Transcript Kouluttajan esitysmateriaali_Päihteet ja puheeksiottaminen

PÄIHDEONGELMA
Jukka Oksanen Pekka Salmela
Seppä, Alho & Kiianmaa 2010
Suomi juo 2010
Päihdettä on käytetty kauan





Yhteys tuonpuoleiseen.
Uskonnolliset rituaalit.
Lääkkeinä.
Rikastuttamaan sosiaalista kanssakäymistä.
Alkoholi: 6000 v ekr, oopiumi 4000 v ekr,
kannabis 2000 v ekr, kokalehti 1300 ekr,
amfetamiinin synteesi 1897 jne.
Alkoholi on Suomen päihde



Suomalaisten pääpäihde on alkoholi.
Huumeet ja lääkkeet marginaalissa
verrattuna alkoholiin (5%).
Kun väestön alkoholin kulutus kasvaa
30%, samalla alkoholin ongelmakäyttö
kasvaa 50%.
Miten juotu alkoholi jakaantui
juojien kesken Suomessa vuonna 2008?
Kumulatiivinen osuus juodusta
alkoholista, %
100.0
90.0
80.0
70.0
60.0
50.0
40.0
30.0
20.0
10.0
0.0
Kumulatiivinen juojien osuus, %
10
50.3
20
68.4
30
80.0
40
87.7
50
92.8
60
96.3
70
98.4
80
99.5
90
99.9
100
100.0
Miksi Jeppe juo?


Alkoholinkäytön ensisijaisena syynä
pidetään sen virkistäviä, positiivisia
tunnetiloja ja mielihyvää tuottavia
vaikutuksia?
Sietokyvyn lisääntymisen kanssa samaan
aikaan tapahtuu herkistyminen, joka lisää
alkoholin mielihyvävaikutuksia.
Päihdevaikutus







Seurassa oleminen helpottuu.
Mielihyväkokemus (euforia, sedaatio).
Toimintakyvyn parantaminen (stimulaatio).
Psyykkisten olojen helpottaminen.
Tajunnan laajentaminen.
Vieroitusoireiden lievittäminen.
Itsetuntokokemus.
Päihteenkäytön tasot (WHO)
1.Päihdekokeilut
2.Funktionaalinen:
- Satunnaiskäyttö (juhlat, rituaalit).
- Viihdekäyttö (bailaus, irrottautuminen).
3. Dysfunktionaalinen:
- Säännöllinen käyttö (joka viikonloppu).
4. Haitallinen käyttö
5. Riippuvuus
Huumausaineet Suomessa Ylikangas 2009
Käyttö lääkkeenä ja piristeenä:
 1800- lopulla: oopiumi, kokaiini, heroiini.
 1920-luku: kokaiini muotihuumeeksi.
 1930-luku: Suomi laillisen heroiinin
kärkimaa (kansainvälinen huomautus).
 1940-luku: laaja heroiinin, morfiinin ja
pervitiinin (amfetamiini) käyttö.
 1950-luku: laaja huumeiden käyttö.
Huumausaineet Suomessa





Käyttö rikoksena:
1960-luku, (I huumeaalto): kannabis,
amfetamiini, LSD.
Lainsäädäntö tiukkenee.
1990-luku, (II huumeaalto): viihdekäyttöongelmakäyttö. Huumeidenkäytön
normalisoituminen.
Alkoholikorvikkeiden käyttö 1960-70
huipussaan. EU vapautti viinantuonnin.
Huumeet (kannabis)

Kannabis
- monivaikutteinen (sedatoiva, stimuloiva,
hallusinogeeninen)
- marihuana, hashis, kannabisöljy.
- silmien verestys, suun kuivuminen,
rytmihäiriöt, ruokahalu kasvaa (makea).
- THC kertyy elimistöön.
Huumeet (stimulantit)

Amfetamiini ja kokaiini
- pulveri, kapseli, tabletti, ruisku.
- amfetamiini, metamfetamiini, crack,
kokaiini, free-base, coca-base, kati.
- Amfetamiini > unettomuus,
ruokahaluttomuus, lisääntynyt
psykomotorinen aktiivisuus, paniikkitilat,
vainoharhat, aggressiot mahdollisia.
Huumeet (hallusinogeenit)



Hallusinogeenit: LSD, ekstaasi, MDMA,
hallusinogeeninen amfetamiini, sienet ja
erityisesti suippomadonlakki, Gamma ja
Lakka.
Joukko erilaisia synteettisiä aineita tai
kasvien aineosia.
Harha-aistimukset, harhaluulot ja
kuvitelmat, muutokset ruumiinosissa,
hidastunut ajantaju. Vaarana flash-back.
Huumeet (opiaatit)




Raakaoopiumista: morfiini, kodeiini ja
papaveriini.
Heroiini on semisynteettinen
morfiinivalmiste. Muita synteettisiä:
dekstropropoksifeeni, petidiini, oksikoni,
bubrenorfiini, metadoni ja fentanyyli.
Euforia, analgesia (kiputuntemus vähenee),
sedaatio.
Silmän mustuaiset pienet, verestävät silmät
Muuntohuumeet ovat laillisia





Kemiallisista raaka-aineista valmistettu aine, joka vaikuttaa
keskushermostoon ja/tai psyykkisiin toimintoihin(=päihdetarkoitus).
Kemiallista rakennetta on muutettu siten, ettei voimassaoleva
huumausainelainsäädäntö säätele sen myyntiä tai käsittelyä.
Molekyylit joko muistuttavat läheisesti valvonnan alla olevaa
huumausainetta tai rakenne voi olla täysin poikkeava ja vain
subjektiiviset vaikutukset muistuttavat valvottua huumausainetta.
Muuntohuumeita syntyy myös kun huumemarkkinoille tulee
kokonaan uusia aineita tai olemassa olevia aineita otetaan uuteen
käyttöön.
Esimerkiksi vanhat, alun perin lääketeollisuuden kehittämät
molekyylit, joita ei ole otettu lääkekäyttöön, saavat uuden elämän
muuntohuumeena. Niitä aletaan kaupitella laillisina päihdyttävinä
aineina.
Lääkkeet



Lääkkeisiin jäädään kiinni usein hoitavan
annoksen omalla lisäyksellä. Lääkettä
käytetään päihteenä ja päihdettä lääkkeenä.
Addiktio syntyy, kun ei voi enää mennä
sosiaalisiin tilanteisiin ilman lääkettä tai ei
saa enää unta ilman lääkettä.
Rauhoittavat lääkkeet (bentsodiatsepiinit) ,
unilääkkeet ja morfiinijohdannaiset
aiheuttavat pitkässä käytössä riippuvuutta.
Alkoholin ongelmakäyttö

1. Riskikäyttö
2. Haitallinen käyttö
3. Alkoholiriippuvuus
Henkilö ei voi kuulua kerrallaan
useampaan luokkaan. Siirtymistä tapahtuu
luokasta toiseen.
Riskikäyttö




Riskikäytön rajat ylittyvät:
- miehillä 24 annosta/viikko (7 kerta-annosta).
- naisilla 16 annosta/viikko (5 kerta-annosta).
Alkoholiin suhtaudutaan suopeasti ja juodaan
enemmän kuin kohtuukäytössä.
Merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta ei ole
vielä ilmaantunut, mutta käyttö sisältää
huomattavan vaaran haittoihin.
Henkilö pystyy vähentämään käyttöään.
Haitallinen käyttö




Henkilöllä selvästi tunnistettavia ja
määriteltävissä olevia alkoholinkäytön
aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja.
Ei alkoholiriippuvuutta, mutta henkilö ei vähennä
käyttöään haitoista huolimatta.
Krapulapäivät, onnettomuudet, väkivalta,
myrkytykset, ympäristön huoli (työ/koti).
Pitkäaikaishaittoina erilaiset alkoholin
aiheuttamat sairaudet ja mielenterveyden
ongelmat.
Alkoholiriippuvuus




Oireyhtymä, jonka oireet tai piirteet painottuvat
eri tavoin eri henkilöillä.
Ilmenee käyttäytymisen pakonomaisuutena.
Oireyhtymä on seurausta alkoholin aiheuttamista
muutoksista aivoihin ja henkilön tavassa
havainnoida, tuntea ja ajatella.
Ennen kaikkea kyse on psyykkisestä
riippuvuudesta, joka ilmenee pakonomaisena
tarpeena käyttää alkoholia myös vieroitusoireiden
mentyä ohi = kertyvä juomishalu.
Alkoholiriippuvuus ICD-10



Esiintyy voimakas halu tai pakonomainen
tarve käyttää alkoholia.
Kyky hallita juomisen aloittamista,
lopettamista tai käytettyjä määriä on
heikentynyt.
Esiintyy vieroitusoireita alkoholinkäytön
vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä.
Alkoholiriippuvuus ICD-10



Kyky sietää alkoholia (toleranssi) on
kasvanut.
Keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että
muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen
kohteet jäävät sivuun, ja aika kuluu
alkoholin käyttöön ja sen vaikutuksista
toipumiseen.
Alkoholinkäyttö jatkuu haitoista huolimatta
Päihderiippuvuuteen
vaikuttavat tekijät




Yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät.
Perimä.
Psyykkiset ja kasvuun liittyvät tekijät:
- kehityspsykologiset (persoonallisuus)
- oppimispsykologiset (ajatusmallit)
- vuorovaikutukselliset (ihmissuhteet)
Päihde eli aineen kyky saada toistuvassa
käytössä aikaan muutoksia aivojen toiminnassa.
Pekka Salmela (2008)
Ongelmakäytön vaikutus
terveysriskeihin


Terveysriskien lisääntyminen:
(tapaturmat, sukupuolitaudit).
Sairaus- ja oirealttiuden lisääntyminen:
(sydämen rytmihäiriöt, kohonnut
verenpaine, unihäiriöt, ahdistus, masennus,
impotenssi, vatsavaivat, ihottumat, useat
syövät).
Ongelmakäytön vaikutus
terveysriskeihin

Sairauksien kehittymisalttiuden
lisääntyminen:
Elimelliset: alkoholimaksasairaus,
alkoholihaimatulehdus, kardiomyopatia,
alkoholin aiheuttamat keskushermosto- ja
ääreishermostovauriot, sikiöriskit (FASD).
Psyykkiset: riippuvuus, muistihäiriöt,
alkoholidelirium, alkoholihallusinoosi.
Ongelmakäytön vaikutus
terveysriskeihin




Sairauksien hoidon vaikeutuminen:
(diabetes, verenohennushoito, ihottumat,
masennus).
Alkoholiriippuvuus Suomessa:
miehet 8 % = noin 160 000 henkilöä.
naiset 2 % = noin 40 000 henkilöä.
60-70% alkoholiriippuvaisista käy töissä.
Liiallisesti alkoholia käyttäviä 800 000.
Varhainen puuttuminen



Vaikeus on siinä, että haitat eivät ole
riskikäytössä vielä näkyvissä (vrt.ylipaino).
Tulevat haitat täytyy tuoda esiin
uskottavasti ja tämä koetaan helposti
”saarnaamisena”.
Riskikäytön oma tunnistaminen testien ja
asiallisen keskustelun avulla voi auttaa.
Puheeksioton periaatteita





Puhutaan vain tosiasioista.
Käytetään omavastuista viestintää.
Kiinnitetään huomiota oman kehon
viestintään.
Neutraalisuus: ei vihjailla, ei syytellä, ei
leimata, ei moralisoida.
Käytetään avoimia kysymyksiä: mitä
ajattelet, miten toimit, mitä tapahtuu jos…?
Miten toimia?








Kerro, että välität, olet huolissasi.
Kerro mitä olet nähnyt, kuullut, haistanut.
Kerro miltä sinusta tuntuu.
Kuuntele aktiivisesti.
Kysy miten hän näkee asian.
Anna tietoa ja palautetta.
Jätä johtopäätökset asianomaiselle:
havainto-tulkinta-johtopäätös
Riskikäytön tunnistaminen






Audit ja Audit-C
Mini-interventio
Laboratorioarvot (maksa ym.)
Keskustelu käyttömääristä.
Keskustelu elämäntilanteesta (perhe, työ).
Keskustelu alkoholin tai päihteiden
käyttötilanteista ja osuudesta elämään.
Mini-interventio







Tee testi (Audit)
Kerro riskirajojen ylitys.
Kannusta muutokseen.
Sovi vähentämistavoite.
Anna tietoa ja esitteitä.
Käy yhdessä tietoa läpi.
Sovi uudesta tapaamisesta.
Käynnit A-klinikalla




Selvitetään hoitoonohjauksen sisältö ja
tarve katkaisu- tai kuntoutushoitoihin.
Tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma:
(hoidon tavoitteet, sisältö ja kesto).
Sovitaan työterveyden kanssa yhteistyöstä
ja seurannasta (verikokeet).
Järjestetään tarvittaessa yhteispalaveri.
Käynnit A-klinikalla
Psykososiaalinen muutostyöskentely:
 Keskustelua elämäntilanteesta.
 Solmukohtien selvittelyä.
 Tavoitteeseen pääsyn tukemista.
 Seurantakeskustelut, joissa arvioidaan
tavoitteiden vakiintumista.
 Käynnit noin 1 krt/kk.
”Tahdon ja en
tahdo muuttua”.
Motivointikeskustelu





Rakennetaan yhteys toiseen ihmiseen.
Pidetään yllä yhteyttä ja rohkaistaan toista
kertomaan itsestään.
Kuunnellaan, vahvistetaan ja tehdään
yhteenvetoa ristiriidoista.
Heijastetaan osa kuulemasta takaisin.
Luodaan hahmo henkilön tilanteesta ja
maltetaan kuunnella toisen oma näkemys.
Periaatteet





Myötätunnon ilmaiseminen.
Toiminnan ja arvojen välisen ristiriidan
voimistaminen muutoksen suuntaan.
Väittelyn ja painostamisen välttäminen.
Herätetään pätevyyden tunne ja puhutaan
vastuuntuntoiselle aikuiselle.
Henki: muutosvalmiuden edellytykset ovat
ihmisessä itsessään.
Itsemääräämisteoria (Ryan & Deci 2000)
Sisäinen motivaatio:
1. Itsemääräämisen tarve = henkilö voi itse
päättää toiminnastaan eikä ole kohde.
2. Sosiaalisen yhteyden tarve = henkilö
kokee saavansa ajatuksilleen ja tunteilleen
tukea.
3. Pätevyyden tarve = henkilö tuntee, että
osaa ja omalla toiminnalla on vaikutusta.
Keskustelija




Rohkaisee puhekumppania löytämään
arvokkaita asioita elämästään.
Auttaa katsomaan todellisuutta ja nykyistä
toimintaa arvoista käsin (arvokkaat asiat).
Auttaa etsimään tavoitteita, joiden avulla
nykyistä (puheeksi tullutta) ristiriitaa
voidaan vähentää.
Auttaa huomaamaan valintatilanteet ja
auttaa tekemään valintoja.
Ristiriita ja prosessi


ristiriita on riippuvuudelle ominainen
asetelma, jossa toiminta tuottaa toisaalta
tyydytystä ja toisaalta aiheuttaa vaikeuksia.
prosessi on päihdeongelmaan kuuluva
tapahtumasarja, jossa muutospaineiden ja
tavoitteiden tuoma jännite vaikuttaa
toimintaan (kts. muutoksen vaihemalli).
MUUTOKSEN VAIHEMALLI
(Diclemente & Prochasca 1986, Koski-Jännes ym. 2008)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
ESIHARKINTA
HARKINTA
PÄÄTÖS
TOIMINTA
VAKIINNUTTAMINEN
RETKAHDUS
ESIHARKINTA




asiakas ei vielä itse harkitse muutosta ja on
haluton tai kyvytön muuttumaan.
ympäristö ja lähi-ihmiset ovat huolissaan.
jännite asiakkaan ympärillä muodostaa
esiharkinnaksi sanotun asetelman.
riippuvuustoiminta ei juurikaan muutu.
HARKINTA




asiakas tunnustaa huolensa ja harkitsee
muutoksen mahdollisuutta.
asiakas on vielä muutoksen suhteen
epävarma ja ambivalentti.
”toisaalta ja toisaalta”.
riippuvuustoiminta vaihtelee.
PÄÄTÖS



asiakas on päättänyt tehdä muutoksen ja
suunnittelee toteuttavansa sen lähiaikoina.
asiakas valmistelee muutosta ja puhuu siitä.
riippuvuustoiminta vaihtelee.
TOIMINTA



asiakas toteuttaa muutosta aktiivisesti.
muutos ei ole vielä vakiintunut.
riippuvuustoiminta on muuttunut
oleellisesti.
VAKIINNUTTAMINEN



asiakas on saavuttanut ensimmäiset
tavoitteensa ja pyrkii nyt ylläpitämään
muutosta.
riippuvuustoiminta on loppunut.
asiakas opettelee uusia selviytymistaitoja.
RETKAHDUS




riippuvuustoiminta on alkanut uudelleen.
asiakkaan täytyy selvitä retkahduksen
tuomista tunnetiloista ja seurauksista.
asiakkaan täytyy päättää mitä aikoo tehdä
seuraavaksi.
harkinta voi kestää kauan, jona aikana
riippuvuustoiminta on epävakaata.
IHMISEN ULOTTUVUUDET







KÄYTTÄYTYMINEN/TOIMINTA
AJATUSMAAILMA
TUNNE-ELÄMÄ
KEHOLLISUUS
SOSIAALISUUS
ARVOMAAILMA
MINÄKUVA
LÄHESTYMISTAPOJA



yhteisöhoidollinen (käyttäytyminen,
vuorovaikutus, vertaistuki).
systeeminen (perhe, verkosto,
kuuluminen).
logoterapeuttinen (arvot, merkitykset,
elämän tarkoitus).
LÄHESTYMISTAPOJA




ratkaisukeskeinen (unelmat, tavoitteet,
nykyhetki, voimavarat).
kognitiivinen (ajatukset, havainnot,
uskomukset).
psykodynaaminen (tunteet, elämykset,
luopuminen).
fysiologinen (lääke, liike, tuntemukset,
rentoutus, akupunktio).
TERVEYS JA SAIRAUS
KAKSI NÄKÖKULMAA:
 Terveyden ja sairauden ero on selvä ja
siirtyminen terveestä sairaaksi tapahtuu
ylittämällä tietty raja.
 Terveyden ja sairauden ero on jatkumo,
jonka toisessa päässä on terveyttä ja
toisessa sairautta. Välitilat ovat aste-eroja
terveyden ja sairauden suhteen.
MÄÄRITELMÄ
”RIIPPUVUUTTA ON KAIKKI SE,
JOSTA KOEMME OLEVAMME
PAKOTETTUJA
VALEHTELEMAAN”.
Anja Koski-Jännes: Miten riippuvuus
voitetaan (1998).