Transcript LAATU - WordPress.com

Laatujärjestelmät 0,5 ov
Kevät 2012
Sisältö
1.Toimintajärjestelmä
2.Laatu- ja Ympäristöjärjestelmä
3.Laatu
4.Ongelmanratkaisu
Toimintajärjestelmä
Mikä on toimintajärjestelmä?
Mieti minuutti, keskustele
parityönä muutama minuutti!
Toimintajärjestelmä
Ajatuksia aiemmilta kurssilta
1.
2.
3.
4.
5.
Työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi
Talon tapa toimia
Yhteinen sopimus
Hyvien käytäntöjen säilytysjärjestelmä
Yhteisesti sovitut dokumentoidut työtavat,
joiden mukaan toimitaan. Kattaa organisaation
kaiken toiminnan
Toimintajärjestelmä
...ja sen tarkoitus
Visio, strategiset valinnat, päämäärät,
tavoitteet ja toimintaperiaatteet
Työ, tilat,
osaaminen,
materiaalit,
laitteet
€€€
Panokset
Tapa toimia eli
TOIMINTAJÄRJESTELMÄ
Järjestelmä
Tulokset
ISO 9000: ”Politiikan ja tavoitteiden määrittelyyn, sekä
tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä järjestelmä”
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksi
ISO 9000 määritelmiä
Johtamisjärjestelmä (Management System)
Politiikan ja tavoitteiden määrittelyyn, sekä
tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä järjestelmä
Laadunhallintajärjestelmä (Quality
Management System)
Johtamisjärjestelmä, jonka avulla suunnataan ja
ohjataan organisaatiota laatuun liittyvissä asioissa
Toimintajärjestelmä
Johtamisen/hallinnan osa-alueita
Yleinen johtaminen
Asiakassuhteiden hallinta, strategiatyö, henkilöjohtaminen,
osaamisen hallinta, resurssienhaalinta…
Tietoturvallisuuden
hallinta (ISO 17799)
Työterveys- ja
turvallisuusjohtaminen
(OHSAS 18000)
Laadunhallinta
(EFQM, ISO 9000, QS 9000)
Ympäristöjohtaminen
(EMAS, ISO 14000)
ISO 9000: ”Organisaation johtamisjärjestelmän eri osat voidaan liittää yhteen
laadunhallintajärjestelmän kanssa yhdeksi johtamisjärjestelmäksi, jossa
käytetään yhteisiä rakenneosia”
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksi
ISO 9000 määritelmiä
Laadunhallintajärjestelmä...
On se osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka
keskittyy tulosten saavuttamiseen laatutavoitteiden
avulla asiaankuuluvien sidosryhmien tarpeiden,
odotusten ja vaatimusten täyttämiseksi.
Laatutavoitteet…
Täydentävät organisaation muita tavoitteita, jotka
liittyvät....
Toimintajärjestelmän rakenneosia
”Anatomia”
Tahtotila; visio, päämäärät, tavoitteet,
toimintaperiaatteet
rakenne
Panokset
Liike- ja
Tukitoiminnan prosessit
Niihin liityvät resurssit & toimintatavat
Halutut tulokset
Organisaatio-
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksi
Dokumentoitu toimintajärjestelmä on...
•Toimintamalli päämäärien ja tavoitteiden
asettamisesksi
•Johtamisen ja kehittämisen työkalu
•Keino hyvien toimintatapojen, tiedon ja kokemuksen
jakamiseen
•Väline työntekijöiden perehdyttämiseen
•Organisaation yhteinen muisti; kuvaus siitä miten on
sovittu toimittavaksi
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksi
Ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2005)
Se osa organisaation hallintojärjestelmää, jota käytetään
ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä
ympäristönäkökohtien hallitsemiseen
Työterveys-&Turvallisuusjärjestelmä (TTT)
(OH&S Management System), se osa yleistä
hallintajärjestelmää, joka edesauttaa organisaation
liiketoimintaan liittyvien riskien hallintaa. Se sisältää
organsaatirakenteet, suunnittelutoiminnot, vastuut, käytännöt,
menettelytavat, prosessit ja resurssit TTT-politiikan
kehittämiseksi, toteuttamisekski, saavuttamisesksi sekä
ylläpitämisesksi (OHSAS 18001)
Laatujärjestelmän historia
• 1987 ensimmäinen ISO-9000 standardi
• 1990-luvulla poistettiin, koska
organisaatiossa rakennettiin muusta
toiminnasta erillisä laatujärjestelmiä
asiantuntijoiden toimesta.
• Nykyisin laadunhallinta on osa
organisaation johtamisjeärjestelmästä.
Laadunhallinnan perusperiaatteet
Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet
= Laadunhallinnan perusperiaatteet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Tuloshakuinen
Asiakassuuntautuneisuus
Johtajuus ja toiminnan päämäärätirtoisuus
Prosesseihin ja tosiasoihin perustuva johtaminen
Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen
Jatkuva oppiminen, parantamien ja innovatiivisuus
Kumppanuuksien kehittäminen
Yhteiskunnallinen vastuu
Kilpailukyvyn kivijalka
Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet
Fundamental Concepts of Excellence
Tunnuspiirre
Erinomaisuus on...
•
...tuloksellinen toimintaa, joka ilahduttaa kaikkia
sidosryhmiä
Tuloshakuinen
2. Asiakassuuntautuneisuus
...kestävän aisakasarvon luomista
3. Johtajuus ja toiminnan
päämäärätietoisuus
...kaukonäköistä ja innostavaa johtajuutta
yhdistettynä toiminnan päämäärätietoisuuteen
4. Prosesseihin ja tosiasioihin
perustuva johtaminen
...organisaation johtamista toisiinsa liittyvien
järjestelmien, prosessien ja tosiasioiden avulla
Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet
Fundamental Concepts of Excellence
Tunnuspiirre
Erinoimaisuus on...
5. Henkilöstön kehittäminen ja
osallistuminen
...henkilöstön kehittämisen ja osallistumisen
kautta saatava mahdollisimman suuri
myötävaikutus
6. Jatkuva oppiminen, parantamien
ja innovatiivisuus
...pysyvän tilan asettamista kyseenalaiseksi ja
muutoksien aikaansaamista käyttämllä hyväksi
oppimista, jonk avulla luodaan innovaatioita ja
parannusmahdollisuuksia
7. Kumppanuuksien kehittäminen
...arvoa lisäävien kumppanuuksien kehittämistä
ja ylläpitämistä
8. Yhteiskunnallinen vastuu
...organisaatiota koskevien säädösten
minimivaatimusten ylittämistä sekä pyrkimystä
ymmärtää odotuksia, joita yhteiskunnalla
organisaation sen sidosryhmänä on ja vastata
näihin odotuksiin
1. Tuloshakuisuus
Ei näin...
Vaan näin...
2. Asiakassuuntautuneisuus
Mitä se on:
Tunnista asiakkaasi/
tärkeät sidosryhmät
Selvitänykyiset/ tulevat
tarpeet ja osotukset
Täytä tarpeet, ylitä
odotukset
Mittaa tyytyväisyys
Missä näkyy?
• Johdon ajankäyttö ja
prioriteetit
• Visio, strategia, toimintaperiaatteet
• Palvelut/tuotteet ja niiden
kehittäminen
• Toimintatavat, joilla
palvelut tuotetaan
• Palvelujen saatavuus,
yhteydenpidon helppous
3. Johtajuus-miten suunta osoitetaan?
Johatajat määrittävät organisaation tarkoituksen ja
näyttävät ”joukoilleen” suunnan

Johtajat pitävät yhteyttä asiakkaisiin ja muihin
sidosryhmiin

Johto kantaa päävastuun toimintajärjestelmän
kehittämisestä ja ylläpidosta

Johtajat luovat ja ylläpitävät edellytykset organisaation ja
sen henkilökunnan erinomaisuudelle

4. Prosessienhallinta ja parantaminen
- 
- Mv


Myynti Tuotanot Jakelu
Myynti Tuotanot Jakelu
☹
☺
5. Henkilöstön kehittäminen ja osallisuminen
• Tunnista osaamistarpeet
• Selvitä nykyinen osaaminen
• Laadi
kehittämissuunnitelma
• Toteuta se
• Seuraa toteutumista ja
tuloksellisuutta
• Aloita uusi kierros-> jatkuva
oppiminen
• Osallistumismahdollisuuksien
luominen
• Luottamus, vastuunanto,
valtuuttaminen
itseohjautuvaan toimintaan
• Kannustus, rohkaisu ja
palkitseminen
6. Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen
Oppimista...
mittaamisen, arviointien, itsearviointien tuloksista

omasta, kumppani-, muista organisaatiosta, vertailuista
ja parhaista käytännöistä toimialasta riippumatta

kirjallisuudesta, tutkimuksista

oppiminen tutkimuksista, kehittämällä toimintaa
mittaamis- ja oppimistuloksia hyödyntäen

Ihmisille ja taloon kertyneen tiedon ja tietämyksen
hallintaa, jakamista ja hyödyntämistä palveluiden,
tuotteiden ja toiminnan parantamiseksi.
7. Kumppanuuksien kehittäminen
Tunnista yhteistyömahdollisuudet
Luo ja ylläpidä kumppanuussuhteita
Kehitä organisaatiorajat ylittäviä prosesseja
Aidon kumppanuuden takana on luottamus

-> Lisääarvo asiakkaalle molemminpuolinen
hyöty kumppaneille
Järjestelmästandardit
ISO 9000-sarja
Kehitystyön lähtökohtia
ISO 9000:2005
Laadunhallintajärjestelmät
•Perusteet ja sanastot
Antaa lähtökohdan standardien ymmärtämiselle ja määrittää
ISO 9000-sarjassa käytetyt perustermit ja määritelmät
ISO 9001:2008
Laadunhallintajärjestelmät
•Vaatimukset
Vaatimusstandardi, jota käytetään arviotaessa kykyä täyttää
asiakasvaatimukset ja lakisääteiset vaatimukset
asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi. ISO 9000-sarjan
ainoa standardi, jota voidaan käyttää kolmannen osapuolen
sertifiointiin
ISO 9004:2000
Laadunhallintajärjestelmät
•Suuntaviivat suorituskyvyn
parantamiselle
Opastaa laadunhallintajärjestelmän tavoitteisiin laajemmin
kuin ISO 9001, erityisesti kokonaisvaltaisen suorituskyvyn,
tehokkuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaan parantamiseen.
Kaikkia osapuolia hyödyttävästi jatkuvan
asiakastyytyväisyyden avulla.
ISO 19011:2002
Laadunhallinta- ja/tai
ympäristöjärjestelmien auditointiohjeet
Antaa ohjeita auditointien periaatteisiin, johtamiseen ja
suorittamiseen sekä arvioijien pätevyyden hallintaa.
Standardin sovellusluetta ovat kaikkien organisaatioiden
sisäiset ja ulkoiset laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmien
arvioinnit.
ISO 9001/9004
Laadunhallintajärjestelmän (4)
Jatkuva parantaminen
Asiakkaat
Asiakkaat
Johdon
vastuu (5)
Sidosryhmät
Resurssienhallinta (6)
Mittaus, analysointi
ja parantaminen (8)
Tuotteen tuteuttaminen (7)
Vaatimukset
Panos
Sidosryhmät
Tyytyväisyys
Tuote
Tuotos
Prosesseihin perustuva laadunhallintajärjestelmä ISO 9001/9004 mukaan. Malli korostaa
asiakas / sidosryhmälähtöisyyttä. Standardin vaatimukset kohdissa 4-7.
Mihin eri standardit tähtäävät
ISO-sarja
Kehitystyön lähtökohtia
ISO 9001:2008
Laadunhallintajärjestelmät
•Vaatimukset
•
•
•
Palvelu/tuotteen laadunvarmistus
Asiakasvaatimusten täyttyminen
Lakisääteisten vaatimusten huomioon ottaminen
ISO 9004:2000
Laadunhallintajärjestelmät
•Suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle
•
•
•
Laaturiskien hallinta
Suorituskyvyn jatkuvan parantaminen
Sidosryhmien vaatimusten täyttyminen
ISO 14001:2004
Ympäristöjärjestelmät.
Vaatimukset ja opastusta niiden
soveltamisesta
•
•
•
Ympäristöriskien hallinta
Ympäristönsuojelun tukeminen
Lakisääteisten vaatimusten huomioonottaminen
ISO 22000:2006
Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät.
Vaatimukset
•
•
•
Elintarviketurvallisuusriskien hallinta
Elintarvikkeiden turvallisuus
Perustuu HACCP - periaatteisiin
OHSAS 18001 (2007)
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä
MYÖS OHSAS 18002 (2008)
•TTT-riskien hallinta
•TTT-toiminnan jatkuvan parantaminen
LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VOI...
• Sopeuttaa organisaation toimintaa tavoitteisiin ja sidosryhmien
odotuksiin
• Tehdä organisaation toimintatavat näkyviksi ja tunnetuiksi
• Linjata tavoitteet organisaatiolle, prosessille, tiimille, henkilölle
• Varmistaa oikeaa tietoa oikeaan tarpeeseen
• Ottaa jo havaitut ongelmat ja aavistettavat epäkohdat ja ongelmat
’holhoukseen’
• Kehittää kustannusrakennetta, kannattavuutta ja kilpailuetuja
tiedon pohjalta
• Vakioida toimintaa, vähentää hajontaa
• Kehittää toimintaa
• Kouluttaa henkilöstöä
LAATUJÄRJESTELMÄN
VAIKUTUKSIA ARKIRUTIINEISSA
• Toistettavat työt tehdään aina samalla tavalla
(henkilö tai aika ei vaikuta)
• Ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden tarpeet kaikkien tiedossa
• Omat ja ryhmän tavoitteet selkeät
• Työtehtävien onnistumisesta palautetta
• Työn vaativuus ja osaaminen tasapainossa
(koulutustarpeen tunnistus, toteutus ja vaikutus)
• Tarpeelliset asiat ohjeistettu ja saatavilla
• Ongelma- ja poikkeamatilanteisiin toimintaohjeet
• Mittavälineisiin voidaan luottaa
LAATUJÄRJESTELMÄN
VAIKUTUKSIA
HENKILÖTASOLLA
• Oma työ helpottuu selkeiden ohjeiden myötä
• Uuden henkilön perehtyminen työpaikkaan helpottuu.
• Jos huomaa toimintaohjeissa puutteita tai keksii
parannusehdotuksia => kirjallinen esitys asiasta. Toiminta voi
muuttua vasta sitten kun uusi tapa toimia on hyväksytty ja
ohjeistettu.
• Vaaditut raportit on tehtävä, jotta tuotteen jäljitettävyys on
mahdollista.
• Hyöty: Tulospalkkaus on usein sidottu laatuun.
• → Hyvä laatu nostaa palkkiota.
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (1)
Tavoitteet
– on määritelty selkeästi, ne ovat ymmärrettäviä, mitattavia ja
saavutettavissa.
– liittyvät organisaation olemassaololle ja jatkuvuudelle tärkeisiin
tekijöihin.
– Ylin johto pitää organisaation ajan tasalla tavoitteiden suhteen.
– Tuotteiden, palveluiden ja toiminnan tavoitteet päivitetään
muuttuvien olosuhteiden mukaisesti ja huolehditaan niiden
yhdensuuntaisuudesta eri tasoilla.
– on purettu eri toimintojen ja prosessien omalle kielelle
KAIKKI ymmärtävät ja tiedostavat minne olemme
menossa ja mistä periaatteista ei tingitä.
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (2)
• Kaikissa toiminnoissa, prosesseissa ja tehtävissä
vastuut ja toimintavaltuudet ovat selkeästi
ilmaistuja ja henkilöstön tuntemia.
• Työntekijät osaavat työnsä; perehdytys, koulutus,
tieto/taito – työtehtävän vaatimukset
tasapainossa.
• Dokumentointi on suunniteltua, luettavuuteen ja
ymmärrettävyyteen on kiinnitetty huomiota
• Laadunsuunnittelulla hoidetaan ehkäisevästi
erikois- ja muutostilanteet.
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (3)
• Koneet, laitteet ja ohjelmistot toimivat luotettavasti; kalibroinnit,
määräaikaishuollot, tietojärjestelmät…
• Toimintaympäristö vastaa tarkoitusta; lämpötila, valaistus, siisteys…
• Kaikki ymmärtävät periaatteen: Millä edellytyksillä voin päästää
tuotteen tai jättää palvelusuorituksen jatkamisen seuraan vaiheeseen.
• Jäljitettävyyttä ja tehtyjä toimenpiteitä tallentava tallenne /
tiedostojärjestelmä on suunniteltu ja toimii, tietokantoja käytetään
trendien havaitsemiseksi ja yhteenvetoihin päätöksenteon tueksi.
• Seuranta-, arviointi- ja palautejärjestelmät ovat käytössä ja toimivat:
– sisäisten auditointien avulla selvitetään onko toiminta suunnitellun mukaista,
toteutuuko laadunvarmistus, saadaanko aikaan politiikan ja tavoitteiden
mukaisia tuloksia tai miksi ei saada.
– asiakaspalautemenettelyt
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (4)
• Henkilöstön työilmapiirin seurantamenettelyt
• Tilastolliset ja laatutyökalumenettelyt
• Palavereissa on luontevana osana laatutavoitteiden
seurantaa ja toimenpidepäätösten tekoa.
• Johdon katselmukset, johtoryhmäpalaverit arvioivat
järjestelmäkokonaisuutta toimivuuden, soveltuvuuden
ja tuloksellisuuden suhteen ja ottavat rehellisesti
kantaa korjaaviin ja parantaviin toimenpidetarpeisiin.
LAATUJÄRJESTELMIEN YLEISONGELMAT
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kapea pohja, irrallisuus käytännön toiminnasta, ’arjesta’
Laatuperiaatteet eivät näy kaikissa toiminnoissa
Menestystekijöitä ei ole kytketty toimintaan
Onnistumista, kehitystä ei mitata
Ei johdon työkalu, kulissinaamio
Palautetta ei haeta aktiivisesti
Dokumentointi ja asiakirjojen hallintajärjestelmä on raskas
Laatutyökalujen käyttöä ei ole koulutettu
Sisäiset arvioinnit ovat pinnallisia
Henkilöstön panosta ei arvosteta
ISO 14001:2004
Ympäristöjärjestelmä
• Ympäristöjärjestelmän avulla voidaan kehittää
järjestelmällisesti yrityksen ympäristöasioiden
hallintaa ja ympäristönsuojelua.
• Ympäristöjärjestelmä osoittaa ympäristöasioiden
hyvää hoitoa.
• ISO 14001 standardia voidaan soveltaa minkä
tahansa tyyppiseen ja kokoiseen organisaatioon
sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmässä
organisaatio:
• sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen
• tunnistaa tuotteidensa, toimintojensa ja palveluidensa
ympäristövaikutukset
• selvittää lakisääteiset velvoitteensa ja huolehtii niiden täyttämisestä
• asettaa ympäristötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista
• varaa resurssit
• ylläpitää henkilöstön osaamista
• ohjaa prosesseja ja toimintoja
• varautuu ympäristöriskeihin ja onnettomuustilanteisiin
• tarkkailee ja seuraa ympäristövaikutuksia
• ennaltaehkäisee ympäristövahinkoja ja estää niiden toistumisen
• ylläpitää hyviä ympäristökäytäntöjä
• arvioi toimintansa tuloksia ja parantaa toimintaansa
TOIMINTAJÄRJESTELMÄLLÄ TUETAAN KILPAILUKYKYÄ JA SITÄ KAUTTA TULOKSEN TEKOA
Tarkoitus
Päämäärät
Ohjausmalli
• missio, visio, arvot, politiikat
• tavoitteet
Tavoitteet
Johtajuus
Yhteistyömalli
• ydin- ja tukiprosessit
• organisaatio
• toiminta
• verkostot
Tekemisen malli
• työtilat, laitteet, työkalut
• ihmisten osaaminen
• ohjelmistot
Prosessit
Resurssit
Periaatteet
• missio, visio,
arvot, politiikat
Mittaaminen,
• tavoitteet
analysointi
ja parantaminen
Rakenteet
• ydin- ja tukiprosessit
• organisaatio
• toiminta
• verkostot
Työkalut
• tarkastuslistat
• lomakkeet
• ohjelmistot
MIKÄ ON PROSESSI?
Toimintaprosessi on joukko loogisesti toisiinsa
liittyviä toimintoja sekä niiden toteuttamiseen
tarvittavat resurssit ja ohjaus, joiden avulla
saadaan aikaan toiminnan tulokset
• ideasta markkinoille
• raaka-aineesta tuotteeksi
• tilauksesta toimitukseen
LAATUJÄRJESTELMÄN PROSESSI- JA SYSTEEMIMALLI
Johdon vastuu
Resurssien hallinta
Asiakasvaatimukset
ISO 9001
Tuotteen
toteuttaminen
Mittaaminen, analysointi
ja parantaminen
Asiakastyytyväisyys
Prosessimalli etenee toiminto- tai tehtäväketjuna asiakastarpeista asiakastyytyväisyyteen.
Systeemimalli toimii seuraavasti:
1.
2.
3.
4.
5.
Johto asettaa tavoitteet.
Riittävät ja oikeat resurssit mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen.
Tuotteet ja palvelut tuotetaan prosesseissa, jotka muodostuvat vaiheista ja tehtävistä.
Mittarit antavat tilannetietoa tavoitteiden toteutumisesta, prosessien tehokkuudesta, tuotteiden
ominaisuuksista ja asiakastyytyväisyydestä.
Lähde: Qualitas Fennica
Tiedot ja analyysit käsitellään johdon katselmuksissa.
MIKÄ ON PROSESSI?
TOISIINSA LIITTYVÄT
TOIMINNOT
+
RESURSSIT
Koneet, laitteet ja
työkalut
Ihmisten taidot
Työnkulut
Menetelmät
Riippuvuudet
Raha
Mekanismi
+ toimintaan ja resursseihin kohdistuva ohjaus
ja valvonta (tavoitteet, ohjeet, luvat, lait, määräykset, spesifikaatiot, kriteerit jne)
=
TULOKSET
Ratkaisu asiakkaan
tarpeeseen, johon voi
liittyä tavaraa
Sisäiset tuotteet (suunnitelmat ja välituotteet)
Lopputuotteet
(toimitetaan asiakkaalle)
Sivutuotteet (jätteet ja
ympäristövaikutukset)
Lähde: Qualitas Fennica
PROSESSIEN KUVAAMINEN JA ARVIOINTI
7
4
8
5
1
3
2
6
1.
2.
3.
4.
5.
6.
1.
2.
3.
Mistä prosessi alkaa?
9
Mihin prosessi päättyy?
Miten on määritetty asiakkaat ja heidän tarpeensa?
Miten on määritetty tuotteet ja niiden ominaisuudet?
Miten on määritetty vaiheet, vastuut ja kriittiset asiat?
Miten on määritetty vaiheisiin liittyvä ihmisten
osaaminen, työvälineet, työympäristö ja tietojen hallinta?
Miten on määritetty tavoitteet ja mittarit, tuki ja ohjaus?
Miten on määritetty syötteet ja toimittajat ja yhteistyökumppanit?
Miten on määritelty prosessin kehittämismenettely?
Lähde: Qualitas Fennica
HARJOITUS: KUVAA PÄÄPIIRTEITTÄIN
JOKIN TOIMINTAKETJU (PROSESSI)
HARJOITUS JATKUU…
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Mistä toiminta alkaa?
Kuka on prosessin asiakas?
Miten toimintaa ja laatua voidaan mitata?
Mikä vaikuttaa prosessin onnistumiseen?
LAATU
Laadun peruskäsitteitä
Tuotteen laatu, toiminnan laatu
Laatukustannuksia
POHDITTAVAKSI…
• Mitä laatu on?
LAADUN MÄÄRITELMIÄ
Virheet – virheettömyys
Laatu on ominaisuus, kuten
puhtaus, toimivuus
Ominaisuuksien ja
toiminnan kehittämistä
Laatu on luotettavuutta
Tuotteen arvo =
Hinta/laatu
Mestaruus, pyrkimys ”Enemmän kuin osaan”.
Ammattitaito - ”Se mitä
osaan”.
Ominaisuuksien ja toiminnan
vaihtelun hallintaa
”Laatu maksaa”
”Ei laatu maksaa - vaan hylätyt tuotteet.”
LAADUNHALLINNAN GURUJA
Joseph Juran
• Sopivuus käyttötarkoitukseen, fitness for use
• Asiakaslähtöisyys:
– sisäinen tai ulkoinen asiakas.
• Asiakastarpeista lähtevä tuotannon ja tuotteiden
kehittäminen.
• Tavoitteena:
– virheetön tuotantoprosessi.
– uusien parempien ominaisuuksien luominen
tuotteisiin.
LAADUNHALLINNAN GURUJA
William Edwards Deming
• Huonon laadun syy on vaihtelu tuotteiden ja
palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa.
• Vaihtelua vähennetään tilastollisella
laadunohjauksella.
• Tuotteita ja palveluja parannetaan eniten
vähentämällä epävarmuutta ja vaihtelua niiden
suunnittelussa ja valmistuksessa.
• On tunnettava vaihtelun ja epävarmuuden syyt,
jotta ne voidaan poistaa.
LAADUNHALLINNAN GURUJA
Philip Crosby
• Toiminnan ja tuotteiden virheettömyys eli
vaatimusten ja normien mukaisuus.
• Vaatimukset ja normit ovat tietyn vaihtelun sallivia
määrittelyjä eli toleransseja.
• Ainoa oikea tavoite on nollavirhetaso.
• Laatukustannukset ovat laatutyön tulosmittari.
LAADUNHALLINNAN GURUJA
Genichi Taguchi
• Laatu on pienin mahdollinen kokonaishävikki, jonka
tuote aiheuttaa yhteisölle sen jälkeen kun se on
lähetetty tuotantolaitoksesta.
• Hävikkiä on kaikki ne haitat, joita hyödykkeen
kuluminen, vikaantuminen ja rikkoontuminen
aiheuttavat käyttäjälleen.
• Kaikki muut kuin hyvät ominaisuudet merkitsevät
asiakkaalle hävikkiä olivatpa ne toleranssialueen
sisä- tai ulkopuolella.
• Kehittänyt menetelmän ominaisuuksien vaihtelun
hallintaan
LAADUNHALLINNAN GURUJA
David Garvin
• Tavaran tai palvelun laadussa on kahdeksan osatekijää.
Nämä osatekijät voivat saada tilanteesta ja asiakkaasta
riippuen erilaisia sisältöjä.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Suorituskyky; hyödykkeen perusominaisuudet
Lisäominaisuudet; hyödykkeen houkuttelevat ominaisuudet
Luotettavuus; käyttövarmuus, toimivuus, turvallisuus, ympäristövaikutukset
Yhdenmukaisuus; samanlaisuus
Kestävyys; tekninen ja taloudellinen käyttöikä
Huollettavuus; varaosien saatavuus, huollon helppous
Esteettisyys; muoto, värit, viimeistely, haju, maku, tunne
Mielikuva; merkki, maa-, yritys- ja tuoteimago
• Laadun osatekijät liittyvät vain kulutushyödykkeisiin –
näkökulmana vain kuluttajan kokemaa laatua.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Valmistuskeskeinen
• Tavoitteena nollavirhetaso tuotannossa
• Hyödykkeiden virheettömyys, valmistettu spesifikaatioiden
mukaisesti.
• Virheiden esiintyminen voi johtaa lisäkustannuksiin ja
tuottojen menetyksiin, kuten takuukustannukset,
vahingonkorvaukset, myöhästymissakot ja jopa koko
tuotteessa oleva tuotantopanos menetetään hylkynä.
Lievästi virheelliset tuotteet voidaan joutua myymään
halvemmalla. Virheiden esiintyminen johtaa yrityksen
tuottavuuden heikentymiseen.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Suunnittelukeskeinen
• Tuotteen ominaisuudet, joissa huomioidaan käyttötarkoitus.
 Suunnittelijan näkemys asiakkaan arvostamista
tuoteominaisuuksista.
• Asiakkaalle annetaan lupaus laadusta, joka vaikuttaa siihen,
minkälaisen hinnan asiakas on valmis tuotteesta
maksamaan.
• Vain samaan tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita voi
vertailla keskenään.
• Tuotekehitys on keskeistä laadunhallinnassa.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Asiakaskeskeinen
• Laatu tarkoittaa sitä kuinka hyvin tuote menestyy siinä
tarkoituksessa, jossa asiakas sitä käyttää.
• Laatu on koettua laatua tuotanto- tai kulutusprosessissa
(asiakas voi olla sisäinen tai ulkoinen)
• Laatu perustuu hyödykkeen koko käyttöiän aikaiseen
kokemukseen.
• Tuotantokeskeinen laatu on asiakaskeskeiseen laatuun
sisältyvä elementti, osatekijä.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Ympäristökeskeinen
• Huomioidaan vaatimuksia, joita yrityksen sidosryhmät
asettavat yritykselle ja sen tuotteille.
• Vaatimukset tuotteen turvallisuudesta tai kierrätettävyydestä
aiheuttavat kustannuksia; suunnittelussa, materiaaleissa,
päästöjen vähentäminen johtaa lisäkustannuksiin jne.
• Ympäristön vaatimukset ovat tyypillisesti tuotanto- ja
kulutusprosessin haittojen vähentämistä.
• Yritykselle tulee lisäkustannuksia ja siten tuottavuus
heikkenee.
TQM – Total Quality Management
• TQM on kokonaisvaltaisen laatujohtamisen
malli, jossa huomioidaan johdon lisäksi
osaavan, työssään viihtyvän ja työhönsä
motivoituneen henkilöstön merkitystä
laadunhallinnassa.
• Demingin laatuajattelu on lähellä TQM:ää.
• TQM on ISO-9000 -standardin kautta saanut
kansainvälisesti standardisoituneen aseman.
TQM / Demingin 14 periaatetta
Deming muotoili 1980-luvulla kirjassaan ”Out of the
Cricis” 14 laadunhallinnan periaatetta:
1. Aseta laatu kestäväksi päämääräksi
2. Omaksu laadun parantaminen uutena filosofiana
3. Lakkaa luottamasta tarkastamiseen laadun
saavuttamisessa
4. Lopeta hintaan tuijottaminen
5. Paranna jatkuvasti kaikkia prosesseja
6. Perusta moderni menetelmäkoulutus
TQM / Demingin 14 periaatetta
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Ota käytännöksi järjestelmän parannusjohtajuus
Poista pelko
Murra osastojen väliset rajat
Älä johda iskulauseilla
Poista määrälliset kiintiöt ja tavoitteet
Poista esteet ammattiylpeydeltä
Toimeenpane kaikille koulutus- ja itsensäkehittämisohjelma
8. Pane kaikki työskentelemään muutoksen
aikaansaamiseksi
#1 Aseta laatu kestäväksi päämääräksi
•Jotta yritys pysyisi kehityksen mukana, on
tärkeää olla tulevaisuuteen suuntautuva
päämäärä.
•Päämäärä tulee johtaa yrityksen arvoista
ja siinä tulee huomioida ihmisten ja
yhteiskunnan hyvinvointi sekä kestävä
kehitys.
•Laatu merkitsee jatkuvaa sitoutumista
kehittämiseen.
#2 Omaksu laadun parantaminen uutena
filosofiana
• Tehdään kerralla oikein. Se edellyttää jatkuvaa
osaamisen kehittämistä ja halua laadun
tekemiseen.
#3 Lakkaa luottamasta tarkastamiseen laadun
saavuttamisessa
• Tarkastuksen ja korjausten sijaan tulee mitata
tietoa prosessista ja ohjata prosessia tämän
tiedon perusteella.
• TQM:n mukaan huippulaatu syntyy
osaamisesta.
#4 Lopeta hintaan tuijottaminen
• Kustannukset ovat tärkeitä, mutta vielä
tärkeämpää on katsoa kokonaisuutta ja
painottaa laatua.
• Laatukustannusten alentaminen ja
yrityksen kilpailukyvyn parantaminen on
myös TQM:n tavoite.
• Huono laatu aiheuttaa lisäkustannuksia
tuotannon kaikilla tasoilla.
#5 Paranna jatkuvasti kaikkia prosesseja
• Työntekijöitä tulisi kouluttaa ja rohkaista
virheiden ennaltaehkäisyyn ja laadun
kehittämiseen.
• Jokaisen työntekijän tulee tietää, miten laatua
hänen työssään voidaan parantaa.
• Johdon vastuulla on työntekijöiden osaamisen
kehittäminen.
• Demingin jatkuvan parantamisen ympyrä:
suunnittele, tee, tarkista, toimi.
• Kaikki kehittäminen perustuu suunnittelun ja
opiksi ottamiseen mahdollisista virheistä.
#6 Perusta moderni menetelmäkoulutus
• Laatutoiminta on oppimista, laatu on
osaamista.
• Jatkuva koulutus on välttämätöntä,
olosuhteet muuttuvat.
• Työntekijöiden tulee tietää, mitä työ on,
miksi sitä tehdään ja miten sitä
kehitetään. Työntekijät ovat yrityksen
arvokkain pääoma.
#7 Ota käytännöksi järjestelmän
parannusjohtajuus
• Johtamisen tehtävänä on järjestelmän
kuntoon saattaminen. Se vaatii tietoa
asioiden välisistä keskinäisvaikutuksista.
• On ymmärrettävä, että eri osastojen on
toimittava samaa päämäärää kohti.
#8 Poista pelko
• Pelko johtaa huonoon laatuun.
• Hyvä ilmapiiri kehittämistä varten vaatii
luottamusta ja turvallisuutta.
• Laatuun tarvitaan kaikkia työntekijöitä.
#9 Murra osastojen väliset rajat
• Hyvin toimivassa järjestelmässä saman
yrityksen eri osastot eivät kilpaile keskenään.
• Toimiminen yhdessä kohti yhteistä
päämäärää johtaa tehokkaaseen
työskentelyyn, taloudelliseen etuun ja hyvään
ilmapiiriin.
#10 Älä johda iskulauseilla
• Johtajalla on oltava teoria muutoksesta.
• Johtaja välittää työntekijöille
organisaation tarkoituksen.
• Johtaja näkee työntekijät yksilöllisinä.
• Johtaja rohkaisee työntekijöitä opiskeluun
ja itsensä kehittämiseen.
• Johdon on luotava toiminnalle
edellytykset.
#11 Poista määrälliset kiintiöt ja
tavoitteet
• Pitkän aikavälin menestys on tärkeämpää
kuin lyhyen aikavälin menestys.
• Laatuun kokonaisvaltaisesti vaikuttaa
myös tuottavuuden ja
kustannustehokkuuden parantaminen.
• Tärkeää on se, että prosessit toimivat.
#12 Poista esteet ammattiylpeydeltä
• Työntekijälle tärkeää palkan ja työsuhteen
turvallisuuden lisäksi ovat itsensä
toteuttaminen ja sopivan haasteelliset
työtehtävät ja niissä menestyminen.
• Työntekijöiden kilpailuttaminen voi estää
aidon ammattiylpeyden syntymisen.
• On hyvä, jos työntekijä voi työskennellä
järkevien tehtäväkokonaisuuksien
parissa.
• Työntekijän tulee tietää oman
työtehtävänsä merkitys kokonaisuudessa.
#13 Toimeenpane kaikille koulutus- ja
itsensäkehittämisohjelma
• Työssä ihmisillä on oltava mahdollisuus
jatkuvaan koulutukseen.
• Koulutusmahdollisuuksia tukeva
työnantaja ilmaisee, että henkilöstön
kehittyminen on organisaatiolle tärkeää.
#14 Pane kaikki työskentelemään
muutoksen aikaansaamiseksi
• Jokainen työntekijä on organisaatiolle
tärkeä.
• Jokaisen työpanosta tarvitaan.
Kuka vastaa laadusta?
RAAKA-AINEET
RAAKA-AINEET
OSATOIMITTAJA
OSATOIMITTAJA
LAATU ?
TEHDAS
KAUPPA
TOIMINNAN LAATU-ASIAKASLAATU
• Toiminnan laatu tarkoittaa yrityksen, sen organisaation toimintojen ja
prosessien kykyä saavuttaa tavoiteltu laatu.
• Asiakkaalle toimitetun tuotteen laatu syntyy toiminnan tuloksena.
Toiminta voidaan ajatella ketjuna, jonka toisessa päässä on asiakas
tarpeineen, odotuksineen ja vaatimuksineen. Toisessa päässä on
toimitettu ja mahdollisesti asennettu tuote.
• Asiakaslaatu muodostuu siitä, kuinka hyvin ketjun päät kohtaavat
toisensa, kuinka hyvin toimitettu tuote vastaa odotuksia.
• Toiminnan laatu muodostuu siitä, kuinka hyvin ketjun osat toimivat ja
sopivat yhteen. Toiminnan laatu parhaimmillaan on tuottavaa,
häiriötöntä toimintaa.
TOIMINNAN LAATU
Toimintaa heikentävät tekijät poistetaan järjestelmällisesti
⁻ jatkuvan parantamisen menetelmällä
⁻ määrittämällä laatustandardit jokaiselle prosessille
⁻ jokainen valvoo omaa toimintaansa
⁻ seuraamalla asiakaspalautteita
⁻ parantamalla prosessien suorituskykyä
⁻ tinkimätön laatusuunnitelma parantamaan jatkuvasti
LAATUA, KUSTANNUKSIA ja TOIMITUSTA
LAATUKOLMIO
LAATU
- laatupalautteet
- hävikki
KUSTANNUKSET
- tuottavuus
- tehokkuus
- varastot
TOIMITUKSET
- oikeaan aikaan
- oikea määrä
- oikeaa laatua
Vaikutuksia, jos kustannukset 
-halvat materiaalit
-tingitään kunnossapidosta
-leikataan kustannuksia
-vähennetään koulutusta
-vähennetään ylitöitä
-motivaatio laskee
TULOS:
Tyytymättömiä asiakkaitta
&
viallisia tuotteita
Vaikutuksia, jos toimitukset 
-tehdään vain määrää!
-otetaan laaturiskejä
-tehdään ylituotantoa, kun
linja pelaa…
-pidetään varmuusvarastoja
-paljon tuotevirheitä &
lajittelua
-laatureklamaatioita
-runsaasti ylitöitä
TULOS:
Asiakas saa tuotteet ajallaan,
mutta huono laatu ei takaa
jatkuvuutta.
Laatupuutteiden
kustannusseurauksia,
jos tuotteet tai työsuoritteet korjataan
• korjaamiseen kulunut aika
• korjaamiseen kuluneet materiaalit, komponentit
ja tarvikkeet sekä niiden korvaaminen
• puutteiden analysointiin kulunut aika
• korjaustoimenpiteiden suunnitteluun ja
valmisteluun kulunut aika
• uusintatarkastukset
Laatupuutteiden
kustannusseurauksia,
jos tuotteet tai työsuoritteet hylätään
• hukkaan menneet työ-, kuljetus-, käsittely-, yms.
kustannukset
• hukkaan menneet materiaalit, komponentit ja tarvikkeet
• hukkaan mennyt koneaika
• havaittujen puutteiden analysointiin, toimenpiteiden
suunnitteluun kulunut aika
• hukkaan menneiden tuotteiden korvaamiseen liittyvät
ylimääräiset toimenpiteet, hankinnat, töiden suunnittelu,
asetusajat yms.
• havaittujen virheiden aiheuttamat lisätarkastukset
• romutuskustannukset
Seitsemän tuhlauksen lajia
1.
2.
3.
Ylituotanto
Tuotetaan enemmän kuin on tarpeellista.
Tuhlauksen pahin laji, koska se peittää muut
tuhlauksen lajit.
Korjaus
Jälkikäteen korjaus on ajan ja materiaalin
tuhlausta. Monissa tapauksissa korjaus on
piilevää, koska siitä tulee osa prosessia.
Turha liikuttelu
Osien ja materiaalin turha liikuttelu. Liittyy
yksinkertaiseen käsittelyyn.
Seitsemän tuhlauksen lajia
1.
2.
3.
4.
Yliprosessointi
Työntekijä ja kone käyttää enemmän aikaa
prosessin kuin on hyödyllistä ja tarpeellista.
Klassinen esimerkki arvoa lisäämättömästä työstä.
Ylimääräinen varasto
Mikä tahansa minimivaraston ylittävä osuus.
Odotus
Joutoaikaa syntyy, kun käyttäjien, koneiden ja
seuraavien prosessien vaiheet eivät ole
tasapainossa.
Turha liike
Koneiden ja käyttäjien tehoton liike tai liikkuminen.
Kuka määrittää oikean
laatutason?
Asiakaslaatu
Asiakaslaatuun sisältyy :
• Tuotteen laatu (mm. suorituskyky, luotettavuus,
kestoikä, virheettömyys, turvallisuus,
huollettavuus)
• Tuotteeseen liittyvät palvelut (mm.
toimitusvarmuus, asiapapereiden toimitus ja
sisältö, joustavuus, jälkimarkkinointi)
• Tuotteen hinta ja käyttökustannukset
Asiakas
Asiakas ei halua maksaa:
Asiakas on valmis maksamaan:
•turhista töistä
•palvelusta
•virheistä
•laadusta
•ajankäytöstä
•tuotteen jalostamisesta
•byrokraattisuudesta
•pitkäjänteisestä yhteistyöstä
Asiakas on tyytyväinen, kun saa virheettömiä ja oikeita
tuotteita/tietoja juuri oikeaan aikaan
 SYNTYY TEHOKKAASTI HYVÄÄ LAATUA
Yleisperiaatteita laadunhallinnan
toteuttamisessa ja kehittämisessä
Seuraava vaihe prosessissa on myös asiakas!
• Käyttäydy kuin asiakas, älä hyväksy huonoa tuotetta
(tavaraa ja palvelua)
• Käyttäydy kuin ammattimies - älä tee tai luovuta huonoa
tuotetta (tavaraa ja palvelua)
Jokaisen työvaiheen on :
• Tunnistettava ongelmat, jotka ovat omassa
työvaiheessa, ja jotka voivat aiheuttaa ongelmia
seuraavassa vaiheessa
• Tehtävä toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi
• Pienennettävä näiden ongelmien aiheuttamaa
menetystä
Pohdittavaksi…
Millä tavalla itse seuraat oman työsi
laatua?
Miten kehität oman työsi laatua?
Jatkuva parantaminen
Demingin ympyrä
P = PLAN = SUUNNITTELE
D = DO = TEE
C = CHECK = TARKISTA
A = ACT = RYHDY
TOIMENPITEISIIN
A P
C D
Jatkuvan parantamisen edellytyksiä
1. Halu ilahduttaa asiakkaita ja hyödyntää asiakkaiden tarpeita ja
palautteita.
2. Tunnetaan ja osataan käyttää laadunhallinnan työkaluja.
3. Tehdään kerralla oikein – asenne.
4. Ymmärretään laaduttomuuden merkittävyys.
5. Ongelmista ja virheistä voidaan puhua.
6. Ymmärretään mittaamisen ja tulosten käsittelyn merkitys.
7. Vaihtelun ymmärtäminen.
8. Omassa työssä oppimisen mahdollistaminen.
9. Liiallisen yksinkertaistamisen välttäminen tunnistamalla
asioiden välisiä vuorovaikutuksia.
10. Yhteistyön voiman ymmärtäminen.
Jatkuva parantaminen
Koko henkilöstö pyrkii jatkuvasti kehittämään työtään itsensä,
yrityksen ja ennen kaikkea asiakkaan parhaaksi.
Benchmarking tarkoittaa että pyritään oppimaan toisilta
organisaatiolta.
Avainkysymyksiä:
• Onko tämä työ pakko tehdä näin?
• Onko tätä vaihetta pakko tehdä ollenkaan ?
• Eikö olisi helpompi … ?
• Miten sinä ratkaisisit … ?
Ongelmanratkaisu
MOTTO:
ETSI
ONGELMAN
PERUSSYY
Ongelmanratkaisulla voidaan
saavuttaa
•
•
•
•
•
•
•
Säästöjä työkustannuksissa
Materiaalisäästöjä
Läpimenoaika lyhenee
Korjaustyöt vähenee
Varastokustannukset alenee
Uusia myyntimahdollisuuksia
Jne.
Jatkuvan parantamisen
periaate ongelmanratkaisussa
• Määritä ongelma
– Milloin ja missä ongelma esiintyy?
– Kuinka laajasta ongelmasta on kyse?
– Mitä haittaa tai vaikutusta ongelmasta on asiakkaalle ja
yritykselle?
– Ketkä tuntevat ongelman parhaiten?
• Tee aikataulu
• Tutustu nykytilanteeseen
– Mitä kannattaa mitata, jotta tarvittavat tiedot saadaan selville?
• Aseta tavoite
Jatkuvan parantamisen
periaate ongelmanratkaisussa
• Analysoi ongelmaa ja etsi perimmäinen syy
– Mistä syistä ongelma johtuu?
– Mikä on syiden tärkeysjärjestys?
– Mitä syiden poistaminen maksaa?
• Suunnittele toimenpiteet
–
–
–
–
Mitä vaihtoehtoisia tapoja ongelmanratkaisuksi on?
Mitä riskejä toimenpiteisiin liittyy?
Mikä ratkaisu valitaan, miksi juuri se?
Mitä ratkaisu maksaa?
Jatkuvan parantamisen
periaate ongelmanratkaisussa
• Toteuta suunnitelma
– Miten prosessia valvotaan?
• Tarkista tulokset
– Pysyykö ratkaisu toimivana pidemmällä aikavälillä?
• Ohjeista, standardoi ja kouluta
• Seuraa ja kehitä edelleen, ota opiksi
Histogrammi
• Histogrammien avulla voidaan visualisoida
prosessin vaihtelua.
• Histogrammin muodosta voidaan nähdä onko
se normaalijakauman mukainen vai ei. Jos se
ei kuvaa normaalijakaumaa, voidaan sen
muodosta tehdä päätelmiä.
Histogrammin laadinta
1. Kerää aineisto (esim. mittaustulokset)
2. Muodosta frekvenssitaulukko
• Luokittele aineisto sopiviin luokkiin
(lukumäärä, luokkaväli)
• Laske luokille luokkarajat
• Tee taulukko, merkitse luokkarajat ja
frekvenssit (=havaintojen määrä luokassa)
3. Piirrä histogrammi, aloita akseleista
SYY - SEURAUSKAAVIO
• osoittaa laatuominaisuuksien ja -tekijöiden väliset suhteet.
• kehitetty esittämään kaikki mahdolliset ”syyt”, jotka saavat
aikaan määritellyt ”seuraukset”.
• yksityiskohtainen syy-seurauskaavio on kalanruodon
muotoinen, siksi sitä kutsutaan myös ”kalanruotokaavioksi”.
KOSKA KÄYTETÄÄN ?
- ongelman määrittämiseen
- tarvittavien tietojen tunnistamiseen
- mahdollisten syiden tunnistamiseen
- ratkaisukohteiden kehittämiseen
- rajaamaan mahdollisia syitä
SYY – SEURAUSKAAVION
LAADINTA
• määritellään ongelma
• ideoidaan mahdollisia syitä esim. aivoriihessä
• luokitellaan erilaiset syyt omiksi ryhmikseen ja
kirjataan kaavioon
• yleensä 4 pääluokkaa: henkilöistä, koneista,
menetelmistä ja materiaaleista johtuvat syyt
• arvioidaan syitä ja muodostetaan mahdollisia syyyhteyksiä ja suurempia kokonaisuuksia
• valitaan todennäköisimmät syyt ja laaditaan
korjausaikataulu
Mittavaihtelun kalanruotokaavio
MITTAAJA
MITTALAITE
Näkökyky
Kalibrointi
Kunto
Puhtaus
Geometria
Lämpötila
Lämpötila
Tukevuus
Muoto
Koko
KAPPALE
Lukematarkkuus Kiire
Nolla-asetus
Motivaatio
Mittausvoima
Kokemus
Puhtaus
Perehdytys
Vireys
Vaihtelut sähköja paineverkossa
Lämpötila
Pinnanlaatu
Kosteus
Materiaali
Mittausohje
YMPÄRISTÖ
MITTAVAIHTELU
Valaistus
Puhtaus
Harjoitus, työhön liittyvä ongelma
• Ongelma:
• Mahdollisia syitä ongelmaan:
Jäsennä syyt kalanruotokaavioon,
laita ongelma nuolen oikealle nuolen kärjen eteen.
80 / 20 -sääntö ( PARETO)
• Yksinkertainen menetelmä, joka auttaa erottamaan
ongelman pääsyyt vähäisemmistä.
• Esitetään yleensä pylväsdiagrammina.
• 80/20 -sääntö: 80% ongelmista johtuu 20 %:sta
mahdollisista syistä.
MIKSI ?
• Usein ongelmia on niin paljon, että on vaikea nähdä
metsää puilta.
• Voidaan esittää ongelmien tärkeysaste
• Voidaan valita pahin ongelma, josta aloitetaan.
• Kaikkia ongelmia ei voi yhtä aikaa ratkaista.
80 / 20 -sääntö ( PARETO)
KOSKA KÄYTETÄÄN?
• Kun halutaan verrata tilannetta ennen ja jälkeen muutoksen
• Kun halutaan verrata tilannetta eri aikoina tai eri paikoissa.
KUINKA KÄYTETÄÄN?
•
•
•
•
•
•
•
Päätetään mitä tietoja kerätään
Päätetään miten tiedot luokitellaan
Kerätään tietoja määrätyn ajan
Käsitellään ja luokitellaan kerätyt tiedot
Järjestetään luokat suuruusjärjestykseen
Piirretään kaavio
Tehdään johtopäätökset
Esimerkki 80 / 20 -sääntö ( PARETO)
Hyvityslaskujen syyt
syy
lkm
A. palautus
104
B. hintavirhe
68
C. vajaa toimitus
11
D. alennus
10
E. väärä osoite
6
F. kaupalliset syyt
3
G. asiakaspalvelu
1
F. muut syyt
1
kum. lkm
104
172
183
193
199
202
203
204
%
51
33
5
5
3
2
<1
<1
kum. %
51
84
89
94
97
99
100
Johtopäätös: 2 syytä 8:sta aiheuttaa 84 % hyvityslaskuista
Esimerkki 80 / 20 -sääntö ( PARETO)
Hyvityslaskujen syyt
250
200
150
lkm
kum. lkm
100
50
yy
t
m
uu
F.
as
G
.a
si
ak
ts
ve
pa
l
et
llis
up
a
ka
F.
lu
yt
sy
oi
te
ä
vä
är
E.
.a
le
os
nn
us
s
aa
aj
.v
C
D
to
im
itu
ta
v
hi
n
B.
A.
pa
la
u
tu
irh
s
e
0
Johtopäätös: 2 syytä 8:sta aiheuttaa 84 % hyvityslaskuista
5 kertaa MIKSI? (5 WHYS)
Systemaattinen kysely
Ongelman perussyy selvitetään kysymällä
MIKSI ? tarpeeksi monta kertaa
5 * MIKSI ?
Ongelma esimerkki: Tuotteessa on naarmuja
1. Miksi tuotteessa on naarmuja ?
- Se vaurioitui kuljetuksessa
2. Miksi tuote vaurioitui kuljetuksessa ?
- Se on päässyt liikkumaan
3. Miksi tuote pääsi liikkumaan ?
- Ei ollut kunnolla kiinnitetty
4. Miksi se ei ollut kunnolla kiinnitetty ?
- Ei tiedetty tavaran herkkyydestä
5. Miksi kuljettaja ei tiennyt ?
- Käsittely- ja kuljetusohjeet ovat puutteelliset
HARJOITUS 5 * MIKSI ?
Mieti työhön liittyvää ongelmaa pidemmälle kysymällä johonkin
syyhyn liittyen ”miksi?” riittävän monta kertaa.
1.Miksi…
Vastaus:
2.Miksi…
Vastaus:
3.Miksi…
Vastaus:
4.Miksi…
Vastaus:
5.Miksi…
Vastaus:
Yhteenveto ongelmanratkaisusta
•
•
•
•
•
Toivota ongelmat tervetulleiksi - älä syyttele
Aloita meidän ongelmista - älä muiden
Valitse projekteja, jotka eivät maksa paljon
Rahalliset hyödyt eivät ole ainoita kriteereitä
Laita ongelmat tärkeysjärjestyksen - mieti niiden
vaikutusta laatuun, kustannuksiin ja toimituksiin
• Muista käyttää jatkuvan parantamisen periaatetta,
kehityksen pyörää
• Käytä oikeita ja yksinkertaisia työkaluja
• Puhu aina faktoilla