Transcript Biolaakso esittäytyi Helsingissä kansallisessa Biotalous

Keski-Pohjanmaa
biotaloudella nousuun –
Keski-Pohjanmaan
Biolaakso
Biotaloudesta maaseudun veturi
09.09.2014
Anne Pesola
Kehitysjohtaja , projektipäällikkö
Biolaakso-hanke
Kannuksen kaupunki (31.8.2014 saakka)
• - Biotalous voisi olla koko Suomen veturi, jos niin halutaan
• - Mm. Venäjältä tuleva kaasu voitaisiin korvata lähes kokonaan
kotimaisella biokaasulla
• - Esteitä:
– Verotus – turpeen energiavero johtanut kivihiilen
lisääntyvään käyttöön
– Tariffit – esim. pienet CHP-laitokset eivät tariffien piirissä,
tuulivoimalle hyvät tariffit – valuuko ulkomaille?
– Lupaprosessien hitaus
– Rahoitus
– Referenssit
• Osataanko toimia yhdessä vai kilpailevatko
alueet keskenään?
– Osataan toimia yhdessä ja haetaan aktiivisesti
yhteistyötä ja yhteishankkeita
– Suomeen mahtuu useita erilaisia bioenergiaa ja
biotuotteita tuottavaa laitosta
– Yritykset perustavat uusia laitoksia sinne missä on
parhaat tuotantoedellytykset
Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)
Elinkeinorakenne
Biolaakso
Suomi
1,2 %
1,3
3,7
10,2 %
22,1
28,2 %
60,4 %
Alkutuotanto
Alkutuotanto
Jalostus
Jalostus
Palvelut
Palvelut
Muut
Muut
72,9
Biotalouselinkeinojen merkitys
alueella
Biolaakso liiketoimintaympäristönä
Puunjalostus (n. 1100- 1200 htv)
Bioenergia (n. 1000 htv ml. korjuu ja logistiikka)
Maidontuotanto
Maidontuotanto 2012
Biolaakso
17 %
Muu
Suomi
83 %
Tuotanto kunnittain
Maidontuotanto
Naudan- ja sianlihantuotanto 2012
Naudanliha
Sianliha
Biolaakso
9%
Biolaakso
17 %
Muu Suomi
83 %
Muu
Suomi
91 %
Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)
Elintarviketeollisuus
Maataloustuotanto
Ruokaperunan viljelyala
Maatalouden myyntitulot
Kananmunat
0%
Biolaakso
22 %
Muu liha
0%
Viljat
6%
Sianliha
9%
Muut
kasvit
6%
n. 165 milj. €
Naudanliha
14 %
Muu Suomi
78 %
Maito
65 %
Turkistuotanto 2010-2011
Turkistilojen lukumäärä
Muu Suomi
54 %
Biolaakso
46 %
Nahkoja SagaFurs Oyj:lle toimittaneet tilat, osuus 85%
Nahkamyynnin arvo
Muu Suomi
41 %
Biolaakso
59 %
Biolaakson osuus 177 milj. €, suurin osa vientituloja
Turkistuotanto tänään
Sektoritutkimuslaitokset
Metla Kannus
MTT Kannus
Tukimusaiheita
– Metsäenergia
– Biojalostus
– Suometsät
– Maankäytön muutokset
– Metsäsuunnittelu
Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut
laboratorio
25 henkilöä
Tutkimusaiheita
– Turkiseläinten ravitsemus ja
hyvinvointi
– Eläinsuojien
ympäristövaikutukset
4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy
GTK Länsi-Suomi, Kokkola
Tutkimusaiheita
– Maankäyttö ja ympäristö
– Energia ja raaka-aineet
Noin 40 henkilöä
Yliopistotason koulutus ja tutkimus
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Oulun Eteläisen Instituutti
— Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot
— tieteenaloja mm. soveltava kemia
(bioenergia), luonnontieteet,
tietotekniikka,
yhteiskunta/aluetieteet ja
sosiaalityö, kauppatieteet,
terveystieteet
— Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv
— Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa
— Laguna-tutkimuskeskus ja
maanalaisfysiikan tutkimusryhmä
— mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedialaboratorio
Centria ammattikorkeakoulu
AMK-tutkintoja mm.
— Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmental chemistry and
technology, teknologiajohtaminen)
— Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun
hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio)
— Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito,
lämpö- ja energiatekniikka)
— Tradenomi
•
•
•
•
Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta
Monipuoliset laboratoriot
Aktiivista t&k-toimintaa
n. 3300 opiskelijaa
Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra
— Laboratoriot
•
•
•
•
AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa):
tehdasmittakaavainen kemian koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio
(kuivatestitila)
Ketek Oy: 14 laboratoriota
Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys
MaintPartner-tutkimuslaboratoriot
— Tutkimusmetsät ja – suot
— Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia,
nykyiaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealaa yritysympäristönä
— Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian
keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen
jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai
lopputuotteiden käyttöön.
Tutkimuksella ja innovaatioilla kasvua
Osaamisen kärjet
• Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa)
• Biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena
• Luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja
ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien
sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja
turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta)
• Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia)
• Bioenergian kestävä tuotanto
• Paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esim.
puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena)
Biolaakson potentiaali
— metsät kasvavat vuosittain 300.000 m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään, alue
—
—
—
—
tuottaa n.20 % maamme maidosta, 12 % naudanlihasta, 12 % sianlihasta ja
suurimman osan turkiksista, 22 % ruokaperunasta
puutaloteollisuus vahvasti keskittynyt alueelle
Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman
suurimpaan biomassavoimalaitokseen
Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä
Kokkola Industrial Park (KIP, www.kip.fi) sekä maamme kolmanneksi suurin satama.
Teollisuusalueen investoinnit 2013 yli 100 milj. euroa
Biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita,
joita kemianteollisuus voi jalostaa globaaleille markkinoille
— Biotalouden ja kemian yhdistäminen Biolaaksossa on
ainutlaatuinen mahdollisuus
Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista
Biolaakson kevään 2014 toimintaa
-Tutkimus- ja kehitysyhteistyö BioFuelRegionin (Uumajan yliopisto,
SLU) ja
- yhteistyö Joensuun INKA-ohjelman toteuttajien kanssa ja yhteinen
workshop 21.5
-Vierailu (Biolaakso+Joensuun INKA) maaliskuussa BioFuelRegionin
alueelle ja vastavierailu toukokuussa Biolaakson alueelle
- Biolaakson esite (suomi/englanti), myös sähköinen versio
(www.biolaakso.fi)
- Luonnonvarakeskuksen sidosryhmätilaisuus 10.6.2014
- Biofuel in rural areas –seminaari Brysselissä 25.6,
puheenvuoropyyntö
- Biolaakson toimintamallin, arvoketjujen sekä hankesalkun
kokoaminen
Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli
Biolaakson neuvottelukunta ja hankkeen hallinnointi
Neuvottelukunnassa ovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. Neuvottelukunta toimii
pitkäjänteisenä yritys- ja aluerahoituksen vuorovaikutuskenttänä. Neuvottelukunta käyttää ryhmien
asiantuntemusta hyväkseen lausunnoissa ja mm. rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvottelukunta ei ole
päätösvaltaelin vaan foorumi. Päätökset tehdään luonnollisesti niistä vastaavissa organisaatioissa.
Biolaaksoon muodostetaan kattohanke, johon tulee hankehallinnointi (???) ja koko Biolaaksoa koskevat
toimenpiteet ja hanketoiminnan edistäminen. Kattohankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, joka toimii
käytännön toimijana Biolaakson eteenpäinviemisessä
.
Biolaakson
tieteellisen
tutkimustoiminnan ryhmä
KYC, Luke ja GTK luovat ja vahvistavat
kansallista ja kansainvälistä tutkimuskompetenssia mm yhteisten tutkimushankkeiden kautta. Samalla luodaan
yhteisiä koulutusväyliä yliopisto- ja
ammattikorkeakoulutasolle. Yhtenä
mahdollisuutena yhteisprofessuurit
.
ASIAKKUUS
Yritykset
Julkiset
toimijat
Biolaakson palvelu- ja
kehittämisryhmä
Luova-verkoston, Centrian
koulutuskuntayhtymien ja Ketekin
ympärille syntyy neuvonta,koulutus- ja kehittämishankkeiden
toimenpideryhmä
.
Biolaakson tutkimusinfrarakenteet
Kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin
yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas, Kannuksessa oleva vahva ja
monipuolinen laboratoriokokonaisuus ja tutkimuskoealueet, GTK:lla on Kokkolassa tutkimusympäristö ja
KETEKillä useita laboratorioita. Tutkimuslaitoksilla on verkostojensa kautta käytössä laaja laboratorio- ja
muu tutkimusympäristö. Kokkolan rannan teollisuusalueen yrityksillä on myös mittavavat
tutkimusympäristöt.