Transcript STD Laad. Ja ymp. Järj.

LAATU- JA
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT
Versio 1.3
2009
Standardisoituja laadun- ja
ympäristöhallintajärjestelmiä
1
SISÄLLYS
1. Käsitteitä
2. Standardisoinnin tavoitteet
3. Standardisoituja laadun- ja ympäristönhallintajärjestelmiä
4. Laadunhallintaa ja ISO 9001:2000
5. Ympäristöhallintaa ja ISO 14001:2004
6. Turvallisuusjohtamista ja OHSAS 18001
7. Std. hallintajärjestelmien hyötyjä ja haittoja
8. Muuta mietittävää...
2
1. Käsitteitä
• Standardisoitu järjestelmä = mallijärjestelmä, jolle on sovittu
mm. tietyt toimintaohjeet.
• Standardi = jonkin organisaation (SFS, DIN, ISO...)
ehdottama malli siitä, miten jokin asia olisi tehtävä.
• Johdon katselmus = seurantapalaveri (mikä meni vaatimusten
mukaan ja mikä ei?)  Kehitys- ja korjaustoimet.
• Auditointi = vaatimusten mukaisuustarkastus.
• Sertifikaatti = todistus vaatimusten täyttämisestä.
• ISO = International Organization for Standardization.
• EMAS = Eco-Management and Audit Scheme.
• OHSAS = Occupational Health and Safety Assessment
System.
3
2. Standardisoinnin tavoitteet
Standardisoinnilla pyritään mm:
• Lisäämään tuotteiden yhteensopivuutta ja
turvallisuutta (esim. mittayksiköt, kiinnitykset jne….).
 Suojelemaan kuluttajia ja ympäristöä.
• Helpottamaan kotimaista ja kansainvälistä
kauppaa sekä kuluttajien että yritysten
elämää.
• Selkeyttämään viranomaisten työtehtäviä.
4
3. Standardisoituja laadun- ja
ympäristöhallintajärjestelmiä
•
•
•
•
ISO 9001:2000 Laadunhallintajärjestelmä
ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmä.
EMAS Ympäristöjärjestelmä.
OHSAS 18001 Turvallisuusjärjestelmä (ei
ole ISO standardi).
5
3. Laadunhallintajärjestelmien yleinen
toimintaperiaate
4. Parantaminen
3. Seuranta
1. Suunnittelu
2. Toimeenpano
6
4. Laadunhallintaa
Yleistä laatujärjestelmistä:
• Laatujärjestelmää ei ole syytä rakentaa vain itse
laatujärjestelmän vuoksi, vaan sen on ohjattava
parempiin ja kannattavampiin toimintamalleihin.
• Standardisoitu ja sertifioitu järjestelmä ei
”automaattisesti” takaa tuotteen tai toiminnan
laatua.
• Laatujärjestelmä voidaan rakentaa ja sitä voidaan
noudattaa, mutta sitä ei välttämättä tarvitse
sertifioida.
7
4. Laadunhallintaa
Laadunhallinnan ja -parantamisen järjestelmiä
ja filosofioita:
• ISO 9001:2000 (8) Laadunhallintajärjestelmä.
• Six Sigma.
• Prosessijohtaminen.
• Total Quality Management (TQM).
• EFQM -laatupalkintomalli (Eurooppa).
8
4. Keskeistä ISO 9001:2000:lle
• Asiakastarpeet ja asiakastyytyväisyys.
• Johdon sitoutuminen.
• Järjestelmän toteuttamisesta saadun
mittaustiedon analysointi ja korjaavat
toimenpiteet.
• Jatkuva parantaminen.
• Prosessimainen toimintamalli.
9
4. ISO 9001:2000 sisältö:
1. Soveltamisala.
2. Viittaukset.
3. Termit ja määritelmät.
4. Laadunhallintajärjestelmä.
5. Johdon vastuu.
6. Resurssienhallinta.
7. Toteuttaminen.
8. Mittaus, analysointi ja parantaminen.
4. Parantaminen
3. Seuranta
Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html
1. Suunnittelu
2. Toimeenpano
10
1. Suunnitteluvaihe
Std:n sisältö s. 10
4. Parantaminen
3. Seuranta
1. Suunnittelu
2. Toimeenpano
4. LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ
Järjestelmän yleiset vaatimukset.
Prosessien tunnistaminen ja nimeäminen.
Dokumentointi.
5.
Järjestelmän toimintaperiaate
JOHDON VASTUU
Johdon sitoutuminen, asiakastarpeiden
tunnistaminen, laatupolitiikka, laatutavoitteet,
vastuut ja valtuudet.
6. RESURSSIENHALLINTA
Resurssitarpeiden suunnittelu ja varaaminen.
11
2. Toimeenpano
Std:n sisältö s. 10
4. Parantaminen
1. Suunnittelu
4. LAADUN HALLINTAJÄRJESTELMÄ
Dokumentointi.
3. Seuranta
2. Toimeenpano
5.
Järjestelmän toimintaperiaate
JOHDON VASTUU
Asiakastarpeet, vastuut, valtuudet ja
viestintä.
6. RESURSSIENHALLINTA
Henkilöstöresurssit, infrastruktuuri ja
työympäristö.
7.
TOTEUTTAMINEN
Asiakasprosessit, tuotteen suunnittelu ja
kehittäminen, hankinnat, valmistus ja
palveluiden tuottaminen ja mittarit.
12
3. Seuranta
Std:n sisältö s. 9
4. Parantaminen
3. Seuranta
1. Suunnittelu
5.
JOHDON VASTUU
Johdon katselmukset,
lähtö- ja mittaustiedot.
8.
MITTAUS
2. Toimeenpano
Järjestelmän toimintaperiaate
Asiakastyytyväisyyden mittaaminen.
Sisäiset auditoinnit.
Prosessien ja tuotteiden seuranta & mittaus.
Poikkeavan tuotteen ohjaus.
13
4. Parantaminen
4. Parantaminen
1. Suunnittelu
Std:n sisältö s. 10
3. Seuranta
2. Toimeenpano
Järjestelmän toimintaperiaate
5.
JOHDON VASTUU
Katselmuksen tulos,
Lähtötiedot ja mittaustulokset.
8.
ANALYSOINTI JA PARANTAMINEN
Seurantatiedon analysointi.
Korjaavat toimenpiteet.
Ehkäisevät toimenpiteet.
Jatkuva parantaminen.
14
5. Ympäristöhallinta
• Ympäristöhallintajärjestelmiä:
- ISO 14001:2004. Määrittelee ympäristöjärjestelmän vaatimukset.
- Ympäristöjärjestelmän tehokas toiminta ja standardinmukaisuus on
mahdollista osoittaa auditoinnilla tai sertifioinnilla.
- EMAS (Eco-Management and Audit Scheme), joka
pohjautuu EU:n asetukseen.
- EMAS on yhteisön vapaaehtoista osallistumista
ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään.
Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html
15
5. ISO 14001:2004 sisältö:
1.
2.
3.
4.
Soveltamisala
Viittaukset
Määritelmät
Ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset
4.1 Yleiset vaatimukset
4.2 Ympäristöpolitiikka
4.3 Suunnittelu
4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminnot
4.5 Tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet
4.6 Johdon katselmus
Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html
16
4. Parantaminen
3. Seuranta
1. Suunnittelu
5. Yhtäläisyyksiä
2. Toimeenpano
17
5. Erot
•
•
•
•
Joitain lakisääteisiä vaatimuksia (ISO 14001)
Valmius ja toimiminen hätätilanteissa (ISO 14001)
Tiedon analysointi (ISO 9001) (Intensiteetti)
Tuotteen toteuttaminen (ISO 9001) vt.
Järjestelmän toteuttaminen (ISO 14001)
• Parantaminen (ISO 9001) (Intensiteetti)
• Johdon sitoutuminen (ISO 9001) (Intensiteetti)
18
5. Keskeistä ISO 14001:lle
• Johdon sitoutuminen.
• Organisaation jokaisella jäsenellä on vastuu.
• Konkreettiset ja mitattavissa olevat
päämäärät ja tavoitteet.
• Keskeisten toimintojen oikea mittaaminen.
• Poikkeamien ohjaus, korjaavat ja ennalta
ehkäisevät toimenpiteet.
• Ympäristöasioiden jatkuva parantaminen.
Vertaa kohta 4: Keskeistä ISO 9001:2000:lle, s. 9.
19
5. EMAS -ympäristöjärjestelmä
• EMAS -järjestelmä on samanlainen kuin ISO 14001, mutta edellyttää aina
julkista ympäristöselontekoa. ISO 14001: Selonteko on vapaaehtoinen.
• EMAS edellyttää, että organisaatio noudattaa jo ympäristölainsäädäntöä.
ISO 14001:lle riittää, että organisaatiolla on menettelytavat, joiden avulla se
pääsee lainmukaisuuden tilaan tietyn ajan kuluttua.
• Lisäksi EMAS -järjestelmässä kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön
osallistumiseen ja ympäristönsuojelun tason jatkuvaan paranemiseen.
Lisätietoa: http://www.sfs.fi/index.html
20
5. Muita ympäristöjärjestelmiä
• Pk-yrityksille omat keveämmät versiot.
• Toimialoilla omia järjestelmiä, esim.
kemianteollisuuden Responsible Care.
• Ympäristöstä huolehtimisvelvollisuutta on
laajennettu.
 Useat yritykset ovat joutuneet arvioimaan
ympäristöasioitaan mm. toimilupien vuoksi,
vaikka ympäristöjärjestelmää ei ole
käytössä.
21
5. Ympäristöjohtaminen (tai sen
haasteet) tulevaisuudessa
• Jätemaksut todennäköisesti kohoavat lähi tulevaisuudessa.
• Lisäksi:
 Sidosryhmien sietokyky vähenee hoitamattomia ympäristöasioita kohtaan (esim. asutus, sijoittajat, asiakkaat jne.)
 Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan välttää monet
kalliit ympäristö- ja imagovahingot.
 Jätteen hyötykäyttö voi vähentää myös energiantarvetta.
 Vanhentuneesta ympäristötekniikasta voi koitua lisämaksuja
verojen muodossa.
 Joten tulevaisuudessa ympäristöteknologiassa voi olla myös
mahdollisuuksia. Kierrätyksellä, lajittelulla, jätteen vähentämisellä ja hyödyntämisellä voidaan todennäköisesti saavuttaa
parempi taloudellisuus, kilpailukyky ja kannattavuus.
22
6. Turvallisuusjärjestelmiä
• OHSAS 18001
• Muita sovelluksia.
Työterveyslaitos:
– Nolla tapaturmaa. Lisätietoa:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Palvelut/Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Nolla+tapaturmaa/default.htm
– TUTTAVA. Ohjelma työturvallisuuden, tuottavuuden
ja laadun kehittämiseen parantamalla järjestystä ja
siisteyttä sekä antamalla positiivista palautetta.
Lisätietoa:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Palvelut/Lisatietoa+palveluista/Tyoturvallisuus/Tuttava/default.htm
Toimialojen omat järjestelmät, esim. satamien turvaarvioinnit.
23
6. OHSAS 18001 sisältö:
1. Soveltamisala
2. Viittaukset
3. Termit ja määritelmät
4. Työterveys ja turvallisuus (TTT) järjestelmän
rakenneosat.
4.1 Yleiset vaatimukset
4.2 TTT-politiikka
4.3 Suunnittelu
4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminnot
4.5 Tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet
4.6 Johdon katselmus
Lisätietoa: http://www.sfs.fi/julkaisut/tyoterveys/
24
6. Yhtäläisyyksiä
Ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä ovat toistensa kaltaisia järjestelmiä.
25
6. Eroavaisuudet
• Vaikka OHSAS 18001 ei ole ISO standardi,
voidaan se kuitenkin sertifioida.
• Turvallisuusvaatimukset ovat usein
lakisääteisiä.
• Laatu- ja ympäristöjohtamisen sidosryhmät
ovat yleensä yrityksen ulkoisia sidosryhmiä,
mutta turvallisuusjohtamisessa merkittäviä
sidosryhmiä ovat myös yrityksen sisäiset
sidosryhmät.
26
6. Keskeistä OHSAS 18001:lle
• Riskikartoituksen tai -arvioinnin lähtötietojen
huolellinen kerääminen ja niiden
merkittävyyden realistinen arviointi.
• Ennaltaehkäisevät toimet ja ”läheltä piti”
tapausten huomiointi.
• Kohdistuu toimintojen turvallisuuteen, ei
käsittele varsinaisesti tuoteturvallisuutta.
27
6. Erityispiirteitä
• Henkilöstö sitoutuu paremmin, kun puhutaan
henkilöstön omasta turvallisuudesta.
• Jokainen työtapaturma on liikaa.
• Synergiaedut ympäristönhallinnassa, mikä suojelee
ihmistä, suojelee yleensä myös luontoa; valmius ja
toimiminen hätätilanteessa.
• Ilmapiirin on oltava avoin tapaturmien ilmoittamiselle.
• Kysymys on yleensä myös tuottavuuden parantamisesta, koska esim. sairaspoissaolot vähenevät.
28
7. Std. hallintajärjestelmien hyötyjä
• Systemaattinen työskentelytapa etsiä
parannuskohteita ja käsitellä virheitä.
• Ulkopuolinen arviointi  objektiivisuus.
• Jatkuvan parantamisen malli.
• Ennaltaehkäisevää toimintaa.
• Asiakaslähtöinen, analysoiva ja johdon
sitoutuminen.
29
7. Std. hallintajärjestelmien haittoja
• Asiakirjojen pikkutarkka dokumentointi ja muu
byrokratia turhauttaa.
• Järjestelmä laaditaan, arkistoidaan ja
unohdetaan.  Järjestelmä ei ole käytössä.
• Arvioija (esim. konsultti) ei tunne riittävän
hyvin alaa.  Yhteys käytäntöön katoaa ja
järjestelmävaatimukset johtavat epäoleellisten
toimintojen seurantaan.
 Kehityskohteet eivät ole hyödyllisiä.
• Sertifioinnin kulut ovat korkeat.
30
8. Muuta mietittävää...
• Kannattaako yritykseen hankkia sertifioitu
järjestelmä? (Miksi?)
• Rakennetaanko järjestelmä vain auditointeja
varten (todistus = mainos) vai pyritäänkö
toimintoja todella kehittämään?
• Toimiiko jatkuvan parantamisen filosofia
yrityksessä? Kuinka se toteutetaan?
• Kuinka muutos tehdään?
31