Transcript Diffuusin huimauksen syyt

Diffuusin huimauksen syyt
Olli Häppölä
10.03.11
Mitä huimaus on?
• Tunne tasapainon häiriintymisestä, tai
• Tunne, että potilas itse tai hänen
ympäristönsä on liikkeessä
Mitä huimaus on?
•
•
•
•
•
•
•
Tasapainoepävarmuus?
Tajunnan häiriö?
Outo olo?
Kaatumisen pelko?
Paniikkikohtaus?
Ahdistus?
Pyörtymisen tunne / presynkope?/ synkope?
Mitä huimaus on?
• Englannin kielessä sana dizziness kattaa :
– Vertigo (sensation of movement, kiertohuimaus)
– Presyncope (lightheadedness, heikotus,
pyörrytys)
– Dysequilibrium (disturbance of postural balance,
tasapainohäiriö)
– Ill-defined (esim. psykogeeninen huimaus)
Type
Mechanism
Common cause
Vertigo (sensation of
movement
Disturbance of vestibular
function
BPPV, vestibular neuronitis,
labyrintitis, Meniére dis.
Vertebrobasilar ischemia,
migraine, post. fossa tumor
Presyncope (sensation of faint, Diffuse or global ischemia
light-headedness)
Cardiac: arrhytmia, vasovagal
Orthostatic hypotension
(volume depletion,
medication, autonomic
insufficiency)
Dysequilibrium (disturbance of Loss of vestibulospinal,
postural balance)
proprioceptive or cerebellar
function
Ototoxicity, peripheral
neuropathy, cerebellar
dysfunction, extrapyramidal
syndrome
Ill-defined
Impaired central integration of Anxiety, panic disorder,
sensory signals
hyperventilation sdr., affective
disorder
Huimaus – potilaan kuvaus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Huimaa
Huippaa, vippaa
Hutera olo
Pyörryttää, pyörii
Heittää, heitättää,
heiluttaa
Kaataa, keinuttaa
Vetää, viettää
Pyörittää
Lattia pettää alta
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Päässä vippaa
Outo olo
Kieputtaa
Ei pysy pystyssä
Tasapaino menee
Epävarma olo
Huojuttaa, horjuttaa
Kaikki on sekaisin
Jalat pettää
Humalainen olo
Huimaus – yleisyys?
• Yksi yleisimmistä (6. yleisin??) syistä hakeutua
lääkärin vastaanotolle
• Yleislääkärikäynneistä 2- 5% potilasta
• Väestötutkimuksissa 10% ihmisistä on potenut
sellaista huimausta, jonka vuoksi on
hakeuduttu lääkärin vastaanotolle
• Hyvänlaatuista asentohuimausta ilmenee 1064 / 100. 000 / v ( HUS-alueella n. 150 – 1000
/ vuosi?)
Huimaus – yleisyys?
• Yli 75-vuotiailla yleisin vastaanotolle
hakeutumisen syy
• Vanhuksista joka kolmas kärsii huimauksesta
– Monitekijäinen etiologia
• Huimaus on neurologin vastaanotolla toiseksi
yleisin oire päänsäryn jälkeen
• Huimauksesta 10-20% on aivoperäistä
• Korvaperäiset ja psykogeeniset syyt ovat
yleisimpiä
Huimaus -esiintyvyys
• 30 tapausta / 2000 potilasta / vuosi (Fry et al.)
• Neurologian pkl : 11% konsultaatioista (Perkin)
• Yleislääkärin vastaanotolla 20% potilaista
raportoi kokeneensa huimausoireita viimeisen
kuukauden aikana (Yardley et al., 1998)
Yleisimmät huimaussairaudet
•
•
•
•
•
•
•
•
Hyvänlaatuinen asentohuimaus
Menieren tauti, vestibulaarineuroniitti
Lääkkeiden sivuvaikutukset
Niskaperäinen huimaus
Psykosomaattinen huimaus
Aivoverenkiertohäiriöt
Ikärappeumahuimaus
Synkope
Vertigo/dizziness – underlying
condition in 444 patients – Perkin
Underlying condition
Number
Primary psychiatric disorder
109
Unknown
96
Acute or recurrent vestibulopathy
69
Syncope
37
Epilepsy
36
Post-traumatic
31
Cerebrovascular disease
30
Benign positional vertigo
22
Multiple sclerosis
8
Meniére’s disease
2
Malignant intracranial tumor
2
Acoustic neuroma
1
Tasapainon säätely
• Tasapaino- / vestibulaarielin sisäkorvassa
– Kaarikäytävät, otoliitit
• Silmät / visuaaliset impulssit
• Asentotuntojärjestelmä
– Asentotuntoreseptorit ja - radat raajoissa ja
niskassa
– Asentotuntoradat selkäytimen takajuosteissa
• Pikkuaivojen ja aivorungon integraatiokeskus
Tasapainon säätely
• Tasapainojärjestelmän yhden osan vauriossa
voivat järjestelmän muut osat osin
kompensoida vaurioituneen järjestelmän osan
toimintoja
Anamneesi – huimauksen tyyppi?
•
•
•
•
•
Kiertohuimaus ? / ”karusellimainen tunne”?
Kaatavaa? Mihin kaataa?
Keinuttavaa? Laivankansi?
Keinuttaako puolelta toiselle?
Liittyykö huimaus asennonmuutoksiin,
ylösnousuun, pään kääntämiseen?
Anamneesi – huimauksen alku
• Äkillinen
– Hyvänlaatuinen asentohuimaus
– Vestibulaarineuroniitti
– Labyrinttivaurio/-tulehdus
– Pikkuaivoinfarkti / vertebrobasilaarialueen TIA
– Psykogeeninen etiologia
– Meniéren tauti
Anamneesi – huimauksen alku
• Hidas
– Niskalihasten tensio
– Paniikkihäiriö (toisinaan äkillinen)
– MS tauti
– Vanhusten monitekijäinen huimaus
– Lääkeaineet
– Pikkuaivorappeuma
– Akustikusneurinooma
Anamneesi – kohtauksellisuus?
• BPPV - pari -30 sekuntia
• TIA – minuutteja – tunti
• Meniéren tauti - tunteja ( 2-5h yleensä)
Anamneesi – jatkuva huimaus?
• Vestibulaarineuroniitti – päiviä-viikkoja
• Niskalihastensio/ kaularanka – kuukausia
vaihdellen
• MS-tauti – päiviä -jatkuvaa, aaltoilevaa
• Akustikusneurinooma – pitkäaikaista, jatkuvaa
• Psykogeeninen / Paniikkihäiriö – jatkuva tai
tilannesidonnainen
• Pikkuaivoinfarkti/ -vuoto – päiviä - kuukausia
Anamneesi - lääkeaineet
• Sydän- ja verenkiertosairauksien lääkkeet
– Verenpainelääkkeet, nitrot
• Psyykenlääkkeet
– Bentsodiatsepiinit, neuroleptit, trisykliset
antidepressiivit
• Epilepsialääkkeet
– Karbamatsepiini, fenytoiini
• Parkinsonin taudin lääkkeet
– Levodopa, dopamiiniagonistit
Huimaus – psykogeeniset oireet
• Huimauksen elämyksellinen komponentti
isoaivoissa – ratayhteydet ja lokalisaatio?
• Elimellinen huimaus voi aiheuttaa psyykkisen
”elämyksellisen”reagoinnin, joka voi jatkua
pidempään (”jää päälle”) ja se voi olla vaikeaasteisempi kuin primaari elimellinen huimaus
Huimaus - liitännäisoireet
• Kuulonalenema, tinnitus – korvaperäinen
• Raajaoire, puhehäiriö, aivohermo-oire –
aivorunko- tai pikkuaivoperäinen
• Rytmihäiriö – sydänperäinen
• Päänsärky – niskaperäinen, migreeni
• Silmävärve – sisäkorva, pikkuaivot, aivorunko
• Psyykkiset oireet – primaari aiheuttaja tai
huimauksen sekundaarioire / ”kokeminen”
Huimaus - liitännäisoireet
• Kalpeus, tajunnanmenetys, rytmihäiriö –
presynkope/synkope
• Kaksoiskuvat, dysartria, dysfagia – aivorunko
• Hemipareesi, tetrapareesi - aivorunko
• Hyperventilaatio, paniikkihäiriötuntemus
• Päänsärky, niskakipu
Anamneesi - alkoholi
• Runsas / haitallinen, pitkäaikainen
alkoholinkäyttö aiheuttaa tasapainohäiriöitä
– Pikkuaivoatrofiaa
• Kävely huteraa, leveäraiteista, viivakävely vaikeutunut
• Raaja-ja vartaloataksiaa ja vapinaoireita
– Polyneuropatiaa
• Asentotunnon heikentyminen johtaa
tasapainovaikeuksiin ja ataksiaan
– Lihasatrofiaa
• ”Tikkujalat”, lihasheikkous
Anamneesi – muut sairaudet
•
•
•
•
•
Sydänsairaudet, rytmihäiriöt
Ortostatismi
Verenpainetauti ja lääkitys
AVH riskitekijät
Neurologiset sairaudet (Parkinsonin tauti,
epilepsia, migreeni, ataksia, neuropatia ym.)
Type of dizziness
Diagnosis
Clinical features
Vertigo
BPPV
Aggravated by certain head
positions, positional
nystagmus
Vestibular neuronitis
Virus infection,
spontaneous nystagmus
Meniére disease
Fluctuating hearing loss,
tinnitus
Orthostatic hypotension
Occurs with standing,
antihypertensives,
neuropathy
Vasovagal
Prolonged standing, heat
Cardiogenic
Exertional, valvular
disease, arrhytmias, angina
Hyperventilation
Stressful situations,
perioral and acral
paresthesias
Peripheral neuropathy
Trouble walking in the dark
or on uneven surfaces
Cerebellar dysfunction
Chronic and continuous
Panic disorder
Provoked by stress, crowds,
Presyncope
Dysequilibrium
Ill-defined
Ataksia
• Pikkuaivojen ja sen
ratayhteyksien sairaudet
• Selkäytimen takajuosteen
sairaudet
• Perifeerinen sensorinen
neuropatia (asentotunto)
• VERMIS (ant)  vartalon ja kävelyn ataksia
• FLOKKULONODULAARILOHKO  tasapainon huonontuminen,
vartalon vaikea ataksia, silmien liikehäiriöitä, nystagmusta,
dysartriaa
• PIKKUAIVOJEN HEMISFÄÄRI  samanp. raajojen ataksia, dysartria,
horisontaalista nystagmusta
Pikkuaivojen tutkiminen
Silmien liikkeet,
nystagmus
 Kävely, viivakävely
 Rombergin testi
 SNK, KPK
 Diadokokineesi

SNK = sormi-nenänpää-koe
KPK = kantapää-polvi-koe
http://www.medspain.com/n6_sept99/revision.htm
Muu neurologinen status
• Lihastonus (rigiditeetti, spastisiteetti)
• Koordinaatiokokeet (SNK, KPK)

Kävely ja tandemkävely, Romberg, peruskoe

Heijasteet ja tuntokvaliteetit
Causes of Dysequilibrium
• Disorders of sensory input
– Peripheral neuropathy
• DM, B12- vitamin deficiency, hypothyroidism
– Myelopathy
• Cervical spondylosis, B12- deficiency, tabes dorsalis
– Bilateral vestibular loss
• Ototoxic drugs, meningitis, autoimmune disorders,
bilateral Meniére disease, bilateral vestibular neuronitis
Causes of Dysequilibrium
• Disorders of central processing and motor
response
– Cerebellar dysfunction
• Chronic alcohol use, cerebellar degeneration,
paraneoplastic syndrome
• Apractic syndromes
– Multi-infarct state, hydrocephalus, frontal lobe lesions
• Extrapyramidal syndromes
– Parkinsons disease, PSP, striatonigral degeneration
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT
• Basilaari-insuffisienssi, basilaari-TIA, -tukos
• Pikkuaivojen ja aivorungon infarktit/vuodot
• TIA: useimmiten todetaan muitakin
keskushermosto-oireita kuin huimaus (mm.
kaksoiskuvat, dysartria, raajojen halvausoireet).
• Yksittäisiä kiertohuimauskohtauksia, joiden
aikana on nystagmusta
• Äkillinen jalkojen pettäminen (drop attack =
äkillinen lihastonuksen menetys ilman tajunnan
häiriötä)
• Aivohalvauksen riskitekijät (verenpainetauti,
ateroskleroosi, diabetes) lisäävät diagnoosin ja
uusiutumisen todennäköisyyttä.
Aivoinfarkti ja huimaus
Takakuoppaiskemia ja huimaus
Pikkuaivoinfarkti tai vertebrobasilaari TIA
•Huimaus
•Kaksoiskuvat, nystagmus
•Ataksia
•Dysartria
•Hemi- tai tetrapareesi
http://www.strokecenter.org/patients/viewer/
PIKKUAIVO- / AIVORUNKOINFARKTI
PICA:
"lateral medullary
syndrome" /
"Wallenberg's
syndrome".
Yleisin
aivorunkoinfarktityyppi.
Huimaus, ipsilateraalinen
hemiataxia, dysartria,
ptoosi ja mioosi.
http://www.tchain.com/otoneurology/disorders/central/brainstem%20strokes.htm
PIKKUAIVO- / AIVORUNKOINFARKTI
AICA:
Vertigo ja unilateraalinen
ipsilateraalinen kuurous
labyrinthine arteria
iskemian johdosta,
ipsilateraalinen kasvojen
heikkous ja ataksia.
http://www.tchain.com/otoneurology/disorders/central/brainstem%20strokes.htm
LÄÄKKEIDEN JA ALKOHOLIN
AIHEUTTAMA HUIMAUS
• Ortostaattista hypotoniaa aiheuttavat lääkkeet
(verenpaine- ja parkinsonlääkkeet, trisykliset
masennuslääkkeet, fentiatsiinit)
• Epilepsialääkkeet: karbamatsepiini ja fenytoiini
voivat aiheuttaa pikkuaivoperäistä huimausta,
johon liittyy ataksia ja nystagmus.
• Bentsodiatsepiinit
• Alkoholi aiheuttaa :
– Pikkuaivodegeneraatiota: koordinaatiovaikeudet,
ataksia ja vapina
– polyneuropatiaa, joka heikentää asentotuntoa.
VANHUSTEN ELIMISTÖN
IKÄÄNTYMISESTÄ JOHTUVA HUIMAUS
• Syntyy usein monen tekijän, kuten
aistihavaintojen heikkenemisen, sisäkorvan ja
silmän rappeumamuutosten, verenkierron,
verenpaineen säätelyn, psyykkisten tekijöiden ja
lääkkeiden yhteisvaikutuksesta.
Ikäihminen ja huimaus
• BPPV, verenkiertosairaudet, hypotensio,
lääkesivuvaikut., ikärappeumahuimaus
• Anamneesi ja status, mahd. mukaan MRI
• Th: Lääkevähennys, kävelyn lisääminen (jos
turvallista); lääkkeistä harvoin hyötyä
• Joskus kaatumisen pelko hallitsee: SSRI??
• Jopa VTI voi provosoida huim&sekavuutta
KAULARANKAPERÄINEN HUIMAUS
• Kaulan alueen liike- ja asentoaisti on
häiriintynyt.
• Aiheuttajana on lihasjännitys tai
servikaalioireyhtymä.
• Löydöksenä ovat jännittyneet niskahartiaseudun lihakset tai positiivinen
kompressiokoe.
• Nystagmusta ei yleensä todeta.
• Hetkellinen heitätys/tasapainon menettämisen
tunne erityisesti pystyasennossa, usein ei oireile
makuulla lainkaan.
PANIIKKIHUIMAUS
(HYPERVENTILAATIO)
• On yleensä nuorilla henkilöillä ilmenevä jatkuva
tai tilannesidonnainen (jonot, kauppaliikkeet,
teatteri), ei-kiertävä huimaus.
• Diagnoosi edellyttää riittävää orgaanisten syiden
poissulkua.
• Statuksessa ei poikkeavaa; kiertohuimausta tai
nystagmusta ei provosoitavissa.
AKUSTIKUSNEURINOOMA
• Pääoire on hitaasti etenevä
toispuolinen kuulonheikkenemä.
• Korva soi.
• Kävellessä on epävarmuuden tunne,
ei yleensä ole kiertohuimausta.
MS-TAUTI
• Huimauksen tunne ja epävarma kävely ovat joskus
ensioireita.
• Muut neurologiset löydökset johdattavat
diagnoosiin.
PONTOSEREBELLAARIKULMAN- JA
TAKAKUOPAN TUUMORIT
• Akustikusneurinooma =
Schwannooma
• Meningeooma
• Epidermaalikysta
SYDÄNPERÄINEN HUIMAUSOIRE
• Ortostaattisen hypotension oireet ovat
pahimmat aamulla ja aterian jälkeen.
• Rytmihäiriöihin voi liittyä kohtauksellista (ei
kiertävää) huimausta ja kollapseja.
• Huimaus voi liittyä fyysiseen rasitukseen.
MIGREENI
• Migrenööttinen huimaus: ainakin yksi migreenin
oireista (migreenipäänsärky, herkkyys valolle tai
äänille, visuaalinen tai muu auraoire) ainakin kahden
kiertohuimauskohtauksen aikana.
• kiertohuimaus basilaarimigreenin auraoire
SISÄKORVAINFARKTI
• Internal auditory valtimo saa
yleensä alkunsa AICAsta, joskus
PICAsta tai a. basilariksesta.
• Oireena huimaus ja toispuoleinen
kuulonmenetys (kokonaan tai
osittainen)
• Diagnoosi vaikea,
aivokuvantaminen usein normaali
Neurokardiogeeninen synkopee
Chen-Carabelli BMJ
2004
Chen-Carabelli BMJ 2004
Chen-Carabelli BMJ 2004