Transcript Antti_Mykkanen SOTE uudistus ja kunnat

EVÄITÄ KUNTA- JA SOTEUUDISTUKSIIN
Asiamies Antti Mykkänen, KAKS
27.4.2014
EUROOPAN VÄESTÖMUUTOS
VUOTEEN 2050
• Keski-ikä nousee 39:stä 49:ään
• Työikäisten määrän lasku
331 miljoonasta (v.2010)
268 miljoonaan (v.2050)
• Vanhusten huoltosuhde nousee 25 %:sta 53
%:iin; haluttaessa pitää nykyinen
huoltosuhde tulisi väestön määrän
kaksinkertaistua 1 miljardiin
• Eurooppalaisten suhteellinen osuus
maailman väestöstä laskee 12,5 %:sta 7,6
%:iin
Kuinka idea kunnasta on
Suomessa muuttunut?
1. Itsehallinnon ihanteiden aika - kunnat
kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana
(1865 kunnallisasetuksesta 1930-luvulle)
2. Hyvinvointikunnan aika - kunnat
valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin
rakentajina (alku jo 30-luvulla, tiivis jakso 1960-luvun
alusta 1980-luvun loppupuolelle)
3. Murroksen aika - suuri kertomus
hukassa, roolin etsintä(1990-luvun vaihteesta →)
Suomalaisen kunnan monet
roolit
• Kunta palvelukoneena
– Tehokas, luotettava,
hyvinvointipalveluista huolehtiva
organisaatio
• Kunta demokratia-alustana
– Moniarvoinen, asukkaiden paikallista
itsehallintoa toteuttava väline
• Kunta elinvoiman kehittäjänä
– Kytkee yhteen kunnan organisaation ja
paikallisyhdyskunnan etujen valvonnan
Paikallinen itsehallinto kunnan
olemuksen ytimessä tarkoittaa sitä,
että tietyllä alueella ihmiset hoitavat
itse omia asioitaan
• Itsehallinnon näkökulmasta kunnan
toiminnan tärkein arviointikriteeri on se,
miten kunta pystyy toteuttamaan
asukkaidensa ohjaukseen perustuvia
paikallisia valintoja
• Perustuslain 121 §:n mukaan Suomi
jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee
perustua kunnan asukkaiden
itsehallintoon
Mitä on itsehallinto?
• Riittäviä resursseja?
• Voimakas asema oikeusjärjestyksessä?
• Valtiosta riippumatonta poliittista
liikehdintää?
• Kunnan ominaisuus?
• Arvo?
• Filosofia?
• Historian saatossa kehittynyt toimintojen
organisointitapa?
Kunnallinen itsehallinto
parhaimmillaan
• Antaa vaikuttamiskanavan lähellä oleviin asioihin ja
mahdollistaa paikalliset valinnat. Rohkaisee osallistumaan
ja toimimaan ja kouluttaa laajempiin tehtäviin
• Tuo esiin yhteiskunnan moniarvoisuuden ja on vastavoima
keskittämispyrkimyksille
• Mahdollistaa asioiden, kuten sektoripolitiikkojen paikallisen
koordinaation ja paikallisten erityispiirteiden huomioimisen
yhteiskuntapolitiikassa
• Vähentää riskejä, kun kokeiluissa ja hankkeissa koetut
epäonnistumiset eivät kohdistu koko yhteiskuntaan
• Tekee kuntalaiset vastuullisiksi omasta elinvoimastaan
• Mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivan verojen ja
palveluiden yhdistelmän
• Luo ja testaa jatkuvasti uusia ja erilaisia käytäntöjä ja
malleja
KUNTAJÄRJESTELMÄN HAHMO
KUNNAN ROOLIT
LUONNE
TAPA
ALUE
VAHVA
PIENI
HEIKKO
KÄYTTÄJÄ
SUURI
PIENI
VÄLITÖN
PIENI TAI SUURI
VAALIT
PIENI TAI SUURI
EDUSTAJAT
SUURI
IDENTITEETTI
SUORA
DEMOKRATIA
VÄLILLINEN
LÄHIPALVELUT
PIENI
MUUT PALVELUT
SUURI
PALVELUT
AM 27.4.2014
Onko koolla väliä?
Väestö
Äänes- Alle
tyspro- 2000
sentti
(%)
2000 5999
60009999
1000019999
2000039999
4000099999
Yli
100000
Yht.
(%)
60 tai
alle
5,6%
4,6%
17,9%
20,5%
34,4%
40%
75%
15,7
60,1 –
63
13,9%
20,8%
23,9%
25%
31,3%
33,3%
25%
22,9
63,1 67
11,1%
36,9%
37,3%
22,7%
34,4%
26,7%
-
30,7
67,1 –
72
33,3%
26,2%
16,4%
29,5%
-
-
-
21,1
Yli 71
36,1%
11,5%
4,5%
2,3%
-
-
-
9,6
Yht
100%
100%
100%
100%
100%
100%
100%
100%
N
36
130
67
44
32
15
8
332
HYVINVOINTI JA SIVISTYS
OVAT SELKÄRANKA
• Järjestäminen kuntien vastuulla
• Haaste: yhdistää kansanvalta, palvelujen
järjestäminen ja tehokkaasti tuotetut,
laadukkaat palvelut
• Näkymä tuttu: henkilöstö ja menot
lisääntyvät, tulot vähenevät, puolet väestä
eläkkeelle 2025 mennessä
• Tämän päivän resepti: liitoksia ja
palveluremonttia
• Kuinka se toimii?
LIITOSTEN TALOUDELLISET
HYÖDYT OLEMATTOMIA:
• Talouden säästöjä ei ole juuri tullut
• 1970-luvun liitoksissa 10 v:n
jälkeenkin menot kasvaneet
nopeammin kuin vertailukunnissa
• Uusissa liitoksissakaan ei olennaista
talouden vahvistumista
•
•
•
•
MIKSI LIITOKSET OVAT
EPÄONNISTUNEET
TALOUDELLISESTI?...
Liitokset nähty itseisarvona, sisältö
toissijaista
Luotu järjestämisvastuuseen liian pieniä
alueita
Tehty mekaanisesti, ei riittävää tahtotilaa
tulevasta
Liitossopimuksissa rakenteet sementoitu
…MIKSI LIITOKSET OVAT
•
•
•
•
EPÄONNISTUNEET
TALOUDELLISESTI?
Investointi- ja käyttökustannukset
nousseet
Hyvinvointipalveluissa ei otettu
huomioon koko ketjua
Uusi hallinto suurimman ja
byrokraattisimman mukaan
Palkat harmonisoitu korkeimpiin
palkkoihin (palkat ja eläkkeet 54 %
menoista)
• AJATUSHARHA: Käsitellään
1.kuntaa,
2.palvelujen järjestämistä ka
3.palvelujen tuottamista samana
kokonaisuutena ja aluerajauksiltaan
yhtenä yksikkönä
MUUTOS: Palvelujen järjestäminen ja
tuottaminen erotettava toisistaan –
järjestetään nykyistä suuremmilla
alueilla, mutta tuotetaan lähellä ja
kohtuullisen kokoisissa yksiköissä
VAHVAT ALUEET
JÄRJESTÄMÄÄN PALVELUJA
• Työssäkäyntialueet laajentuneet maakunnallisiksi
• Suuri osa kuntien palveluista, aluekehitys,
maakuntakaavoitus, strat.suunnittelu jne.
järjestetään maakunnallisestu; samoin valtion
alue- ja paikallishallinto
• Kainuun kokemus:2005 – 2007 n. 67 milj €
säästöt; Suomi-tasolla yli 4 mrd. € säästöt
• Eksotessä soste-kustannusten nousu 2,6 % v.
2011 (ka. 5,3 %)
• Perustaksi koko aluetalous; ei yksin kuntatalous
LUOTAVA VAHVISTUMAAN
KYKENEVIÄ ALUETALOUKSIA EHDOT
•
•
•
•
•
Monipuolinen elinkeinorakenne
Riittävä väestöpohja
Riittävän laaja alue
Vahva alueidentiteetti
Vähintään yksi avoimessa
taloudessa pärjäävä keskus
LÄHI- JA MUUT PALVELUT
Lähipalvelut (% käyttökustannuksista)
0%
100 %
42 % Kainuun k.
66 % kunnat
58 % Kainuun mk.
33 % kuntayhtymät
Muut palvelut (% käyttökustannuksista)
AM 9.11.2011
100 %
0%
LÄHI- JA MUUT PALVELUT…
LÄHIPALVELUT
1. Perusopetus
2. Esiopetus
3. Lasten päivähoito
4. Liikunnan lähipalvelut
5. Nuorison lähipalvelut
6. Kulttuurin lähipalvelut
…LÄHI- JA MUUT PALVELUT
MUUT PALVELUT
1. Perusterveydenhuolto
2. Erikoissairaanhoito
3. Kehitysvammaisten laitoshuolto
4. Ammatillinen koulutus
5. Ammattikorkeakoulutus
6. Palo- ja pelastustoimi
7. Elinkeinoelämän kehittäminen
8. Ympäristöterveydenhuolto
9. Erinäiset viranomaistehtävät (esim. kuluttajaneuvonta,
velkaneuvonta, maatalouden tuki)