Transcript Ei dian otsikkoa - Lapin yliopisto

Oikeuslingvistiikan perusteet:
Oikeuden tulkinta
Susanna Lindroos-Hovinheimo
VTM, OTT, VT
2013
Kurssi
 Oikeuslingvistiikan pakolliset luennot (12 tuntia): ma 15.4.
klo 13-17, ti 16.4. klo 12-16, ke 17.4. klo 8-12.
 Luentokuulustelu 22.4. ja uusintakuulustelu 3.5.
 Lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu kirjatentti
a) Mattila: Vertaileva oikeuslingvistiikka soveltuvin osin tai
b) Mattila, Piehl, Pajula: Oikeuskieli ja säädöstieto
2
Luentorunko
1)
2)
3)
4)
5)
Johdanto
Hankala kieli: Wittgenstein, merkitysteoria, pragmatiikka
Tulkintakysymyksen asettaminen
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka, Eco, Dworkin
Valmistautuminen kuulusteluun
3
Kurssin oppimistavoitteet
opetellaan lukemaan
opetellaan ajattelemaan
opetellaan ilmaisemaan
saadaan tietoa
4
Tieteen tehtävä (Fichte)
”The scholar is especially destined for society. More than
any other class, his class, insofar as he is a scholar,
properly exists only through and for society. Accordingly, it
is his particular duty to cultivate to the highest degree
within himself the social talents of receptivity
(vastaanottavaisuus, avoimuus, herkkyys) and the art of
communication.”
”By constantly learning something new he should preserve
his receptivity and try to guard against that total lack of
openness to foreign opinions and ways of thinking which
one often encounters, occasionally even among excellent
and independent thinkers.”
5
Tieteen tehtävä (Fichte)
”For no one is so well instructed that he could not always
learn something new and occasionally something very
essential, and seldom is anyone so ignorant that he could
not tell even the most knowledgeable man something
new. The scholar always needs skills of communication,
since he does not possess his knowledge for himself, but
rather for society.”
Some Lectures concerning the Scholar’s Vocation, Fichte:
Early Philosophical Writings, s. 173-174.
6
Oikeuskielen erityispiirteitä
Millä tavoin oikeuden kieli eroaa yleiskielestä?
7
Oikeuskielen erityispiirteitä
 Oikeuskieli on eriytynyt
 Juridinen kieli on vallan kieltä!
 Tehtävät: oikeuden arvovallan tukeminen, vakaiden olojen
ylläpitäminen
 Ketkä kuuluvat kohderyhmään?
 Ammattikunnan ryhmähengen ylläpitäminen juristislangin
avulla
8
Oikeuskielen erityispiirteitä
 Vaikeatajuisuuden syitä:
monimutkaisuus, vieras sanasto, abstrakti ilmaisu,
täsmällisyys, ristiviittaukset, kaavamaisuus (mm.
vakiintuneet fraasit asiakirjoissa), lyhennepitoisuus, verbien
vähäisyys, vanhahtavuus…
9
Oikeuslähteet
 Oikeuslähteitä voidaan luokitella eri tavoin (kts. esim. Ari
Hirvonen: Oikeuden ja lainkäytön teoria, s. 151-).
Perinteinen jako on seuraava:
1) Vahvasti velvoittavat (sivuuttamisesta seuraa
virkavirhesanktio): laki ja maantapa
2) Heikosti velvoittavat (sivuuttaminen perusteltava): lain
esityöt, TI-ratkaisut
3) Sallitut: oikeustiede, arvot ja arvostelmat, reaaliset
argumentit, oikeusperiaatteet, oikeusvertailu
10
Johdanto kielifilosofiaan: hankala kieli
 Oikeusnormit on ilmaistu kielellisessä muodossa (sekä
civil law että common law -traditiossa) > kielellä on
merkittävä rooli tulkinnassa.
 Miten ymmärrämme kielellisiä merkityksiä?
 Miten merkityksiä voidaan määritellä?
 Lähtökohta on, ettemme koskaan pääse eroon
tulkinnasta. Kieli ei itse määrittele merkityksiään. Jokainen
teksti on luettavissa monin eri tavoin.
11
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Ludwig Wittgenstein1889-1951
12
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Erityisesti myöhäisfilosofia (Filosofisia tutkimuksia ym.) on
tuonut vallankumouksen tapaamme ymmärtää kielen
luonne ja kielellinen merkitys.
 Wittgensteinia tulkitaan monin eri tavoin. Hänen
ajattelunsa on vaikuttanut moniin erilaisiin filosofian
aloihin ja koulukuntiin (sekä analyyttiseen että
mannermaiseen).
 Hankala ilmaisutyyli selittää osin moninaisia
tulkintatapoja.
13
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Kielen praktinen luonne. Filosofisia tutkimuksia koostuu
esimerkeistä.
 Wittgenstein luopuu aiemmasta teoriastaan (Tractatus),
jossa kieli nähdään maailman kuvana (> merkitys on
viittaussuhde, nimeämistä. Sanan merkitys on se objekti
johon sana viittaa).
 Myöhempi Wittgenstein: on väärin ajatella että
nimeäminen kuvaa kaikkia tapojamme käyttää kieltä.
Kaikki sanat eivät viittaa mihinkään mutta niillä on silti
merkitys (”au!”).
14
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Kielipeli: kieli voidaan nähdä peleinä.
 Kielen toiminnallinen ja sosiaalinen luonne: kielellä
tehdään asioita.
 Kieli sisältää usein sääntöjä ja aina pelaajia.
 On oikeita ja vääriä tapoja käyttää kieltä. Tunnistamme ne
kun osaamme kieltä. (Eräs tulkintatraditio: kieliyhteisö
ylläpitää oikeita ja vääriä merkityksiä)
15
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Kielessä on perheyhtäläisyyksiä.
“Here we come up against the great question that lies
behind all these considerations. – For someone might object
against me: ‘You take the easy way out! You talk of all sorts
of language-games, but have nowhere said what the
essence of a language-game, and hence of language, is
[…]’ And this is true. – Instead of producing something
common to all that we call language, I am saying that these
phenomena have no one thing in common which makes us
use the same word for all, – but that they are related to one
another in many different ways.” (Philosophical
Investigations)
16
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Suurimmasta osasta sanoja voidaan sanoa, että niiden
merkitys on niiden käyttö siinä kielipelissä joka on niiden
koti.
 Sanan merkitys selviää tarkastelemalla miten sanaa
käytetään.
 Lopullisesti merkitys ankkuroituu elämänmuotoon. Jos
leijona osaisi puhua emme ymmärtäisi sitä.
 John Searle Wittgensteinista:
http://www.youtube.com/watch?v=qrmPq8pzG9Q
http://www.youtube.com/watch?v=kl-iLxleHaw
17
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Elämänmuoto:
- “It is what human beings say that is true and false; and
they agree in the language they use. That is not
agreement in opinions but in form of life.” (Philosophical
Investigations, § 241)
- “What has to be accepted, the given, is – so one could
say – forms of life. Does it make sense to say that people
generally agree in their judgments of colour? What would
it be like for them not to? – One man would say a flower
was red which another called blue, and so on. – But what
right should we have to call these people’s words ‘red’
and ‘blue’ our ‘colour-words’?” (Philosophical
Investigations, s. 226)
18
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Mitä tämä tarkoittaa oikeuden kannalta?
19
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Mitä tämä tarkoittaa oikeuden kannalta?
- Merkitys riippuu kielipelistä > kontekstilla on tärkeä rooli
merkityksen määrittelyssä.
- Sanoilla ei ole absoluuttisia merkityksiä. Sanalla ei ole
olemusta, joka olisi sen merkitys.
- Kun sana irrotetaan konkreettisesta käyttötilanteesta
emme enää osaa sanoa mitä sana tarkoittaa. Merkitys ei
ole sädekehä jota sanaa raahaa mukanaan!
- Sanakirja voi määritellä vain esimerkkejä siitä, mitä sana
voi tarkoittaa. Se ei koskaan voi määrätä mitä tuo sana
tarkoittaa juuri tuossa tekstissä.
20
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
- Voidaanko kieltä käyttää oikein ja väärin?
 vertaa Hart: core and penumbra
- Kieli ei määrittele itse itseään > tulkintaa tarvitaan.
- Ratkaiseeko konteksti oikeudellisen tekstin merkityksen?
21
Moderni kielifilosofia: Wittgensteinin kielipelit
 Kukaan yksittäinen ihminen ei voi päättää mikä sanan
merkitys on (vertaa yksityiskieli-esimerkki).
 Mitä tapahtuu oikeuden ennakoitavuudelle?
 Tulkintateorian keskeinen ongelma
 On siirryttävä puhtaan kielifilosofian ulkopuolelle, jotta
voimme ratkaista oikeuden tulkintaa liittyviä ongelmia.
Tulkinnassa on kyse muusta(kin) kuin semantiikasta.
22
Hankala kieli
 Hannu Tolonen: miten käsityksemme kielestä muuttui
1900-luvulla ja vaikutti tapaamme ajatella oikeutta
1) Kieli viittaa todellisuuteen. Keskiössä erityisesti tieteen
kieli. Kieli suhde oikeudelliseen todellisuuteen on
tiedollinen suhde, jonka ydin on referenssisuhde.
2) Kieli toimii todellisuudessa. Kielen ja oikeuden välillä on
toiminnallinen yhteys.
3) Kieli suorittaa. J.L. Austin: performatiivit (kieliteot).
Kielellä sekä esitetään että luodaan asioita.
(Oikeuden kielet ja kielen teoriat, Oikeuden kaleidoskooppi
s. 213-214)
23
Oikeuskielen pragmatiikka
 Oikeudelliset tekstit ovat yleensä normatiivisia >
tulkintateorian on otettava tämä huomioon.
 Oikeudessa kieli on strateginen väline. Sen toiminnallinen
puoli korostuu: kielellä tehdään asioita ja luodaan
oikeudellisia instituutioita ja asiantiloja.
 Pragmatiikassa voidaan erotella
a) mitä sanotaan
b) mitä väitetään
c) mikä tämän väitteen seuraamus on tässä kontekstissa
24
Oikeuskielen pragmatiikka
 Tavanomaisessa kommunikaatiossa voidaan usein
tarkoittaa jotain muuta kuin mitä sanotaan (esim.
metaforat).
 Tällaisen kielen tahallinen käyttö on harvinaista
oikeudessa (esim. lakiteksteissä).
 Oikeudellinen kommunikaatio on vähemmän
yhteistoimintaa ja enemmän strategista toimintaa.
 Intention kyseenalaistaminen. Kuka puhuu oikeudessa? >
voidaanko lainsäätäjän tarkoitusta käyttää tulkintaargumenttina?
25
Mitä oikeuden tulkinta on?
 Kuka?
 Miten?
 Mitä?
 Missä?
 Miksi?
26
Miksi tulkinta?
 Tulkinta on oikeusteorian klassisia kysymyksiä. Miten
oikeuslähteitä tulkitaan/tulee tulkita?
 Huom: deskriptiivisen ja normatiivisen sekoittuminen
 1950-luvun jälkeen tulkinta nousee oikeustieteellisen
1)
2)
3)
4)
tarkastelun keskiöön. Miksi?
Kielellinen käänne filosofiassa ja humanistisissa tieteissä
Kieli nousee merkittävään rooliin myös oikeustieteessä
Oikeuspositivismin kyseenalaistaminen
CLS:n sekä valta- ja vastuudiskurssien kehittyminen
27
Miksi tulkinta?
 Suomalainen tulkintateoria syntyy 1900-luvun
loppupuolella.
- Kaarle Makkonen, Aulis Aarnio ym.
- Kielifilosofian ja erityisesti hermeneutiikan vaikutus
28
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Mitä tulkinta on ja mitä sen tulee olla?
 Miten normi johdetaan oikeuslähteestä?
 Miten oikeudelliset ratkaisut voidaan justifioida?
 Oletus: oikeuden tulkinnalla yhteys
oikeudenmukaisuuteen
 “the enterprise of explicating and expounding criteria and
forms of good legal reasoning has to be in the context of
fundamental values that we impute to legal order” (Neil
MacCormick 2005)
29
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Makkonen (1965): kolme eri tilannetta
1. Isomorfia
- Kuva > deduktio tai arvosidonnainen valinta
- Tulkintaa ei tarvita
- Ongelma 1: miten normilause löydetään?
- Ongelma 2: miten valitaan ja tulkitaan relevantit faktat?
30
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Deduktio/subsumptio
- Oikeudellinen ratkaisu johdetaan loogisesti: norm + fakta
> johtopäätös
- Ratkaisu seuraa loogisesti normista
Normi: on kiellettyä ajaa autolla alkoholin vaikutuksen
alaisena. Jos joku rikkoo tätä kieltoa, tulee hänen
rangaistuksensa olla sakkoa tai vankeutta.
Fakta: Kalle ajoi humalassa pikkujouluista kotiin.
Johtopäätös: Kallelle tulee määrätä sakkoa tai vankeutta.
31
Johdanto tulkinnan ongelmiin
2. Tulkintatilanne
- Antaa normilauseiden ilmauksille merkitys
- Hyväksytyt tulkintatavat kuten lainsäätäjän tarkoitus ym.
- Valinta tapahtuu pohjimmiltaan tuomarin
yhteiskunnallisten preferenssien mukaan
32
Johdanto tulkinnan ongelmiin
3. Säätelemätön tilanne
- Normia ei löydy > aukko
- Rajanveto tulkintatilanteeseen häilyvä
- Ratkaisijan tulee käyttää analogia- tai vastakohtapäättelyä
 Isomorfiatilanne on ensisijainen, eräänlainen prototyyppi.
Onko se realistinen?
33
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Rutiinitapaus
- Esim. Makkosen kuvaama isomorfia
- Tarvitaanko tulkintaa tai tulkintateoriaa?
- Ajatukseen kuvasta ja sen vastaavuudesta todellisuuteen
liittyy monia ongelmia > kritiikki:
a) Onko rutiinitapauksia olemassa?
b) Miten ne tunnistetaan?
 Vaikea tapaus (hard case)
- Hartin klassinen puistoesimerkki
- Tulkintaa tarvitaan selkeästi
34
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Aukkotilanne
- Ovatko aukot yleisiä tämän päivän oikeudessa?
- Miten tuomarin tulee toimia?
- Onko sillä merkitystä millä oikeuden alalla aukko
havaitaan?
35
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Otto Brusiin: Tuomarin harkinta normin puuttuessa (1938)
- ”Tuomarin aukkoharkinnan perusohjeena on mielivallan
-
-
-
välttäminen.”
oikeus on toisaalta välttämättä aukollinen, toisaalta
aukoton.
Oikeudelliseen harkintaan liittyy sekä luovuus että
sidottuisuus (esim. oikeusvarmuus päämääränä).
Tuomari ei löydä valmista normia tai sen olennaisia
rakennuspalikoita. Tuomari ei myöskään luo normia kuten
taiteilija.
Tuomari ”formuloi” tai ”muotoilee” luovasti.
Tuomari on sidottu oikeuteen systeeminä sekä reaaliseen
yhteiskuntatuntemukseen.
36
Johdanto tulkinnan ongelmiin
 Otto Brusiin: Tuomarin harkinta normin puuttuessa (1938)
”…hyvältä tuomarilta vaaditaan, että hän on avarakatseinen
aktiivinen persoonallisuus, joka historiallisesta näkökulmasta
käsin syvällisesti ymmärtää nykyisen yhteiskunnan
realiteetit, ja tälle perustalle rakentaa kestävän
tulevaisuuden” (s. 70)
37
Aarnio: tulkinta kolmessa merkityksessä
1) Tulkinta sen laajimmassa merkityksessä: ilmiöiden
ymmärtäminen ”niiden omalla kielellään”. Esim. TV:n
katsominen ilman ääntä. Ei sisällä käännöstä, jossa
tapahtumat saavat kielellisen muotoilun. Ei selitystä.
2) Tulkinta laajassa merkityksessä: antaa merkitys
kielellisille ilmauksille.
3) Tulkinta suppeassa merkityksessä: yhden merkityksen
valinta monen mahdollisen joukosta > oikeuden tulkinta.
38
Voiko tulkinta olla oikea tai väärä?
 Millä kriteereillä tulkintaratkaisuja voidaan arvioida?
Tulkintateorian vaikein kysymys!
 Dworkin: kun ratkaisu tehdään, niin päätöksentekijä
lähtee siitä että se on ainoa oikea. Jälkeenpäin se
voidaan kyseenalaistaa.
39
Tulkinta-argumentit
a) Semanttiset argumentit: sanamuoto, kirjaimellinen tulkinta
b) Historialliset argumentit: esim. Lainsäätäjän alkuperäiset
tarkoitukset
c) Oikeussystemaattiset argumentit: koherenssi, vertailu
muihin oikeudellisiin teksteihin
40
Tulkinta-argumentit
d) Vakiintuneet tulkinnat: soveltajan aikaisemmat valinnat,
erityisesti prejudikaatit
e) Teleologiset argumentit: tulkintaratkaisun tulevat
(yhteiskunnalliset) vaikutukset
41
Tulkinta-argumenttien arviointia
Kuvittele olevasi tuomari ja pohdi seuraavia kysymyksiä:
 Ovatko kaikki yllämainitut argumentit (tulkintastandardit)
yhtä hyviä (tai huonoja)?
 Onko joku niistä turha tai aikansa elänyt?
 Laittaisitko argumentit tärkeysjärjestykseen? Millaiseen?
 Onko eri oikeudenaloilla tarpeen käyttää erilaisia
tulkintatapoja? Miksi?
 Pätevätkö samat tulkintastandardit kotimaiseen ja
kansainväliseen tai EU-oikeuteen?
42
Peczenick: loikka
 Oikeudellinen tulkintateoria ohjaa tuomarin
ratkaisutoimintaa mutta:
 Itse ratkaisu sisältää ei-deduktiivisen johtopäätöksen,
-
loikan
maailmasta faktoihin
oikeuslähteestä normiin
näistä tulkintalauseeseen
vallitsevan ideologian rajoissa.
43
Aarnio: auditorio
 Perelman: rationaalisuus ja hyväksyttävyys
 Aarnio: tulkinnan rationaalinen hyväksyttävyys
 Liittyy kansalaisten oikeusturvaodotuksiin:
- ennakoitavuus
- mielivaltaisen ratkaisutoiminnan vastustaminen
- ratkaisun sisällöllinen hyväksyttävyys (kohtuullisuus yms.)
44
Aarnio: auditorio
 Yhteisön hyväksyntä tulkintaratkaisun oikeellisuuden
kriteerinä.
 Tulkinta esitetään aina jollekin (auditorio).
 Rationaalinen argumentaatio esitetään
universaaliauditoriolle (vertaa suostuttelu, taivuttelu) >
objektiivisuuden kriteeri.
 Objektiivisuutta vai intersubjektiivisuutta?
 Oikeudellinen yhteisö keskiössä (ideaali partiaalinen
auditorio)
 Tulkinnan tulee olla hyväksyttävä.
 Auditorio on teoreettinen (ja hypoteettinen) konstruktio.
45
Aarnio: auditorio
 Onnistuneen ratkaisun kriteerit:
- Onko kaikkia rationaalisuuden kriteereitä noudatettu
(diskurssietiikka)?
- Onko kaikkia mahdollisia lähteitä käytetty?
- Onko mahdollisimman suureen hyväksyttävyyteen pyritty?
- Onko oikeudellisia tulkintastandardeja käytetty tradition
edellyttämällä tavalla?
46
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka
 Hans-Georg Gadamer (1900-2002)
47
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka
 Teoria ymmärtämisestä ja sen ehdoista, erityisesti teos
Wahrheit und Methode.
 Ymmärtämisellä on aina ennakkoehdot.
 Traditio> ennakko-oletuksia merkityksestä.
48
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka
 Hermeneuttinen kehä:
 Kehä ei ole negatiivinen asia!
 Dialogi tekstin kanssa. Lukijan tulee haluta ymmärtää mitä
teksti yrittää sanoa.
49
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka
 Kaikessa ymmärtämisessä: osien ja kokonaisuuden kehä
 Esim. sana voidaan ymmärtää vain osana lausetta, lause
osana tekstiä, teksti osana kontekstia jne. (ja toisinpäin!)
 Osat konstituoivat kokonaisuutta ja kokonaisuus
määrittelee osien merkitystä.
 Hermeneuttinen ymmärtäminen on holistista.
 Kielellä on ensisijainen asema.
50
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka
 Ero subjektiivisen ja objektiivisen välillä muuttuu
kyseenalaiseksi.
 Traditiot ja ennakko-oletukset eivät ole subjektiivisia, vaan
intersubjektiivisia (vertaa kantilainen epistemologia).
 Tulkitsija on aina ajassa ja paikassa ja osallistuu johonkin
traditioon. Hän ei voi siirtyä näiden ulkopuolelle
tulkitessaan > tulkinnan viitekehys ja rajat.
51
Tulkinta toimintana: hermeneutiikka
 Tulkinta ei ole vapaata tai mielivaltaista.
 Tulkitsijan tulee olla avoin tekstin ainutlaatuiselle
merkitykselle.
 Tulkitsijan tulee reflektoida omia ennakko-oletuksiaan.
 Hermeneutiikka ei voi olla metodi. Gadamerin mukaan se
estäisi sitä avoimuutta, joka on tulkinnassa (ja
ymmärtämisessä) välttämätöntä.
52
Hermeneutiikka ja oikeus
 Tekstien ja faktojen kietoutuminen yhteen
 Tulkinnan vapaus: miten tuomarin harkintavaltaa voidaan
rajoittaa?
 Miten voimme arvioida ratkaisujen laillisuutta?
 Mikä on tulkinnan ja väärintulkinnan ero?
 Miten tulkintatoiminta voi tulla toimeen ilman metodia?
53
Hermeneutiikka ja oikeus
 Hannu Tolonen:
- Konkreettinen elämismaailma
- Fokus tekstin vastaanottajassa
- Yleisten normien ja konkreettisten tulkintatilanteinen
kehämäinen suhde
- Käytäntö luo normeja ja normit luovat käytäntöä
54
Tulkinta toimintana: Eco
 Tekstillä on oikeuksia. Ne voivat olla vastakkain tulkitsijan
oikeuksien kanssa. Tekstin oikeuksien kunnioittaminen >
hyvää tulkintaa.
 Tekstin tulee olla keskiössä.
 Eco erottelee
1) Kirjoittajan intention
2) Tekstin intention
3) Tulkitsijan intention.
55
Tulkinta toimintana: Eco
 Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa, mutta kaikki
tulkinnat eivät ole yhtä hyviä.
 Itse teksti asettaa tulkinnan (normatiiviset) rajat.
 Tekstin intentio löytyy pintaa syvemmältä.
 Tekstin tarkoitus on luoda itselleen esimerkillinen lukija
(model reader).
 Oikeassa tulkinnassa lukija tunnistaa oikean semioottisen
strategian (teksti antaa vihjeitä, esim. ”Olipa kerran”).
 Tulkinta ei ole yhtä kuin käyttö.
 Hyvä tulkinta on sellainen, jonka yhteisön konsensus
hyväksyisi.
 Onko oikeuden tulkinta tekstin käyttämistä vai tulkintaa?
56
Tulkinta toimintana: Eco
 Tulkinta voi olla kuin muuli (!)
“In spite of the obvious differences in degrees of certainty
and uncertainty, every picture of the world (be it a scientific
law or a novel) is a book in its own right, open to further
interpretation. But certain interpretations can be recognized
as unsuccessful because they are like a mule, that is, they
are unable to produce new interpretations or cannot be
confronted with the traditions of the previous interpretations.”
(Eco 1992, s. 150.)
57
Harjoitus
 Vastaa seuraavaan tenttikysymykseen
Vertaile Aulis Aarnion auditorioteoriaa hermeneuttiseen
näkemykseen oikeudesta (10p).
58
Tulkinta toimintana: Dworkin
 Oikeus ja moraali monimutkaisella tavalla yhteydessä
toisiinsa.
 Erityisesti hankalissa tulkintatapauksissa moraaliset
näkemykset vaikuttavat tulkintaratkaisuun.
 http://www.youtube.com/watch?v=D8D5aIOHRNI
59
Tulkinta toimintana: Dworkin
 Policies & principles (policy = tavoite).
- lainsäätäjä
- politiikka
- tuomarit
- oikeus
60
Tulkinta toimintana: Dworkin
1) Säännöt:
- joko-tai -soveltaminen
- lopullinen, yksiselitteinen
2) Periaatteet:
- punninta
- paino, arvo, merkitys
- soveltamisehto: konkreettisen sovellutustilanteen
olosuhteet
- Periaatteet kontrolloivat ja rajaavat sääntöjen
soveltamista.
 Oikeudelliset periaatteet eivät ole yhtä kuin moraaliset
periaatteet. Oikeus on institutionaalista moraalia.
61
Tulkinta toimintana: Dworkin
 Oikeuden tulkinnan integriteetti. Oikeudellista tulkintaa
voidaan verrata esim. kirjallisuuden tulkintaan, mutta se
on silti omanlaista.
 Oikeus oletetaan tulkinnassa koherentiksi systeemiksi
(periaatteiden avulla) > valtio puhuu yhdellä suulla.
 Oikeuden koherenssia ylläpitävä ja sen perimmäisiä
periaatteita kunnioittava tulkinta on hyvä.
62
Tulkinta toimintana: Dworkin
 “Law as integrity asks judges to assume, so far as this is
possible, that the law is structured by a coherent set of
principles about justice and fairness and procedural due
process, and it asks them to enforce these in the fresh
cases that come before them, so that each person’s
situation is fair and just according to the same standards.”
(Law’s Empire 1986, s. 243.)
63
Tulkinta toimintana: Dworkin
 Ketjuromaani-vertaus > tuomari on sekä vapaa että
sidottu. Hänen tulee tehdä tarinasta mahdollisimman
hyvä.
 Tuomarit eivät luo oikeutta, sillä kaikki materiaali jota he
käyttävät on jo oikeudessa (oikeuspositivismi).
 Herkules: kaikkivoipa ja kaikkitietävä tuomari
 on parempia ja huonompia oikeudellisia ratkaisuja
 vallitsevasta oikeudesta voidaan löytää ratkaisuja jopa
jokaiseen hankalaan tapaukseen
64
Yhteenveto Dworkinin teoriasta
 Miten vastata seuraavaan esseekysymykseen
Kuvaile Dworkinin käsitystä oikeuden tulkinnasta (10p)?
65
Miten vastataan teoreettiseen
kuulustelukysymykseen?
1) Lue kysymys huolella > mitä kysytään?
2) Mieti mikä on tärkeintä (vastaustila on yleensä rajattu)
3) Suunnittele vastaukselle johdonmukainen rakenne
4) Kirjoita
5) Oikolue: ymmärrätkö itse mitä sanot? Oletko perustellut
väitteesi? Ovatko esimerkkisi valaisevia?
66
Miten hyvä esseevastaus
 Helpoin (ja suositeltavin) rakenne: johdanto
(tehtävänasettelu), asian tarkastelu, johtopäätökset.
 Kirjoita mahdollisimman paljon auki!

a)
b)
c)
d)
e)
Asian tarkastelu –osuus sisältää itse argumentin, esim.
Siltala sanoo X
Siltala perustelee X:n väittämällä Y
X voitaisiin myös perustella Å:lla
X:ää voidaan kritisoida A:lla ja B:llä
Siten: Ö
67
Teorioiden analyysi
 Minkä kysymyksen teoreetikko haluaa ratkaista?
 Onko teoria ymmärrettävä?
 Onko se realistinen?
 Vastaako se sinun kuvaasi oikeudesta?
 Toimiiko teoria sillä oikeudenalalla jonka tunnet
parhaiten?
 Minkälaisten oletusten varaan teoria on rakennettu?
 Mihin traditioon teoria kuuluu?
68
Teorioiden analyysi
 Kuka on tulkitsija tässä teoriassa?
 Minkälaisia ideologisia oletuksia teoria sisältää?
 Miten teoriassa nähdään oikeuden rooli yhteiskunnassa?
 Millainen on tuomarin rooli tässä teoriassa?
 Ottaako teoria kantaa esimerkiksi demokratiaan tai vallan
kolmijakoon?
 Minkälaisia esimerkkejä teoreetikko käyttää? Mitä
vastaesimerkkejä keksit hänen väitteilleen?
69
Teorioiden analyysi
 Miltä teoria näyttää jos tarkastelet sitä suhteessa johonkin
tiettyyn oikeustapaukseen?
 Onko teoria hyödyllinen käytännön juristin työssä?
 Onko teoria deskriptiivinen vai normatiivinen?
 Mitä kysymyksiä teoriassa jätetään auki?
 Mikä on teorian heikkous?
 Mitä kritiikkiä tätä teoriaa kohtaan on esitetty? Onko
kritiikki perusteltua?
70