Transcript Kieli on toimintaa! - SOFIA

Kielenopetuksesta kielitaitoon –
näkökulmia opetukseen,
oppimiseen ja arviointiin
Yrjö Lauranto
[email protected]
Sofia-opisto 18.2.2012
Pääaiheet
• Suomen ja espanjan opetus Suomessa: miten
vieraan ja toisen kielen opettamisen perinteet
näkyvät oppikirjoissa?
• Käytöstä analyysiin -metodi
o Oppikirjat
o Oletettu oppimisjärjestys
• Toiminnasta yksityiskohtiin: esimerkkinä tarve
kertomiseen ja narratiiveihin liittyvä kielioppi
• Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena
Analyysista käyttöön
vai käytöstä analyysiin?
MUOTORYHMÄN 1 analyysi
MUOTOJEN automaattistaminen
MUOTOJEN harjoittelu (aukkotehtävät,
drillit jne.)
MUOTORYHMÄN 2 analyysi
MUOTOJEN harjoittelu
jne.
1. omat ilmaisutarpeet ja näihin yhdistyneet (luontaiset)
satunnaiset esiintymät
2. esiintymien lisääntyminen ja ymmärtämistaidot
3. fraasioppiminen ja fraasien aktiivinen käyttö
4. esittely ja alustava analyysi
5. aktiivinen käyttö
6. uusia esiintymiä uusissa yhteyksissä
7. aktiivinen käyttö
8. varsinainen analyysi
9. aktiivinen käyttö
10. tarkennuksia ja hienosäätöä
ajan myötä
Spiraalimainen
kurssirunko
• Eteneminen ei ole
lineaarista, suoraviivaista
vaan samat aiheet
toistuvat ja ajan myötä
toistuessaan kasvavat ja
tarkentuvat
• ”Repetitio mater
studiorum est.”
• Mater studiorum est
variatio!
m
i
Puheen
ymmärtäminen
a
t
ot
id
tuott
rt
ä
Rakenteet
ja
sanasto
Tekstin
ymmärtäminen
s
Kirjoittaminen
mä
m
a
i
t
o
id
a
t
Puhuminen
s
y
m
Kielitaito
Mole-kastikkeen tarina
• Kuuntele dialogi. Molen synty.doc
Mieti sen jälkeen seuraavia kysymyksiä:
o Miten arvioisit Pablon, kertojan, kielitaitoa?
o Mikä tässä dialogissa sujuu, mikä taas ei tunnu sujuvan?
o Mistä kielellisestä toiminnasta esimerkissä on kyse?
o Miten puhumistaitoa voitaisiin jakaa osiin, ts. mitkä taidot kuuluvat
puhumistaitoon?
Puhumistaito
• Kieliopin ja sanaston
laajuus
o Kieliopin ja sanaston
vaihtelevuus
• Kieliopin ja sanaston
tarkkuus
o Kieliopin ja sanaston
idiomaattisuus ja virheettömyys
• Sujuvuus
o Lausekkeiden ja lauseiden
koossa pysyminen
o Vuoronvaihdot
• Vuorovaikutuksellisuus
o Toisen puhujan huomioon
ottaminen
o Minimipalautteet
o Tilanteeseen sopivat pyynnöt
jne.
• Puheen sidosteisuus
o Lauseiden liittyminen toisiinsa
o Puheen eri osien liittyminen
toisiinsa
• Ääntäminen
o Yksittäiset äänteet
o Puheen prosodiset piirteet
• Intonaatio ja painotus
Kielitaidon kahdet kasvot
• Yksilön taidot ja ryhmän tilanteessa syntyvät taidot =
kognitiiviset ja sosiaaliset kasvot
• Kertominen ja sujuvuus voivat olla kumpaakin
• Kielenoppiminen ja kielelliset toiminnot
• Kieliopin ja sanaston mukaantulo toimintojen kautta
Kertomus Katrista
E Katrin navetalle mennessä.docx
• Miten eri laatikoiden sisällä olevat toiminnot
voitaisiin nimetä? Mistä eri laatikot kertovat?
• Miten eri laatikoiden tehtävä näkyy siinä kielessä,
jota laatikossa käytetään?
Narratiivisuus eri
kielenkäyttötilanteissa
Minä maailman napana: puhujakeskeiset narratiivit
Narratiivivaihtokauppa
”Tiiätsä mitä se teki?!” => juoruilu
Sadut, tarinat, kertomukset => satuilu, tarinointi,
kertoilu
• Uutinen ja pikku-uutinen sanomalehdessä, radio- ja
televisiouutinen
• Muistutus
• Sairauspäivärahahakemus
•
•
•
•
Narratiiviharjoitteita
Kuvasarjojen ongelmallisuus
Ketjunarratiivi
Ketjunarratiivi + kuvavihjeet
Ketjunarratiivi + kuvavihjeet + pysähdykset
Kuvien tai esineiden järjestely kuullun narratiivin
pohjalta
• Retki X-maahan + narratiivi kertauksena
myöhemmin
•
•
•
•
•
• Ryhmänarratiivi
• Keskustelunarratiivi
• Narratiivin kertominen uudestaan esinevihjeiden
perusteella
• Narratiivit ja lainaukset
o Suorat vuorot ja äänen muuntelu, erilaiset sävyt
o Erilaisten sävyjen kielentäminen
• Koko ryhmän oma narratiivi
o Kehittely pitkän ajan kuluessa vähän kerrallaan
o Jo muodostuneen narratiivin vihjeet koko ajan esillä huoneessa =>
mahdollisuus kertaamiseen silloin, kun se on tarpeen
• Crazy story: kuva- tai sanavihjeet
• Kuullusta narratiivista muistiinpanot
o Muistiinpanojen perusteella uusi narratiivi
o Sovellus: yksi muutos
• Uutiset
o Mistä lainaus alkaa, mihin se loppuu?
o Miten lainatut sanat on sanottu?
o Tapahtumien järjestäminen aikajanalle
Arviointi
• Kriteeriviitteinen (absoluuttinen) arviointi
• Suhteellinen arviointi
o Opettajan tuki
o Kielenoppijan tuki
• Itsearviointi
o Omien taitojen arviointi
o Omien strategioiden arviointi
• Vertaisarviointi
Funktionaalisuus
• Funktionaalisuus ei tarkoita sitä,
o että kielioppia ei opetettaisi ollenkaan tai että
muotojen opettaminen lyötäisiin laimin
o että kielioppia ei selitettäisi ollenkaan tai että se
olisi epäsystemaattista ja kaoottista
o että automaattistusharjoituksia ei tehtäisi
ollenkaan
o että opiskelijan ei tarvitsisi tehdä mitään
o että oppitunnilla tehdään vain
”kommunikatiivisia” harjoituksia
o että kaikki materiaali on autenttista
o että opetettaisiin pelkkää puhekieltä
• Funktionaalisuus tarkoittaa sitä,
o että lähdetään liikkeelle oppijoitten tarpeista
ja niistä toiminnoista, jotka heitä ympäröivät
o että kaikkia kielitaidon osa-alueita
harjoitellaan tasapainoisesti (sen mukaan,
mikä oppijoitten kannalta on järkevää)
o että lähdetään liikkeelle käytöstä ja
päädytään analyysiin ja selityksiin
• alussa fraasioppimista, vähitellen fraasien
avaamista ja analyysia
o että lähdetään liikkeelle mahdollisimman
yleisestä ja päädytään yksityiskohtiin
o että oppijat saavat jatkuvasti palautetta
kielitaidostaan
o että oppijat oppivat myös itse arvioimaan
omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan
Kirjoituksia kielitaidosta ja funktionaalisuudesta
•
•
•
Lauranto, Y. 1995. ¡Más!
Espanjan teksti- ja harjoituskirja.
Oppikirja, nauhoite ja
opettajanopas. Helsinki: Finn
Lectura.
--------- 1996. Elämän suolaa.
Suomen kielen alkeita 1 - 2.
Oppikirja, nauhoitteet ja
opettajanopas. Jyväskylä:
Soveltavan kielentutkimuksen
keskus.
--------- 1997. Ensi askeleita
paikallissijojen käyttöön.
Espanjankielisten
suomenoppijoiden sisä- ja
ulkopaikallissijat
konseptuaalisen semantiikan
näkökulmasta. Kakkoskieli 2.
Helsinki: Helsingin yliopiston
suomen kielen laitos.
•
•
--------- 2005. Sujuvuuden
mittoja. Teoksessa L. Kuure, E.
Kärkkäinen & M.
Saarenkunnas (toim.), Kieli ja
sosiaalinen toiminta s. 127 148. Jyväskylä: AFinLA.
--------- 2011. Vanhoista
palasista uusia olio. Äänne- ja
muoto-opin kurssin
kehittämisprojekti. Teoksessa
Y. Lauranto & M. Vehkanen
(toim.), Päättymätön projekti:
näkökulmia suomen kielen
opetukseen s. 12 - 25.
Tampere: Nykysuomen seura.
Arviointi: harjoitus
• Miten arvioisit yleisesti oppijan kirjoittamistaitoa?
Kuinka kauan hän on opiskellut suomea?
• Mitä oppija tietää omistamisen ilmaisemisesta
suomen kielessä?
Tänään on sunnuntai, ja kaikki on kotona perhee kanssa. Tämä on perhee
Mäkinen.
Joka sunnuntai he tapavat kotona ja syövät puoro mustikakeitto kanssa ja juoval
kahvia. Vasemalle on Jakko, vaimo Liisa kanssa. He ovat naimisissa kolmetoista
vuota. Tämä vanha nainen on mummo poikan, istuu koiralla Rekka ja tyttö, istuu
äitissä. Tyttön äiti on vaimo Pekkan, istuu sohvalla myös. Hän on työssä pankissa,
hänelle on paljon raha. Eilen oli mummon syntymäpäivä, hän on leksi, hänelle on
suuri juhlat kaikki ystävä kanssa. Hän on kahdeksankymmentayhdeksan vuota
vanha. Kaikki pidävät uinta, siis he menevat uimahalliin, sen jälkeen kaikki ovat
nälkä ja he syövät peruna tai riisi kanssa liha ja salati. Äiti ostaa myös yksi
avokado. Sitten he katsovat FORMULA YKSI, koska Mikalle Häkinenalle on uusi
auto.
Kaikki on suomalainen, siis he rakastavat Mikama. Vaille kahdeksan illalla he
menevat oma kotiin Tamperella, Jyväskylässä ja Turussa. Mummo asuu
Helsingissä, Mannerheimintie kakssataaviiskyt A ja hän on hyvin väsynyt vaille
tämä päivä.
Harjoitus: menneet aikamuodot
espanjassa ja suomessa
• Suomi: imperfekti (menin), perfekti (olen mennyt) ja
pluskvamperfekti (olin mennyt)
• Espanja: lyhyt perfekti (fui), yhdistetty perfekti (he
ido), imperfekti (iba) ja pluskvamperfekti (había ido)
• Mieti seuraavia kysymyksiä:
o Mitkä ovat oppijoiden ensisijaiset tarpeet menneeseen aikaan
viittaamisen suhteen? Miten ne heijastuvat opetukseen?
o Miten ymmärtämis- ja tuottamistaidot limittyvät toisiinsa?
o Mistä menneestä aikamuodosta lähtisit liikkeelle? Miksi?
o Miten opetus etenee? Mitä ensin? Mitä sen jälkeen? Minkälaisia
harjoituksia? Minkälaisia tekstejä?