Transcript Sote-palvelut ja Paras-hanke, diasarja tuloksista

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja
palvelurakenneuudistuksissa
SOTEPA – Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa.
Loppuraportti
Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 25. Acta nro 245.
Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen,
Joakim Zitting & Juha Kinnunen
Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU
Itä-Suomen yliopisto & Suomen Kuntaliitto
1. ARTTU – SOTEPA –loppuraportin tiivistelmädiat
Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja
palvelurakenneuudistuksissa 2007-2012
ARTTU-SOTEPA-tutkimustuloksia
SOTEPA- tutkimusryhmä:
Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen,
Joakim Zitting ja Juha Kinnunen,
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus
E-mail: [email protected]; Internet: www.uef.fi/stj
2. Teemadiojen sisältö
1-2. Esittely ja sisältö
3. SOTEPA- tutkimuksen tutkimusasetelma vuosina 2007-2012,
tutkimuskysymykset ja tutkitut palvelut sekä tutkimusaineisto
4 .Uudistusten vaiheita ja kuntien erilaisia rakenneratkaisuja
5-7. Vanhuspalveluiden käyttö erilaisia rakenneratkaisuja tehneissä
kunnissa; kotihoito ja laitoshoito sekä näiden palvelumuotojen
kustannusten kehitys eri kokoisissa kunnissa 2007-2010
8. Lastensuojelupalveluiden käyttö erilaisia rakenneratkaisuja
tehneissä kunnissa; avohuollon tukitoimien piirissä olevat alle 18vuotiaat lapset
9. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö erilaisia
rakenneratkaisuja tehneissä kunnissa
10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten kehittyminen
eri kokoisissa tutkimuskunnissa v. 2007 - 2010
11. Pohdinta
12. ARTTU-SOTEPA –julkaisut ja tutkimusryhmä
©
ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
3.
Tutkimusasetelma: sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunta- ja
palvelurakenneuudistusten tavoitteet sekä tutkimusaineisto
Tutkimuskysymykset: 1. Millaisia muutoksia tutkimuskuntien
sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisella tasolla,
päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmissä on tapahtunut?
2. Millaisia muutoksia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenteissa on tapahtunut?
3. Kuinka valittujen kohdepalveluiden, perusterveydenhuolto,
lasten ja perheiden palvelut sekä vanhuspalvelut, käyttö ja
kustannuskehitys ovat muuttuneet?
Tutkitut
sosiaali- ja
terveyspalvelut:
• Vanhuspalvelut
• Lapsiperheiden
palvelut/
lastensuojelu
•Perusterveyden
-huolto/
lääkäripalvelut
Strategiset tavoitteet
ja suunnitelmat
Päätöksenteon eheys
ja paikka
Organisaatioiden
rakenteet ja
palveluverkostot
STRATEGINEN
TASO
ORGANISAATIOTASO
TOIMINNALLINEN
TASO
Palveluiden
saatavuus, saavutettavuus ja käyttö
Kustannukset
Tutkimusaineisto:
Vuosien 2003-2011
• hallitusohjelmat
•sosiaali- ja terveydenhuollon
kansalliset
kehittämisohjelmat
•peruspalvelu-ohjelmat ja
peruspalvelujen
arviointiraportit
•Kohdepalveluihin liittyvä
lainsäädäntö
•Tutkimuskuntien kunta- ja
palvelustrategiat
•Perus- ja perustamissopimukset, johto- ja
hallintosäännöt,
• Arviointikertomukset
•SOTKAnet-tilastotiedot
•Altika-aluetietokanta
• ARTTU tutkimusohjelman
VILU-kysely (ÅA)
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
4. ARTTU-kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten ja toiminnallisten
uudistusten vaihtoehdot ja monisuuntainen liike (Niiranen ym. 2013, 54)
Palvelujen tuottaminen
yhteistoiminta-alueena
Lähtökohtatilanne
2007: sosiaali- ja
terveyspalvelut kunnan
omana tuotantona
Yhteistoiminta-alue
purkautumassa
Uusi
yhteistoimintaalue?
Kuntayhtymämalli
Kuntaliitos?
Oman kunnan
palvelutuotanto?
Kunnalliset
liikelaitokset?
Isäntäkuntamalli
Kuntaliitos
Ei näkyviä uudistuksia
kunta- tai
palvelurakenteessa
Toteutunut
uudistus
Uudistuksia
kuntaorganisaation
sisällä
Päätöksentekojärjestelmän
uudistaminen
Mahdollinen
uudistus
Palvelurakenteen
uudistaminen
Sosiaali- ja
terveyspalvelujen
integraatio
Yhtäaikainen
uudistaminen
2007
2008
Kuntauudistuksen
ja soterakenneuudistuksen
mahdolliset
kehityssuunnat
2009-2010
Uudet
palvelualuemallit
2011-2012
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
2013
Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet %
5.
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Sodankylä
Hirvensalmi
Äänekoski
Turku Karkkila Pudasjärvi
Mänttä-Vilppula
Oulu
Seinäjoki
Hamina
Haukipudas
Uurainen
Salo
Kemiönsaari
Lempäälä
KOKO MAA
Kitee, Vimpeli
Jyväskylä
Kajaani
Pello
LapuaVarkaus
Lappeenranta
Vaasa
Juuka
Kirkkonummi
Sipoo Mustasaari
Vöyri
Hämeenlinna
Siilinjärvi
Raasepori
Halsua
Pori
Kuusamo
Harjavalta
Kuopio
Hollola
Lieto
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
75 vuotta täyttäneiden osuus %
Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75-vuotta täyttäneet (%) suhteessa kaikkiin 75-vuotta
täyttäneisiin vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012).
= syvenevän
yhteistyön kunnat,
=kuntaliitoskunnat,
=muut kunnat-ryhmä.
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
15
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet %
6.
9
8
Harjavalta
Mustasaari
7
Turku
Oulu
6
Lempäälä
Salo
Sipoo
Haukipudas
4
Kirkkonummi
Siilinjärvi
3
Uurainen
Äänekoski
Mänttä-Vilppula
Pori
Raasepori
Hollola KOKO MAA Kotka
Lapua
LPR
Lieto Kuopio
Varkaus
HML
Hamina
Vöyri
Kitee
Vaasa
Pudasjärvi
Jyväskylä
5
Kemiönsaari
Seinäjoki
Vimpeli
Kajaani
2
Pello
Karkkila Sodankylä
Juuka
1
Halsua
Kuusamo
0
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
75 vuotta täyttäneiden osuus %
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä (%) suhteessa kaikkiin 75-vuotta
täyttäneisiin vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012). = syvenevän
yhteistyön kunnat,
=kuntaliitoskunnat,
=muut kunnat-ryhmä.
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
7.
Vanhusten kotipalvelun sekä vanhusten laitoshoidon nettokäyttökustannusten
kehittyminen kuntakokoluokkien mukaan jaetuissa tutkimuskunnissa 2007–2010. (Altika
2012).
Vanhusten kotipalvelun
nettokäyttökustannukset,
€/vanhuskotitalous
Vanhusten laitoshoidon
nettokäyttökustannukset, €/hoidettava
6000
65000
Alle 5 000
asukasta
5500
5000
4500
4000
3500
Alle 5 000 asukasta
60000
5 001 - 10 000
asukasta
55000
5 001 - 10 000
asukasta
10 001 - 20 000
asukasta
50000
10 001 - 20 000
asukasta
yli 20 000
asukasta
45000
yli 20 000 asukasta
40000
3000
ARTTUkunnat
yhteensä
Koko maa
2500
2000
2007
2008
2009
2010
ARTTU-kunnat
yhteensä
35000
Koko maa
30000
2007
2008
2009
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
2010
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä, %
8.
14
Varkaus
12
10
Kuopio
Jyväskylä
Siilinjärvi
Uurainen
Hämeenlinna
Oulu
Kotka Äänekoski
Kuusamo
Kajaani
Vimpeli
KOKO MAA Lapua
Mänttä-Vilppula
Seinäjoki
Pudasjärvi
Raasepori
Halsua
Hollola
Vaasa
Hamina
Kitee
Salo
Karkkila
Pori
Harjavalta
Lappeenranta
Sodankylä
Turku
8
6
Pello
4
Lempäälä
Sipoo
Lieto
Mustasaari
Haukipudas
Vöyri
Kemiönsaari
2
Kirkkonummi
Juuka
HIrvensalmi
0
25
27
29
31
33
35
37
39
41
43
45
47
49
51
53
Lapsiperheet, % kaikista perheistä
55
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevat 0-17 –vuotiaat suhteessa kaikkien
lapsiperheiden määrään vuonna 2010, kaikki ARTTU-tutkimuskunnat, N=40 (Sotkanet 2012).
= syvenevän yhteistyön kunnat,
=kuntaliitoskunnat,
=muut kunnat-ryhmä.
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
Lääkärikäynnit / 1000 asukasta
9.
2600
Sodankylä
Kuusamo
2400
Harjavalta
2200
Vöyri
2000
Lapua
Äänekoski
Kitee
Pello
Siilinjärvi
Uurainen
Vimpeli
Kuopio
Hamina
Mänttä-Vilppula
Salo Halsua
Lempäälä
Seinäjoki
Kemiönsaari Jyväskylä
Raasepori
KOKO MAA
Vaasa
Hollola
Lieto
Kajaani
Turku
Pori
1800
1600
1400
Mustasaari
1200
Sipoo
Juuka
Hämeelinna Kotka
Haukipudas
Oulu
Lappeenranta
Karkkila
Kirkkonummi
1000
60
70
80
90
100
110
120
130
140
Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 1000 asukasta kohden suhteessa
sairastavuusindeksiin vuonna 2010, ARTTU –tutkimuskunnat Hirvensalmea ja Pudasjärveä lukuun
ottamatta. N038 (Sotkanet 2012).
= syvenevän yhteistyön kunnat, =kuntaliitoskunnat,
=muut kunnat-ryhmä
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
10.
Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset, €/asukas
Asukasluvun mukainen luokittelu
3600
3400
Alle 5 000 asukasta
3200
5 001 - 10 000 asukasta
3000
10 001 - 20 000 asukasta
2800
yli 20 000 asukasta
2600
ARTTU-kunnat yhteensä
2400
Koko maa
2200
2000
2007
2008
2009
2010
Sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannusten kehittyminen kuntakokoluokkien
mukaan jaetuissa tutkimuskunnissa 2007-2010 (Altika 2012).
Kustannukset (euroa/asukas) kohosivat tarkastelukauden aikana kaikissa
kuntakokousluokissa, ja korkeimpia ne olivat 5000-10000 asukkaan kunnissa.
Kuntakoko erottelee sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kuntia selkeämmin kuin Paraskuntaluokittelun mukainen ryhmäjako.
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
11.
POHDINTA: KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMINTA- JA
ORGANISAATIORAKENTEIDEN KEHITYS JA NIIDEN OHJAUS PARAS-HANKKEEN AIKANA
• Paras-hanke loi edellytyksiä kunta- ja
palvelurakenteiden uudistuksille ja osin
mahdollisti, osin myös pakotti kuntia
uusiin ratkaisuihin.
• Valtionohjaus tiivistyi. VM:n
Peruspalveluohjelma sekä STM:n
Tavoite- ja toteuttamisohjelmat sekä
Kaste-ohjelma tukivat Paras-hankkeen
tavoitteita.
• Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen
toimintarakennetta koskevat ratkaisut
olivat sisällöltään erilaisia; osa säilytti
palvelujen rakenteen entisellään, osa teki
kuntaliitoksia ja erilaisia
yhteistoimintaratkaisuja.
• Kunnat sekä purkivat Paras-hankkeen
aikaan tekemiään
yhteistoimintaratkaisuja että perustivat
tai suunnittelivat uusia yhteistoimintaalueita.
• Vuoden 2012 lopussa puolet ARTTUtutkimuskunnista oli sosiaali- ja
terveyspalvelujen osalta mukana kuntien
välisessä yhteistoiminnassa.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio syveni
ja eheytti palveluja toimialan sisällä, mutta
samalla kuntien yhteistoiminta-alueratkaisut
myös muuttivat kuntien päätöksenteon
rakenteita monitasoisemmiksi ja paikoin
eriyttivät sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan
muista palveluista.
• Terveyskeskusten lääkäreiden
vastaanottopalvelujen ulkoistamista tapahtui
pakosta, ratkaisuna lääkäreiden
rekrytointiongelmiin, ei sosiaali- ja
terveydenhuollon tavoitteiden perusteella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteiden
määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia ja
palveluissa säilyi niiden olennainen sisältö,
mutta toimipisteissä tarjottavien sosiaali- ja
terveyspalvelujen valikoima pieneni osassa
kuntia. Lähipalveluiden käsite ei selkeytynyt.
© ARTTU-SOTEPA , Itä-Suomen yliopisto 2013
SOSIAALI- JA
TERVEYSPALVELUT
Vastuullinen tutkimustaho: Itä-Suomen yliopisto,
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Modulin johtajat: Professori Vuokko Niiranen ja
professori Juha Kinnunen
Päätutkija: Alisa Puustinen
Muut tutkijat: Joakim Zitting
Loppuraportti (2013):
Väliraportti (2011):
Lähtökohtatilanteen
raportti (2010):