Transcript Sisäilmaongelmaisen koulun korjaus

Kokemuksia sisäilmaongelmaisen koulun korjaamisesta
Koulutuspäivä Haapavesi 18.02.2014
Tekninen johtaja Jouni Hautala
Kohteen perustiedot
• Betonirunkoinen tiiliverhoiltu rakennus
• Pinta-ala useiden eri laajennusten jälkeen
n.7500m2
• Rakennettu useiden eri vuosikymmenien
aikana
• Eri aikoina tehdyt laajennukset toteutettu
samanlaisella arkkitehtuurilla
• Rakennetekniikka ja materiaalit muuttuneet
jonkin verran vuosikymmenien aikana
Käyttäjätiedot
•
•
•
•
Yläkoulu vuosiluokat 7 - 9
Oppilaita hieman alle 500
Henkilökuntaa koulun puolella n. 50 henkilöä
Lisäksi ruoka- ja puhdistuspalvelun
työntekijöitä n. 20 henkilöä
Koulun rakentaminen
• Alkuperäinen osa (opetustiloja, voimistelusali)
rakennettu 1959
• Talotekniikan osalta vaatimaton
• Ilmanvaihto painovoimainen
• Osaksi koneellinen poisto
• Vesikiertoinen keskuslämmitys
• Energian lähteenä hake
1. Laajennus
• 1. laajennus (keittiö, ruokala, opetustiloja)
rakennettu 1962
• Talotekniikka edelleen lähes samalla tasolla
• Puukattilat muutettu öljylämmitykselle
2. Laajennus
• 2. laajennus (D-osa 2.krs lukion opetustiloja)
rakennettu 1970
• Ei muutoksia talotekniikassa
3. Laajennus
• 3. laajennus (auditorio, opetustiloja,
hallintotiloja rakennettu 1979
• Liikuntatilaan koneellinen tuloilma
• Liitetty kaukolämpöön
• Keittiön ilmanvaihtosaneeraus 1984
4. Laajennus ja saneeraus
• 4. laajennus ja saneeraus(tekninen-,
tekstiilityö, kotitaloustilat) toteutettu 1992
• Laajennuksen lisäksi ensimmäinen
kokonaisvaltainen saneeraus
• Rakennustekniikan osalta lähinnä
pintarakenteiden uusimista
• Talotekniikassa oleellinen muutos
ilmanvaihdon osalta, rakennus varustetaan
tulo- ja poistoilma koneilla
Koulun rakentamisvuodet
Sisäilmaongelman kehittyminen
• Ensimmäisiä dokumentteja sisäilmasta/raken nuksesta johtuvista oireiluista 90-luvun lopulta
• Sisäilmanäytteitä vuoden 1999 lopulla ja vuoden
2001 alkupuolella
• Ensimmäisiä tutkimuksia tehty lähinnä
ongelmalliseksi koetuissa tiloissa (vuoden 1979
laajennus ja talouskellari vuodelta 1962)
• Löytyy kosteusvaurioita tutkimuksissa
• Kuntoarvio koko kiinteistöstä valmistuu
lokakuussa 2001
Korjaustoimet kesällä 2001
• Reagoidaan nopeasti valtuusto myöntää
lisämäärärahan
• Kesällä 2001 korjaustoimet kohdistettu
havaittuihin ongelmakohtiin
• Vuoden 1979 laajennusosan ulkoseinien
rakenteiden uusiminen
• Talouskellari vuodelta 1962 salaojitus ja sokkelin
vesieristys
• Ei vielä rakenteiden tiivistämisiä
Vuodet 2002 - 2009
• Ongelmia koetaan sisäilman suhteen
• Suoritetaan useita sisäilmatutkimuksia
• Tutkijan arvion mukaan vuosina 1998-2011
sisäilmanäytteitä otettu >100kpl
• Sisäilmatutkimusten perusteella ei pitäisi olla
ongelmia
• Rakennusteknisiä korjaustarpeita kuitenkin
löytyy
Korjaustoimet 2009
• Vuoden 2008 aikana päätetään suorittaa
korjauksia tiedettyihin ongelmakohtiin
• Osittainen saneeraus (vesikattojen uusimista,
ulkoseinien rakenteiden uusimista, ulkovaipan
tiivistämistä)
• Vesikaton uusimisen yhteydessä tapahtuva
vesivahinko aiheuttaa ongelmia
• Otsonoidaan vaurioituneita tiloja
• Kokeillaan ilman puhdistuslaitteita heikoin
tuloksin
Vuoden 2010 kuntotutkimus
•
•
•
•
•
•
•
Päädytään tarkempiin kuntotutkimuksiin
Aistinvarainen havainnointi
Kosteusmittaukset
Käyttäjähaastattelut ja –kyselyt
Kuitututkimuksia ilmanvaihdosta
Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet
Rakenneavaukset kohdistettu
käyttäjäkyselyjen perusteella
Tutkimuksen havaintoja
• Havaittu mikrobivaurioihin viittaavia hajuja
• Runsaasti ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan
• Hajut yleensä ilmenevät ilmavuotojen
yhteydessä
• Kellaritilojen lattioissa kohonneita
kosteusarvoja
• 1.krs lattioissa ei merkittävästi kohonneita
kosteusarvoja
Lisää havaintoja
• Kuitunäytteissä runsaasti pölyä sekä
mineraalivilla kuituja
• Rakenteista löytyy myös mikrobivaurioita
• Havainto tutkimuksen sisällöstä: On tutkittu
rakenteita ja erilaisia pitoisuuksia, ei
kuitenkaan kokonaisuutta esim. ilmanvaihdon
toimivuus
Syitä havaituille ongelmille
• Mikrobien esiintyminen kyseisen ikäisissä
rakennuksissa varsin yleistä
• Rakenteiden kosteus osaltaan aiheuttaa
mikrobivaurion syntymisen
• Rakenteiden heikko kosteustekninen
toimivuus
• Voimakas ulkopuolinen kosteusrasitus
Syitä havaituille ongelmille
•
•
•
•
Kosteusteknisesti herkät rakennusmateriaalit
Rakennuksen ikääntyminen ja kova käyttöaste
Kunnossapidon ja huollon puutteet
Ilmanvaihdon hallinnan tärkeyttä ei ole
tiedostettu
• Rakenteiden kerrostuminen pitkän ajan
kuluessa
• Vanhojen rakenteiden ominaishajut
Peruskorjaus prosessi liikkeelle
kaupungin toimielimissä
• Kaupunginhallitus pyytää sivistyslautakunnan
aloitteesta selvityksen koulun tilanteesta
tekniseltä lautakunnalta syksyllä 2010
• Tekninen lautakunta päättää käynnistää
toimenpiteet välittömästi ja asettaa
suunnittelutyöryhmän asian valmisteluun
• Tehdään lisää tutkimuksia, jotka valmistuvat
marraskuun 2010 lopulla
Vanhempain yhdistys aktivoituu
• Mielenosoitus syksyllä 2010 uuden koulun puolesta
• Tutkimukset ei vielä tässä vaiheessa valmiina
• Myös vanhempainyhdistys ilmaisee halunsa teettää
omia toksisuus tutkimuksia omalla kustannuksellaan
• Lupaa omiin tutkimuksiin ei anneta, toksisuus
mittauksille ei selkeitä terveysperustaisia raja-arvoja
• Myös eri toimijoiden roolit pidettävä selkeinä
• Tilojen omistaja vastaa tutkimuksista ja koordinoi niitä
Osapuolet ja tiedottaminen
• Koulun henkilökunta
• Lapset ja lasten
vanhemmat
• Kaupungin viranhaltijat
• Kaupungin päättäjät
• Viranomaiset
• Tiedotusvälineet
• Muu yleisö
• Kohde herättää
mielenkiintoa
• Koskettaa suurta osaa
kaupunkilaisista
• Tekninen lautakunta
antaa lehdistötiedotteet
lokakuussa ja
marraskuussa asioiden
etenemisestä
Prosessi jatkuu
• Työterveyslaitoksen taholta informaatiota
henkilökunnalle sisäilmaongelmista yleensä
• Terveysviranomaiset toteavat helmikuussa 2011 ettei
tiloja voi pitää turvallisena- ja terveellisenä
työskentely-ympäristönä
• Sisäilmatutkimustulokset osin ristiriitaisia
• Osa koulun toiminnoista siirretty jo väliaikaistiloihin
• Tiloja ei kuitenkaan ole asetettu käyttökieltoon
• Suunnittelutyöryhmä valmistellut vaihtoehdot
korjaustoimenpiteiksi
Korjausvaihtoehdot
• Kuntoarvion mukainen tiivistyskorjaus
(säilytetään nykyinen taso)
• Kuntoarvion mukainen 10 vuoden tähtäimen
korjausarvio (säilytetään nykyinen taso)
• Kuntoarviota perusteellisempi/laajempi koko
koulua koskeva peruskorjaus (parannetaan
nykyistä tasoa)
• Osittain uusi koulurakennus
Korjausvaihtoehdot jatkoa
• Kokonaan uusi koulurakennus
• Kustannusarvioiden hintahaarukka eri
vaihtoehdoilla 0,9 – 18,3 milj. euroa
Päätöksen teko
• Tekninen lautakunta esittää
korjausvaihtoehdoksi kuntoarviota
perusteellisemman koko koulua koskevan
peruskorjauksen helmikuussa 2011
• Kaupunginhallitus hyväksyy lautakunnan
esityksen ja esittää sitä edelleen valtuustolle
• Päätöksentekoprosessin aikana hanketta
esitellään eri sidosryhmille useissa eri
tilaisuuksissa
Päätöksen teko jatkuu…
• Peruskorjaushanke herättää epäilyksiä
sidosryhmissä
• Vahvoja vaatimuksia kokonaan uuden koulun
rakentamisen puolesta
• Halutaan uutta ei haluta uskoa korjaus
vaihtoehdon onnistumiseen
• Valtuusto hyväksyy äänestyksen jälkeen
hallituksen esityksen koulun korjaamiseksi
17.3.2011
• Päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen
Päätöksen teko jatkuu…
• Kesäkuussa saapuu kuntalaisaloite asian
käsittelemiseksi valtuustossa uudelleen
• Valtuusto käsittelee kuntalaisaloitteen 14.6.2011
• Päätös koulun korjaamisesta säilyy
• Usein kunnallista päätöksentekoa moititaan
hitaaksi ja byrokraattiseksi
• Tässä tapauksessa koettiin liian nopeaksi
• Aika tutkimusten käynnistämisestä viimeiseen
päätökseen noin vuosi
Ponsiesitykset
• Viimeisen käsittelyn yhteydessä valtuusto
hyväksyi kaksi ponsiesitystä
• Suunnittelulle ja käyttäjien kuulemiselle varataan
riittävästi aikaa. Rakentamisaikataulua jatketaan
niin pitkästi, että kaikki käyttäjät tulevat kuulluksi
ja että suunnittelulla on aikaa reagoida käyttäjien
toiveisiin tarpeellisilta osin.
• Korjaustoimenpiteiden aikana koulun toiminta
turvataan riittävillä tiloilla siten, että koulun
toiminta ei häiriinny.
Suunnittelun ja rakentamisen ohjaus
• Kaupunginhallitus valitsee
rakennustoimikunnan
• Toimikuntaan laaja
edustus
• Hanke päätetään
toteuttaa projektin
johtourakkana
• Rakennustoimikunnalla
tärkeä rooli projektin
ohjauksessa
•
•
•
•
•
•
•
•
Kaupunginjohtaja
Tekninen johtaja
Kiinteistöpäällikkö
Sivistystoimenjohtaja
Koulun rehtori
Toimielinten edustajat
Henkilökunnan edustus
Oppilaskunnan ja
nuorisovaltuuston
edustajat
Korjausvaihe
• Valitaan suunnittelijat, urakoitsijat sekä
projektinjohtokonsultti
• Lisäksi tilataan rakennusfysikaalinen
suunnitelmatarkastus ja korjaustyönaikainen
konsultointi
• Kokonaisuuden toteutus jaetaan neljään
osaan
• Alustava aikataulu, valmistuminen vuoden
2012 loppuun mennessä
Korjauksen pääperiaatteet
•
•
•
•
•
Salaojitus ja sadevesiviemäröinti
Perusmuurien vesieristykset
Kaikki pintarakenteet uusitaan
Kaikki pinnat puhdistetaan ja desinfioidaan
Rakennuksen vaippa tiivistetään siten ettei jää
ilmavuotoja rakenteisiin
• Talotekniikan ja rakenteiden uusiminen
tarpeellisilta osin
• Ylimääräisen orgaanisen aineksen poisto
• Piha-alueiden kunnostus
Töiden aloitus
• Aloitus vanhimmalta (B) osalta suunnittelulla
ja purkutöillä loppukesällä 2011
• Rakenteiden avaamisella lisäinformaatiota
suunnittelua varten
• Saadaan myös selvitettyä erityisesti perustusja alapohjarakenteiden kunto
• Vielä mahdollisuus tarkistaa tehtyjä päätöksiä
Lisätilojen tarpeet
• Koulun tilan tarpeiden kartoituksen jälkeen
hankkeeseen mukaan myös opetustilojen
laajennus
• Lisäksi samanaikaisesti käynnissä olleen
keittiöverkkoselvityksen pohjalta päätös
siirtymisestä keskuskeittiö malliin
• Aiheuttaa laajennustarpeen myös keittiön
osalta
Rakentamisen eteneminen
• B-osa otetaan käyttöön maaliskuussa 2012
• Ennen käyttöön ottoa pidetään
tiedotustilaisuus henkilökunnalle jossa
kerrotaan mitä toimenpiteitä tiloille on tehty
• Maaliskuussa myös lehdistötilaisuus
• Todetaan tarve tiedottamisen lisäämiselle
henkilökunnan suuntaan myös remontin
aikana
Haasteita toteutuksessa
• Työmaa ja koulu samassa pihapiirissä
• Suunnittelun, käyttäjien tarpeiden ja töiden
yhteensovittaminen
• Resurssointi, valvonta
• Hankintojen kilpailutus ja aikataulutus
• Puhtauden hallinta, ei määrittelyä P1
puhtausluokan kohteeksi
• Asenteet työmaalla
• Tiedottaminen
• Tulipalo työmaalla
Korjaus jatkuu
• C-osan tilat tyhjäksi siten että työt käyntiin
heti B-osan valmistuttua
• A-osan työt käyntiin koulun loputtua keväällä
2012
• C-osa valmistuu ja otetaan käyttöön
joulukuussa 2012
• D-osa ja keittiö siirtyvät väliaikaisiin tiloihin
joulukuussa 2012
Korjaus valmistuu
• D-osan purkutyöt ja keittiön laajennus alkaa
joulukuussa 2012
• A-osa (teknisen-, tekstiilityön, kotitalouden
tilat käyttöön helmikuussa 2013
• Keittiön laajennus ja D-osa valmistuvat juuri
ennen koulun alkua syksyllä 2013
• Julkisivun ja piha-alueiden kunnostus
valmistuu myös ennen koulun alkua
Puoli vuotta valmistumisen jälkeen
• Asennoidumme olevamme vielä
käyttöönottovaiheessa
• Talotekninen kokonaistarkastelu
• Käyttöönottojen jälkeen tiloissa tehty
tehostettua siivousta
• Myös ilmanvaihto tehostettua
käyttöönottojen jälkeen
• Pääsääntöisesti koetaan että
korjaustoimenpiteet ovat onnistuneet
Korjauksen jälkeen jatkoa
• Koulu nostettu myös opetusvälineiden osalta
nykypäivän vaatimusten mukaiselle tasolle
• Kaikki eivät vieläkään ole hyväksyneet tehtyä
ratkaisua korjaus/uuden rakentaminen
• Koulun käyttäjissä kaiken kaikkiaan
puolenkymmentä, jotka kokevat tiloissa
jonkinasteisia ongelmia
• Yhden oppilaan vanhemmat olleet yhteydessä
kouluun koettujen sisäilmaongelmien takia
Korjauksen jälkeen jatkoa
• Keskuskeittiön osalta tehtyjä ratkaisuja
pidetään onnistuneina, niin toiminnallisesti
kuin korjaustenkin osalta
• Rakennuksen vaipan tiivistys on onnistunut
näkyy haasteena ilmanvaihdon säätämisen
suhteen
• Nyt ollaan kuitenkin puhtaan ilman kanssa
tekemisissä
• Tiiviimpi kuin moni ”uusi”
Korjauksen jälkeen jatkoa
• Kolmen/viidentoista vuoden ”poikkeustila”
vaatinut paljon kaikilta sidosryhmiltä
• Väsymys iskee tilanteen normalisoiduttua
• Väsymyksestä toipuminen vaatii aikaa
• Kokonaisuuden onnistumista arvioitava vielä
kun saadaan käyttökokemuksia hieman
pidemmältä ajanjaksolta
Jatkotoimenpiteet
• Taloteknisessä kokonaistarkastuksessa
havaittujen puutteiden korjaaminen
• Käyttäjäkyselyt työterveyshuollon taholta
• Kiinteistönhoidon mitoituksen tarkistus
• Panostettava riittävästi saavutetun tason
ylläpitämiseksi (kiinteistönhoito ja
kunnossapito)
• Kiinteistönhoidon ammattitaidon
ylläpitäminen ja kehittäminen
Jatkotoimenpiteet jatkuu
• ”Takuutarkastukset”
• Ilmanvaihdon toiminnan hallinta
• Oikea-aikainen reagointi käyttäjiltä saatuun
palautteeseen
• Riittävä tiedottaminen
Talouteen vaikuttavia seikkoja
• Korjausvaihtoehdon valinta
• Suunnittelun ohjauksella suuri merkitys
• Pyrittävä optimoimaan kustannustehokkaita
ratkaisuja ottamalla kuitenkin huomioon
käytettävyys ja käyttöikä
• Remontin aikana pystyttävä myös tekemään
kustannuksia lisääviä päätöksiä, jotta haluttu
tavoitetila saavutetaan
• Sopivia hankintakokonaisuuksia
Johtopäätöksiä yleensä
• Sisäilmaongelmat uusi asia vielä 90-luvulla
• Ei osaamista käsitellä ongelmia
• Koneellisen tulo- ja poistoilman hallinnan
tärkeyttä ei ole tiedostettu riittävästi
• Kiinteistöjen kunnossapito ei ole ollut
riittävällä tasolla
• Näkyy myös valtakunnan tasolla korjausvelan
suurena määränä julkisella sektorilla
Johtopäätöksiä jatkoa
• Koettujen ongelmien poistamisen
pitkittyminen aiheuttaa luottamuspulan
sidosryhmien ja tiloista vastaavien välille
• Kun syntyy vastakkainasettelu juututaan
asemiin
• Tietoon ja harkintaan perustuva
päätöksenteko vaikeutuu
• Vaatii päättäjiltä vastuullista päätöksen tekoa
Johtopäätöksiä jatkoa
• Ei voi yleistää korjaaminen /
uudenrakentaminen sisäilmaongelmien
ratkaisuna
• Rakennus tutkittava aina yksilönä
• Kokonaisvaltainen peruskorjaus edullisempi
kuin uuden rakentaminen
• Pystytty hyödyntämään myös aiemmin
suoritetut korjaustoimenpiteet, jotka eivät
yksistään kuitenkaan ole olleet riittäviä
Johtopäätöksiä jatkoa
• Tämän kokoisessa hankkeessa tuskin koskaan
päästään täydelliseen oireettomuuteen tilojen
käyttäjien osalta
• Joukossa aina altistuneita, jotka reagoivat
muita herkemmin mahdollisiin sisäilman
epäpuhtauksiin
• Henkilölle, joka kokee oireita ongelma aina
todellinen. Syyt pyrittävä selvittämään
Sisäilman laatuun
vaikuttavia tekijöitä
• Siitepöly
• Eläinhilse
• Homeitiöt
• Ilman kosteus
• Ilman lämpötila
• Huono valaistus
• Materiaalien erittämät kaasut
• Hajusteet
• Hiilidioksidi
• Tupakansavu
• Otsoni
• Radon
• Pienhiukkaset
(Tiede 1/2014)
• Rakennus ja sen rakenteet
vain yksi tekijä sisäilman
laadussa
• Tutkittava aina kokonaisuus
• Mietittävä tutkimusten
menetelmät ja laajuus
tapauskohtaisesti
• Tutkimusten tulokset
”avattava” selkokielelle
• Kriittinen arviointi
Tiedottaminen
• Tiedottaminen tärkeää, aina parantamisen
varaa
• Riittävän laajaa ja oikea-aikaista
• Ei pelkästään teknisiä asioita mitä on tehty tai
mitä aiotaan tehdä
• Tiedon lisääminen sisäilma-asioista
kokonaisuutena tärkeää
• Sisäilma-asioista löytyy tietoa mm.
www.sisailmayhdistys.fi
Työ jatkuu
Työ ei pääty peruskorjaukseen
Vuorovaikutusprosessi rakennuksen,
tilojen käyttäjien ja tilahallinnan välillä
jatkuu