Suomen aatehistoria 29.10.-5.12.2013

ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119 (paitsi 14.11. SÄ118)

Opiskelu Turun akatemiassa

lisäopinnot muissa tiedekunnissa

maisteripromootio

pro gradu; näyteluento osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta Filosofian kandidaatti suulliset tentit kaikissa aineissa papit latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia pennaaliaika perusopinnot fil. tdk:ssa luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset - pro exercitio sisäänkirjoittautuminen ”lähtötasokoe”

Promootio

• maisterin vihkiminen • pakollinen • joka kolmas vuosi • primus, ultimus, penultimus (asinus) • promoottorin alkusanat • vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen välinen vuoropuhelu • maisterin merkit: kirja ja punainen päähine • jumalanpalvelus ja pidot

patronus - klientti

• peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä • 1600-luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi • molemminpuolinen hyöty – patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa – klientti teki palveluksia patronukselle • seuloi esille kyvykkäät henkilöt • edellytys menestymiseen

Kolmisäätyoppi

politia maallinen hallitus ecclesia hengellinen hallitus oeconomia huoneen hallitus

Politia

• politia = maallinen hallitus, esivalta • kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta • maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa • Jumala luovuttanut valtansa esivallalle  esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista • luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien suhteen • maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus • jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin • ihmiset eriarvoisia

Ecclesia

• ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko • jokainen kristitty kuuluu sen piiriin • valta yksinomaan Jumalalla • prinsiippeinä armo, usko ja Henki • keinona anteeksiantamus • viranhaltijoiden (papit yms.) tehtävänä julistaa lakia ja evankeliumia ja jakaa sakramentit

Oeconomia

• oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku • pitää yllä ihmissukua biologisesti ja taloudellisesti • perustuu Jumalan säätämään avioliittoon • perheenisällä sama rooli kuin esivallalla • hänen tehtävänään hoitaa politian ja ecclesian tehtäviä perheessä

Tieteet 1600-luvulla

domina obsequium serva/ancilla • aristoteelinen hierarkia • teologia korkein tieteenala • teologinen tieto ensisijaista • filosofialla teologiset päämäärät tai ainakin sopusoinnussa niiden kanssa • vastuu ajattelusta teologialla • 1600-luvun lopulla vaatimus filosofiasta teologian aputieteenä

Teologia 1600-luvulla

• Puhdasoppinen luterilaisuus – Enevaldus Svenonius, Petrus Bång – 10 professoria • Raamatullis-käytännöllinen suunta – Eskil Petraeus, Johannes Gezelius nuorempi – 8 professoria • Synkretismi – Johannes Terserus

Puhdasoppinen luterilaisuus

• 1600-luvun alussa luterilaisten keskuudessa ankaria oppiriitoja; lukuisia eri suuntia • puhdasoppinen luterilaisuus dominoivaksi • pohjautui orjallisesti Martti Lutherin ajatteluun ja kristinuskon opinkappaleiden muokkaamiseen aristoteelisen logiikan muotoon

Puhdasoppinen luterilaisuus

• kontroverssiteologia: opin puhtauden vaaliminen hyökkäämällä kiistakirjoitusten avulla kaikkea toisinajattelua vastaan • esiintyminen aggressiivista ja suvaitsematonta • keskuspaikka Wittenberg • Ruotsissa sosiaalinen tilaus; suurvaltasodat loivat pohjaa • käytännössä ainoaksi sallituksi suuntaukseksi 1660 luvulla

Enevaldus Svenonius (1617-88)

• puhdasoppisen luterilaisuuden pääedustaja Turun akatemiassa • teologian professori (1664-87) • kiistaton johtohahmo • kontroverssiteologi • vastusti kaikkea toisinajattelua • laaja kiistakirjoitustuotanto • teologia ainoa tärkeä tiede; muut merkityksellisiä vain teologian aputieteinä • jyrkkä katsantokanta johti teologian eristäytymiseen

Raamatullis käytännöllinen suuntaus

• ei ollut ristiriidassa puhdasoppisuuden kanssa • vetosi sellaisiin, jotka eivät olleet tulisieluisia uskontaistelijoita • keskittyi käytännön seurakuntatyön edistämiseen • kansankielisen sielunhoidon edistäminen • homiletiikka = saarnataito • käsikirjojen, selitysteosten yms. apuvälineiden teko

Aeschillus Petraeus (1593 1657)

• I teologian professori 1640-1652 • 1652 Turun piispa • homileetikko, saarnataidon opettaja • 1642 koko Raamatun suomennos • lyhyt suomen kielen kielioppi • mallisaarnat • saarnameditaatiot: evankeliumi- ja epistolatekstien selitykset

Gezeliukset

Johannes Gezelius vanhempi 1615-1690 •laaja kirjankustannustoiminta •Encyclopaedia synoptica •Raamatun selitysteos Johannes Gezelius nuorempi 1647-1718

Synkretismi

• synkretistit halusivat lähentää eri kristillisiä kirkkoja korostamalla opin yhteisiä piirteitä • keskuspaikka Helmstedt • pohja: yhteinen tunnustus, kirkkoisien opit, varhaisten ekumeenisten konsiilien teologia • kuningatar Kristiina tuki synkretismiä • Formula concordiae (sovintokaava) (1647) • Johannes Terserus (1605-78)

Johannes Elai Terserus (1605-78)

• opiskeli Saksassa 1633-37: tutustui synkretismiin • III teologian professori 1640-47 Turussa: oppiriita Isak Rothoviuksen kanssa • 1647-58 III teologian professori Upsalassa • vastusti Formula concordiaen eli sovintokaavan hyväksymistä 1647 • kuningatar Kristiinan opettajana • 1658-63 Turun piispa • 1671 Linköpingin piispa

Raamatullis-klassinen suuntaus

• esikuvana Johann Carion: Chronica • lähteinä varhaisempien aikojen kuvauksessa Raamattu ja antiikin historiankirjoitus • myötäilee Raamatun kertomusta ja kristillisen kirkon vaiheita • usein historia jaettu aikakausiin: neljä valtakuntaa (Dan. 2.) Babylonia, Persia (Assyria), Kreikka, Rooma • luominen – vedenpaisumus – Israel – Lähi-itä – Kreikka – Rooma – kristillinen kirkko • vallitsevana akateemisessa opetuksessa

Gööttiläinen historiankirjoitus

• Ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin 100 vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman valtakunnan • Ruotsi on muinoin ollut maailman suurin ja mahtavin valtakunta • Kaikki sivistys ja kulttuuri on lähtöisin Ruotsista • Gootit, jotka tuhosivat Rooman valtakunnan, olivat ruotsalaisia

Gööttiläisyyden klassikkoja

• Johannes Magnus: Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus (1554) • Johannes Bureus • Johan Stiernhielm: Runa Suetica • Johannes Schefferus: Upsalia antiqua (1666) • Johannes Messenius: Scondia illustrata (1636) • Olof Rudbeck vanhempi: Atlantica (1679-1702)

Johannes Messenius (1579/80-1636)

• historioitsija • opiskeli jesuiittakoulussa Puolassa • Upsalan yliopiston historian professori • 1616 vangittiin katolilaisuudesta • elinkautisvankeus Kajaanin linnassa • 1635 vapautettiin • Scondia Illustrata

Skyyttalainen traditio

• ruotsalaiset polveutuvat suoraan Nooan pojasta Jaafetista • Hesekielin kirjan 38. ja 39. luvut • Flavius Josephus (1. vuosisata jKr.): Maagogin joukot skyyttejä • Milanon piispa Ambrosius (300-l jKr.): Maagogin jälkeläiset gootteja • Isidorus Sevillalainen (500-l jKr.): gootit = skyytit • Jordanes (n. 550 jKr.): gootit kotoisin pohjoisesta Scandzan saarelta • 1300-luvulla Ruotsissa: gootit = göötit • Johannes Magnus (1554) lähteenä J. Annius Viterbolainen: Berosuksen Babylonian historia Nooa Jaafet Maagog

Pohjolan asuttaminen

• vedenpaisumus 1656 maailmanluomisen jälkeen (n. 2350 eKr.) • Maagog vaelsi Skyyttian kautta Suomeen • vuonna 88 vedenpaisumuksen jälkeen Pohjanlahden yli Ruotsiin, jonne maailman ensimmäinen valtakunta • syynä Pohjolan luonnon erinomaisuus – runsaasti kalaa ja mineraaleja – ilmasto karaiseva ja steriili

Goottilainen traditio

• asutettuaan Pohjolan göötit lähtivät valloittamaan maailmaa kuningas Berikin johdolla • göötit rinnastettiin gootteihin  ruotsalaiset olivat valtaamassa Roomaa • Cassiodorus 500-luvun alku • Jordanes 550-luku: Getica – gootit = skyytit = geetit – gootit ovat kotoisin Scandzan saarelta • Johannes Magnus otti goottihistorian Ruotsin historian keskeiseksi osaksi

Hyperborealainen traditio

• Ruotsi on sivistyksen kehto • reaktio humanismin ajatukseen ei-italialaisten kansojen barbaarisuudesta • Johannes Magnus: göötit tunsivat vetoa sivistyksen vaalimiseen. Ruotsalaiset vastaanottajina • 1600-luvun alku: ruotsalaiset sivistyksen antava osapuoli – Georg Stiernhielm, Johannes Bureus, Olof Verelius • Olof Rudbeck d.ä.: Atlantica

Alkukielen ongelma

• kaikki ihmiset puhuivat samaa alkukieltä ennen Baabelin kieltensekoitusta • perinteinen käsitys: heprea alkukieli • Johannes Goropius Becanus (1569): kimbrin kieli alkukieli • Stiernhielm konstruoi alkukielen = göötin kieli – ei saanut varauksetonta kannatusta

Gööttiläisten käyttämät metodit

• aristoteelinen logiikka – syllogismit (esim. jos A=B ja B=C niin A=C) – analogiat • lähteiden tulkinta: totuuden löytäminen • kielitieteellinen todistelu – kielen ja kansan rinnastaminen – intuitiivinen permutaatio

Rudbeckin permutaatiosäännöt

f-p f-b v-b p-b k-c k-g t-d p-v

f

isk -

f

ader skri

f

wa ta

f

la vy

k

kiö

p

a -

k

rona å

k

er foo

t

kor

p

-

p

iscis

p

ater scri

b

ere ta

b

ula by

c

us kio

b

e

c

orona a

g

er foo

d

cor

v

us

n-d g-i g-f r-l l-n g-e t-l m-f seger mager krita klubba boga jette namn stamn minner mynnig seier mafwer klita knubbe bue jelte nafn stafn minder myndig

Gööttiläisten käyttämät lähteet

• Raamattu • antiikin historiankirjoitus • goottilainen historiankirjoitus • muinaisislantilaiset saagat

Gööttiläisyyden säilymisen syyt

• Ruotsi poliittisesti ja uskonnollisesti homogeeninen • suurvaltapolitiikan propaganda-ase – kyse mennen olotilan palauttamisesta • historiankirjoitus valtion erityissuojeluksessa – valtakunnanhistorioitsijat • historia todennäköisyyksien kuvaamista

Michael Wexionius-Gyldenstolpe

• historian professori 1640-57 • Epitome (1650): Ruotsin historiallis-maantieteellinen kuvaus • esitti Suomen omana kokonaisuutena • historiassa perusti esityksensä Johannes Magnukseen

Chronicon Finlandiae

• anonyymi; Elias Brenner, Marcus Sadelerus • 1640-1670-luvulta • 1728 Schwedische Bibliotec • Suomen kuninkaiden mukainen jaottelu • käytetty kansanrunouslähteitä • Porthan: ”typerä, mätä, ei pitäisi edes mainita historiankirjoissa”

Petrus Bång (1633-1696)

• teologian professori Turun akatemiassa • Priscorum Sveo-Gothorum ecclesia (1675) • tarkoitus kumota harhaluulo, että ruotsalaiset olisivat muinoin palvoneen epäjumalia • puhtaasti ruotsalainen kirkkohistoria

Daniel Juslenius (1676-1752)

• pyhien kielten professori 1712-1727 • teologian professori 1727-34 • Turun piispa • Aboa vetus et nova 1700 • Vindicae Fennorum 1703 • puhdasoppinen luterilainen

Aboa vetus et nova (1700)

• oraatiomuotoinen pro exercitio • liittyy Turussa 1600-1700-lukujen vaihteen patriotismiin • Turun kaupungin historia • varhaishistoria puhtaan gööttiläinen • kuninkaiden valinnassa suomalainen korostus

Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946)

• taidemaalari • kulttuurivaikuttaja • Suomen kultainen kirja I-II • Kalevala ja Egypti (1935)