Transcript Anu Warinowski - MCnet

MCnet
Keskustelua monikulttuurisuudesta V – Debates on Multiculturalism V
Kulttuurisen moninaisuuden merkityksiä koulutusjärjestelmän kannalta –
Education and Diversity
23.4.2013
KOULU JA MONIKULTTUURISUUS:
EKSPATRIAATTILAPSET SUOMALAISESSA
KOULUSSA
Anu Warinowski
KT, yliopisto-opettaja
Opettajankoulutuslaitos, Turun yksikkö
Turun yliopisto
SISÄLTÖ
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTI
III MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
III EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTI
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
AIEMMIN KÄYTETYT KÄSITTEET
Amerikkalaiset:
Third Culture Kid
Global Nomad
Yksilön taso
Missionary Kid
Army Brat
Oil Brat jne.
Japanilaiset:
Kaigai-/kikoku-shijo
Suomalaiset:
Matkalaukkulapsi
Lähetyslapsi
Yhteiskunnan taso
Perheen taso puuttunut tutkimuksesta
– vaikka lapsi kokee
ulkomaille muuton ja paluumuuton
perheen vuoksi
ja perheen kanssa
tilanteessa, jossa
kaikki muu paitsi perhe vaihtuu toiseksi
EKSPATRIAATTIPERHEEN LAPSI
• Asuu perheessä, joka on muuttanut perheenä
ulkomaille vanhemman työn vuoksi
• Ekspatriaattius laajasti ymmärrettynä
• Liike-elämä, yliopisto, kirkko, Suomen
edustusto jne.
• Ulkomaankomennus tai itsenäisesti
työpaikkansa järjestänyt
• Muutto on tarkoitettu tilapäiseksi
• Kokee kaksi muuttosiirtymää: ulkomaille
muuton ja paluumuuton
-> lapsi suomalaisessa koulussa
paluumuuton jälkeen
EKSPATRIAATTILASTEN SUHDE
MONIKULTTUURISIIN LAPSIIN
AIEMPI AMERIKKALAINEN TUTKIMUS:
Kaksi eri näkemystä:
• Ekspatriaattilapset osa monikulttuuristen lasten joukkoa:
Third Culture Kid -tutkimus-> Cross-Cultural Kids
(van Reken 2011)
• Ekspatriaattilapset oma erityinen lapsiryhmänsä:
Global Nomad -tutkimus
(McCaig 2011)
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
III EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTI
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
KULTTUURI, MONIKULTTUURISUUS
• Kulttuuriin sisältyy useita kulttuurisia kategorioita,
kuten etnisyys, sukupuoli, ikä, yhteiskuntaluokka ja
“erityisyys”
• Essentialistisista kategorioista siirrytty
prosessuaaliseen ja dynaamiseen näkemykseen
kulttuurista (ks. esim. Nieto 2008; Banks 2006;
Martikainen ym. 2006; Huttunen ym. 2005)
• Monikulttuurisuus yhdistyy kulttuurisista kategorioista
ainoastaan etnisyyteen ja siinäkin ainoastaan
vähemmistöasemaan (Anthias 2011) ->
maahanmuuttajuus
MONIKULTTUURISUUSKASVATUS
• Monikulttuurisuuskasvatus on suunnattu
suomalaisissa kouluissa maahanmuuttajataustaisille oppilaille (Holm & Londen 2010)
-> mukana kulttuurisista kategorioista
ainoastaan etnisyys ja sekin
vähemmistöasemana (ks. Anthias 2011)
• Ekspatriaattilapset eivät sisälly monikulttuurisuuskasvatukseen (vrt. Japani)
-> monikulttuurisuus = maahanmuuttajuus
KULTTUURISET KATEGORIAT
”maahanmuuttajat” vs. ”suomalaiset”???
(ks. esim. Löytty 2005)
Miten ekspatriaattilapset sijoitetaan?
TCK IDENTITEETTI
PolVan Kulttuurisen identiteetin malli
Ulkomaalainen
Näyttää erilaiselta
Ajattelee eri tavalla
Piilomaahanmuuttaja
Näyttää samalta
Ajattelee eri tavalla
Adoptoitu
Näyttää erilaiselta
Ajattelee samalla tavalla
Peili
Näyttää samalta
Ajattelee samalla tavalla
(Pollock & van Reken 2009, 55)
EKSPATRIAATTILAPSI
PIILOMAAHANMUUTTAJANA
• Paluumuuton jälkeen lapsi voi olla
”piilomaahanmuuttaja”: näyttää (ja
kuulostaa) suomalaiselta, mutta
ajattelee eri tavalla
• Opettaja ei näe paluuoppilaan piiloon
jäävää toiseutta (Salakka 2002)
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
III EKSPATRIAATTILASTEN
KOULUKONTEKSTI
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
KANSAINVÄLISET KOULUT
• Kansainvälisissä tutkimuksissa
ekspatriaattilasten kouluksi on määrittynyt
kansainvälinen koulu
• Pitääkö tämä paikkansa myös suomalaisten
lasten suhteeen?
• Myös Suomessa kansainvälisiä kouluja
perustettu osittain ekspatriaattilasten
tukemiseksi (ainoa tukitoimi)
• Kansainväliset koulut -> ekspatriaattilapset
sisältyneet kansainvälisyyskasvatukseen
• Englanninkielisille lapsille hyvä koulumuoto,
muttei välttämättä ei-englanninkielisille lapsille
(Murphy 2003)
Japanin koululaitos
poikkeus ekspatriaattilasten
näkymättömyyteen koulukontekstissa
• Paluuoppilaita sekä tutkittu että tuettu monin tavoin
• Lapset yhteiskunnan palveluiden kohteena kauan ennen
maahanmuuttajalapsia
• 1970-luvulla paluuoppilaille luodut palvelut ovat toimineet
mallina 1990-luvulla maahanmuuttajaoppilaiden palveluiden
luomisessa.
• Japanissa paluuoppilaiden asema suhteessa maahanmuuttajalapsiin edelleen ylivertainen: paluuoppilailla huomattavasti
paremmat tukipalvelut maahanmuuttajiin verrattuna mm.
 erilliset paluuluokat
 tuki japanin kielessä ja kulttuurissa
 tuki vieraan kielen taidon ylläpidossa
 positiivinen erityiskohtelu yliopistojen sisäänpääsyssä
(mm. Fujikane 2003; Fry 2008; Yoshida ym. 2002)
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
III EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTI
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
TUTKIMUSKYSYMYKSET
1. Mitä voimavaroja ekspatriaattiperheillä on käytettävissään
ulkomaille muuton ja paluumuuton siirtymissä?
1.1 Miten perheiden sopeutumisongelmat suhteutuvat
voimavaratarkasteluun?
2. Miten ekspatriaattiperheiden lapset sopeutuvat ulkomaille 1. Psykologinen
sopeutuminen
muuton ja paluumuuton siirtymiin?
2. Sosiokulttuurinen
2.1 Mitä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä on yhteysopeutuminen
dessä ekspatriaattiperheiden lasten sopeutumiseen? 3. Kulttuurinen
identiteetti
3. Minkälaisia ekspatriaattiperheiden lasten rakentamat
siirtymäkokemukset ovat?
3.1 Miten lasten subjektiiviset siirtymäkokemukset
1. Tunne
asettuvat suhteessa vanhempien arvioon lasten
2. Toiminta
sopeutumisesta?
3. Identiteetti
19
TUTKIMUSAINEISTOT
Kyselylomakeaineisto: vanhemmat
• 399 kouluyksikköä kahdeksassa
suomalaiskaupungissa
• N = 202 perhettä ja 333 lasta
Haastatteluaineisto: lapset
•
N=8
•
Tulkitseva fenomenologinen analyysi
(IPA)
(ks. aineisto tarkemmin Warinowski 2012)
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
III EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTI
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
n
Koulu Suomessa
tutkimushetkellä
kansainvälinen koulu
%
40
12,5
peruskoulu: tavallinen luokka
146
45,6
peruskoulu: kieliluokka
101
31,6
peruskoulu: muu painotettu luokka
15
4,7
muu koulu
14
4,4
4
1,3
320
100,1
erityiskoulu/-luokka
Yhteensä
262 lasta (83 %) kävi
peruskoulua joko
tavallisella tai
painotetulla luokalla
LASTEN SOPEUTUMISEN TARKASTELU
KOULUMUODON MUKAAN
ekspatriaattilasten sopeutuminen näyttäisi
sujuvan paremmin muualla kuin
kansainvälisessä koulussa:
ulkomailla paikallisessa koulussa,
paluumuuton jälkeen ”tavallisessa”
peruskoulussa
HYVÄ KOULU EKSPATRIAATTILAPSELLE?
”Luulemme, että suomalaiseen kouluun
sopeutumista on hieman helpottanut se, että
koulussa on runsaasti maahanmuuttajia.
Poikien kokemusten erilaisuus on kyetty
ottamaan huomioon riittävällä tavalla. Myös
kielitaidon tukemiseen on ollut luullaksemme
enemmän valmiuksia kuin ns. tavallisessa
koulussa, joissa maahanmuuttajia ei ole.” (V49)
IDENTITEETTIEN RAKENTAMINEN
• Kulttuurienvälisyys läsnä identiteeteissä
-> KULTTUURIENVÄLINEN LAPSI
• Identiteettien tilanteisuus (konteksti)
• Identiteettien hybridisaatio (muutos)
• Osa lapsista koulussa ”piilomaahanmuuttajia”
• Lapset eivät eksplisiittisesti tiedä omaa
identiteettiään
I AIEMMAT TUTKIMUKSET
II MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA
KOULUSSA
III EKSPATRIAATTILASTEN KOULUKONTEKSTI
IV TUTKIMUSAINEISTO
V KESKEISIMMÄT TUTKIMUSTULOKSET
VI JOHTOPÄÄTÖKSET
EKSPATRIAATTILAPSET
”TAVALLISESSA” KOULUSSA
• Tulosten mukaan suomalaisten
ekspatriaattilasten sopeutuminen näyttäisi
sujuvan paremmin muualla kuin
kansainvälisessä koulussa
• Ekspatriaattilasten opettaminen ei
todellakaan rajoitu kansainvälisiin kouluihin:
suurin osa ekspatriaattilapsista on
”tavallisissa” kouluissa
-> jokainen peruskoulun opettaja
tarvitsee tietoa ekspatriaattilapsen
kohtaamiseen
LAPSET LÄSNÄ ”TAVALLISISSA” LUOKISSA
MONIKULTTUURISUUSKASVATUS EI KOHDISTU
EKSPATRIAATTILAPSIIN
IDENTITEETTI PIILOSSA LAPSILTA ITSELTÄÄNKIN
-> EKSPATRIAATTILAPSET PIILOSSA
SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA
EKSPATRIAATTILAPSET
YHTENÄ
KULTTUURIENVÄLISENÄ OPPILASRYHMÄNÄ
PERUSOPETUKSESSA:
MITEN PIILOSTA NÄKYVIIN?
1. PALUUOPPILASKÄSITTEEN PÄIVITTÄMINEN
PALUUOPPILAAT
• Paluuoppilas-käsitteen päivittäminen
• Oppilasryhmälle nimi: eksplisiittisyys
• Lapsen todellinen ymmärtäminen:
erityisesti kollektiivinen
ymmärtäminen (ks. Ecclestone 2010)
MITEN OPETTAJA VOI TUKEA
LUOKALLAAN PALUUOPPILASTA?
LUOKAN TASOLLA:
• moninaisuuden arvostaminen koululuokassa
• Yhteisöllinen oppimisympäristö: ketään ei jätetä yksin
YKSITTÄISEN OPPILAAN TASOLLA:
• Tukea identiteetille (vrt. Opetushallitus 2004):
NÄE LAPSEN TODELLINEN IDENTITEETTI
• Tukea vertaissuhteiden muodostamiseen:
paras vaihtoehto olisi vertaisryhmä, jossa muilla
vastaavia kokemuksia
• Tukea suomen kielen mahdollisiin aukkoihin (esim.
sanavarasto)
• Tukea oppimisen mahdollisiin solmukohtiin (yksittäisten
aukkojen paikkaaminen)
2. MONIKULTTUURISUUSKASVATUKSEN
LAAJENTAMINEN
KRIITTINEN MONIKULTTUURISUUSKASVATUS
• ”Tavallisten” oppilaiden välisten erojen tunnustaminen
• Monikulttuurisuuskasvatus tarkoitettu koulussa kaikille
 ei siis ainoastaan monikulttuurisille oppilaille
 myös opettajille oppilaiden lisäksi
• Monikulttuurisuuskasvatuksen ei tulisi riippua koulun
moninaisuuden määrästä
(Luciak & Khan-Svik 2008; Bleszynska 2008)
-> myös ”piilomaahanmuuttajat” monikulttuurisuuskasvatuksen piiriin
3. JYRKÄSTÄ KATEGORISOINNISTA
LUOPUMINEN
PALUUOPPILAAT
SIJOITETAAN
SUOMALAISTEN KATEGORIAAN,
VAIKKAA SIJAITSEVAT
SUOMALAISUUDEN JA MAAHANMUUTTAJUUDEN
RISTEYKSESSÄ
KAKSIJAKOISET KATEGORIAT
VANHENTUNEITA
• Kategoriat eivät päde tilastoinnissa, eivätkä
varsinkaan subjektiivisen identiteetin suhteen
• Tilanteisuus esim. koulukonteksti, kotikonteksti
• ”Joko–tai”-vaihtoehtojen sijaan voi olla ”sekä–
että”
-> voi olla sekä ”maahanmuuttaja” että
”suomalainen”
-> jyrkkä kategorisointi ei enää toimi globaalissa
maailmassa (ks. Levitt & Glick Schiller 2004)
Kiitos!
[email protected]