Transcript ppt
Eko- ja lähiruokailta 23.11.2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Pentti Seuri [email protected] Maatalouden ympäristövaikutukset • • • • maankäyttö (maisema, eliölajit, avoimet näkymät) eroosio (vesi, tuuli, kasvipeitteisyys) luonnonvarat (kasvinravinteet, energia) kasvihuoneilmiö (fossiilinen energia, viljelymaa, kotieläimet) • maatalouskemikaalit (pinta- ja pohjavedet) • ravinnekuormitus (pinta- ja pohjavedet, Itämeri) • GMO (evoluutio, biodiversiteetti) Ravinteet kiertävät; energia virtaa Keskeinen ero ravinteiden ja energian välillä: • • Ravinteet noudattavat aineen häviämättömyyden lakia ja ovat näin ikuisessa kiertokulussa; ravinteet eivät voi koskaan loppua Energia noudattaa entropialakia, minkä mukaan energian hyödyntämisessä tapahtuu aina tappioita, joiden seurauksena ennen pitkää kaikki energia on muuttunut hyödyttömäksi (lämpöenergiaksi); ellei energiaa saada jatkuvasti lisää, se loppuu ennen pitkää; ekosysteemin ainoa kestävä energialähde on auringon säteilyenergia Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Luonnonekosysteemi: • Aineen kiertokulku • Auringon valoenergia • Biodiversiteetti (vapaa kilpailu) Maatalousekosysteemi: • Lineaarinen ravinnetalous • Apuenergiaa (fossiilista) • Monokulttuurit, puhdaskasvustot Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) tuotos ulkopuolinen tuotantopanos KASVI jäte (kuormitus) 2) tuotos ulkopuolinen tuotantopanos KOTIELÄIN jäte (kuormitus) Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 3) KASVI KASVINSYÖJÄ PETOELÄIN RAVINTEET HAJOTTAJAT Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaerot • periaatekaaviot 1 ja 2 kuvaavat maatalouden kasvituotantoa (1) ja kotieläintuotantoa (2) • koska tuotannossa merkittävä osa tuotantopanoksista, esim. ravinteista, tulee tilan ulkopuolelta sekä kasvintuotanto ja kotieläintuotanto tapahtuvat erillään, syntyy varsinaisen tuotannon lisäksi huomattava ympäristökuormitus • luonnon ekosysteemissä (3) ravinteet ovat ikuisessa kiertokulussa -> ei tarvita systeemin ulkopuolisia ravinteita eikä aiheuteta ympäristön ravinnekuormitusta Puutteellisen ravinteiden kierron seuraukset Puutteellinen ravinteiden kierto on ehkä tärkein syy maatalouden aiheuttamiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin; useimmat maatalouden ympäristövaikutukset aiheutuvat puutteellisesta ravinteiden kiertokulusta joko suoraan tai välillisesti • • • • • • Ravinnekuormitus Maaperän köyhtyminen Kasvihuonekaasupäästöt (menetettyjen ravinteiden korvaaminen) Kasvinsuojeluongelmat, torjunta-aineiden haitat (yksipuolinen viljely) Uusiutumattomien resurssien kuluttaminen (fosfori, energia) Biodiversiteetin köyhtyminen (yksipuolinen viljely, heikko viljavuus tarvitaan enemmän viljelymaata Maatalouden ympäristövaikutukset Maatalouden ympäristövaikutukset kulminoituvat globalisaatioon, joka on ihmisten rakentama poliittinen toimintatapa Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei voida poliittisilla päätöksillä muuttaa mihinkään! Maatalouden ympäristövaikutukset • Maatalous on ihmisen keskeisin ravinnonlähde • Globaali maailmantalous merkitsee ravinnon tuotannon ja kulutuksen irtautumista toisistaan • Uusien tuotantoteknologioiden ja maailmankaupan avulla on voitu ”unohtaa” ihmisen riippuvuus ekologisesta kantokyvystä Maatalouden ympäristövaikutukset Luonnonekosysteemit toimivat AINA paikallisesti (toki globaalissa vuorovaikutuksessa). YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT GLOBAALI ONGELMA, MUTTA RATKAISUT PAIKALLISIA! Kantokykymatematiikkaa Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on n. 300 RY (1 RY = 1 kg ohraa) Keskimääräinen hehtaarisato on 3000 RY 1 ha elättää 10 ihmistä Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 % energiahyötysuhteella ihmisravinnoksi => Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –kertainen määrä Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä? kg kg kg kg Tila lannoite panos lanta korjattu sato tuotos kasvi kotiel. A 100 - 80 80 B 100 100-40 =60 100 - C 100 120-20 =100 120 - - % % % % Pel Portt Kar Pri kg 80 80 20 kuor mitu - 80 40 62 40 40 100 60 20 60 20 17 120 80 Ravinnetalouden tehostaminen • Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon integrointi • Paikallinen kulutus => synnyttää monipuolista paikallista tuotantoa • Kulutuksen ja tuotannon välille luotava vuorovaikutus (ravinteiden kierrätys) • Kotieläintuotteiden kulutuksessa pitäydyttävä kohtuudessa • Olemassaolevista ruokajärjestelmistä luomutuotanto korostaa em. seikkoja, mutta luomussakin paljon kehitettävää • Paikallisuus ymmärrettävä välttämättömyytenä ympäristön tilan hallinnassa Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002) Tappiot pellosta 58 Typpeä maatalouteen 100 SATO 70 KasviKasvituotanto tuotteet 13 Pellolle 35 + 93 = 128 Lannan varastotappiot 15 Lanta peltoon Tuontirehu 7 35 LANTA 50 Kotieläintuotanto RUOKA 27 (13 +14) REHU 57 + 7 Kotieläintuotteet 14 Primäärityppitase Sato Primäärityppi Primäärityppitase Taseen ylijäämä N kg/ha N kg/ha % N kg/ha Koko maatalous 74 100 74 78 Kasvinviljelytilat 60 90 67 40 Kotieläin-tilat 88 110 80 116 Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla = primäärityppitase ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnan primäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen Seitsemän luomutilan typpitalous (Seuri 2005) kg/ha kg/ha kg/ha % % % - kg/ha Peltotase Porttitase Kierrätyskerroin N-ylijäämä Farm Tuot.suunta Primääri N-panos N pellolla N-sato primä äritase 1 maito 60 92 69 115 75 34 1,53 40 2 maito 68 108 75 111 69 30 1,6 49 3 maito 53 83 56 106 68 30 1,56 44 4 Naud.liha 69 113 84 122 74 18 1,64 60 5 Naud.liha 65 113 73 113 65 20 1,74 53 6 Naud.li ha/vilja 52 89 50 106 62 17 1,7 48 7 Vuohi/ vihann es 56 73 45 80 30 1,3 55 62