Transcript No Slide Title

PÄÄNSÄRKY JA HUIMAUS
MENTOR 2 – avaus
P.Lindsberg
ANAMNEESI (I)



45-v nainen, joka on psyyken ongelmien vuoksi
eläkkeellä toimistosihteerin työstä
Hypertonia, lääkitys, kohtuullinen hoitotasapaino
Aurallinen migreeni nuoruudesta; kohtauksia ollut
harvakseltaan, mutta pitkittyneet joskus useiden
päivien kestoiseksi. Kohtauksiin liittynyt
oksentelua, valonarkuutta ja ohimenevä
toispuoleinen puutuminen/heikkous. Käyttänyt
naprokseenia, jolla kohtaus usein väistyy.
ANAMNEESI (II)





Ajoittain rintatuntemuksia, joihin käyttänyt
epäsäännöllisesti nitroa. Sepelvaltimotautia ei ole
diagnosoitu.
Aiemmin runsasta alkoholin käyttöä. Kaksi vuotta sitten
käynti päivystyksessä, kun oli kaatunut ja lyönyt päänsä.
Pään TT:ssä tällöin väljät kortikaaliset likvortilat. Ei
parenkyymimuutoksia.
Elintavat: tupakoi, alkoholia kertoo käyttävänsä
harvakseltaan, viimeksi 7 kk sitten.
ASA-yliherkkyys.
Suku: äidillä SAV (aneurysma todettu), isällä kolme
aivoinfarktia, joista viimeiseen menehtyi.
NYKYOIREISTO (I)

Tuodaan ambulanssilla päivystykseen päänsäryn ja
huimauksen vuoksi.
NYKYOIREISTO (II)
Kolme päivää sairaalaantuloa edeltävästi
vasemmanpuoleista päänsärkyä, pt pitänyt
tätä migreeninä. Lääkitys ei juuri auttanut.
 Yöllä heräsi kovaan, uudentyyppiseen
päänsärkyyn ja voimakkaaseen vasemmalle
kaatavaan huimaukseen, ei oksentelua.
 Tilasi ambulanssin.

PÄIVYSTÄVÄN NEUROLOGIN TEHTÄVÄ:
SELVITTÄÄ ONKO PÄÄNSÄRYLLE
OLEMASSA SPESIFI HOITO







SAV
MENINGIITTI
AKUUTTI STROKE
DISSEKAATIO
TEMPORAALIARTERIITTI
ENKEFALIITTI
HYPERTENSIIVINEN
ENKEFALOPATIA

KALLONSISÄINEN TILAA
VIEVÄ PROSESSI








TUUMORI
ABSKESSI
HEMATOOMA
PARAMENINGEAALINEN INFEKTIO
SINUSTROMBOOSI
GLAUKOOMA
PSEUDOTUMOR CEREBRI
CO-MYRKYTYS
Edlow JA, Caplan LR. Avoiding Pitfalls in the Diagnosis of Subarachnoid Hemorrhage.
New England Journal of Medicine 2000; 342: 29-36
STATUS







Orientoitunut, lihasvoimat symmetriset ja
normaalit.
Istuessa kaataa taakse vasemmalle.
Koordinaatiokokeissa vas. yläraajan SNK
ataktinen, DDK hidastunut.
Jännevenytysheijasteet symmetriset, keskivilkkaat,
babinski -/-.
Terävätunto alentunut kehon vasemmassa
puoliskossa.
Pupillit symmetriset, isokoriset, normaalit
valoreaktiot.
Katse konjugoitu, vertikaalinen nystagmus,
ilmoittaa kaksoiskuvat kaikissa suunnissa.
MOTORIIKKA, PIKKUAIVOT





Silmien liikkeet, nystagmus
Rombergin testi
Kävely, viivakävely
SNK, KPK
Diadokokineesi
SNP
KPK
http://www.medspain.com/n6_sept99/revision.htm
=
=
sormi-nenänpää-koe
kantapää-polvi-koe
TUTKIMUSTULOKSIA
EKG: sr, LBBB, lievä alasviettävä ST-lasku
I ja aVL (vanha muutos).
 THX-rtg: ei aktuellia.
 Lab: MCV 97, PVK muutoin normaali, Caion 1.12, ALAT 73, GT 170, EtOH 1.4,
gluk, elektrolyytit, krea, CRP, normaalit.
 Pään TT:ssä ei tuoreita muutoksia.

PÄÄN TT
OSASTOLLA






Tajunnantaso säilyy normaalina.
Oireisto väistyy vähitellen noin viikon kuluessa.
Pt käytti silmälappua muutaman päivän.
Lab: kol 6.2, kol-HDL 0.95, trigly 5.83,
tukosalttiuskokeet normaalit
Kaulasuonten UÄ-tutkimus normaali
MK: T2-painotteisissa sekvensseissä a. cerebelli
posterior inferiorin (PICA) hyperdensinen muutos
vas. pikkuaivohemisfäärissä ja vermiksessä
MK-angiografiassa ei aneurysmia
PÄÄN MRI
AVAINKYSYMYKSIÄ





1) Aiheuttaako pikkuaivoinfarkti pyramidirataoireen?
2) Minkälaisia näköoireita takaverenkierron iskemiaan voi
liittyä?
3) Miten erotat pikkuaivoperäisen ja tasapainoelinperäisen
huimauksen?
4) Potilaasi valittaa näön hämärtymistä vasemmalla
puolella päänsäryn yhteydessä. Millä kysymyksillä ja
statustutkimuksilla lähdet selvittämään oireen syytä?
5) Nuori mies kertoo flyygeliä nostaessa ilmenneen kova
päänsärky ja hetkellinen huimaus ja kaksoiskuvat. Tapaat
hänet hyväkuntoisena. Mitä epäilet?
OPPIMISTAVOITTEET





Subaraknoidaalivuoto
Iskeemisen AVH:n riskitekijät ja kliiniset
ilmentymät (pääpiirteet)
Aivoinfarktin akuuttivaiheen hoito
Tietokonetomografian ja magneettikuvauksen
käyttö AVH-diagnostiikassa
Muita tavoitteita opettajan harkinnan/ryhmän
ehdotusten mukaan
KESKUSTELTAVAA LISÄKSI





Miten alkoholinkäyttö selittää tämän potilaan
löydöksiä?
Mikä selittää kaksoiskuvat?
Epätyypillisen migreenin erotusdiagnostiset
vaikeudet? Mitkä tämän potilaan oireet voisivät
selittyä migreenillä?
Neurologisen työryhmän toiminta? Tämän
potilaan ajokyky?
Tk-lääkärin osuus tämän potilaan jatkohoidossa?
TAPAHTUI MYÖHEMMIN






Aloitettiin nikotiinisubstituutio sekä statiini- ja
klopidogreelihoito
Liikkuu aluksi rollaattorilla, sitten itsenäisesti.
Toimintaterapia-arviossa suoriutuu hyvin, suositeltu
suihkutuolin hankintaa.
Sos. työntekijän konsultaatio: pysyvä eläke, määräaikainen
maksusitoumus lääkkeistä, selvitetty kotiavun tarvetta
kauppa-asioinnissa.
MTT:n asiakas: psykiatrinen dg, epävakaa persoonallisuus.
Lääkitys kotiutuessa: Spesicor dos 95 mg x2, Furesis 40mg
x1 jtp, Pravachol 40 mg x1, Plavix 75mg x1, Cipramil
20mg x1, Doxal 50mg x3, Alprox 1mg x3, Stesolid 10mg
x2.