Transcript John Locke

Uuden ajan filosofian historia:
Empirismi
Syksy 2014
Oulun yliopisto
Jarmo Pulkkinen
Brittiläinen empirismi
• Ulkomaailmaa koskevan tiedon lähde on
aistikokemus. Perinteisen brittiläisen empirismin
mukaan meillä voi olla suoraa tietoa vain
tietoisista mentaalisista tiloista.
• Brittiläisen empirismin traditio yltää 1300-luvun
William Ockhamista 1900-luvun Bertrand
Russelliin.
• Uuden ajan empirismin alkutahdit löi Francis
Bacon teoksissaan Advancement of Learning
(1605) ja Novum Organum (1620).
• Baconin mukaan uusien totuuksien lähteet ovat
havainto ja systemaattiset kokeet.
John Locke (1632-1704)
• Isä taisteli parlamentin
joukoissa sisällissodassa.
• Opiskeli Oxfordin
yliopistossa lääkäriksi.
• Lordi Ashleyn (myöh.
Shaftesburyn jaarli)
henkilääkäri ja sihteeri.
• Pakeni 1683 Hollantiin.
Palasi Englantiin mainion
vallankumouksen jälkeen.
• Two treatises of
government (Tutkielma
hallitusvallasta, 1689).
Suomennettu
(Gaudeamus 1995).
An Essay Concerning Human
Understanding (1689).
• Tietoteoreettinen lähtökohta: päämäärä selvittää
inhimillisen tiedon rajat ja luonne.
• Huomion keskipisteeseen mielen sisäisen toiminnan
mekanismit:
– Miten mentaaliset prosessit ja tilat ovat
vuorovaikutuksessa toisten mentaalisten tilojen ja
tapahtumien kanssa?
– Miten mieli kykenee abstraktioon ja yleistämiseen?
• Uuden luonnontieteen puolustuspuhe.
• Keskeinen käsite: Idea = “mitä tahansa, mikä on
ymmärryksen kohteena, kun ihminen ajattelee”. (vrt.
Platonin ideat).
Synnynnäisten ideoiden kritiikki
• ”Olettakaamme siis, että mieli on, kuten sanotaan, valkoista
paperia, johon ei ole kirjoitettu mitään, jossa ei ole mitään
ideoita. Miten se saa varusteensa? Mistä tulee tuo runsas
varasto, jonka ihmisen uuttera ja rajaton mielikuvitus on
maalannut siihen melkein loputtoman monimuotoisena?
Mistä tulee kaikki se aines, jota päättelyssä ja
tiedonhankinnassa käytetään? Tähän minä vastaan yhdellä
sanalla: kokemuksesta”.
• Kaikki tieto edellyttää kokemusta. Ihmisen mieli
syntyessään kuin tyhjä taulu (lat. tabula rasa). Vaikka
lukuisat ideat ovat itsestäänselviä, se ei ole sama asia kuin
synnynnäisyys.
• Locke kieltää myös synnynnäisten periaatteiden
olemassaolon (matemaattiset, loogiset, moraaliset ja
uskonnolliset).
Ideoiden alkuperä
• Lockelle idea on yleiskäsite, jolla hän viittaa
mihin tahansa tietoisuuden sisältöön.
Yksinkertaiset ideat ovat peräisin kahdesta
lähteestä:
• (1) ulkomaailman olioita ja asioita koskeva
havainnointi ja
• (2) tietoisuutemme tiloja koskeva sisäinen
havainnointi.
• Ulkomaailman oliot synnyttävät meissä
yksinkertaisia ideoita, jotka "edustavat" olioita.
Olioita ei käsitetä välittömästi vaan ainoastaan
epäsuorastti ideoiden kautta (havainnon
edustusteoria, epäsuora realismi).
Ideoiden lajit
• Yksinkertaiset ideat (simple ideas). Esim. kiinteys, liike ja
muoto. Ihmismieli vastaanottaa passiivisesti ideat, jotka
havainto häneen painaa.
• Kun ideat tulevat saman aistin kautta (esim. muoto ja väri
näköaistin kautta), käsitys mielen passiivisuudesta
ongelmallinen. (vrt. Kant)
• Kompleksiset ideat (complex ideas) syntyvät yksinkertaisista
ideoista mielen suorittaman aktiivisen muokkauksen ansiosta.
• Mieli yhdistää yksinkertaisia ideoita (kauneus, kiitollisuus,
ihminen, universumi jne.), tarkastelee useita ideoita ilman
yhdistämistä (suhteita koskevat ideat), ja erottaa toisista
samaan aikaan esiintyviä (abstraktio).
• Locken assosiaatioteoria: mekanistinen ja atomistinen selitys
mielen toiminnalle.
• Mieli yksittäisistä elementeistä koostuvana ketjuna, joka pysyy
koossa yhdistymistä ohjaavien mekaanisten assosiaatiolakien
avulla.
Ideoiden ominaisuuksia
• Ensisijaiset (primary) ominaisuudet (kvaliteetit) ovat
pysyviä, absoluuttisia ja havaitsijasta riippumattomia
(ulottuvuus, hahmo, liike, lepo, lukumäärä, soliditeetti eli
läpäisemättömyys).
• Toissijaiset (secondary) ominaisuudet ovat havaitsijasta
riippuvaisia (värit, äänet, hajut jne.).
• Ensisijaiset ovat itse oliossa, toissijaiset syntyvät olion ja
havaitsijan vuorovaikutuksessa.
• Taustalla ero arkikokemuksen ja luonnontieteen (ns.
”korpuskulaariteoria”) kokemuksen välillä.
• Locken mukaan oliot jäävät suurelta osin tietomme
ulkopuolelle. Silti ei epäile aistien antamaa tietoa
(metafyysinen korpuskulaari-oletus).
Substanssi
• Olio- ja substanssilajien määritelmät koostuvat
pelkästään joukosta havaittavia ominaisuuksia. Yksikään
määritelmä ei kuvaa substanssin todellista luontoa.
• Yksinkertaisten ideoiden takana ja niiden kannattajana
toimivaa substanssia ei voi saavuttaa aistihavainnossa.
• ”Meillä ei siis ole ideaa siitä, mikä substanssi on, vaan
ainoastaan sekava ja epäselvä idea siitä, mitä se tekee”.
• Aineellisten substanssien lisäksi on olemassa henkisiä
substansseja, joista ei myös tiedetä sen enempää.
Henkinen substanssi
• ”Koska emme myöskään ymmärrä, kuinka ne voisivat
kuulua jollekin kappaleelle tai kuinka jokin kappale voisi
tuottaa ne, olemme taipuvaisia ajattelemaan, että nämä
toiminnot ovat peräisin jostain muusta substanssista, jota
kutsumme hengeksi. Meillä ei ole aineesta muuta
käsitystä tai ideaa kuin se, että se on jokin, jossa nuo
lukuisat aisteihimme vaikuttavat ominaisuudet ovat.
Tämän vuoksi on ilmeistä, että kun oletamme
substanssin, jossa ajatteleminen, tietäminen,
epäileminen ja kyky liikuttaa ynnä muut ominaisuudet
ovat, meillä on tässä yhtä selvä käsitys
henkisubstanssista kuin meillä on ruumiista”.
• “Tässä asiassa on turha harrastaa epäilyksiä”.
Tiedon lajit
• Kaikessa tiedossa on kyse ideoiden samanlaisuuden ja
eroavaisuuden toteamisesta.
• Tiedon lajit:
• (2) Intuitiivinen tieto suoriutuu ideoiden vertaamisesta
välittömästi.
• Esim. ”a = a”, 3 > 2, ympyrä ei ole kolmio.
• Intuitiivista tietoa on myös ihmisen omasta
olemassaolosta (vrt. Descartes) ja Jumalan
olemassaolosta.
• (3) Demonstratiivinen tieto perustuu argumentteihin ja
todisteluihin. Erona edelliseen ei ole välitöntä.
• Todistelua vaativat geometriset ja matemaattiset
totuudet sekä todistukset Jumalan olemassaolosta (vrt.
skolastiikka).
• (3) Aisteihin perustuva tieto on epävarmaa, mutta siihen
voidaan silti luottaa. Ongelmia:
• Tiedämme varmasti ulkomaailman olemassaolon. Vaikka
havaitsemme välittömästi vain ideat tietoisuudessa, ei
niiden aiheuttajaa.
• Havainnossa kohdataan vain yksinkertaisia ideoita, ei
niiden takana olevaa substanssia. Silti tietoa
substanssista.
• Mikä on kausaalisuhdetta vastaava yksinkertainen idea?
Sen yleisyyttä ja välttämättömyyttä ei ole mahdollista
perustella havaintojen avulla. Silti antaa Locken mukaan
tietoa.