Transcript Kuolevan potilaan hoito

Kuolevan potilaan hoito
– Millainen on mielestäsi hyvä kuolema?
Suhtautuminen kuolemaan

elämänkatsomus ja käsitys
kuolemanjälkeisestä elämästä
vaikuttaa
 Hoitotyössä
on olennaista kunnioittaa
potilaan vakaumusta
Käsitteitä
 Saattohoito
 Palliatiivinen
hoito
 Oireenmukainen hoito
 Hoitotahto
Saattohoito
 Vaikeasti
sairaan hoitamista, joss
parantavasta hoidosta on luovuttu
eikä sairauden etenemiseen voida
enää vaikuttaa
 Saattohoito on potilaan toiveiden
huomioimista, hyvää oireiden hoitoa,
lähestyvään kuolemaan
valmistautumista ja potilaan
läheisten tukemista
Palliatiivinen hoito
 on
parantumattomasti sairaiden ja
kuolevien ihmisten aktiivista,
moniammatillista ja
kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun
sairaus ei ole enää parannettavissa
eikä hoidon päämäärä ole elämän
pidentäminen mihin hintaan hyvänsä
Oireidenmukainen hoito
 Parantumattomasti
sairaan hoidossa
lievitetään oireita ja kärsimystä
lääkkein ja henkisellä tuella.
Oireenmukaista hoitoa tulee antaa
kaikille vakavasti sairaille ja
kuoleville.
 Käypä hoito suositukset
Hoitotahto
 Ihminen
ilmaisee hoitotahtonsa siitä,
miten hän haluaa tulla hoidetuksi
vaikean sairauden aikana ja
kuoleman lähestyessä
 Hoitotahto kirjataan aina potilaan
tietoihin ja sitä pitää kunnioittaa
KUOLEVAN
OIKEUDET
LISSABONIN JULISTUS
POTILAAN OIKEUKSISTA
 Hyväksytty
Maailman Lääkäriliiton
34. Yleiskokouksessa Lissabonissa,
Portugalissa syys-lokakuussa 1981
ja
 muutettu 47. Yleiskokouksessa
Balilla, Indonesiassa syyskuussa
1995.
POTILAAN OIKEUDET
 ...potilasta
on aina hoidettava
hänen parastaan ajatellen.
 …potilaalla on oikeus nykyaikaiseen
kivun lievitykseen.
 …kuolevalla potilaalla on oikeus
humaaniin saattohoitoon ja
 kaikkeen apuun, jotta kuolema olisi
mahdollisimman ihmisarvoinen ja
tuskaton.
POTILAAN OIKEUDET jtk...
 Potilaalla
on oikeus saada
hengellistä ja moraalista lohtua,
mukaan lukien oman
uskontokuntansa papin tuki, tai
kieltäytyä siitä.
”HOITAJAN OIKEUDET”
HOITAJAN ON LUPA...
 surra ja näyttää surunsa
 olla oma itsensä
 luopua turhasta diagnostiikasta
ja ylihoidosta
 pyytää ulkopuolista hoito- ja
konsulttiapua
Kuolema biologisena ilmiönä:
Lähestyvän kuoleman merkit
 Ei
jaksa syödä eikä juoda > suu
kuivuu (hengitys myös suun
kautta kuivattaa limakalvoja) >
nielemiskyky katoaa
 hengitys heikkenee vähitellen ja
voi olla äänekästä,. Hengitys
pinnallista ja nopeaa tai
epänormaalin hidasta tai
haukkovaa tai Cheyne-Stokeshengitystä
 limaa
kertyy hengitysteihin eikä
kuoleva jaksa yskiä sitä pois
 suonensyke heikko, lankamainen,
epäsäännöllinen ja nopea,
 perifeerinen verenkierto heikkenee ja
iho muuttuu kylmiksi; ensin jalat,
kädet, nenänpää ja korvat, iho
kylmänkostea, vaikka potilaalla olisi
kuumetta
 ihon
väri muuttuu; kalpea,
syanoottinen, harmaa, kellertävä tai
kirjava (lautumat)
 lihasjänteys katoaa; raajat
veltostuvat, kasvot muuttuvat
kasvolihasten rentoutuessa
rauhalliseksi, rypyt silenevät ja
kuoleva näyttää nuoremmalta,
alaleuka valahtaa alas ja nenä
työntyy terävänä esiin.
 silmät
saattavat olla puolittain tai
kokonaan auki, katse tuijottava,
lasimainen
 kuulo heikkenee, tajunnantaso
laskee ja voi vaihdella äkillisesti.
Kuolevan potilaan hoitaminen

Fyysisen hyvinvoinnin turvaaminen
 Perushoito:
ravinto, puhtaus, ihon
hoito, liikkuminen, uni jne.

Oireiden lievitys: kipu, hengenahdistus,
ummetus, väsymys, ruokahaluttomuus,
suuoireet, pahoinvointi, sekavuus
Psykologisten tarpeiden
huomioiminen: turvallisuus,
yhteenkuuluvuus, hyväksyntä, kunnioitus
ihmisenä, itsemääräämisoikeus ja
kommunikaatio.
 Hengellisten tarpeiden huomioiminen:
– toiveiden toteuttaminen
– papin tai vastaavan tapaamisen
mahdollistaminen kaikkina vrk aikana
 Käypä hoito suositukset

Kuoleman merkit

Ensisijaiset:
– Hengityksen ja sydämentoiminnan
pysähtyminen
– Tajuttomuus; aivotoiminnan
loppuminen – reagoimattomuus
ärsykkeisiin
– Lasittunut katse, pupillit laajat
– Kudosjäntevyyden pieneneminen –
lihasvelttous
Toissijaiset kuoleman merkit:
 Havaittavissa
aikaisintaan 15-20 min
verenkierron loppumisesta
–Lautumat (punasinervät erikokoiset
laikut, nähtävissä joskus jo ennen
kuolemaa)
–Kuolonkankeus (rigor mortis),
yleensä viimeistään 2 tunnin
kuluessa alkaen leukanivelestä,
häviää 3-4 vrk:ssa
– Jäähtyminen
Kuolema prosessina
 Kuolevan
ihmisen tunnekokemuksia
on kuvattu ns. kuolemisprosessin
kautta.
 Eri tutkijoiden käsitykset ovat paljolti
hyvin samanlaisia.
 Jokainen ihminen kokee kuitenkin
odotettavissa olevan kuolemansa eri
tavalla.
Kuolevan omaisten tukeminen
 Omaiset
käyvät läpi samanlaiset
suruvaiheet kuin potilas; kieltäminen,
vetäytyminen, hylkääminen, vihan
tunteet, ahdistus, syyllisyys,
tukahdutetut vihan tai vääryyden
kärsimisen tunteet =>
ylihuolehtivuus.
 Tärkeätä päästä selvyyteen ja
sovintoon, helpottaa surutyötä.
 Henkilökunnan tulisi auttaa myös
omaisia ilmaisemaan tunteitaan.
 Annetaan
tietoja kuoleman prosessin
vaiheista ja auttaa heitä
hyväksymään läheisensä
menettäminen
 Ohjataan omaisia potilaan
hoitamisessa, otetaan mukaan
hoitotyöhön.
 Huolenpito omaisten jaksamisesta.
 Surutyö läheisen kuoleman jälkeen –
annettava aikaa, suru surtava. Esim.
sururyhmät voivat olla avuksi.
Äkillinen kuolema
kuoleman olosuhteet vaikuttavat
tilanteen käsittelyyn
 vaikuttaa myös, miten kuolemaa on
käsitelty läheisten kanssa:

– Onko tiedossa vainajan toiveet, esim.
hautajaisjärjestelyistä, suhtautumisesta
elinsiirtoihin
Jos omaiset eivät ole läsnä:
– Ilmoitus omaisille; joko sh, lääkäri tai
poliisi
Potilaan kuoltua hoitolaitoksessa
Suruviesti omaisille
 Vainajan laitto
 Jäähyväiset vainajalle, muistohetki
 Käytännön asioita:

– Vainajan omaisuus
– Kuolinsyyn selvittäminen: ruumiinavaus
– Kuolintodistus ja hautauslupa
– Kirjallinen ohje omaisille
Erityiskysymyksiä: AIVOKUOLEMA
 Aivokuolema
hyväksyttiin juridisesti
Suomessa v. 1971 (lääkintöhallituksen yleiskirje 1508
/1971)
 Jos
aivokudoksen tuhon syy on
kohonneeseen kallonsisäiseen
paineeseen johtanut tila, voidaan
aivokuolema todeta kliinisesti
– ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
kuoleman toteamisesta 27/2004
 Aivokuoleman
voi todeta vain
sairaalan erikseen määräämät
lääkärit
Aivokuoleman kliininen toteaminen
(ks.
STM 2004)
KUOLEMAN TOTEAMISEN EDELLYTYKSET
SYDÄMEN VIELÄ SYKKIESSÄ, AIVOKUOLEMA
 Kuvantamistutkimuksista tehtävä väh. CT
 KEHON LÄMPÖTILAN OLTAVA VÄH. 32°C
 Kliiniset perustutkimukset tehdään seuraavasti:
1. Kipureaktiot tutkitaan pään molemmilta
puolilta. Kipuärsykkeenä käytetään
supraorbitaalihermon puristusta tai muuta
vastaavaa riittävän voimakasta ärsykettä.
Jos tutkittava ei reagoi kivulle, tutkimusta voidaan
jatkaa.

2. Lihasjäntevyys tutkitaan raajoista.
3. Aivohermojen toiminta
Tutkimuksen jatkaminen edellyttää,
 että mustuaiset eivät reagoi valolle eivätkä muillekaan
ärsykkeille ja silmäluomet eivät sulkeudu itsestään eikä
silmämunan pinnan ärsytys aiheuta luomiheijasteita.



okulokefaalinen heijaste puuttuu eli silmät eivät liikahda
kääntösuuntaa vastaan pään nopeiden kiertoliikkeiden tai
kaulan ojennus- ja taivutusliikkeiden aikana
minkäänlaista reaktiota ei esiinny nielua, henkitorvea tai
keuhkoputkia ärsytettäessä (esimerkiksi liikuteltaessa
intubaatioputkea)
silmämunan tai kaulavaltimopoukaman (sinus caroticus)
painaminen/ hierominen ei aiheuta sydämen harvalyöntisyyttä.
4. Hengitystä säätelevien aivorakenteiden
toiminta tutkitaan viimeisenä
(apneatutkimus)
– Hengityskokeen aikana verenkierron on
säilyttävä vakaana ja ääreisverenkierron
happisaturaation on oltava yli 90 %:a.
• HENGITYSKOE ( 100% hapetus 20 min,
irrotus koneesta, intobaatioputkeen
johdetaan happea > kokeen aikana arteria
CO2 oltava yli 8 kPa, jos spontaania
hengitystä ei todeta 10 min sisällä >
aivokuollut
Aivokuoleman toteamisen
jälkeen
 Aivokuoleman
toteamisesta merkinnät
sairaskertomukseen ( kuolinaika)
 omaisten informointi
 koneesta irrottaminen

voi ilmetä spinaaliheijasteisiin liittyviä
liikkeitä > omaisten informointi jos läsnä !
– Jos elintenluovuttaja > tehohoitoa
jatketaan luovutusleikkaukseen saakka
Lähteet














STM:n Asetus kuoleman toteamisesta 27/2004
Kuoleman toteaminen. Opas terveydenhuollon henkilöstölle. Sosiaali- ja
terveysministeriön oppaita 2004: 5
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/03/pr1080209431011/pa
ssthru.pdf
Aalto ym. 2000. Saattohoito. Kirjapaja.
Heikkinen ym. 2004. Saattohoito. Haaste moniammatilliselle yhteistyölle. WSOY.
Saattohoito – Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen
neuvottelukunnan(ETENE) muistio. 2003. > saatavilla:
http://www.etene.org/dokumentit/saattohoito.pdf
Härkönen, Leena. 1989. Lähestyvä kuolema. WSOY/SHKS.
Iivanainen ym. 2001. Hoitamisen taito. Tammi.
Kinnunen, Asko. 1999. Ensivaste - Hätäensiapu ja ensiarvio.
Sisäasiainministeriö.
Kübler-Ross, Elisabeth. 1969. Raportti kuolemisesta (On Death and Dying)
Rautava-Nurmi ym 2012. Hoitotyön taidot ja toiminnot. SanomaPro.
Vainio, Anneli. 1993. Inhimillinen kuolema; saattohoito Suomessa. Sairaalaliitto.
Virolainen, Leila. 1995. Äkillinen kuolema. Kirjayhtymä Oy.
Pohjois-Pohjanmaan shp 2002: Saattohoito-ohjeistus ja Suosituksia elämän
loppuvaiheenpäätösmenettelystä ja hoidosta >
Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa. Valtakunnallinen
terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE). Helsinki 2002, 57 s. (ETENEjulkaisuja, ISSN 1458-6193;4)
http://www.etene.org/dokumentit/ETENE4korj2004f.pdf