Transcript Biolaakson tarkastelua johtamisen näkökulmasta/Mikko Luoma
Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta Tutkimusjohtaja Mikko Luoma Vaasan yliopisto 29.10.2013
ELINKEINOELÄMÄ
• Vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen • Edellytyksenä kehittynyt infrastruktuuri, toimiva koulutusjärjestelmä, sujuva yhteiskunnallinen päätöksenteko, tunnustettu kansainvälinen asema ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
ALUE/KLUSTERI
• Elinvoimaisen alueellisen ekosysteemin aikaansaaminen • Edellytyksenä monipuolisen toimijaverkoston kehittyminen, vilkas yhteistyö eri toimijoiden kesken, uusien innovaatioiden syntyminen, ulkoisen mielenkiinnon ja osaamis- ja pääomavirtojen suuntautuminen alueelle
YRITYS/TYÖPAIKKA
• Menestyminen kilpailussa, jatkuva tuottavuuskehitys • Edellytyksenä toimintaympäristön muutosten tunnistaminen, kyky luoda ja toimeenpanna merkityksellisiä tulevaisuuden tahtotiloja
YKSILÖ
• Hyvinvointi työelämässä • Edellytyksenä omien voimavarojen tunteminen ja kyky oppia uutta
Kilpailuedun eri tasot
ALUE/KLUSTERI
• Elinvoimaisen alueellisen ekosysteemin aikaansaaminen • Edellytyksenä monipuolisen toimijaverkoston kehittyminen, vilkas yhteistyö eri toimijoiden kesken, uusien innovaatioiden syntyminen, ulkoisen mielenkiinnon ja osaamis- ja pääomavirtojen suuntautuminen alueelle
Voiko Biolaakso kehittyä tällaiseksi?
Menestyville alueellisille keskittymille tyypillistä
• • • • • • • • • • Pitkä kehityshistoria (mutta ei yhteistä kehityspolkua) Yrittäjyys, intohimo Koulutus ja tutkimus Yhteiskunnan osallistuminen Uusien liiketoimintamuotojen syntyminen Erilaisten toimijoiden läsnäolo, muitakin kuin alueen ”ydinosaamiseen” liittyviä toimijoita Ulkopuolisten mielenkiinto, halu päästä osaksi Rikas alueellinen identiteetti Johtajuus ei tunnistettavissa perinteisistä näkökulmista (vallankäyttö, kontrolli, hierarkia) Kompleksisuusjohtaminen
Kompleksisuusjohtamisen periaatteet
• • • • • Kytköksellisyys (connectivity) – systeemin (klusterin tms.) kaikki osat ovat yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa Yhteiskehittyminen (co-evolution) – symbioottiset suhteet voittavat kilpailevat suhteet Vahvistuvat syklit (reinforcing cycles) – systeemi on täynnä ilmiöitä, jotka vahvistavat toisiansa Epälineaarisuus (non-linearity) – kaikkiin kehityksiin sisältyy yllätyksen mahdollisuus; ei ole olemassa samanlaisia kehityksiä Itseorganisoituminen (self-organization) – ilmiöillä on taipumus itse löytää tehokkain toimintamalli annettujen reunaehtojen puitteissa
• • • • • • •
Pohdittavaa Biolaaksolle johtamisnäkökulmasta
Missä ovat muut (nykyiset tai mahdolliset) biolaaksot? Miksi ne voivat menestyä?
Mikä on riittävän ohjaava (ja samalla riittävän salliva) visio Biolaaksolle ja sen toimijoille?
Millainen arvoperusta yhdistää Biolaakson toimijoita?
Mikä voisi olla bioalan ulkopuolinen tekijä, joka tuo kilpailuetua Biolaakson toimijoille: – Logistiikka, tietojärjestelmät, työhyvinvointi… Millaiset käytännöt voisivat edistää uuden liiketoiminnan syntymistä Biolaaksossa?
Mistä tekijöistä Biolaakson huomionarvo ja brändi rakentuvat?
Millaisilla mittareilla Biolaakson kehittymistä tulee mitata?
Johtamistutkimus (kauppatieteet) on käyttökelpoinen väline ratkaisujen löytämisessä näihin kysymyksiin!