Transcript Uuden ajan filosofian historia: Empirismi

Uuden ajan filosofian historia:
Empirismi
Kevät 2014
Oulun yliopisto
Jarmo Pulkkinen
Brittiläinen empirismi
• Ulkomaailmaa koskevan tiedon lähde on
aistikokemus. Perinteisen brittiläisen empirismin
mukaan meillä voi olla suoraa tietoa vain tietoisista
mentaalisista tiloista.
• Brittiläisen empirismin traditio yltää 1300-luvun
William Ockhamista 1900-luvun Bertrand Russelliin.
• Uuden ajan empirismin alkutahdit löi Francis Bacon
teoksissaan Advancement of Learning (1605) ja
Novum Organum (1620).
• Baconin mukaan uusien totuuksien lähteet ovat
havainto ja systemaattiset kokeet.
John Locke (1632-1704)
• Isä taisteli parlamentin
joukoissa sisällissodassa.
• Opiskeli Oxfordin
yliopistossa lääkäriksi.
• Lordi Ashleyn (myöh.
Shaftesburyn jaarli)
henkilääkäri ja sihteeri.
• Pakeni 1683 Hollantiin.
Palasi Englantiin mainion
vallankumouksen jälkeen.
• Two treatises of
government (Tutkielma
hallitusvallasta, 1689).
Suomennettu (Gaudeamus
1995).
An Essay Concerning Human
Understanding (1689).
• Huomion keskipisteeseen mielen sisäisen toiminnan
mekanismit:
– Miten mentaaliset prosessit ja tilat ovat
vuorovaikutuksessa toisten mentaalisten tilojen ja
tapahtumien kanssa?
– Miten mieli kykenee abstraktioon ja yleistämiseen?
• Uuden luonnontieteen puolustuspuhe.
• Keskeinen käsite: Idea = “mitä tahansa, mikä on ymmärryksen
kohteena, kun ihminen ajattelee”. (vrt. Platonin ideat).
Synnynnäisten ideoiden kritiikki
• ”Olettakaamme siis, että mieli on, kuten sanotaan, valkoista
paperia, johon ei ole kirjoitettu mitään, jossa ei ole mitään
ideoita. Miten se saa varusteensa? Mistä tulee tuo runsas
varasto, jonka ihmisen uuttera ja rajaton mielikuvitus on
maalannut siihen melkein loputtoman monimuotoisena? Mistä
tulee kaikki se aines, jota päättelyssä ja tiedonhankinnassa
käytetään? Tähän minä vastaan yhdellä sanalla: kokemuksesta”.
• Kaikki tieto edellyttää kokemusta. Ihmisen mieli syntyessään kuin
tyhjä taulu (lat. tabula rasa). Vaikka lukuisat ideat ovat
itsestäänselviä, se ei ole sama asia kuin synnynnäisyys.
• Locke kieltää myös synnynnäisten periaatteiden olemassaolon
(matemaattiset, loogiset, moraaliset ja uskonnolliset).
Ideoiden alkuperä
• Lockelle idea on yleiskäsite, jolla hän viittaa mihin
tahansa tietoisuuden sisältöön. Ideat ovat peräisin
kahdesta lähteestä:
• (1) ulkomaailman olioita ja asioita koskeva
havainnointi ja
• (2) tietoisuutemme tiloja koskeva sisäinen
havainnointi.
• Ulkomaailman oliot synnyttävät meissä ideoita, jotka
"edustavat" olioita. Olioita ei käsitetä välittömästi
vaan ainoastaan epäsuorastti ideoiden kautta
(havainnon edustusteoria).
Ideoista
• Yksinkertaiset ideat (simple ideas). Esim. kiinteys, liike ja muoto.
Ihmismieli vastaanottaa passiivisesti ideat, jotka havainto häneen
painaa.
• Kun ideat tulevat saman aistin kautta (esim. muoto ja väri
näköaistin kautta), käsitys mielen passiivisuudesta ongelmallinen.
(vrt. Kant)
• Kompleksiset ideat (complex ideas) syntyvät yksinkertaisista
ideoista mielen suorittaman aktiivisen muokkauksen ansiosta
(kauneus, kiitollisuus, ihminen, universumi jne.).
• Esim. suhteita koskevat ideat, abstraktio.
• Locken assosiaatioteoria: mekanistinen ja atomistinen selitys
mielen toiminnalle.
• Mieli yksittäisistä elementeistä koostuvana ketjuna, joka pysyy
koossa yhdistymistä ohjaavien mekaanisten assosiaatiolakien
avulla.
Ideoiden ominaisuuksia
• Ensisijaiset (primary) ominaisuudet ovat pysyviä,
absoluuttisia ja havaitsijasta riippumattomia
(ulottuvuus, hahmo, liike, lepo, lukumäärä,
soliditeetti eli läpäisemättömyys).
• Toissijaiset (secondary) ominaisuudet ovat
havaitsijasta riippuvaisia (värit, äänet, hajut jne.).
• Ensisijaiset ovat itse oliossa, toissijaiset syntyvät
olion ja havaitsijan vuorovaikutuksessa.
• Taustalla ero arkikokemuksen ja luonnontieteen (ns.
”korpuskulaariteoria”) kokemuksen välillä.
Substanssi
• Olio- ja substanssilajien määritelmät koostuvat pelkästään
joukosta havaittavia ominaisuuksia. Yksikään määritelmä ei
kuvaa substanssin todellista luontoa.
• Yksinkertaisten ideoiden takana ja niiden kannattajana
toimivaa substanssia ei voi saavuttaa aistihavainnossa.
• ”Meillä ei siis ole ideaa siitä, mikä substanssi on, vaan
ainoastaan sekava ja epäselvä idea siitä, mitä se tekee”.
• Aineellisen substanssin lisäksi on olemassa henkinen
substanssi, josta ei myös tiedetä sen enempää.
Locke substanssista
• ”Koska emme myöskään ymmärrä, kuinka ne voisivat kuulua
jollekin kappaleelle tai kuinka jokin kappale voisi tuottaa ne,
olemme taipuvaisia ajattelemaan, että nämä toiminnot ovat
peräisin jostain muusta substanssista, jota kutsumme
hengeksi. Meillä ei ole aineesta muuta käsitystä tai ideaa kuin
se, että se on jokin, jossa nuo lukuisat aisteihimme vaikuttavat
ominaisuudet ovat. Tämän vuoksi on ilmeistä, että kun
oletamme substanssin, jossa ajatteleminen, tietäminen,
epäileminen ja kyky liikuttaa ynnä muut ominaisuudet ovat,
meillä on tässä yhtä selvä käsitys henkisubstanssista kuin
meillä on ruumiista”.
• “Tässä asiassa on turha harrastaa epäilyksiä”.
Tiedon lajit
• Kaikessa tiedossa on kyse ideoiden samanlaisuuden ja
eroavaisuuden toteamisesta.
• Tiedon lajit:
• (1) Intuitiivinen tieto suoriutuu ideoiden vertaamisesta
välittömästi.
• Esim. ”a = a”, 3 > 2, ympyrä ei ole kolmio.
• Intuitiivista tietoa on myös ihmisen omasta olemassaolosta
(vrt. Descartes) ja Jumalan olemassaolosta.
• (2) Demonstratiivinen tieto perustuu argumentteihin ja
todisteluihin. Erona edelliseen ei ole välitöntä.
• Todistelua vaativat geometriset ja matemaattiset totuudet
sekä todistukset Jumalan olemassaolosta (vrt. skolastiikka).
• (3) Aisteihin perustuva tieto on epävarmaa, mutta siihen
voidaan silti luottaa. Ongelmia:
• Tiedämme varmasti ulkomaailman olemassaolon. Vaikka
havaitsemme välittömästi vain ideat tietoisuudessa, ei niiden
aiheuttajaa.
• Havainnossa kohdataan vain yksinkertaisia ideoita, ei niiden
takana olevaa substanssia. Silti tietoa substanssista.
• Kausaalisuhde. Sen yleisyyttä ja välttämättömyyttä ei ole
mahdollista perustella havaintojen avulla. Silti antaa Locken
mukaan tietoa.