjan lihasharjoittelu
 Omatoimisesti
 Fysioterapiassa
Virtsankarkailun hoito
 Ponnistusvirtsankarkailussa
 Lantionpohjan lihasharjoitteet ja
painonhallinta ovat avainasemassa
 Voidaan hoitaa myös leikkaamalla
jos kajoamattomat toimenpiteet
ovat riittämättömät
 Leikkaushoito on tehokasta mutta
se ei ole riskitöntä
 Lääkehoidon merkitys on vähäinen
Leikkaushoidosta
 Mini-invasiiviset nauhat
 Ehdottomia vasta-aiheita ei ole
 Huomattava ylipaino tai lonkkien liikerajoitus saattaa
tehdä toimenpiteen suorittamisesta mahdotonta
 Lisäksi ylipainoisilla (BMI ≥ 35) on huonommat
leikkaustulokset kuin normaalipainoisilla
 52 % versus 81 %, seuranta 5,7 vuotta
 Varovaisuutta tulee noudattaa jos potilaalla on
käytössä veren hyytymistä ehkäisevä lääkitys
Virtsankarkailun hoito
 Pakkovirtsankarkailussa
Tavoitteena on yliaktiivisen rakkolihaksen
rauhoittaminen
 Lääkehoito virtsarakon sileää lihasta rauhoittamaan
 Virtsarakon kouluttaminen
 Fysioterapeutin antama sähköärsytyshoito
 Pakkovirtsankarkailua ei leikata
Lääkkeet
pakkovirtsankarkailussa
 Antikolinergit
 Vasta-aiheita ovat virtsaumpi, myasthenia gravis,
vaikea paksusuolitulehdus, hallitsematon
ahdaskulmaglaukooma
 Haitta-vaikutuksia ovat muun muassa suun ja silmien
kuivuminen sekä ummetus
 Yksilöllinen annostelu ja ilta-annostelu tarvittaessa
parantavat lääkkeen siedettävyyttä
 Jos yksi lääke ei auta, toinen lääke saattaa kuitenkin
tepsiä
Lääkkeet
pakkovirtsankarkailussa
 Oksibutyniini (Cystrin®, Kentera®, Oxybutynin®)
 Solifenasiini (Vesicare®)
 Tolterodiini (Detrusitol®)
 Trospiumkloridi (Spasmo-lyt®)
 Darifenasiini (Emselex®)
 Fesoterodiini (Toviaz®)
Sekamuotoinen
virtsankarkailu
 Ponnistusvirtsankarkailun hoitokeinot
 Pakkovirtsankarkailun hoitokeinot
Monisairaat, iäkkäät ja
muistihäiriöiset
 Virtsankarkailu on useimmiten pakkooireista tai sekamuotoista
 Lääkehoidon suhteen on oltava erittäin
varovainen
 Sekavuus, muistihäiriöt
 Esimerkiksi Alzheimerin taudin hoidossa
käytetyt lääkkeet ovat
pakkovirtsankarkailulääkkeiden
vastavaikuttajia
Näiden potilaiden kohdalla
kokonaisvaltainen geriatrinen
arvio on paikallaan
Lopuksi
 Kun virtsankarkailu häiritsee elämää, kannattaa
hakeutua tutkimuksiin
 Kaikille löytyy hoitoa
 Kerralla virtsankarkailun lopettavaa hoitoa löytyy
harvoin
 Hoidot vaativat potilaalta sitkeyttä
 Myös oireen lievittyminen siedettäväksi on hyvä
tavoite
 Tavoitteena tilanne jossa virtsankarkailu ei estä
elämää!
KIITOS!