Transcript Kivunhoitoa hoitotyön keinoin

Alueelliset sairaanhoitajapäivät
30.10.2014
Sh Maisa Tanskanen
Kipupkl/P-KKS

Fysiologisena ilmiönä kipu on välttämätön aisti
yksilön olemassa ololle
perustana varoitus- ja suojajärjestelmälle
 kipuärsykkeet laukaisevat monia elimistöä suojaavia
väistämisrefleksejä ja –reaktioita
 kipu vaikuttaa moniin elintoimintoihin
 voimakkaan kivun vaikutukset ovat lähinnä haitallisia
 Kroonistuessaan kipu menettää suojaavan merkityksensä

Kivun syyn selvittäminen; riittävät tutkimukset, dg
Syyn hoitaminen ja poistaminen jos mahdollista
Potilaan kuuntelu, kipu on aina subjektiivinen kokemus
 Akuutilla kivulla tarkoitetaan lyhytaikaista kipua, joka
johtuu yleensä elimellisestä tekijästä, kuten haavasta,
leikkauksesta tai tulehduksesta.
 Se suojaa elimistöä varoittamalla uhkaavasta
kudosvauriosta ja pyrkii näin estämään lisävaurioiden
synnyn.
 Akuuttia kipua voidaan yleensä hoitaa tehokkaasti
käytössä olevilla kivunhoitomenetelmillä.
 Tehokas kivunhoito akuutissa vaiheessa ehkäisee kivun
kroonistumista
 Kipu on kroonista eli pitkäaikaista, jos se kestää yli
3-6 kk tai yli kudoksen normaalin paranemisajan.
 Kivun kroonistuessa tapahtuu keskushermostossa
muutoksia, jotka ylläpitävät kipua, vaikka kivun
alkuperäinen syy olisi jo hävinnyt.
 Syöpäpotilaalla on usein monista syistä johtuvaa
kipuja.
 Kipu voi olla luonteeltaan akuuttia tai kroonista.
 Kivut voivat olla kroonisia kipuja kuten selkä-nivelja lihasjännityskipuja.
 Heillä voi myös olla joko kasvaimesta tai hoidoista
aiheutuvaa hermovauriokipua



NOSISEPTIIVINEN KIPU = kudosvauriokipu,
esim. leikkaushaava, vamma, tulehdukset. Kipu
jomottavaa ja jäytävää.
VISKERAALINEN KIPU = kudosvauriokivun
alatyyppi, sisäelinkipua esim. kasvaimen infiltraatio
sisäelimeen. Heijastuminen kaukaisillekin
ihoalueille, puristavaa, kiristävää.
NEUROPAATTINEN KIPU = hermovauriokipu,
vika kipua välittävässä hermojärjestelmässä.
Tyypillistä tuntopuutokset ja –muutokset, kipu
polttavaa, aaltoilevaa, sähköttävää, kihelmöivää.



SYMPATIKUSVÄLITTEINEN KIPU = kipua
ylläpitää hermojärjestelmän yliaktiivisuus tai
kiertävät välittäjäaineet. Esim. CRPS
(monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä).
Polttava kipu osittaisen hermovamman jälkeen usein
kädessä tai jalassa.
IDIOPAATTINEN KIPU = potilaalla ei voida todeta
kipua selittävää kudos- tai hermovauriota.
PSYKOGEENINEN KIPU = psyykkiset/
psykologiset tekijät ylläpitävät kipua.





EDELLYTTÄÄ HOITAJALTA:
Kykyä tunnistaa potilaan kipu
Valita kuhunkin tilanteeseen sopivat hoitotyön
auttamiskeinot
Osata yhdistää hoitotyön auttamiskeinot muihin
kivunhoitokeinoihin
Hoidon onnistumisen ARVIOINTIA!
 Hyvän kivunhoidon perustana on potilaan oma
arvio kivusta ja sen voimakkuudesta
 Kivunarviointi ja sen dokumentointi on jatkuva
tapahtuma, jonka tavoitteena on kivunhoidon
optimointi
 Hoitajan rooli kivunarvioinnissa tärkeä, kun potilas
ei itse pysty kertomaan kivustaan
 Kotihoitopotilaan apuna voi olla esim.
kipupäiväkirja
 Kivun sijainti
 Kivun voimakkuus (apuna kipumittarit)
 Kivun luonne (potilas kuvaa millaista kipu on esim.
jomottava, polttava, sähköiskumainen)
 Kivun ajallisuus/esiintyvyys (milloin alkanut,
miten vaihtelee, mikä pahentaa)
 Kivun vaikutus toimintakykyyn
 VAS (visual analogue scale) jana, kiila tai
kasvokuvat
 NRS ( numeral rating scale) 0=ei kipua, 10 pahin
mahdollinen kipu
 VRS (verbal rating scale) ei kipua, lievä,
kohtalainen, kova, sietämätön kipu
 PAINAD (Pain Assessment in Advanced Dementia
Scale )
 Huom. Mittari valitaan potilaan kanssa
Hengitys
Negatiivinen
ääntely
Ilmeet
Elekieli
Lohduttaminen
0
1
2
Normaali
ääntelystä
riippumatta
Lyhyt
hyperventilaatiojak
so
Ei negatiivista
ääntelyä
Hengitys ajoittain
vaivalloista.
Pitkä
hyperventilaatiojak
so
Hengitys äänekästä
tai vaivalloista.
Cheyne-Stokes hengitystä
Satunnaista
vaikerointia tai
voihketta.
Valittavaa tai
moittivaa, hiljaista
puhetta.
Surullinen,
pelokas, tuima.
Kireä. Ahdistunutta
kävelyä.
Levotonta
liikehdintää.
Rauhatonta
huutelua.
Äänekästä
vaikerointia tai
voihketta. Itkua.
Hymytön tai
ilmeetön
Levollinen
Ei tarvetta
lohduttamiseen
Ääni tai kosketus
kääntää huomion
muualle tai
tyynnyttää
Irvistää
Jäykkä. Kädet
nyrkissä. Polvet
koukussa. Pois
vetämistä tai
työntämistä.
Riuhtomista.
Lohduttaminen,
huomion pois
kääntäminen tai
tyynnyttäminen ei
onnistu
tulos
KIRJAAMINEN TEKEE KIVUN NÄKYVÄKSI!
 On edellytys arvioitaessa kivun hoidon onnistumista
 Parantaa tiedon kulkua ja mahdollistaa kivun hoidon jatkuvuuden
 Dokumentoimatonta kipua ei ole eikä dokumentoimatonta hoitoa ole
annettu
(varatuomari Irma Pahlman, Kipuviesti 2/2002 Potilasasiakirjamerkinnät)


Pidä yllä lääkehoidon ammattitaitoasi
-LOVE-opinnot, terveysportti, pharmaca,
interaktiolinkki, koulutukset
Seuraa ja kirjaa lääkehoidon vaikuttavuutta,
sivuvaikutuksia
-haitat usein helpottavat käytön edetessä, potilaan
ohjaus ja kannustaminen
- myös haittoja voi hoitaa esim. opiaattien haitat
syöpäpotilailla
- hyödytöntä lääkettä ei kannata käyttää






Hyviä, turvallisia muun kivunhoidon rinnalla
Tehostavat lääkkeen vaikutuksia
Joskus riittävät yksinkin
Vievät pois ajatuksia kivusta
Tuottavat endorfiinejä
Tavallisimpia menetelmiä: rentoutus,
hengitystekniikka, kylmähoito, lämmin, asentohoito,
musiikki, lukeminen, tv:n katselu, hieronta,
keskustelu
 Potilaan psyykkinen tukeminen, kivunsäätely,
potilaan kannustaminen itsehoitoon, psykologiset
menetelmät (korostuu kroonisesta kivusta kärsivillä)
Kuuntele potilasta
Ota todesta potilaan kertomat kivut
Arvioi kipua potilaan kanssa
Viestitä asiaa eteenpäin (lääkärille)
Hoida kipua lääkärin ohjeen mukaan
Ohjaa potilasta kivunhoidossa
Tarjoa ja ohjaa potilaalle myös lääkkeettömiä keinoja
Seuraa lääkityksen vastetta, sivuvaikutuksia, kulutusta, kirjaa ja
raportoi
Seuraa mielialaa, kannusta potilasta itsehoitoon, liikuntaan,
lihaskunnon ylläpitoon, sosiaalisten suhteiden ylläpitoon,
harrastuksiin ym.
 Pidä yllä lääkehoidon osaamistasi