Transcript Uskontotieteen oppihistoria Ust 120 5 op 27.10.

Uskontotieteen klassikot
UST/USH 220
5 op
Heikki Pesonen
Vastaanotto ke 14-15
[email protected]
Kurssin tavoitteet
 Tutustua muutamaan (5) uskontotieteen klassiseen
teoriaan
 Löytää teorioiden pääajatukset, tavoitteet ja kysymykset
 Asettaa teoriat (oppi)historialliseen ja kulttuuriseen
kontekstiinsa
 Oppia lukemaan uskontotieteellistä teoreettista
kirjallisuutta ja keskustelemaan siitä (kriittisesti)
 Oppia käyttämään kommentaareja
 Oppia reflektoimaan omaa uskontotieteellistä
kiinnostusta suhteessa uskontotieteen ”suuriin
kysymyksiin”
Kurssin suoritus
 1. Kaikkien tekstien lukeminen – tekstit kopioitavissa
mapissa kopiokoneen vieressä (mappia ei saa viedä
paikaltaan)
 2. 2x2 pareissa tehty alustus yhdelle kerralle
 3. Pohdintapaperi joka kerraksi
 4. Aktiivinen osallistuminen keskusteluun
 5. oppimispäiväkirja lukemistosta ja keskustelusta
 Arvostelu perustuu kaikkeen tähän
 Diat: blogs.helsinki.fi/hpesonen
Lukeminen, keskustelu ja pohdintapaperit
 Joka kerran tekstit pitää lukea – oppihistoria on
kirjoitettu niihin
 Pohdintapaperissa (1-2) liuskaa esität vähintään kaksi
perusteltua kysymystä tai kommenttia luetusta
materiaalista
 Mitä X haluaa selvittää? Mikä hänen
uskontokäsityksessään tärkeintä? Mikä oli hankalaa?
Miksi? (tms.)
 Nimellä varustettu ja koneella kirjoitettu pohdintapaperi
jätetään opettajalle tapaamisessa
 Näiden perusteella valmistaudut keskusteluun
Alustus

Ryhmissä

Jokainen ryhmä valmistaa vuorollaan alustuksen – 2 paria:

1. parin alustajat hyödyntävät ennen muuta seuraavia kysymyksiä: Kuka X
on? Mitä hän haluaa uskonnosta selvittää ja miksi? Miksi pitää tätä tärkeänä?
Miten lähtee sitä selvittämään? Millaisia puolia/ulottuvuuksia uskonnosta
X:n näkökulma teidän mielestänne tavoittaa?

2. parin alustajat hyödyntävät seuraavia kysymyksiä: Kuka kommentaattori
on ja miten lähestyy X:ää? Miten X sijoittuu oman aikansa kontekstiin?
Millaisia kysymyksiä nyt voitaisiin esittää tämän teorian pohjalta? Pohtikaa
teorian antia ja ongelmia.

Alustukset (n. 3-4 liuskaa jokaiselta parilta) jätetään kirjallisina opettajalle
tapaamisessa

Pyrkikää silti esittämään suullinen alustus muuten kuin lukemalla suoraan
paperista (powerpoint-esitys) – esitysten pituus yhteensä max 30 min

Tapaatte etukäteen ja koordinoitte alustuksen!
Oppimispäiväkirja

Jokainen kirjoittaa 6-8 liuskan mittaisen oppimispäiväkirjan
tapaamiskertojen pohjalta

Käsiteltyjen teorioiden pääkohtien esittelyä; keskity olennaiseen

Pohdi, erittele, esitä perusteltua kritiikkiä, vertaile, keskustele tms. Eli
älä ainoastaan referoi.

Reflektoi eli tuo mukaan oma suhteesi tekstiin, esim. se mikä jäi
epäselväksi; kerro miksi

Hyödynnä pohdintapapereita ja alustusta oppimispäiväkirjassasi
(=prosessikirjoittamista)

Oppimispäiväkirja palautetaan printattuna Heikin lokeroon viimeistään
(10.1.) Tee uskontotieteen esseeohjeiden mukaan muotoillen.
Ohjelma ja lukemisto

1.11. järjestäytyminen, ohjelma, johdatusta (suomalaiseen) oppihistoriaan

8.11. Miten orientoitua oppihistoriaan ja klassisiin teorioihin?


Luetaan: Ivan Strenski: Thinking about religion, s. 1-6

Kaikki lukevat ja kirjoittavat puoli liuskaa: miten Strenski haluaa lähestyä
uskontotieteen oppihistoriaa? Miksi näin?

Mietitään yhdessä, miten kurssin tekstimateriaalia kannattaa lukea

Johdatusta oppihistoriaan osa II
15.11.

Daniel L. Pals: Society as Sacred: Èmile Durkheim, kirjasta Seven
Theories of Religion, s. 88-118

Èmile Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot (1920), luku I:
Uskonnollisten ilmiöiden ja uskonnon määritelmä, s. 43-64

Alustajat: Aleksi Usano, Leena Sillanpää, Lauri Wirtanen, Laura
Henderson
…ohjelma ja lukemisto


22.11.

Ivan Strenski: Thinking about religion, s. 209-212; 214-231

Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (1904), osa I:
Johdanto, s. 9-23; Kapitalismin henki, s. 33-56; Maailmansisäisen
askeettisuuden uskonnolliset piirteet, Kalvinismi, s 68-94; Askeettisuus
ja kapitalismin henki, s. 114-136

Alustajat: Aino Puutio, Aino Käyhkö, Aira Lukka, Anni Alakiikonen,
Johanna Kälkäjä
29.11

Charles Taylor: Varieties of Religion Today, s. 3-29

William James: Uskonnollinen kokemus (1902) s. 11-26; 46-100

Alustajat: Anna Lindfors, Ritva Kukkola, Olli-Pekka Toivanen, Johanna
Tuominen, Anna Ruokamo
… ohjelma ja lukemisto

13.12.

Ivan Strenski: Mircea Eliade: Turning the ’Worm of Doubt’, kirjasta
Thinking about Religion, s. 307-319, 327-334

Mircea Eliade: Pyhä ja profaani (1957), Johdanto, s. 3-40; osa I: Pyhä
tila, s 41-88

Alustajat: Riitta Salonen, Samuli Kyllästinen, Veera Lupunen, Rasmus
Pakola, Laura Ruohonen
D
USKONTO
Totemismi
Rituaalit
Jumaluus
YHTEISÖ
Koheesio,
sosiaalinen
järjestys
Arvot, normit,
kiellot, käskyt
Pyhä
Profaani
Yksilö
Emile Durkheim ja Uskontoelämän
alkeismuodot (1912)
 Kiinnostus uskontoon: Mitä uskonto on? Mitä sillä
tehdään? Miksi uskonto pitää pintansa?
 Uskonnon funktioon liittyviä kysymyksiä
 Uskonto ja yhteiskunta (t. yhteisö) vahvasti
toisistaan riippuvaisia
 Uskonto ilmaisee yhteiskunnan perustavia arvoja ja
luokituksia
 Samalla uskonto ylläpitää koko sosiaalista järjestystä ja
moraalia: uskonto on yhteisöä koossapitävää liimaa (vs.
magia on yksityistä  uskonnon ja magian erottelu)
Totemismi
 Totemismi uskonnon alkuperäisimpänä muotona ja
toteemit yhteisön symboleina
 Totemistinen periaate
 Totemismin taustalla ajatus persoonattomasta, voimallisesta
voimasta
 Toteemi yhteisön logona
 Toteemi kuvastaa viime kädessä yhteisöä ja jumaluutta 
jumala = yhteisö
 Toteemin palvominen on yhteisön palvomista
… Durkheim: Pyhä
 Määrittelee uskonnon pyhän käsitteen kautta
 Pyhä/profaani –jako uskonnon perustana
 Pyhä on kieltojen (tabujen) suojelemaa, arkisesta (profaanista) pois
rajattua
 Pyhän avulla ylläpidetään sosiaalista järjestystä
 Jos pyhä rapautuu, sosiaalinen järjestys rapautuu
”Uskonto on…
 … pyhiä, toisin sanoen erityisiä ja kiellettyjä, asioita
koskevien uskomusten ja tapojen solidaarinen
järjestelmä – uskomusten ja tapojen, jotka yhdistävät
kaikki niihin uskovat yhdeksi moraaliseksi
yhdyskunnaksi, jota kutsutaan kirkoksi.”
 Funktionaalinen uskonnonmääritelmä
 Uskonnon tehtävä, mitä uskonnolla tehdään; ei: mihin
uskotaan
Durkeimin
rituaalikategoriat
 Rituaalien keskeisyys
 Uskonto ensisijaisesti toiminnallista, toissijaisesti uskoa
1. Negatiiviset riitit: pitävät pyhän erossa profaanista
 Kiellot, tabut (spatiaaliset, temporaaliset, etc.)
 2. Positiiviset
 Esim. toteemin palvomiseen liittyvät  toteemieläimen
rituaalinen tappaminen ja syöminen
 Sitovat yhteen
…rituaalikategoriat
 3. Piakulaariset riitit eli sovituksen ja suremisen
riitit
 Esim. traagisen tapahtuman tai kuoleman jälkeen
 Vrt. Tylor: pidettiin kuolleiden henget tyytyväisinä
 D:lle syy oli sosiaalinen. Kyse ei vain spontaanista
ilmaisusta vaan formaaleista eleistä, yhteisön tavoista
(kaikki surevat, eivät vain lähiomaiset!)
 Heikentynyt yhteisö pitää affirmoida uudestaan
Durkheim tieteen kentässä
 Suhtautui uskontoon positiivisesti
 ”Sosiaaliset faktat”; sosiaalista on tutkittava sosiologisesti
 Pyhän välttämättömyys aina ja kaikkialla: uskontotieteen
tutkimuskohteet monenlaisia!
 Durkheimin ongelmia:
Uskonnon määritelmä on kehäpäätelmä
Evidenssin ongelmallisuus & etnografinen kritiikki
Reduktionismi: uskonto palautuu yhteisöön; heijastaa sitä
Näki yhteisön turhankin koherenttina (vrt. esim.
sukupuolinäkökulman unohtaminen; onko kaikilla jäsenillä tai
alaryhmillä samanlainen intressi yhteisön pitämiseen koossa)
 Ohittaa tutkittavien omat käsitykset?




Weber ja protestanttinen etiikka
 Weberin kysymys: mitä on kapitalismin ”henki” ja miksi
moderni kapitalismi syntyi uudella ajalla Euroopassa?
 Eli Weber haluaa selvittää spesifiä mutta kauaskantoista
historiallista ilmiötä
 Taustalla Weberin henkilöhistoria, havainnot ympäröivästä
yhteiskunnasta ja laajat taloushistorialliset tutkimukset
 Alusta pitäen kiinnostus moraalisiin kysymyksiin: etiikka
ohjaa jokapäiväisen elämän valintoja ja toimintaa
 Oma protestanttinen tausta

Strenskin piehtarointi
Vastaus:
 Askeettinen protestanttinen (erityisesti kalvinistinen)
työetiikka toimi kasvupohjana (huom! ei ainoana syynä!)
kapitalismin hengelle
 Ansaitsemisesta ja omaisuuden kasvattamisesta tulee
itsetarkoitus: moraalinen ja uskonnollinen päämäärä
 Rationalisointi, suunnitelmallisuus, laskelmallisuus,
organisointi ja riskinotto määrittävät kaikkea liiketoimintaa
 Voitto traditionalismista (esim. katolisuus), jolle riitti turvallinen
elämä ja toimeentulo

”Ihminen ei luonnostaan halua ansaita yhä lisää rahaa”
 Mutta mitä tarvittiin, jotta motivoiduttiin luopumaan
traditionalismin mukavuudesta?
Weberin maailmaan orientoitumisen
ideaalityypit
 Taustalla kaksi erilaista arvo-orientaatio –erottelua:
 Nautinto vs. nautinnon rajoittaminen
 Maailmansisäinen vs. maailmanulkoinen päämäärä
…ideaalityypit
 Maailmansisäinen hedonismi
 Nautinnon tavoittelu
 Maailmansisäinen asketismi
 Maailmanulkoinen hedonismi
 Uskonnollisten kokemusten tavoittelu (esim. huumeiden
avulla)
 Maailmanulkoinen asketismi
 Traditionaalinen munkkius
Kapitalistin kutsumus: maailmansisäinen
asketismi

Kapitalismi ei ole luonnollinen vaan kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja
pohjimmiltaan myös uskonnollinen ilmiö!

Se vaatii kasvatusta ja sitoutumista tiettyihin arvoihin sekä ”kutsumuksen”


Tietynlainen uskonnollinen ja moraalinen kasvatus avainasemassa: kohtuus,
itsehillintä, välittömästä nautinnosta kieltäytyminen (esim. pietistit 1600-luvulta
lähtien)

Kapitalismi ei selity täysin rationaalisesti vaan sisältää ”irrationaalisen elementin”,
esim. uskonnollisen kokemuksen ja tunteet
Kapitalistin oli oikeutettava rikastuminen sekä muille että itselleen

Lutherin kutsumuksen käsite + maailmallisuuden arvostus & Calvinin
predestinaatio-oppi

Jumala on täysin toinen, ihminen ei voi mitenkään vaikuttaa hänen
suunnitelmaansa

Kapitalistin piti uskoa, että hän toteuttaa osaltaan Jumalan suunnitelmaa (on
oikeutettu menestykseensä)
Miten protestanttinen työetiikka tekee
tilaa kapitalismille?

Taustalla Weberin ajatus, että maailmankuva ja uskonnon ominaislaatu vaikuttaa vahvasti
toimintaan ja yhteiskunnan rakentumiseen

Uskonto (ajatus uskonvarmuudesta) sekä legitimoi että siivittää voitontavoittelua

Predestinaatio-oppi > pelastusvarmuuden etsiminen

Maallinen kutsumus (ammatissa toimiminen) aletaan tulkita uskonnollisesti tärkeäksi

> menestys ammatissa aletaan tulkita merkiksi Jumalan valittuna olemisesta (työ
tekee otolliseksi Jumalalle)

Kielto nauttia työn hedelmistä aiheuttaa pääoman kasautumista

Askeettisen protestantismin tahdonvastaiset seuraukset: pyhä vetäytyy maailmasta
(Entzauberung; disenchantment); maallistuminen

Myöhemmin: askeettinen etiikka irtoaa uskonnollisista kiinnikkeistään

’to make the best of both worlds’

Weberin kritiikki maallistunutta kapitalistista eetosta kohtaan, josta askeesin henki on
karannut
Weberin vaikutus?
 Uskonnollisen ja moraalisen ajattelun (esim. velvollisuusetiikan)
vaikutus ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskuntaan
 Uskonnon roolin ymmärtäminen modernin kulttuurin
kehittymisessä: sekulaarien instituutioiden kehittyminen
uskonnon vaikutuksesta
 Uskonnon ja talouden suhteet
 Peter Berger: The Sacred Canopy + sekularisaatioteoria
 Robert H. Nelson 2010: The New Holy Wars