Transcript Virtsainkontinenssi

[email protected]
Virtsainkontinenssi
1
• Virtsaelimet
• Virtsaelinten tarkoitus on
johtaa virtsa pois
munuaisista ja kehosta.
Elimet on yleensä jaettu
ylempiin ja alempiin
virtsateihin.
• Ylemmät virtsatiet
käsittävät munuaiset,
munuaisaltaan ja kaksi
virtsajohdinta.
• Alemmat virtsatiet
käsittävät rakon ja
virtsaputken.
[email protected]
Virtsaelinten anatomiaa
1. Munuaiset 2. Virtsajohdin
3. Virtsarakko 4. Virtsaputki
2
Normaalia
• virtsarakon ja –putken
sekä tukielinten
rakennetta ja
hermostollista säätelyä
• normaalia
aivotasoista
estotoimintaa
Normaalia
• virtsaputken
sulkumekanismin
toimivuutta,
• virtsarakon
venyvyyttä ja
toimivuutta
• terveitä virtsateiden
seinämiä
[email protected]
VIRTSANPIDÄTYSKYKY
EDELLYTTÄÄ
3
• normaali diureesi
noin 1.5-2 l/vrk
• polyuriadiureesi yli 2
l/vrk
• oliguriadiureesi 100400 ml/vrk
• anuriadiureesi alle
100 ml/vrk
• dysuria
• hematuria
• pollakisuria
• nykturia
• retentio urinae
• residuaalivirtsa
[email protected]
KÄSITTEITÄ
4
VIRTSAINKONTINENSSI
• Tahatonta virtsaputken kautta tapahtuvaa virtsankarkailua
[email protected]
• on objektiivisesti todettavissa
• aiheuttaa sosiaalista, psyykkistä tai hygieenistä ongelmaa
5
•
•
•
•
•
Ponnistus- eli stressi-inkontinenssi
Pakko- eli urge inkontinenssi
Sekatyyppinen inkontinenssi
Ylivuotoinkontinenssi
Jälkitippuminen
[email protected]
VIRTSANKARKAILUN
LUOKITUS
6
• Virtsankarkailu ponnistelujen yhteydessä on enimmäkseen
naisten vaiva
• Virtsaa karkaa esimerkiksi yskittäessä, painavia esineitä
nostettaessa tai fyysisen harjoittelun yhteydessä.
• Ponnistaessa paine vatsan alueella kasvaa. Jos lantionpohjan
lihakset ovat heikentyneet, voi virtsaputki tällöin siirtyä pois
paikoiltaan. Tämän seurauksena virtsaputkessa oleva
virtsaputken sulkijalihas, jonka tehtävänä on pidätellä virtsaa, ei
toimi.
[email protected]
Ponnistus eli stressi inkontinenssi
7
[email protected]
• Lantiopohjan lihakset ja sulkijalihas voivat heikentyä ja
mahdollisesti vaurioitua raskauden ja synnytyksen aikana.
• Vaihdevuosien yhteydessä estrogeenin määrä laskee.
Estrogeenin vajaus haurastuttaa limakalvoja lisäten
virtsankarkailun riskiä.
• Joissain tapauksissa miehet voivat potea stressiinkontinenssia. Tällöin se voi johtua eturauhasongelmaa
korjaavan operaation seurauksena tai selkävammasta.
8
Yliaktiivinen rakko / Pakkoinkotenssi
• Tiheä virtsaamistarpeen tunne ja useasti vessassa käynti ovat yleiseimmät
yliaktiivisen rakon oireita. Useat tätä potevat henkilöt kärsivät
myös kiireellisestä virtsaamistarpeesta, joka on niin voimakkaasta ettei
sitä voi pidätellä. Tällöin rakko äkkiä odottamattomasti tyhjenee.
[email protected]
• Sekä miehet että naiset voivat potea yliaktiivista rakkoa. Virtsarakko, joka
on lihas, supistuu hallitsemattomasti lähettäen aivoille viestejä
virtsaamistarpeesta, jota ei oikeasti ole.
9
Sekainkontinenssi
[email protected]
• Stressi-ja pakkoinkontinenssin yhdistelmää kutsutaan
sekainkontinenssiksi.
• Usein toinen vaivoista määräävämpi, jolloin hoito kohdistetaan
eniten epämukavuutta aiheuttavaan vaivaan.
10
Ylivuotoinkontinenssi
Ylivuotoinkontinenssin aiheuttaja on useimmiten laajentunut
eturauhanen. Se voi myös johtua sairaudesta kuten MS-taudista tai
diabeteksestä. Selkäydinvamma voi myöskin johtaa tämän tyyppiseen
ongelmaan.
[email protected]
• Ylivuotoinkontinenssi on lähes ainoastaan miesten vaiva. Rakon
puutteellisesta tyhjentymisestä kärsivät miehet voivat poteta tätä
vaivaa. Rakon täyttyessä voi esiintyä virtsankarkailua. Karkailua voi
esiintyä ponnistelujen yhteydessä. Pientä karkailua voi esiintyä
jatkuvastikin.
11
•
•
•
•
•
•
•
kehoon kohdistuvat rajoitukset
elämänlaadun heikkeneminen
epämukavuus
psyykkiset ongelmat
itsekunnioituksen menetys
taloudelliset vaikeudet
sosiaalinen eristäytyminen
[email protected]
VIRTSANKARKAILUN
VAIKUTUKSET
12
• Potilas uskaltaa tuoda
virtsankarkausongelmansa
esille
• Potilaan oireiden luonne ja
syy selviävät
• Potilaan
virtsanpidätyskyky
paranee/palautuu
• Potilas
• ymmärtää, mihin
hoitomenetelmillä
pyritään
• motivoituu
hoitomenetelmien
käyttöön
• osaa toteuttaa
oman osuutensa
hoidosta
[email protected]
HOITOTYÖN TAVOITTEENA
13
• ongelman
olemassaolo
• aikaisempi hoito;
tuloksellisuus
• haitta-aste;
selviytyminen sen
kanssa
• alempien virtsateiden
muut oireet
• aikaisemmat /
nykyiset sairaudet,
hoito ja lääkitys
• ravinto- ja
juomatottumukset
• vatsantoiminta
• seksuaalitoiminnot
[email protected]
TULOHAASTATTELUTILANNE
14
AUTTAMISMENETELMIÄ
• rakkovalmennus
• lantiolihasharjoitukset
• lääkehoito
• kirurginen hoito
• apuvälineet
[email protected]
• käyttäytymistekniikat
ja
virtsaamistoimintojen
harjoittelu
15
Yleisimmät WC:ssä käyttämisen tavat
Kuvaus
Asukkaan vieminen WC:hen tai asettaminen astialle
säännöllisin väliajoin riippumatta siitä, onko hänellä
virtsaamisen tarvetta
Yksilöllinen, säännöllinen
(Habit training)
Asukkaan käyttäminen säännöllisesti WC:ssä hänen omiin
tapoihinsa perustuvan mallin mukaisesti
Johdateltu
(Prompted voiding)
Säännöllinen yhteydenotto asukkaaseen, jolloin tarjotaan
mahdollisuutta WC:ssä käyntiin. WC:ssä käytetään vain
mikäli asukas kannustavan johdattelun jälkeen haluaa
käydä virtsalla.
[email protected]
WC:ssä käytön muoto
Aikataulun mukainen
(Scheduled toileting)
16
•
•
•
•
potilaan ikä ja sukupuoli
liikkumiskyky ja itsenäinen selviytyminen
virtsankarkailun tyyppi ja vaikeusaste
potilaan toiveet
[email protected]
YKSILÖLLISET
APUVÄLINEVALINNAT
17
APUVÄLINEET
• imukykyiset apuvälineet/vaipat
• hälytysalustat
[email protected]
• virtsaa keräävät apuvälineet
18