Transcript Turun akatemian perustaminen

Turun akatemian perustaminen
•
•
•
•
kymnaasin muuttaminen yliopistoksi vaivatonta
katolinen uhka (Braunsbergin jesuiittakoulu)
kotimaisen akateemisen opetuksen tarve
koulutuspoliittinen keskustelu 1630-luvulla
– aristotelismi (J.Rudbeckius, P.Brahe)  ramismi (A. Oxenstierna, J.Skytte)
• suomenkielisen virkamiehistön ja papiston tarve
• perustamisasiakirja annettiin 26.3.1640
– korvasi Turun kymnaasin
– Turun kymnaasin opettajat suurelta osin professoreiksi
– Upsalan yliopiston statuutit (1626) voimaan myös Turussa
Turun Akatemian organisaatio
hallitsija
kansleri
varakansleri
rehtori
konsistori
teologinen
tdk
oikeustieteellinen
tdk
filosofinen tiedekunta
lääketieteellinen
tdk
pieni
konsistori
Turun akatemian professorit
• Filosofinen tiedekunta
– moraalifilosofian, valtio-opin ja historian
professori
– kaunopuheisuuden professori
– logiikan ja runouden professori
– fysiikan ja kasviopin professori
– matematiikan professori
– pyhien kielten professori
Turun akatemian professorit
• Teologinen tiedekunta
– I teologian professori
– II teologian professori
– III teologian professori
• Lääketieteellinen tiedekunta
– lääketieteen professori
• Oikeustieteellinen tiedekunta
– oikeustieteen professori
Muutoksia oppituoleissa
• 1655 logiikka ja runous erotettiin omiksi
professuureiksi
• 1747 runouden professuuri muutettiin talousopin
professuuriksi
• 1761 kemian professuuri
• 1778 anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen
professuuri
• 1786-1801 oppihistorian professuuri
• ajoittain teologiassa neljäs professuuri
Harjoitusmestarilaitos
• aateliskasvatukseen kuuluva
collegium illustre 1500-luvulta
• 1600-luvulla liitettiin
yliopistoon
• miekkailu, tanssi, ratsastus,
modernit kielet
• opettajat Ranskasta ja Italiasta
yliopiston autonomia
• taloudellinen
– muusta julkishallinnosta irrallinen talous
• juridinen
– oma tuomiovalta
– yliopiston jäsenet eivät ole pienissä rikkeissä
muiden oikeusasteiden alaisia
• tieteellinen
– päättää itse tieteellisestä toiminnasta
Turun akatemian talous
•
•
•
•
säätiöpohjalla: omat veroläänitykset
inspectores aerarii
rehtorin palkka, lukukausimaksut, sakot
80% palkkaukseen, loput stipendeihin ja muihin
menoihin
• prebenda-järjestelmä:
– palkkapitäjät: pitäjän verotulot professorille;
velvollisuus hoitaa kirkkoherran tehtävät
– palkkatilat virka-aseman mukaisesti: tilan tuotto
professorille
Juridinen autonomia
• peräisin Pariisin yliopistosta 1200-luvulta
• akatemia erillään Turun oikeudenhoidosta
• henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä ja palkolliset,
opiskelijat
• omat vartijat, karsseri
• konsistori tuomioistuimena
• sakot, vankeudet, kuolemantuomiot
• isommille tuomioille tuli hakea vahvistus hovioikeudesta
• opiskelijoilla opintomenestys vaikutti tuomioihin
• autonomia katosi vähitellen 1800-luvun loppuun
mennessä
Tieteellinen autonomia
• yliopisto määritteli itse statuuttien määräämissä puitteissa
omasta tieteellisestä toiminnasta
• yliopisto oli vastuussa siellä tehtävästä tutkimuksesta
– voimakas itsesensuuri
– yksittäinen tutkija saattoi turvautua kollegiaaliseen tukeen
• 1700-luvulla pyrkimys ulkopuolelta vaikuttamiseen, mutta se
kariutui yliopistojen vastustukseen
Varakansleri
• toimi käytännössä akatemian valvojana ja
esimiehenä
• vuoteen 1822 asti aina Turun piispa
• piispan intressit liittyivät pappiskasvatukseen
• piispa lähes aina entinen akatemian professori
– tunsi hyvin akatemian asiat
– piispan mieltymykset tunnettiin
• piispa Suomen korkeimmin palkattu henkilö
osakuntalaitos
• jo ensimmäisissä yliopistoissa Padovassa, Siennassa ja
Bolognassa oli opiskelijoiden maakunnalliset osakunnat, jotka
keskeinen olivat keskeinen osa yliopiston organisaatiota
• saksalaisissa yliopistoissa osakunnat irrallisia yliopistosta
• Turussa osakunnat muodostettiin ylhäältäpäin
–
–
–
–
maakunnallinen jako ainoa mahdollinen
halu kontrolloida opiskelijoita
1681 osakuntapakko
1700-luvun puolivälissä osakunnille velvollisuus valvoa yksitäisiä
opiskelijoita
Turun akatemian osakunnat
Turkulainen osakunta
Austraalinen osakunta
Boreaalinen osakunta
Uusimaalainen osakunta
Pohjalainen osakunta
Satakuntalainen osakunta
Hämäläinen osakunta
Viipurilainen osakunta
Smoolantilainen osakunta
Sveogoottilainen osakunta
Pennalismi
•
depositio = uuden opiskelijan hyväksyminen yhteisön
jäseneksi; sarvien poistaminen
• pennaali = ensimmäisen vuoden opiskelija
• absoluutio = pennalismista vapautuminen
stipendijärjestelmä
• lahjakkaimmille ja varattomille opiskelijoille
• suullinen koe kaikkien professorien ja varakanslerin läsnä
ollessa
• Yliopiston omista varoista 48 stipendiä
– 2 tynnyriä viljaa lukukaudessa
– 4 tynnyriä viljaa lukukaudessa
– 6 tynnyriä viljaa lukukaudessa
• 1700-luvulta lähtien myös yksityisiä stipendejä, joissa saattoi
olla rajoituksia
• stipendiaattien luettelo tarkistettiin puolivuosittain
• stipendeillä tuettiin myös uusia professoreita, jotka eivät vielä
saaneet akatemialta palkkaa
Luennot
julkiset luennot
• 1700-luvun jälkipuolelle asti
pääosin latinaksi
• sisällöt määritelty tarkasti
statuuteissa → ei ottanut
huomioon tieteiden kehitystä
• luennot ”pakollisia”
• ma-ti ja to-pe yksi tunti päivässä
yliopiston auditoriossa
• kaikille avoimia ja maksuttomia
Dosenttijärjestelmä
• perinteisesti vanhemmat opiskelijat olivat ohjanneet
nuorempia – palkatut tuutorit
• 1738 magistri docentes –järjestelmä
• alussa ”tukiopetuksen” antamista
• vastavalmistuneita maistereita
• dosentuuri meritoitumisvirka
• sellaisia erityisaloja, joilla ei oppituoleja
– oppihistoria, kirjallisuushistoria, psykologia, estetiikka,
suomen kirjallisuus, saksan kieli
• luentoja tai henkilökohtaista yksityisopetusta (varsinkin
kielissä)
Väitteleminen I
• Väitöskirjojen kieli oli 1800-luvn alkuun asti pääasiallisesti
latina
• väittelyssä tuli osoittaa dialektinen, retorinen, opillinen ja
kielellinen taito
• periytyy antiikista Platonin dialogeista ja Aristoteleen
logiikasta
• muotoutui 1100-luvulla akateemiseen muotoon:
– kysymykset  vastaukset
– väitteen hyväksyminen  kiistäminen
• osapuolet: respondentti, opponentti, kustos
• väitöskirjan muoto ja itse väitteleminen keskeistä, ei väitöksen
tieteellinen sisältö
Väitösten muodot
harjoitusväitökset
stipendiaattiväitökset
pro exercitio
pro gradu
synodiväitökset
professuuriväitökset
Väitteleminen II
• julkisuus:
– väitöskirja tuli asettaa julkisen kritiikin kohteeksi
– teesit naulattiin esille
– väitöskirjojen jako: varakansleri, rehtori, muut
professorit, ystävät, sukulaiset, suosijat
– vapaakappaleet valtakunnan eri yliopistoihin; painos n.
500 kpl
• sensuuri
– uskonnollinen ja valtiollinen soveliaisuus
– ei tieteellisen tason ennakkoarviointia
Runous ja kaunopuheisuus
• aatelis- ja virkamieskoulutuksessa huomio
vapaaseen ilmaisuus sekä hyvään eleganttiin
käytökseen
• kaunopuheisuus keskeistä, esikuvana Cicero
• kirjoitustaidon opettelussa virtus-aineiden
kirjoittaminen
Keskiaikainen kirjekaavio
1. salutio – tervehdys
-
lähettäjän ja vastaanottajan välinen hierarkiaero tuli tuoda selkeästi
esille
2. captatio benevolentiae – hyvän tahdon kiinnittäminen
-
kiiteltiin vastaanottajaa hyvistä töistä yms.
3. narratio – kerronta
-
varsinainen asia, joka toimi myös mahdollisena johdantona seuraavalle
osiolle
4. petitio – pyyntö
-
käsky tai pyyntö, riippuen hierarkiasuhteesta
5. conclutio – lopetus
-
hyväntahtoisia toivotuksia ja terveisiä, jota myös kuvastavat
hierarkiasuhteita
Runous ja kaunopuheisuus
• aatelis- ja virkamieskoulutuksessa huomio
vapaaseen ilmaisuus sekä hyvään eleganttiin
käytökseen
• kaunopuheisuus keskeistä, esikuvana Cicero
• kirjoitustaidon opettelussa virtus-aineiden
kirjoittaminen
• oikeaoppinen runous
– mahdollisuus rahan ansaitsemiseen
• oraatiot väitöskirjojen korvikkeena
Turun akatemian kirjasto
• 1600-luvulla lahjoitusten varassa
– vuonna 1646 Torsten Stålhandske 898 nidettä
• 1700-luvun alussa 2000 nidettä
• 1750-luvulla 3500 nidettä
• H.G. Porthan kirjastonhoitajaksi 1760-luvulla
 kirjaston kokoelmien voimakas kasvu
• 1827 noin 40000 nidettä
• 1827 Turun palo  kirjasto tuhoutui, vain 600 kirjaa säilyi
• kirjasto vain opettajien käytössä
• kirjastonhoitaja sivutoiminen, yleensä joku professoreista
Yliopisto sukuyhteisönä
• sukulaistuminen normaali kehitys ammattiyhteisössä
• sosiaalinen verkosto: viran pysyminen suvussa takasi lesken ja
orpojen aseman
• avioliitto oli usein professoreille välttämätön
• sukusiteet vahvistivat yhteisöä
• sukulaisten valinta virkoihin esti vieraiden, yhteisöä
vaarantavien ajatusten tulon
• kirjastot, käsikirjoitukset yms. siirtyivät isältä pojalle
Opiskelu Turun akatemiassa
lisäopinnot muissa tiedekunnissa
maisteripromootio
papit
pro gradu; näyteluento
osakunta
- juhlat
- harjoitukset
- muu sosiaalinen
toiminta
pennaaliaika
Filosofian kandidaatti
suulliset tentit kaikissa aineissa
latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia
perusopinnot fil. tdk:ssa
- luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset
- pro exercitio
sisäänkirjoittautuminen
”lähtötasokoe”
Promootio
•
•
•
•
•
•
maisterin vihkiminen
pakollinen
joka kolmas vuosi
primus, ultimus, penultimus (asinus)
promoottorin alkusanat
vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen
välinen vuoropuhelu
• maisterin merkit: kirja ja punainen päähine
• jumalanpalvelus ja pidot
patronus - klientti
• peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä
• 1600-luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi
• molemminpuolinen hyöty
– patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa
– klientti teki palveluksia patronukselle
• seuloi esille kyvykkäät henkilöt
• edellytys menestymiseen
Kolmisäätyoppi
ecclesia
hengellinen
hallitus
politia
oeconomia
maallinen
hallitus
huoneen-hallitus
Politia
•
•
•
•
•
•
•
•
politia = maallinen hallitus, esivalta
kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta
maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa
Jumala luovuttanut valtansa esivallalle
 esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista
luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien suhteen
maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus
jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin
ihmiset eriarvoisia
Ecclesia
•
•
•
•
•
•
ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko
jokainen kristitty kuuluu sen piiriin
valta yksinomaan Jumalalla
prinsiippeinä armo, usko ja Henki
keinona anteeksiantamus
viranhaltijoiden (papit yms.) tehtävänä julistaa lakia
ja evankeliumia ja jakaa sakramentit
Oeconomia
•
•
•
•
•
oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku
pitää yllä ihmissukua biologisesti ja taloudellisesti
perustuu Jumalan säätämään avioliittoon
perheenisällä sama rooli kuin esivallalla
hänen tehtävänään hoitaa politian ja ecclesian
tehtäviä perheessä