Transcript Ihmistieteiden tieteenfilosofiaa

Ihmistieteiden tieteenfilosofiaa
Syksy 2011
Jarmo Pulkkinen
Monismi vs. dualismi
• Metodologinen monismi:
– Ajatus tieteellisen metodin ykseydestä.
– Eksaktit luonnontieteet metodologisena ihanteena.
• Metodologinen dualismi:
– ”Ymmärtävän ihmistieteen” perinne
– Ymmärtäminen vs. selittäminen.
– Ihmisen tutkimisessa otettava huomioon
tutkimuskohteen omat näkemykset & näkökulma.
– Tulkinnan rooli korostuu.
Tieteiden väliset erot
• Tieteessä vallitsee metodologinen moninaisuus
sekä tieteenalojen välillä että niiden sisällä.
• Voidaan tulkita joko osoituksena tieteiden
periaatteellisesta erilaisuudesta (dualismi ja
pluralismi) tai erilaisesta kehitystasosta
(monismi).
• ”Debatti koskee näin ollen oikeastaan sitä,
millaisia tieteiden tulisi olla, eikä sitä, mitä ne nyt
ovat”. (Niiniluoto)
• Nomoteettiset vs. idiografiset tieteet.
• Reduktionismi vs. antireduktionismi:
– Kokonaisuus osiensa summa (materialismi) vs.
enemmän kuin osiensa summa (emergentti
materialismi).
• Luonto vs. kulttuuri:
– Giambattista Vico (1668-1744): Scienza nuova (1725).
– Wilhelm Dilthey (1833-1911): ”Hengentieteillä” oma
tutkimuskohteensa.
– Heinrich Rickert (1863-1936): luonto ”arvovapaa”,
kulttuuri ei ole.
Tiedon intressit
• Jürgen Habermas (s. 1929): Theorie des kommunikativen
Handels (1981).
• Tieteellistä tutkimusta ohjaa aina jokin intressi:
• (1) Tekninen intressi: luonnontieteet.
– Tuottaa teknologian tarvitsemaa informaatiota & turvaa elämän
aineellisen perustan.
• (2) Praktinen intressi: humanistiset tieteet
– Edistää ymmärtämisen & itseymmärryksen mahdollisuuksia &
turvaa viestinnän.
• (3) Emansipatorinen intressi: kriittinen yhteiskuntatiede.
– Edistää vapautumista kahlitsevien voimien vallasta.
• ”Metafyysinen tiedonintressi” (Pietarinen).
– tieteellä myös tehtävänä antaa kuva todellisuudesta ja selittää
ilmiöitä.
Tieteen suhde arvoihin
• Humen giljotiini: tiede kertoo tosiasiat, ei kykene
kertomaan mitä pitäisi tehdä.
• Max Weber (1864-1920): Tieteilijä tieteentekijänä
vs. tieteilijä kansalaisena.
• Soveltava tutkimus voi antaa tuloksena ”teknisiä
normeja”: ”Jos haluamme A, on tehtävä B”.
– Esim. ”Jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen,
on hiilidioksidipäästöjä vähennettävä”.
Hermeneutiikka
• Ymmärtämisen ja tulkinnan teoria.
• Selittäminen (”Miksi x tapahtui?”) vs.
ymmärtäminen (”mikä on x:n merkitys?”).
• Kolme hermeneutiikan muotoa:
– Hermeneutiikka ”oikein ymmärtämisen”
sääntökokoelmana.
– Eksistentiaalihermeneutiikka: hermeneutiikka tutkii
ihmisen kykyä ymmärtää itseään ja maailmaa.
– Kriittinen tai dialektinen hermeneutiikka: korostaa
ihmistieteiden ominaislaatua.
Hermeneutiikka 1800-luvulla
• Friedrich Schleiermacher (1768-1834)
– Idea hermeneutiikasta omana tieteenalana.
– Kieliopillinen vs. psykologinen (”divinaatio”) tulkinta.
– Hermeneuttinen kehä.
• Wilhelm Dilthey (1833 – 1911)
– Hermeneutiikasta metodinen perusta historiaan ja
kulttuuriin keskittyville ”henkitieteille”.
– (1) ”Henkitieteillä” on oma tutkimuskohde, (2) niissä
esiintyy normatiivisia lauseita, (3) niiden elementtien
väliset yhteydet ovat psyykkisessä tietoisuudessa
”alkuperäisesti koettuja”.
– Elämyksen käsite keskeinen.
Filosofinen hermeneutiikka
• Martin Heidegger (1889-1976): Sein und Zeit
(1927).
– Käsilläolevuus vs. esilläolevuus (ei-inhimillinen
olemassaolo).
– Ihmisen ”täälläoloa” (Dasein) luonnehtii
konkreettisessa, arkipäivässä maailmassa
oleminen.
– Ihmisen perusominaisuus on itsensä ja maailman
tulkitseminen ja ymmärtäminen (ei kyse pelkästä
ihmistieteiden metodista).
• Hans-Georg Gadamer (1900-2002): Wahrheit und
Methode (1960).
– Ymmärtäminen luonteenomaista ihmisen olemiselle
maailmassa.
– Korostaa hermeneuttisen kokemuksen merkitystä
vastakohtana metodisesti hankitulle tiedolle.
– Tulkinta on historiallista, tapahtuu tradition antamien
”ennakkokäsitysten” pohjalta ja tietystä
”ymmärryshorisontista” käsin.
– Tulkinta ”horisonttien yhteensulautumista”.
– Tulkinta tapahtuu aina jostain horisontista käsin; ei ole
olemassa pelkästään yhtä oikeaa tulkintaa.
Analyyttinen hermeneutiikka
• Peter Winch (1926-1997): The Idea of Social
Science, and its Relation to Philosophy (1958).
• Sai vahvoja vaikutteita Wittgensteinin
myöhäisfilosofiasta.
• Ihmisen toimintaa voidaan ymmärtää
tarkastelemalla sitä säännön seuraamisena
tietyssä elämänmuodossa. Toiminnan
merkitys paljastuu kuvaamalla elämänmuodon
säännöt ja teon asema suhteessa niihin.
Ludwig Wittgenstein (1889-1951)
• Kielipeli (engl. languagegame). Kieltä käytetään aina
sosiaalisissa tilanteissa, ikään
kuin sosiaalisten pelien
välineenä.
• Sanojen merkitys saadaan
selville kun tarkastellaan
niiden käyttöä eri tilanteissa,
eri kielipelien sääntöjen
yhteydessä.
• Kielelliset ilmaisut saavat
merkityksensä vain osana
sosiaalista, julkista
kieliyhteisöä,
”elämänmuotoa”, joka
määrittää oikean & väärän
kielenkäytön säännöt .
• Winch yleistää säännön noudattamisen idean
kaikkeen toimintaan (myös ei-kielelliseen).
• Säännön noudattaminen vs. tottumus.
• Luonnontieteet etsivät syitä, ihmistieteet
motiiveja.
• Jokainen elämänmuoto (kulttuuri) on oma
itseriittoinen kokonaisuutensa, jonka
käsityksiä ei saa arvioida sen ulkoisilla, muiden
elämänmuotojen tarjoamilla kriteereillä.
Zande-heimon magia
• E. E. Evans-Pritchard (1902-1973),
Witchcraft, Oracles and Magic
Among the Azande (1937).
– ”Myrkkyoraakkeli” noitien löytämiseksi.
– Toiminta loogista maagisiin uskomuksiin
nähden, mutta epätieteellistä, koska
maaginen maailmankuva ei vastaa
todellisuutta.
• Winch, ”Understanding a Primitive
Society” (1964).
– Jokaisella kulttuurilla omat
rationaalisuuden kriteerit; zandeheimon käsityksiä ei voi pitää
irrationaalisina.
Fenomenologinen sosiologia
• Edmund Husserl (1859-1938): fenomenologia.
• Alfred Schütz (1899-1959), Sosiaalisen maailman
merkityksekäs rakentuminen: Johdatus ymmärtävään
sosiologiaan (1932, suom. 2007).
• Keskittyminen arkitodellisuuteen (”arkielämän
fenomenologiaa”), jonka jonka tapahtumat ovat aina
esitulkittuja.
• ”Sopivuusperiaate” (The principle of adequacy):
Tutkimuksen kohteen on kyettävä ymmärtämään
arkikäsitteiden avulla tutkijan käyttämä teoria.
• ”Subjektiivisen tulkinnan periaate”: käytössä olevien
teorioiden tulee sisältää vain tutkimuksen kohteelle
”subjektiivisesti merkityksellisiä” käsitteitä.
• Harold Garfinkelin (1917-2011) etnometodologia.
– Tutkimuskohteena miten ihmiset hahmottavat
sosiaalista järjestystä, korostetaan ihmisten omien
selontekojen merkitystä.
– ”Keskustelunanalyysi”: tutkitaan vuorovaikutusta
sääteleviä sosiokulttuurisia normeja.
• Peter Berger & Thomas Luckmann: Todellisuuden
sosiaalinen rakentuminen (1966, suom. 1994).
– Tutkimuskohteena ”minkä jokainen tietää”
sosiaalisesta maailmasta.
– Sosiaalinen todellisuus on kokonaisuudessaan
tulkittua todellisuutta.
Historiantutkimus
• R. G. Collingwood (1889-1943): The Idea of History
(1946).
– ”Sisältäpäin” ymmärtäminen.
– Historiantutkijan tehtävä on ”uudelleen ajatella” (reenacment) historiallisen toimijan ajatukset omassa
mielessään.
– Aktiivista ja kriittistä rekonstruktiota (ei passiivista
eläytymistä).
• William Dray (s. 1921): Law and explanation in history
(1957).
– Rationaalisuusselitys: ”Kun olet C:n kaltaisessa tilanteessa,
tulee tehdä x”.
– Esim. Ludvig XIV, Jaakko II ja Vilhelm Oranialaisen
maihinnousu Englantiin vuonna 1688.
Tulkitseva antropologia
• Clifford Geertz (1926-2006).
• Kokemusläheiset vs. –etäiset käsitteet.
• ”Tiheä kuvaus” : perustuu haastatteluihin,
tavoitteena ymmärtää mitä informantit
ajattelevat olevansa ja tekevänsä.
• Tiheän kuvauksen kohteena on kulttuuri
merkitysrakenteena, ja siinä selvitetään ihmisten
monisyisiä toimintoja, tapoja ja sanontoja.
• Symbolista tulkintaa ja siten viime kädessä
”fiktiota”.