Uskontotieteen klassikot UST/USH 220 5 op Heikki Pesonen Vastaanotto ke 14-15 [email protected]

Kurssin tavoitteet

     Tutustua muutamaan (5) uskontotieteen klassiseen teoriaan Löytää teorioiden pääajatukset, tavoitteet ja kysymykset Asettaa teoriat (oppi)historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa Oppia lukemaan uskontotieteellistä teoreettista kirjallisuutta ja keskustelemaan siitä (kriittisesti)  Oppia käyttämään kommentaareja Oppia reflektoimaan omaa uskontotieteellistä kiinnostusta suhteessa uskontotieteen ”suuriin kysymyksiin”

Kurssin suoritus

 1. Kaikkien tekstien lukeminen – tekstit kopioitavissa mapissa kopiokoneen vieressä (mappia ei saa viedä paikaltaan)  2. 2x2 pareissa tehty alustus yhdelle kerralle  3. Pohdintapaperi joka kerraksi  4. Aktiivinen osallistuminen keskusteluun  5. oppimispäiväkirja lukemistosta ja keskustelusta  Arvostelu perustuu kaikkeen tähän  Diat: blogs.helsinki.fi/hpesonen

Lukeminen, keskustelu ja pohdintapaperit

 Joka kerran tekstit pitää lukea – oppihistoria on kirjoitettu niihin  Pohdintapaperissa (1-2) liuskaa esität vähintään kaksi perusteltua kysymystä tai kommenttia luetusta materiaalista   Mitä X haluaa selvittää? Mikä hänen uskontokäsityksessään tärkeintä? Mikä oli hankalaa? Miksi? (tms.) Nimellä varustettu ja koneella kirjoitettu pohdintapaperi jätetään opettajalle tapaamisessa  Näiden perusteella valmistaudut keskusteluun

Alustus

     Ryhmissä Jokainen ryhmä valmistaa vuorollaan alustuksen – 2 paria:   1. parin alustajat hyödyntävät ennen muuta seuraavia kysymyksiä: Kuka X on? Mitä hän haluaa uskonnosta selvittää ja miksi? Miksi pitää tätä tärkeänä? Miten lähtee sitä selvittämään? Millaisia puolia/ulottuvuuksia uskonnosta X:n näkökulma teidän mielestänne tavoittaa? 2. parin alustajat hyödyntävät seuraavia kysymyksiä: Kuka kommentaattori on ja miten lähestyy X:ää? Miten X sijoittuu oman aikansa kontekstiin? Millaisia kysymyksiä nyt voitaisiin esittää tämän teorian pohjalta? Pohtikaa teorian antia ja ongelmia.

Alustukset (n. 3-4 liuskaa jokaiselta parilta) jätetään kirjallisina opettajalle tapaamisessa Pyrkikää silti esittämään suullinen alustus muuten kuin lukemalla suoraan paperista (powerpoint-esitys) – esitysten pituus yhteensä max 30 min Tapaatte etukäteen ja koordinoitte alustuksen!

Oppimispäiväkirja

      Jokainen kirjoittaa 6-8 liuskan mittaisen oppimispäiväkirjan tapaamiskertojen pohjalta Käsiteltyjen teorioiden pääkohtien esittelyä; keskity olennaiseen Pohdi, erittele, esitä perusteltua kritiikkiä, vertaile, keskustele tms. Eli älä ainoastaan referoi.

Reflektoi eli tuo mukaan oma suhteesi tekstiin, esim. se mikä jäi epäselväksi; kerro miksi Hyödynnä pohdintapapereita ja alustusta oppimispäiväkirjassasi (=prosessikirjoittamista) Oppimispäiväkirja palautetaan printattuna Heikin lokeroon viimeistään (

10.1.

) Tee uskontotieteen esseeohjeiden mukaan muotoillen.

Ohjelma ja lukemisto

   1.11. järjestäytyminen, ohjelma, johdatusta (suomalaiseen) oppihistoriaan 8.11. Miten orientoitua oppihistoriaan ja klassisiin teorioihin?   Luetaan: Ivan Strenski: Thinking about religion, s. 1-6 Kaikki lukevat ja kirjoittavat puoli liuskaa: miten Strenski haluaa lähestyä uskontotieteen oppihistoriaa? Miksi näin?

 Mietitään yhdessä, miten kurssin tekstimateriaalia kannattaa lukea  Johdatusta oppihistoriaan osa II 15.11.

   Daniel L. Pals: Society as Sacred: Èmile Durkheim, kirjasta Seven Theories of Religion, s. 88-118 Èmile Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot (1920), luku I: Uskonnollisten ilmiöiden ja uskonnon määritelmä, s. 43-64 Alustajat: Aleksi Usano, Leena Sillanpää, Lauri Wirtanen, Laura Henderson

…ohjelma ja lukemisto

  22.11.

  Ivan Strenski: Thinking about religion, s. 209-212; 214-231 Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (1904), osa I: Johdanto, s. 9-23; Kapitalismin henki, s. 33-56; Maailmansisäisen askeettisuuden uskonnolliset piirteet, Kalvinismi, s 68-94; Askeettisuus ja kapitalismin henki, s. 114-136  29.11

Alustajat: Aino Puutio, Aino Käyhkö, Aira Lukka, Anni Alakiikonen, Johanna Kälkäjä    Charles Taylor: Varieties of Religion Today, s. 3-29 William James: Uskonnollinen kokemus (1902) s. 11-26; 46-100 Alustajat: Anna Lindfors, Ritva Kukkola, Olli-Pekka Toivanen, Johanna Tuominen, Anna Ruokamo

… ohjelma ja lukemisto

 13.12.    Ivan Strenski: Mircea Eliade: Turning the ’Worm of Doubt’, kirjasta Thinking about Religion, s. 307-319, 327-334 Mircea Eliade: Pyhä ja profaani (1957), Johdanto, s. 3-40; osa I: Pyhä tila, s 41-88 Alustajat: Riitta Salonen, Samuli Kyllästinen, Veera Lupunen, Rasmus Pakola, Laura Ruohonen

… mitä on…?

 Laajemmin (aatehistoriallisesti) ymmärrettynä   (Modernien) uskontoteorioiden historia Alkaa ongelmista   Kristinuskon sisäinen hajaannus synnyttää kysymyksen tosi uskonnosta; vähitellen myös kysymyksen uskonnosta yleensä Löytöretket ja kolonialismi > monien uskontojen ongelma

…oppihistoria laajemmin?

 Seurauksia ja kytkentöjä:    Sekularisaatio  Deismi Modernisaatio ja institutionaalinen eriytyminen Uskontokriittisyys & sekularismi (Hume, Marx)     Sekularismi tarkoittaa moraalista tai poliittista käsitystä, joka asettaa sekulaarin modernisaation tavoitteekseen Ajatus tiedollisesta ja moraalisesta edistymisestä liitetään ajatukseen universaalista sekularismista Sekularismi yhdistyy usein edistysuskoon ja jonkinlaiseen evoluutioajatteluun Evoluutioantropologit ja uskonnon synty ja kehitys

…oppihistorian laajemmat aatehistorialliset kehykset?



Sekularisaation ja sekularismin suhde

(Esim. Berger)    Kaikki uskontotieteen teoreetikot eivät ole sekularisteja – kuitenkin hekin työskentelevät tietoisina sekularismista ja sekularisaatiosta (eli ne ovat, eri tavoin, osa heidänkin ajattelunsa kontekstia) Sekularisaatiota ja sekularismia voi siis ajatella uskontotieteen oppihistoriaa jäsentävänä suurena kertomuksena Uskonnon teoretisoiminen edellyttää jonkinlaista etäisyyden ottoa (omaan) uskontoon/itseen

Miksi oppihistoriaa opiskellaan?

 Uskontotieteellisen ajattelun historiallisuuden ja kontekstisidonnaisuuden ymmärtäminen  Uskontoteoriat liittyvät:  oman aikansa muuhun ajatteluun   yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin toinen toisiinsa (keskusteluyhteys)  ajattelijoiden elämänhistoriaan, persoonallisuuteen ja maailmankatsomukseen

…miksi opiskellaan?

 Uskontotieteellisen yleissivistyksen vuoksi   On iso ja tärkeä osa aatehistoriaa – vaikka muut kuin uskontotieteilijät eivät sitä aina ymmärräkään!

Tarjoaa käsitteellisiä välineitä uskonnon tarkasteluun    Jokaista ”pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan” Vanhat teoriat löytyvät usein tämänhetkisten keskustelujen taustalta (myös tätä yritetään jäljittää kurssilla)  Klassikot kokevat silloin tällöin kunnianpalautuksia Klassikkojen hauskuus: eivät pelkää esittää isoja kysymyksiä tai hurjia yleistyksiä!

Mitä varhaiset tukijat etsivät? Mitä yrittivät ymmärtää tai selittää?

  Uskonnon (historiallista tai psykologista)

alkuperää

Uskonnon

funktiota

(tehtävää)  Kysymys siitä, miksi ihmiset uskovat  Uskonnon

olemusta

(essenssiä)

D

USKONTO Totemismi Rituaalit Koheesio, sosiaalinen järjestys YHTEISÖ Jumaluus Arvot, normit, kiellot, käskyt Pyhä Profaani Yksilö

Emile Durkheim ja Uskontoelämän alkeismuodot (1912)

 Kiinnostus uskontoon: Mitä uskonto on? Mitä sillä tehdään? Miksi uskonto pitää pintansa?

  Uskonnon funktioon liittyviä kysymyksiä Uskonto ja yhteiskunta (t. yhteisö) vahvasti toisistaan riippuvaisia   Uskonto ilmaisee yhteiskunnan perustavia arvoja ja luokituksia Samalla uskonto ylläpitää koko sosiaalista järjestystä ja moraalia: uskonto on yhteisöä koossapitävää liimaa (vs. magia on yksityistä  uskonnon ja magian erottelu)

Totemismi

 Totemismi uskonnon alkuperäisimpänä muotona ja toteemit yhteisön symboleina  Totemistinen periaate  Totemismin taustalla ajatus persoonattomasta, voimallisesta voimasta    Toteemi yhteisön logona Toteemi kuvastaa viime kädessä yhteisöä ja jumaluutta  jumala = yhteisö Toteemin palvominen on yhteisön palvomista

… Durkheim: Pyhä

    Määrittelee uskonnon pyhän käsitteen kautta Pyhä/profaani –jako uskonnon perustana Pyhä on kieltojen (tabujen) suojelemaa, arkisesta (profaanista) pois rajattua Pyhän avulla ylläpidetään sosiaalista järjestystä  Jos pyhä rapautuu, sosiaalinen järjestys rapautuu

”Uskonto on…

 … pyhiä, toisin sanoen erityisiä ja kiellettyjä, asioita koskevien uskomusten ja tapojen solidaarinen järjestelmä – uskomusten ja tapojen, jotka yhdistävät kaikki niihin uskovat yhdeksi moraaliseksi yhdyskunnaksi, jota kutsutaan kirkoksi.”  Funktionaalinen uskonnonmääritelmä  Uskonnon tehtävä, mitä uskonnolla tehdään; ei: mihin uskotaan

Durkeimin rituaalikategoriat

 Rituaalien keskeisyys  Uskonto ensisijaisesti toiminnallista, toissijaisesti uskoa 1. Negatiiviset riitit: pitävät pyhän erossa profaanista   Kiellot, tabut (spatiaaliset, temporaaliset, etc.) 2. Positiiviset   Esim. toteemin palvomiseen liittyvät  rituaalinen tappaminen ja syöminen toteemieläimen Sitovat yhteen

…rituaalikategoriat



3. Piakulaariset riitit eli sovituksen ja suremisen riitit

   Esim. traagisen tapahtuman tai kuoleman jälkeen  Vrt. Tylor: pidettiin kuolleiden henget tyytyväisinä D:lle syy oli sosiaalinen. Kyse ei vain spontaanista ilmaisusta vaan formaaleista eleistä, yhteisön tavoista (kaikki surevat, eivät vain lähiomaiset!) Heikentynyt yhteisö pitää affirmoida uudestaan

Durkheim tieteen kentässä

   Suhtautui uskontoon positiivisesti ”Sosiaaliset faktat”; sosiaalista on tutkittava sosiologisesti      Durkheimin ongelmia: Uskonnon määritelmä on kehäpäätelmä Evidenssin ongelmallisuus & etnografinen kritiikki Reduktionismi: uskonto palautuu yhteisöön; heijastaa sitä  Ohittaa tutkittavien omat käsitykset?