Transcript Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa

Kunnat ja alueet Euroopassa
Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011
Keijo Sahrman
Johtaja, Suomen Kuntaliitto
Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa
Paikallisen itsehallinnon peruskirja (1985)
(European Charter of Local Self-Government)
•
•
•
paikallinen itsehallinto on eurooppalaisen demokratian peruskivi
peruskirja asettaa yhteiset eurooppalaiset normit paikallisen itsehallinnon
puolustamiselle
sitouttaa eri osapuolet varmistamaan paikallishallinnon poliittisen,
hallinnollisen ja taloudellisen riippumattomuuden
Alueellisen demokratian puiteasiakirja (2009)
(Reference Framework for Regional Democracy)
•
•
•
•
aluehallinto sijaitsee keskushallinnon ja paikallishallinnon välissä
asiakirja annettu jäsenmaille avuksi näiden kehittäessä hallintoelimiään,
ei ole sitova sopimus
hallinnon kehittämisprosessien tulee perustua tehokkaaseen,
läpinäkyvään, vastuulliseen ja edustavaan toimielinten väliseen
keskusteluun
painottaa subsidiariteettiperiaatetta eli päätösten tekemistä niin lähellä
kansalaista kuin se asian luonteen huomioon ottaen on mahdollista
|
2
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Euroopan unionin näkökulma
•
EU:lla ei (välitöntä) toimivaltaa jäsenvaltioiden paikallisja aluehallinnon järjestämisen suhteen
•
EU-säädöstöllä kuitenkin alati kasvavassa määrin
vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon toimintaan:
•
•
•
•
alueiden kehittäminen
julkiset hankinnat
kilpailupolitiikka
ympäristöpolitiikka
|
3
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Eurooppalainen kunta- ja aluehallintomalli?
•
Ei ole olemassa yhtä eurooppalaista kunta- ja
aluemallia
•
Jotakin yhteistä kuitenkin on:
o kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla
valituissa toimielimissä
o sillä hallinnon tasolla, jonne ne parhaiten ja
luontevimmin kuuluvat
o toiselta hallinnon tasolta ohjatut mallit (esim.
suomalainen isäntäkuntamalli tai kuntayhtymä) ovat
harvinaisuuksia
|
4
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Pohjoismaissa tehdään uudistuksia
•
•
•
•
•
•
Kunta- ja aluehallinnon uudistuksia on valmisteltu ja pantu
toimeen kaikissa Pohjoismaissa 2000-luvulla – uusi aalto?
Edellinen vahva uudistamisvaihe 1970-luvulla
Pohjoismaissa samankaltaiset haasteet, mutta painotukset
ja ratkaisut ovat erilaisia
Rakennekysymyksissä on aina mm. poliittisia
vastakkainasetteluja
Samassa maassa erilaisilla hallituspohjilla saataisiin aikaan
erilaisia ratkaisuja
Kysymys on pikemminkin poliittisista valinnoista kuin
’objektiivisesta oikeasta’
|
5
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Ruotsi
•
•
•
•
•
•
•
290 kuntaa, 21 aluetta, 9,4 Mas
Merkittävä kuntarakenneuudistus tehtiin 1970-luvulla, kuntien
lukumäärä useista tuhansista runsaaseen kahteen sataan
Sen jälkeen kuntien lukumäärä on hiukan kasvanut
Pitkäaikaisia aluehallintokokeiluja 2000-luvulla tavoitteena
vahvemmat alueet
Vastuukomitean (Ansvarskommitten, asetettiin tammik. 2003)
mietintö 2007 koskee ensisijaisesti alueita, esityksiä:
• 6 – 9 lääniä ja aluekuntaa, aluejako yhtenevä (nyt 18+2
aluetta, Landsting), kunnat ja alueet päättävät aluejaosta
• 1 – 2 miljoonaa asukasta per alue, ei alle 500 000
• kullakin alueella mm. aluesairaala ja yliopisto merkittävin
tutkimusresurssein
• paikalliset työmarkkina-alueet rakenneosina
Kokeilujen tuloksena kaksi muita vahvemman itsehallinnon aluetta
(Länsi-Götanmaa ja Skåne)
Uudistus on viivästynyt, ’odottavassa vaiheessa’, päätösten
siirtäminen yli vaalien ei tuonut ratkaisuja (ainakaan toistaiseksi)
Ruotsin Kuntaliitolta ehdotus alueiden rajoista, ’viisaiden miesten
ryhmä’ pohtii, ei juuri kuntaliitoskeskustelua
|
6
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Ruotsi
- terveydenhoidon järjestelyistä
•
•
•
•
•
Maakäräjät (19) ja alueet (2) vastaavat terveydenhuollosta
Julkisen ja yksityisen palvelun valinnanvapaus vuodesta
2009
Kansalaiset/potilaat valitsevat palveluntuottajan
Ainakin Tukholman seudulle yksityisiä terveyskeskuksia
julkisten rinnalle
Palvelujen laadun ja saatavuuden arvioidaan parantuneen
|
7
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Tanska
•
•
•
•
•
•
•
•
98 kuntaa, 5 aluetta, 5,6 Mas
Neljän vuoden takainen kuntarakenneuudistus tehtiin
keskushallinnon tiukassa ohjauksessa
o Puolueiden välinen poliittinen sopimus 2004, tiivis
säädösvalmistelu, uudistus voimaan 1.1.2007
Aikaisempaa suuremmat kunnat, lukumäärä väheni oleellisesti (98)
o Tavoitteena oli 20-30 000 asukasta/kunta
o uudet kunnat suurempia kuin oli tavoitteena
o kuntaliitoksia ja kuntien jakamisia
Alueiden lukumäärä väheni 14:sta viiteen, verotusoikeus poistui
Uudistettiin valtion, alueiden ja kuntien tehtäväjakoa
o mm. työllisyyden hoito kokonaan kunnille, keskusteluttaa yhä
Uudistettiin vastuusuhteita (kunta-alue-valtio) ja rahoitusta
Tutkimustuloksia reformin vaikutuksista toistaiseksi vähän
Uudelta hallitukselta odotetaan kunnon selvitystä
Tehtäviä kunnilta alueille + vapaakuntakokeilu (9 kuntaa)
keskustelussa
|
8
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Tanska
- terveydenhoidon järjestelyistä
•
•
•
•
•
•
Viisi aluetta vastaa sairaalatoiminnasta
98 kuntaa hoitaa kotisairaanhoidon ja terveyden edistämisen
Sairaalat ja kunnat yhteistyössä mm. ehkäisevässä
terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa
Terveydenhuollon rahoitus aikaisempaa enemmän kuntien kautta
vuodesta 2007, jolloin alueiden verotusoikeus lakkasi
o Maksuperuste sekä alueiden asukasluku että käytettyjen
terveydenhuoltopalvelujen määrä
Alueiden liitto neuvottelee mm. yleislääkäreiden
(perhelääkäreiden, ammatinharjoittajia) kanssa vuosittaisen
sopimuksen
o Alueiden liiton työstä arviolta 90 % terveydenhoitoon liittyvää
Yleislääkäreiden yhteisvastaanotot lisääntymässä
|
9
| 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Norja
•
•
•
•
440 kuntaa, 19 aluetta, 4,8 Mas
Uudistamisen painopiste ollut enemmän alueilla kuin
kunnissa
Terveydenhoidon uudistaminen 2005
o sairaalat siirrettiin valtion hallintoon maakunnilta
kustannussäästöjen toivossa, toiveet eivät ole toteutuneet
o perustettiin valtion neljä ’terveysyritystä’
o kustannukset kasvoivat
Hallintoselonteko 2005
o uudet alueet/regionit, joilla uudistetut tehtävät 2010
o kuntaliitokset vapaaehtoisia
o ei ’suurta uudistusta’
Eriseuraisuutta uudistusten tavoitteista ja muodoista,
uudistusvalmiutta ’periaatteessa’
| 10 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Norja
- terveydenhoidon järjestelyistä
•
•
•
•
Valtio otti vastuun erikoissairaanhoidosta vuonna 2005
o Tehtävät siirrettiin neljälle alueelliselle terveysyritykselle
o Kustannukset kohosivat huimaavasti
430 kuntaa vastaa perusterveydenhuollosta
o Terveyden edistäminen, vammojen ja sairauksien ehkäisy,
diagnostisointi, hoito ja kuntoutus, kotisairaanhoito
o Jokaisella kuntalaisella oikeus perusterveydenhuollon lääkäriin
Ongelmana palvelujen koordinointi eri tasojen kesken
o 2009 aloitettiin ’koordinaatioreformi’, jota valtio rahoittaa
Uusi kansanterveyslaki tulee voimaan 1.1.2012:
o Painotetaan kunnan työtä kansanterveyden hyväksi
o Viisi perusperiaatetta: terveyden tasa-arvo, terveys kaikessa
politiikassa, kestävä kehitys, varovaisuus riskien suhteen ja
osallisuus
| 11 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Islanti
•
•
•
•
•
•
•
77 kuntaa, ei alueita, 0,3 Mas
Islannin kunnat ovat Pohjoismaiden pienimmät
o pääkaupunki Reykjavik 118 000 as.
Niiden toimivalta on Pohjoismaiden suppein
Ei aluehallintoa, vain yksi kunnallinen taso
Vuonna 2005 esitys kuntaliitoksista tavoitteena
vahvemmat kunnat, jotka voisivat hoitaa useampia
tehtäviä
Uudistusta koskeneissa kunnallisissa kansanäänestyksissä
useimmissa EI-tulos kuntaliitoksille
Silti kuntien lukumäärä noin puolittunut 1990-luvulta
vapaaehtoisin liitoksin
Talousongelmat eivät johtaneet merkittävään
paikallishallinnon uudistamiseen
| 12 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Pohjoismaisille uudistuksille yhteistä
•
Taustalla ajankohtaiset ja ajantasaiset tilanneanalyysit
o uudistamista ohjaavia tekijöitä talous, väestön
ikärakenne, globalisaatio, ikäryhmien erot palvelujen
kysynnässä
•
Keskustelun ytimessä
o terveydenhoito, hallinnontasojen lukumäärä,
(demokraattinen) ohjaus
| 13 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Päätelmiä
•
•
•
•
•
•
•
Viime vuosikymmenellä kaikkialla ’tehtiin jotain’, ainakin
selvityksiä
Lähes yhteistä kunta- ja aluehallintoyksiköiden koon kasvu
Ei muuta suurta yhtenäistä linjaa, ’yhteistä tarinaa’
Islannissa vapaaehtoista kehitystä kohti suurempia kuntia
Norjassa kuntaliitokset vapaaehtoisia, muuten sekavaa
Ruotsissa huoli demokraattisen päätöksenteon säilymisestä ja
vahvistumisesta, monivuotisia kokeiluja, uudistusten
voimaansaattaminen vaikeaa
Tanskassa keskushallinnon ote uudistuksesta vahva, aikataulu
nopea, kunnat sopeutujia
| 14 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Baltian maat
Baltian maissa keskusteltu kunta- ja aluerakenteista koko niiden
uuden itsenäisyyden ajan. Reformeja on tullut ja mennyt. Vaalien
jälkeen on usein palattu takaisinpäin. Vain Liettuassa ’vahvat’ kunnat
asukasmäärällä mitattuna, keskimäärin 53.000 asukasta.
Viro 226 kuntaa, vain valtion aluehallintoa, 1,3 Mas
• Kuntareformi on edelleen ajankohtainen, pienten kuntien liitoksia
kaivataan, palveluiden tulevat järjestämistavat epäilyttävät
Latvia 118 kuntaa, 5 aluetta, 2,2 Mas
• Kuntaliitoksia tehty, mutta niihin ei olla tyytyväisiä
• Mm. koulubussimatkat pidentyneet kohtuuttomasti
Liettua 60 kuntaa, ei alueita, 3,2 Mas
• Edellisissä uudistuksissa poistettiin demokraattinen aluetaso
• Maa EU:n köyhimpiä kaikin mittarein
| 15 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
Euroopan maiden kunta- ja aluehallintojako
Valtio
Asukasluk Kuntataso
u (milj.)
Aluetaso
Osavaltiotaso (ym.
itse-hallinnolliset
alueet)
Alankomaat
16,5
430
12
2
Belgia
10,4
589
10
3
Bulgaria
7,0
264
28
Espanja
46,0
8116
50
4,5
114
8
Irlanti
Islanti
0,3
77
Italia
61,2
8094
Itävalta
8,3
2357
Kreikka
10,7
325
Kroatia
4,4
553
Kypros
0,7
378
Latvia
2,2
118
Liettua
3,2
60
Luxemburg
0,5
105
Makedonia
2,0
120
Malta
0,4
68
5
Norja
4,8
440
19
110
9
5
10,7
308
18
Puola
38,1
2479
16
Ranska
65,8
36682
100/26
Romania
21,9
3180
41 + 1
21/2
Ruotsi
9,4
290
Saksa
81,8
12104
Serbia ja Montenegro
10,8
164
Slovakia
5,4
2928
8
Slovenia
2,1
210
14
Suomi
5,4
336
18
Sveitsi
7,9
2900
2
16
29
1
26
Tanska
5,6
98
5
Tsekki
10,5
6250
14
Unkari
9,9
3177
7
Viro
1,3
226
62,2
Taulukosta on jätetty pois valtion aluehallintorakenteet.
| 16 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
20
13
Portugali
Yhdistynyt kuningaskunta
19
2
4
EUROOPPA
|
|
|
Lähde: http://www.nationsonline.org/oneworld/europe_map.htm
Asukastiheys ja yli 30 000 asukkaan asukastihentymät
Asukastiheys
31.12.2008
500 100 - 499
50 - 99
25 - 49
10 - 24
19
asumaton alue
Yli 30 000 asukkaan tihentymä
Kartalla on esitetty sinisellä
ympyrällä ne asukastihentymät,
joissa halkaisijaltaan 20 km:n
kehän sisään jäävän väestön
määrä on vähintään 30 000.
| 18 | 9.11.2011 | Keijo Sahrman
KL/JAH 25.3.2011
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009