Transcript Tieteellinen selittäminen

Tieteellinen selittäminen
• Selitys: (1) tekee ymmärrettäväksi tutkimuskohteen; (2)
toimii pohjana tutkimuskohteeseen liittyville ennustuksille.
• Kaksi pääperinnettä (Von Wright):
• (1) Kausaaliset ja mekaaniset selitykset (Galilein perinne).
– Tieteellisen metodin ykseys (metodologinen monismi).
– Eksaktit luonnnontieteet metodologinen ideaali.
– Tieteellinen selittäminen olennaisesti kausaalista.
• (2) Teleologiset ja finaaliset selitykset (Aristoteleen
perinne).
– Metodologinen dualismi.
– Franz Brentano (1838-1917): psykologisia ilmiöitä luonnehtii
intentionaalisuus.
– Teleologisuus: teko selitetään tekijän päämäärien avulla.
Wilhelm Windelband (1848-1915)
• Positivismin vastustaja.
• Nomoteettiset tieteet (”lakitieteet”):
– Luonnontieteet (tutkittavat ilmiöt toistuvia &
kokeellisesti tutkittavissa).
– Etsitään yleisiä lakeja.
• Idiografiset tieteet:
– ”Tapahtumatieteet” (kuvaillaan ainutkertaisia
tapahtumia, esim. historia).
– Ymmärretään ”mikä kerran oli”.
Deduktiivis-nomologinen selitysmalli
• Carl Hempel (1905-1997).
• Nomologinen = pohjautuu yleisiin
lainalaisuuksiin.
• ”Peittävän lain” (covering law) malli. Vastataan
kysymykseen ”miksi jokin ilmiö E tapahtui”.
– C1, C2, C3, ..., Ck (alkuehdot)
– L1, L2, L3, ..., Lk (yleisiä lakeja)
– E (selitystulos)
• Hempelin mukaan malli soveltui myös
ihmistieteisiin.
• The Function of General Laws in History” (1942).
• ”Historical explanation, too, aims at showing that the
event in question was not ‘a matter of chance’, but was
to be expected in view of certain antecedent or
simultaneous conditions. The expectation referred to is
not prophecy or divination, but rational scientific
anticipation which rests on the assumption of general
laws.” (Hempel 1942, 39).
• Joskus julkilausuttuja (”byrokratialaki”), useimmiten
hiljaisia taustaoletuksia (yleistykset ihmisluonnosta),
käytösssä myös selitysluonnokset.
Induktiivis-probabilistinen selitys
• Selitystulos vain todennäköinen seuraus
premisseistä.
– Useimmat Eiran asukkaat ovat porvareita.
– Korhonen asuu Eirassa.
– On melko varmaa että Korhonen on porvari.
Hempelin kritiikkiä
• Hempelin esittämät esimerkit yhteiskunnallisista,
sosiologisista tai psykologisista lainalaisuuksista ovat joko
analyyttisiä itsestäänselvyyksiä, tilastollisia lakeja tai eivät
yksinkertaisesti pidä paikkaansa (Alan Donagan).
• ”If the covering law thesis be true, then no historian has yet
succeeded in providing a genuine historical explanation”.
(Donagan)
• ”Historiallisia lakeja” olisi täsmennettävä niin paljon, että
ne kelpaisivat enää yhteen tapaukseen (William Dray).
• Todennäköisyyksiin nojautuvat ”selitykset” sekoittavat
keskenään järkeenkäyvät odotukset (reasonable
expectations) ja aidot selitykset.
• Tieteen esittämät tilastolliset lainalaisuudet eivät sovellu
yksittäistapahtumien selittämiseen.
Teleologinen selitys
• Aristoteleen filosofialle tyypillistä.
• Funktionaalinen selitys: itsesäätely ja funktiot
(elävä luonto ja biologia).
• Intentionaalinen selitys: päämäärään pyrkivä
toiminta (ihminen ja ihmistieteet).
• Kausaaliset selitykset biologiassa: esim. syöpä ja
vanhuus (ei biologista funktiota); yhteistoiminta
(eläinlajin kannan vaihtelut).
• Kausaaliset selitykset ihmistieteissä: esim. halujen
synty tai irrationaaliset halut, yksittäisten tekojen
yhteisvaikutus.
Funktionaalinen selitys
• Ilmiö, olio, toiminto tai ominaisuus selitetään
viittaamalla sen (hyödylliseen) tehtävään ja
tarkoitukseen jossakin järjestelmässä.
• Yksittäisen organismin tasolla (itsesäätely): Miksi
Pekka hikoilee? Jotta Pekan ruumiinlämpö laskisi.
• Lajin tasolla (luonnonvalinta): Ominaisuus X:lla on
paremmat seuraukset yksittäisen organismin
lisääntymismahdollisuuksille kuin muilla saman
tyyppisillä ominaisuuksilla.
Funktionaalinen selitys ihmistieteissä
• Esim. ”lahjan” funktio sosiaalisessa kanssakäymisessä
(vahvistaa heimojen välisiä suhteita, vähentää
konfliktien mahdollisuutta ym.)
• Sosiobiologia (Edward O. Wilson, Sociobiology: The
New Synthesis, 1975).
• Evoluutiopsykologia: ihmisellä on suuri joukko
psykologisia taipumuksia ja valmiuksia, jotka
valikoituneet evoluution kuluessa.
• Meemiteoria (Richard Dawkins, The Selfish Gene,
1973).
• Robert Merton: konfliktit ja byrokratia.
Intentionaalinen selitys
• Franz Brentano (1838-1917): intentionaalisuus
(suuntautuneisuus) erottaa psyykkiset ilmiöt
fyysisistä ilmiöistä.
• Intentionaalisia selityksiä voidaan antaa vain
tarkoituksellisista ”teoista”.
• Ihmisen käyttäytymistä voidaan selittää myös
kausaalisesti (lihaskrampit ym.), funktionaalisesti
(silmien siristäminen), kausaalisesti taipumuksiin
tai luonteenpiirteisiin viitaten (kohteliaisuus,
saituus ym.), tai vedoten tiedostamattomiin
motiiveihin (mustasukkaisuus ym.).
Praktinen syllogismi
• G. H. von Wright (1916-2003):
Explanation and
Understanding (1971).
• Praktinen syllogismi tarjoaa
ihmistieteille oman
selitysmallin, joka on
vaihtoehto peittävän lain
mallille.
• ”A intends to bring about p.
• A considers that he cannot
bring about p unless he does
a.
• Therefore A sets himself to do
a.” (von Wright 1971, 96)
Ensimmäinen maailmansota
• Oliko Itävallan kruununprinssin Franz Ferdinandin salamurha
Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 (kausaalinen) syy sodan
syttymiselle (”kipinä, joka sytytti ruutitynnyrin”).
• Von Wrightin mukaan näitä kahta tapahtumaa yhdistää ketju
eri osapuolien (Itävalta, Venäjä, Serbia) tekemiä praktisia
päätelmiä.
• Kyseessä on praktisille päätelmille perustuva kvasikausaalinen
selitys.
”Anarkisti-esimerkki”
• ”He stands in front of the beast, aiming at him with his loaded revolver. But
nothing happens. Must we say that he is ”paralyzed”? He is subjected to
medical examination and nothing is found which would indicate that he was
physically prevented from carrying his intention to effect. Must we say that
he gave up his intention or that he revised the requirements of the
situation? He refuses to admit either alternative. Must we say that he is
lying? These questions aim at constructing a case in which to say that he
was prevented, or forgot about the time, or gave up his intention, or
reassessed the requirements of the situation would have no other
foundation than the mere fact that he did not set himself to action in
accordance with the premises. This is an extreme case, to be sure. But I do
not see that it could not occur.” (von Wright 1971, 116-117).
• Ongelmana premissien ja johtopäätösten välinen suhde. Yhtäältä von Wright
toteaa niiden välillä olevan ”käsitteellisen ja loogisen yhteyden”, mutta
toisaalta jossain tilanteissa premisseistä ei seuraa loogisella
välttämättömyydellä tiettyä käyttäytymistä.
• Praktisen päätelmän välttämättömyys on ”ex post actu”?