Transcript Sisäilmavuosi 2002 kalvopohja

Sisäilmayhdistys
Allergia- ja Astmaliitto
Asumisterveysliitto
Hengitysliitto
Sosiaali- ja
terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Millainen on terve talo?
Millainen on terve talo




Sisäilma ja terveys
Lait ja määräykset, vapaaehtoiset ohjeet
Ongelmien tunnistaminen
Valitusten käsittely
Sisäilmasto ihmisen tärkein ympäristö
 Vietämme yli 20 tuntia vuorokaudessa
sisätiloissa
 Ihminen tarvitsee vuorokaudessa
 yhden litran ruokaa
 kaksi litraa vettä
 vähintään 15 000 litraa ilmaa
 WHO:n mukaan kaikilla on oikeus hyvään
sisäilmaan
Mitä huono sisäilma aiheuttaa?






Erilaisia oireita ja sairauksia
Psykososiaaliset vaikutukset
Viihtyisyyden vähenemistä
Työtehon alenemista
Rakennusten arvon alenemista
Kustannuksia kansantaloudelle
Tyypillisiä terveyshaittoja
 Ärsytysoireet
• hengitysteissä
• silmissä
• iholla
 Tulehdukset
• keuhkoputkissa
• poskionteloissa
• korvissa
 Yleisoireet
• väsymys
• päänsärky
• pahoinvointi
• kuumeilu
 Pitkäaikaissairaudet
• allergiat
• astma
• homepölykeuhko
 Syöpä
Oireet alkavat, kun tullaan rakennukseen ja
helpottavat, kun sieltä ollaan pois
Sisäilmaston ohje- ja tavoitearvoja
Huoneilman lämpötila
Seinän pintalämpötila
Lattian pintalämpötila
Pistemäinen lämpötila
Ilmanvaihto
Hiilidioksidi
Radon
Asbesti
Formaldehydi
Hiilimonoksidi
*
**
STM:n Sisäilmaohje
(ºC)
18
(ºC)
15
(ºC)
17
(ºC)
9
(1/h ) 0,5
(ppm) 1500
(Bq/m3) 400
(1/cm3) 0,01
mg/m3 0,15
mg/m3 8
Sisäilmastoluokitus 2000
S3
S2
S1
20-23* 20-22 21-22**
6
1200
200
8
900
100
12 l/s,hlö
700
100
0,1
8
0,05
3
0,03
2
Huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35ºC. Kun ulkoilman
lämpötila on alle 15ºC, ei huonelämpötila saa olla yli 27ºC
S1-luokassa huonelämpötilan on oltava tila/huonekohtaisesti aseteltavissa välillä 20-24°C.
Tärkeimmät terveyshaittoja
aiheuttavat sisäilmaongelmat




Riittämätön ilmanvaihto
Vetoisuus
Liian lämmin huoneilma
Rakenteiden kosteus- ja
homevauriot
 Materiaalipäästöt
 Sisätilojen likaisuus (pölyt)
 Eläinpölyt
 Tupakansavu
 Ulkoilman epäpuhtauksien
kulkeutuminen sisäilmaan
 Radon
 Melu
Ota sisäilmastovalitukset vakavasti







Valitusten kirjaaminen
Yhteenvedon tekeminen
Toimenpiteistä sopiminen
Valituksista ja toimenpiteistä tiedottaminen
Korjaussuunnitelmien käsittely
Korjaaminen
Seuranta
Tiedota ongelmien hoitamisesta
 Avoin ja oikea-aikainen tiedotus voi pelastaa
ongelmien paisumiselta
 Tiedotuksessa on kerrottava ainakin:
 mitä valituksia on esiintynyt
 miten rakennuksen omistaja pyrkii takaamaan
terveellisyyden
 mitä on tähän mennessä tehty valitusten
poistamiseksi
 mitä tullaan tekemään seuraavaksi
 kehen voi ottaa yhteyttä, jos itsellä on
valitettavaa tai haluaa lisätietoa.
 Tiedotusta tulee jatkaa säännöllisesti ongelman
selvittämiseen ja seurannan päättymiseen saakka.
Toimiva ilmanvaihto hyvän sisäilman perusedellytys
 Ilmanvaihdon tarkoitus on poistaa
sisäilmasta epäpuhtauksia ja kosteutta sekä
tuoda tilalle puhdasta korvausilmaa
 Asunnon ilmanvaihdon tulee olla jatkuvasti
päällä ja ilman tulee vaihtua vähintään
kerran kahdessa tunnissa
 Tärkeää:
 oikeat säädöt ja järjestelmän puhtaus
 riittävä korvausilman saanti (erityisesti
makuuhuoneet)
 säännöllinen huolto ja dokumentointi
Tiedota ilmanvaihdon käytöstä
 Ilmanvaihdon merkitys sisäilmastolle ja
energiataloudelle
 Normaali käyttö: käyntiajat, säätöasennot,
lisäaikakytkimet jne.
 Tilapäinen tehostaminen: säätimet, ikkunatuuletus
 Sisäisten ja ulkoisten lämpökuormien hallinta
 Säännölliset huoltotoimenpiteet (venttiilien
puhdistus ym.)
 Ilmanvaihdon puutteiden havaitseminen ja
ilmoittaminen
 Tilojen käyttötarkoituksiin ja rakenteisiin tehtävistä
muutoksista ilmoittaminen
 Ilmanvaihdon huollosta ja kunnossapidosta
vastaavan henkilön tiedot
Miten tunnistan kosteusvaurion?
 Näkyykö pinnoilla kosteusjälkiä (valumat,
tummumat, kupruilut, hilseilyt)
 Näkyvä homekasvusto asunnon sisäpinnoilla on terveyshaitta
 Tunkkainen tai maakellarimainen haju voi
kieliä rakenteissa piilevästä ongelmasta
(selvitä hajun syy)
 Mikä tahansa rakennusmateriaali
homehtuu, jos kosteutta on riittävästi
Siivouksessa tärkeää
1. Pölyä sitovat menetelmät
 nihkeäpyyhintä
 mikrokuitu- ja öljyliinat
 keskuspölynimuri tai hyvällä poistoilman suodatuksella
varustettu imuri
2. Puhtaat välineet
 puhdista siivousvälineet jokaisen käyttökerran jälkeen
3. Hajustamattomat puhdistusaineet
 Siivoa säännöllisesti!
Tupakansavun leviämisen
estäminen
 Tupakointia ei suositella missään sisätiloissa
 Parveketupakointi voi aiheuttaa myös ongelmia
 Rapun pieleen sijoitetut tuhkapöntöt ovat palo- ja
hajuriski
 Tupakkapaikka tulee sijoittaa riittävän kauas ulkoovesta, ikkunoista ja ulkoilma-aukoista, jotta haju ei
leviäisi sisälle.
 Varmista riittävä korvausilman saanti
 Tarkista ilmavirtojen säätö
 Tiivistä rakenteiden liitoskohdat ja läpiviennit.
 hormit, vesijohdot ja viemärit, sähkö- ja
telejohdot ym.
Sisäilmayhdistys
Allergia- ja Astmaliitto
Asumisterveysliitto
Hengitysliitto
Sosiaali- ja
terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Korjausvastuut
KUKA VASTAA SISÄILMASTA
 kiinteistönomistaja
 asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö
 asukas
 osakkeenomistaja
 vuokralainen
ASUNTO-OSAKEYHTIÖ
 vastuu määritelty AOYL 78 §
 yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä
 osakas vastaa huoneiston sisäpuolesta
 poikkeuksena rakenteesta johtuvat
sisäpuoliset viat ja
 huoneistoon asennetut sellaiset
lämpö-, sähkö-… ilmanvaihto- ja
muut sen kaltaiset johdot ja kanavat,
jotka on asennettu samantasoisena
rakennuksen huoneistoihin
RAKENTEESTA JOHTUVA VIKA




kantavat rakenteet
hormistot
eristeet: lämmön, veden, äänen
KKO 1991:160
 kylpyhuoneen muovimatto ainoana
vedeneristeenä yhtiön vastuulla, vaikka
samalla myös pinnoitemateriaali
 yhtiö ei vastaa osakkaan jälkikäteen
tekemien lisärakenteiden aiheuttamista
kustannuksista
MITÄ SAMANTASOISUUS ON
 samantasoisuus koskee putkistoja, johtoja
kanavia - ei rakenteita
 asennettu rakennuksen kaikkiin
samanlaisiin huoneistoihin
 sama käyttötarkoitus
 sama koko
 ei merkitystä, kuka asentanut
ASUNTO-OSAKEYHTIÖN
VELVOITTEET
 huolehtia määräykset täyttävästä
sisäilmasta
 selvittää ongelmat
 esittää tarvittavat korjaukset
 toteuttaa korjaukset
 valvoa osakkaan mahdolliset muutostyöt
ASUNTO-OSAKEYHTIÖN
VELVOITTEET
 asunto-osakeyhtiö vastaa siitä, että
huoneisto täyttää ilmanvaihdon osalta
kulloisetkin viranomaismääräykset
 KKO 1998:105
 alun perin ravintolakäytössä
 ainoa liiketila yhtiössä
 muuttuneet määräykset edellyttivät
tehokkaampaa ilmanvaihtoa
 yhtiö vastasi
YHTIÖN VELVOITTEET
 asukkaiden ohjaus / tiedottaminen
 ilmoitus yhteyshenkilöistä
 ohjeet huoneiston hoidosta (esim.
ilmanvaihdon toiminta,
puhdistusvelvoitteet)
 muistutukset määräajoin
 esim. syksyllä patteriventtiilien
tarkastus
 tarvittaessa huoneistokohtaiset
tarkastukset
OSAKKAAN VELVOITTEET
 huolellinen hoito
 esim. venttiilien puhdistus
 yhtiön ohjeet
 ilmoitusvelvollisuus vioista
 yhtiön edustajalle
 kiireellisissä tapauksissa oikeus rajata
vahinkoa
 mikä vaikutus osakkaan omilla kyvyillä
havaita viat ?
OSAKKAAN VELVOITTEET
 ilmoitusvelvollisuus muutostöistä
 jos puututaan kantaviin rakenteisiin,
eristyksiin, olemassa oleviin
putkistoihin, johtoihin,
ilmanvaihtojärjestelmään
 yhtiön edustajalle
 yhtiöllä valvontaoikeus
 vastuu tehdyistä/teetetyistä muutoksista
 yhtiön valvonta ei poista
tekijän/teettäjän vastuuta
VUOKRASUHDE
 vuokrasopimus määrittelee vastuut
 ellei sovittu vastuista, vuokranantaja
vastaa, että
 sovittu kunto
 kohtuullinen kunto
VUOKRANANTAJAN
VELVOITTEET
 vuokranantajana kiinteistönomistaja
 huolehtia määräykset täyttävästä
sisäilmasta
 selvittää ongelmat
 esittää tarvittavat korjaukset
 toteuttaa korjaukset
 jos vuokranantaja osakas, yhteys yhtiön
edustajaan (isännöitsijä)
 vrt. osakkaan velvoitteet
VUOKRALAISEN VELVOITTEET
 huolellinen hoito
 puhdistus
 ilmoitus puutteista, vioista
 omalle vuokranantajalle
 yhtiön edustajalle (isännöitsijä)
 ei muutostyöoikeutta, lupa muutoksiin aina
vuokranantajalta
 oikeus vuokranalennukseen
 oikeus vahingonkorvaukseen, jos
vuokranantajan tuottamus
HUOM !
RIITATILANTEESSA
esiintyvän ongelman syyt kannattaa selvittää ensin
sen jälkeen selvitetään korjaustapa / parannus
sitten korjataan
vasta sitten etsitään mahdolliset syylliset
Sisäilmayhdistys
Allergia- ja Astmaliitto
Asumisterveysliitto
Hengitysliitto
Sosiaali- ja
terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Työkalut hyvään sisäilmaan
Uudisrakennuksen teknisen
käyttöönoton strategia
 rakentamisen aikana tulee rakentamista seurata
 rakennusaikainen tarkkailija
 tarkastusasiakirja-oppaat ja työmaapöytäkirjat
 varmistetaan huoltokirjan sisältö. Sisältöä voidaan
päivittää takuuvuoden aikana
 takuuvuoden aikana on hyvä teettää
puolueettomilla konsulteilla rak.-/LVI/sähkökatselmus
 ennen kymmenvuotistarkastusta suoritetaan
peruskuntoarvio
 seuraava kuntoarvio suoritetaan esim. 20-vuoden
kuluttua kiinteistön valmistumisesta
Ylläpidon työkalut






Huoltokirja
Kuntoarviot ja -tutkimukset
Kunnossapitosuunnitelma 5-10 v (PTS)
Kulutuksien seuranta
Energiaeksperttitoiminta
Kiinteistöhallinnon työkalut
Huoltokirja





Tekninen muistio
Taloyhtiön kotisivu
Aina sähköisessä muodossa
Huoneistokortit mukaan
Huoltokirjan laatiminen olemassa olevaan
rakennukseen
 kuntoarvion kautta
 perusparannuksen yhteydessä
Kuntoarviot ja -tutkimukset
 Peruskuntoarvio esitetty KH-korttina
 Tehdään n. 10 vuoden välein
 Tavoitteena kunnossapitosuunnitelma 5-10
vuodeksi (PTS)
 Kuntotutkimuksilla selvitetään perusteet
laajemmille korjauksille
 sisäilmasto
 kosteus- ja homevauriot
 vesi- ja viemärilaitteet
 julkisivut
 ym.
Kulutuksien seuranta
 Säännöllinen seuranta ja tiedotus
käyttäjille
 energia
 vesi
 Vedenkulutuksen seuranta paljastaa myös
vuodot
 Lämmönkulutus kertoo mm. perussäätöjen
tarpeesta ja iv:n toiminnasta
 Energiaeksperttitoiminta auttaa asukkaita
toimimaan oikein – sisäilma-asiat mukaan!
Ota sisäilmasto huomioon
kiinteistönhoitoa kilpailutettaessa
 Tee tarjouspyynnössä riittävän tarkka
vastuurajataulukko tehtävien hoidon
kannalta, käytä huoltokirjaa
 Aseta sisäilmastolle, energiankulutukselle
ja siivoukselle tavoitteet
 Varmista hallittu ilmanvaihto sekä tasaiset
huonelämpötilat
 Ole valmis maksamaan tavoitteen
mukaisista hyvistä palveluista
 Palvelujen vertailtavuus (PAVE)
 Kiinteistönhallinnan työkalupaketti
(www.kliitto.fi/sopimushallinta/)
Lämmitä oikein
 lämmitä huonelämpötilan min +20oC max
23oC mukaan
 mittaa huonelämpötilat, ohje www.kliitto.fi
 hyvä taso +/- 1oC, välttävä+/-1,5oC
 jos suurempi poikkeama tilojen välillä,
teetä patteriverkoston perussäätö
 mittaa ja tarvittaessa säädä ilmavirrat
ennen perussäätöä
 tarkista, että muutkin komponentit toimivat
 ennakoi tuuliset syyssäät, pakkaset ja
aurinkoiset kevätsäät
Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö
 Asuinrakennuksissa tarkastettava 5-10
vuoden välein, puhdistus ja säätö
tarvittaessa
 Samalla kertaa:
 puhdistus
 laitteiden kunnon tarkastus
 perussäätö
Perusparannuksen suunnittelu ja
toteutus
 aina perus- ja esisuunnittelu
 tavoitteet sisäilmalle ja energiataloudelle,
elinkaariedullisuus
 raportoiva kiinteistö, kosteusanturointi, laitteiden
ohjaus, seuranta ja hälytys gsm:llä ja pc:llä
 piirustukset sähköiseen muotoon (3D)
 asuntoyhtiön korjaushankeen kulku KH 90-00322,
tehty taloyhtiön hallituksille
 Ratu 82-XXXX kortit (6kpl), terveydelle haitallisten
aineiden purusta
 työkaluja, kuten malli vesi/viemäri-saneeraussuunnittelutarjouksesta, löytyy osoitteesta
www.kiinteistoyhdistys.net
Perusparannuksen valvonta
 nykyisin valvontaan erikoistutaan
 MRL edellyttää aloituskokousta,
tarkastusasiakirjan pitoa ja huoltokirjaa
 tarkastusasiakirja sähköisessä muodossa,
digi-kuvia, voidaan helposti siirtää
”huoltokirjaan”
 valvojalle velvoite olla
huoltokirjakoordinaattori
 valvoja otetaan perusparannusprojektiin
mukaan jo suunnittelun loppuvaiheessa
Pätevyys
 SRMK A2 edellyttää suunnittelijan
pätevyyttä = koulutus ja kokemus
 TUKES sähköturvallisuuslaki
 vapaaehtoisia pätevyyksiä:
 Vesieristykset (VTT), ”vesieristäjäkortti”
 Vesi- ja viemäri-, iv-asennukset (SuLVI)
 Rakennesuunnittelu (mm.
Teräsrakenneyhdistys)
 Valvonta (Rakli)
 Rakennuttaminen (RIL)
 Urakointiliikkeet (RALA)
Korjausavustukset
 Suunnitelmallisen korjaamisen edistäminen
 Laajennettu kuntoarvio (80 snt/m2, 50 %)
 Kuntotutkimus (1,35 e/m2, 30 %)
 Huoltokirjan huolto-osa (50 snt/m2, 50 %)
 Perusparannuksen suunnittelu (4,20 e/m2, 50 %)
 Terveyshaittojen poistaminen
 sosiaalisin perustein, enintään 40 % korjauskustannuksista
 Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen
 Hissin rakentaminen ja liikuntaesteiden poistaminen
Lisätietoja







Hyvän sisäilman tarkistuslistat
Terveysjärjestöjen opasvihkoset
Sisäilmastoluokitus 2000
Terve talo - kriteerit (tulossa)
RakMK D2 (uusi tulossa), C2, C2-opas
Asumisterveysohje ja -opas
RT-, KH- ja LVI-kortit
Kirjallisuutta
 Kirjoja:
 J. Virta: Terveellinen sisäilmasto
 E. Puhakka et. al.: Terveellinen sisäilma
 M. Seuri, E. Palomäki: Haasteellinen sisäilma
 O. Seppänen, M. Seppänen: Rakennusten
sisäilmasto ja LVI-tekniikka
 Svensk Byggtjänst: Inneboken
 Ilmanvaihdon korjauskonseptit SuLVI:n julk.11
 Kaprakka: Sisäilmaston käsikirja (CD ROM)
 www-sivut
 www.sisailma2002.net (ja linkit sieltä)
 www.tekes.fi/ohjelmat/tervetalo (+linkit)
Sisäilmayhdistys
Allergia- ja Astmaliitto
Asumisterveysliitto
Hengitysliitto
Sosiaali- ja
terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Sisäilmaongelmien korjaaminen
ja tutkiminen
Kiinteistön kunnon
tutkimusmenetelmiä 1/2
Peruskuntoarvio
 Kiinteistön kunnon ja korjaustarpeen
arviointi kunnossapitosuunnitelmaa (PTS)
varten
 Tehdään aistinvaraisin menetelmin
 Pintakosteudenosoitin apuna
Kiinteistön kunnon
tutkimusmenetelmiä 2/2
Asuntokaupan kuntotarkastus
 Aistinvaraisin menetelmin tehtävä kohteen kunnon
arviointi asuntokauppaa varten
 Sisältää yleensä pintakosteusmittauksia
Kuntotutkimus
 Systemaattinen rakennusosan kunnon selvitys
(rakenteen, iv-laitteiston, viemärin, vesijohtojen,
julkisivu)
 Aistinvaraisten havaintojen lisäksi avataan rakenteita,
tehdään mittauksia esim. mikrobitutkimuksia
Sisäilmaongelmien
tutkimusmenetelmiä 1/2
Sisäilmaston kuntotutkimus
 Sisältää mm. isännöitsijä- ja asukaskyselyn,
ilmanvaihtolaitteiden perustutkimuksen, näkyvien
kosteusvaurioiden tutkimisen ja
pintakosteusmittauksia
Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen
kuntotutkimus
 Kosteusvaurioiden systemaattinen selvitys, joka
tehdään korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi
 Sisältää mm. rakenteiden riskiarviot, rakenteiden
avaukset ja tarvittavat mittaukset
Sisäilmaongelmien
tutkimusmenetelmiä 2/2
Sisäilmamittaukset
 Tehdään yleensä osana
kuntotutkimuksia
 Mikrobimittauksia tehdään epäiltäessä
homevaurioita, jota ei muilla
menetelmillä ole löydetty
 VOC-/ammoniakkimittaus, kun
epäillään materiaalipäästöjä
Kosteusmittaukset 1/2
Yleistä kosteuden mittaamisesta
 Kosteuden mittaaminen on vaikeaa ja tulisi teettää
ammattilaisilla
 Kosteusmittaajalla tulisi olla kosteusmittaajan tai
esimerkiksi kuntotarkastajan tutkinto
Mittalaitteita kosteuden mittaamiseen:
 Pintakosteudenosoitin
 suuntaa-antava
 tarkemman mittaustarpeen määrittelyyn
 monikerroksisessa rakenteessa erittäin
epäluotettava
 vaatii käyttäjältään pitkäaikaista kokemusta ja
hyvää rakenteiden tuntemusta
Kosteusmittaukset 2/2
Mittalaitteita kosteuden mittaamiseen:
 Piikkikosteusmittari
 puun kosteuspitoisuuden mittaus
 Suhteellisen kosteuden (RH:n) mittauslaitteet
 mittaa ilman suhteellista kosteutta materiaaliin
poratusta reiästä
 oikein käytettynä antaa kohtuullisen varman kuvan
materiaalin kosteustilasta
 esimerkiksi betonirakenteisiin tehtävän reiän tulisi
tasaantua vähintään 1 vrk
Kosteus- ja homevaurion korjaus
Ratu 82-0088
1. Estetään kosteuden pääsy
rakenteeseen
2. Eristetään ja alipaineistetaan
korjattava tila
3. Puretaan vaurioituneet rakenteet,
puhdistetaan ja desinfioidaan
betoni- ja muut kivirakenteet
4. Kuivataan rakenteet
5. Tehdään uudet vedeneristeet
• tarkastukset
6. Pintatyöt
7. Siivous
Tarkastukset ja jälkiseuranta






Purkamisen laajuus
Kosteuden mittaukset
Kuivatuksen riittävyys
Vedeneristeiden yms. tarkastus
Loppusiivous
Jälkiseuranta
 kosteustekninen toiminta
 ilman laatu aistinvaraisesti
 käyttäjien tyytyväisyys
Materiaalipäästöjen korjaus





Pahalta haisevat materiaalit on vaihdettava
Materiaalin päästöongelma liittyy usein pohjamateriaalin
kostumiseen  kuivatus
Pinnoittaminen ei yleensä korjaa ongelmaa
Hajun paikallistaminen voi olla vaikeaa
Esimerkkejä materiaalipäästöistä ja niiden korjaamisesta
 Vanha muovimatto haisee  matto on vaihdettava, liima ja
tasoite yleensä jyrsittävä pois
 Tasoitteet haisevat (nk. ammoniakkiongelma) 
a. lisättävä ilmanvaihtoa, pohjamateriaalit kuivattava
b. jos ilmanvaihdon lisäys ei auta, on tasoitteet poistettava
 Uusissa kalusteissa ei saa olla häiritsevää hajua (valitus
tehtaalle)  kalusteiden tuuletus saattaa auttaa
 Vanhat haisevat kalusteet on uusittava
Koneellisen poistoilmanvaihdon
korjaus
 Ilmanvaihto yleensä liian vähäinen yöaikaan, eli
juuri silloin kun asunnoissa on ihmisiä
 Tehostusjaksot on suositeltavaa jättää pois ja
pitää ilmanvaihto tasaisella n. 0,5 1/h tasolla
ympäri vuorokauden
Ilmanvaihdon korjauskonseptit (SuLVI 11/2001)
Korvausilman saanti kuntoon
(vetovalituksista huolimatta)
 Korvausilmareitit puuttuvat n. 60-70 % asunnoista
 Mistä korvausilmaa tulee asuntoihin?
 ikkunoiden ja ovien tilkkeiden väleistä
 auki pidetyistä ikkunoista
 porraskäytävistä postiluukun kautta
 putkikanaaleista
 ylä- ja alapohjasta
 Korvausilman puhtaus usein kyseenalainen
Vaihtoehtoja
korvausilmaventtiileiksi
 Kylmiä korvausilmaventtiileitä
 karmiventtiili
 seinäventtiili
 Lämmittäviä korvausilmaventtiileitä
 sekoittava ja lämmittävä laite
 korvausilmapatteri
 korvausilmaikkuna
Muita poistoilmanvaihdon
korjaustoimenpiteitä
 Keittiöön liesikupu (ei puhallinta!), joka kytketään
poistoilmakanavistoon
 Perusilmanvaihdon lisäksi liesituuletin
seinäpuhalluksella (vaatii selvityksen
rakennusvalvonnan kanssa)
 Asuntokohtainen poistoilmakone seinäpuhalluksella
(vaatii selvityksen rakennusvalvonnan kanssa)