Transcript Ortodoksinen kirkko – tiivistelmä










Kirkossa miehet ja naiset seisoivat eripuolilla kirkkoa ja kaikki olivat jättäneet takkinsa
naulakkoihin
Menin seisomaan sinne missä muutkin naiset seisoivat
Ihmiset kävelivät kirkon edessä olevan alttarin luokse, jossa oli ikonikuva ja monet
pussasivat ja kumarsivat kuvalle ja sytyttivät kynttilän ja laittoivat sen kynttilöille
tarkoitettuun pöytään
Alussa pappi tuli suitsukkeen kanssa kirkon eteen ja ihmiset menivät ympyrään kirkon
keskelle, selkä ringin sisäänpäin. Pappi kiersi ihmiset suitsukkeen kanssa samalla jotain
puhuen
Koko tilaisuuden ajan ihmiset kumartelivat ja tekivät ristin merkkiä rinnalleen
Tilaisuuden loppupuolella pappi kantoi kirkon keskelle pöydän, jossa oli vaalean leivän
palasia ja kannu jossa oli jotain juomaa. Kaksi pappia meni seisomaan kirkon eteen,
toisella oli kädessään kannu ja toisella kankaan palanen
Ihmiset menivät jonoon ja menivät ensin ottamaan edestä papeilta juotavan, jonka
pappi antoi lusikalla. Sitten ihmiset menivät ottamaan pöydältä leivän palasen ja
juomaa kannusta. Kun ihmiset olivat ottaneet leivän, kaikki halasivat toisiaan ja antoivat
kolme poskisuukkoa toisilleen, ensin toiselle poskelle, sitten toiselle ja taas toiselle
Tilaisuudessa oli hyvin rento ja ystävällinen ilmapiiri
Kirkko oli hyvin koristeellinen ja värikkäitä ikoni maalauksia ja teoksia oli joka puolella
kirkkoa








Ortodoksisen kirkon historia alkaa apostolien ajoista
Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa perustivat ortodoksisen kirkon
Ortodoksinen kirkko syntyi 1000-luvulla kirkon jakautuessa idän ortodoksiseen ja lännen
katoliseen kirkkoon
Ortodoksinen kirkko ei ole yhtenäinen kirkko, vaan erillisten kirkollisuuksien yhteenliittymä
Venäjän kirkon sisällä syntyi 1600-luvulla uudistusliike. Venäjän kirkko menetti itsenäisen
päätösvaltansa Pietari Suuren kirkon uudistuksessa ja siitä tuli hallitsemisen väline
Kirkko alistettiin valtion valvontaan. Sen jälkeen ortodoksisen kirkon tehtäviin kuului
järjestyksen ylläpito ja opposition vaientaminen, eli se toimi eräänlaisena valtiollisena
poliisina
Valtio ja kirkko olivat useimpien venäläisten mielestä sama asia. Ortodoksisen kirkon
suhteet valtioon ovat siten olleet historiallisista syistä monimutkaiset
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kirkko on ollut vaikeassa asemassa. Se on torjunut
valtiovallan tarjoaman aseman valtiokirkkona









Ortodoksinen kirkko levisi Bysantin valtakunnan alueelta lähetystyön myötä pääasiassa
itään
1000-luvulla kirkon vaikutus ulottui jo Unkariin, Puolaan, Baltiaan, Ukrainaan, ValkoVenäjälle ja Venäjälle
Konstantinopolin kukistuttua vuonna 1453 Venäjästä muodostuikin ortodoksisen kirkon
kannalta merkittävä keskus
Venäjältä ortodoksisuus levisi 1700- ja 1800-lukujen aikana Kiinaan, Koreaan, Japaniin ja
Alaskaan
Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta, Kiovan, Venäjän ja
Novgorodin kautta Karjalaan ja sieltä koko Suomeen
Ortodoksinen kirkko saapui Suomeen jo 1100-luvulla
Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Suomi jaettiin Novgorodin ja Ruotsin kesken ja tämä
vakiinnutti maan jakoa katolilaisuuden ja ortodoksisuuden kesken
1300-luvulla Suomeen ensimmäisiä ortodoksisia luostareita
Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin 1892




Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 220 miljoonaa kannattajaa
13 % maailman kristityistä on ortodokseja
Suurin osa maailman ortodoksisista kirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja
Lähi-idässä
Suomessa jäseniä on n. 61 343








Keskusseuduille rakennettiin kirkkoja ja erämaahan muodostui 1300-luvun lopulta alkaen
pieniä erämaaluostareita
Aktiivisemmin kristillinen usko alkoi juurtua 1400-luvun lopulla, kun Moskovan valtio
kukistettuaan Novgorodin alkoi sitoa syrjäseutujakin veronmaksuun
Karjalaan syntyi lisää luostareita
Monissa niistä toimi useita aikansa johtavia kirkonmiehiä kuten Feodorit Kuolalainen, Filip
Moskovalainen ja patriarkka Nikon
Ortodoksisuus muuttui monesti puhdasoppisen luterilaisuuden paineessa luterilaisuudeksi
Osa ortodokseista muutti leveämmän leivän toivossa Keski-Venäjälle, joka oli autioitunut
sisällissodissa ja sikäläisen väestön muutettua arolle kasakoiksi
Kun loppuosa Suomesta liitettiin 1800-luvun alussa Venäjän keisarin maihin ja Suomesta
muodostettiin suuriruhtinaskunta yhdessä Laatokan Karjalan ja Kannaksen kanssa, tuli
Suomeen pysyvästi ortodoksista väestöä
Suomen kirkollinen hallinto järjestettiin osana Pietarin hiippakuntaa ja vuonna 1892
perustettiin itsenäinen Suomen ja Viipurin arkkipiispanistuin, josta tuli samalla
ensimmäinen Suomen ortodoksinen piispanistuin









Ortodoksisella kirkolla on erityinen asema suomalaisessa lainsäädännössä, koska se on
yhtä aikaa osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa ja suomalainen julkisoikeudellinen
yhteisö
Ortodoksisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään lailla
Erona evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädäntömenettelyyn on, ettei ortodoksisella
kirkolla ole yksinomaista aloiteoikeutta kirkkoa koskevaan lainsäädäntöön
Kirkkokunnassa on 24 seurakuntaa ja kaksi luostaria
Kirkon ylintä valtaa käyttää kirkolliskokous
Kirkolliskokouksessa edustajina ovat piispat sekä kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittavat
maallikko-, pappis- ja kanttoriedustajat
Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain
Kirkolliskokouksen tehtäviä ovat muun muassa lainsäädäntöä koskevien ehdotusten ja
lausuntojen antaminen, kirkkojärjestyksestä päättäminen, piispojen ja kirkollishallitusten
jäsenten valinta sekä keskeisimmistä kirkon talouteen liittyvistä asioista päättäminen
Kirkollishallitus on kirkon toimeenpaneva hallinnollinen elin















Keskeistä on käsitys kirkosta oikean uskon ilmaisijana
Usko perustuu dogmeihin eli opinkappaleisiin
Raamattua tulkitaan tradition pohjalta
Neitsyt Marialla on erityinen asema ortodoksisessa kirkossa esirukoilijana
Ikonien eteen sytytetyillä kynttilöillä ja niitä suutelemalla ilmaistaan kuvien kunnioittamista
Vuonna 787 päätettiin, että kuvat eivät saa olla palvonnan kohteena, mutta ne voivat silti olla
kunnioituksen kohteena
Ikonit ovat Raamatun tekstin vastineita ja erottamaton osa ortodoksista uskoa
Sakramentit ovat pyhiä toimituksia ja niitä on seitsemän
Ehtoollisessa seurakunta tulee osalliseksi "leivästä joka on tullut alas taivaasta”. Leipä ja viini muuttuvat
Kristuksen ruumiiksi ja vereksi papin siunatessa ne. Ripittäytyminen edeltää yleensä ehtoollista
Kaste toimitetaan upottamalla lapsi kolmesti Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Se on ortodoksisen
käsityksen mukaan autuuteen välttämätön.
Mirhavoitelun sakramentti seuraa heti kasteen jälkeen. Mirhalla piirretään kastetun otsaan, silmiin,
sieraimiin, suuhun, korviin, rintaan, käsiin ja jalkoihin ristinmerkki samalla lausuen: "Pyhän Hengen lahjan
sinetti”
Ripittäytymisen tärkein edellytys on sydämen katumus. Pappi voi määrätä ripittäytyjälle kasvattavia
hyvitystöitä esim. rukouksia ja paaston
Pappeuden sakramentti on välttämätön muiden sakramenttien hoidon kannalta. Piispa suorittaa
papiksivihkimisen "kätten päälle panemisella", minkä uskotaan alkaneen apostolien ajasta ja jatkuneen
katkeamattomana sarjana, pappeuden sakramenttina
Avioliitto on sakramentti, koska se on Kristuksen ja kirkon välisen hengellisen liiton kuva. Selibaattia
pidetään kuitenkin korkeampana elämän muotona.
Sairaan voitelu annetaan jokaiselle joka sitä pyytää. Ristinmerkki voidellaan sairaan otsaan, rintaan,
käsiin ja jalkoihin seitsemän kertaa






Kirkon opin mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi
Ortodoksikristityn tulee pyrkiä rakastamaan Jumalaa sekä lähimmäisiään
Ortodoksikristityn tulee kohdella hyvin eläimiä ja kaikkea luontoon kuuluvaa, eikä olla
mielivaltainen
Oikea elämäntapa on yksinkertainen, vaatimaton ja säästeliäs
Ortodoksikristitty tekee ristinmerkin lyhyen rukouksen myötä työhön ryhdyttäessä,
opiskelua aloitettaessa, matkalle lähdettäessä, kirkkoon astuttaessa, hautausmaalla
kuljettaessa ja kirkon tai matkamiehen ristin ohi mentäessä
Paastoamisen ja pyhiinvaellusten tekemisen opetetaan kuuluvan ortodoksiseen
elämäntapaan