Transcript Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen

Samanaikaisesti vanhurskas ja
syntinen
Ilmari Karimies 2012
Teologinen tiedekunta, Systemaattinen teologia
Oman väitöstutkimuksen aihe
 Uskon ontologisten ja kognitiivisten aspektien suhde
Martti Lutherin usko-käsityksessä
 Kristus on läsnä uskossa. Mitä tämä läsnäolo merkitsee?
 Onko
läsnäolo täysin kätkettyä? Mitä jos Kristus ei olisi läsnä
 Läsnäolon
 Uskon
suhde uskoon tietona ja kokemuksena
pimeys ja uskon valo?
 Kysymys linkittyy tiiviisti Lutherin käsitykseen uskovasta
ihmisestä eli ns. teologiseen antropologiaan
 Uusi
ja vanha ihminen
 Samanaikaisesti
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lutherin ihmiskäsitys
 “Sieluni ylistää Jumalaa, Herraa. Punnitkaamme sanaa
toisensa jälkeen. Ensimmäinen sana on "sieluni". Raamattu
jakaa ihmisen kolmeen osaan kuten pyhä Paavali 1. Tess.
viimeisessä luvussa sanoo: "Jumala, joka on rauhan Jumala
pyhittäköön teidät kokonaan, niin että teidän koko henkenne,
sielunne ja ruumiinne säilyisi nuhteettomana Herramme
Jeesuksen Kristuksen tulemiseen." (1. Tess. 5:23).
Ja kukin näistä kolmesta kuin myös koko ihminen jaetaan myös
toisella tavoin, nimittäin kahteen osaan, jotka ovat nimeltään
henki ja liha. Tämä jako ei tapahdu luonnon mukaan, vaan
ominaisuuksien perusteella; se on: luonnossa on kolme osaa
henki, sielu ja ruumis ja jokainen näistä voi olla joko hyvä tai
paha; tätä siis tarkoittaa kun puhutaan hengestä ja lihasta”
(Luther, Marian ylistyslaulu, s. 26-27)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Ihmiskäsitys: Kaksiosainen laadullinen jako
 Luther jakaa ihmisen erilaisiin osiin kahdella eri tavalla:
kahteen osaan rakkauden laadun (eli ’ominaisuuksien’)
perusteella ja kolmeen osaan luonnon perusteella
 Kaksiosainen hengellinen tai laadullinen jako: Liha (caro)
ja henki (spiritus)
 Liha
ja henki merkitsevät kahta ihmisen perusaffektia.
Lihallista elämää hallitsee syntinen himo (konkupisenssi),
hengellistä elämää Jumalan rakkaus
 Liha
ja henki eivät tässä merkityksessä viittaa ruumiseen tai
sieluun tai ihmisen osiin, vaan eräänlaiseen perusviettiin ja
ihmisen ’ominaislaatuun’, joka läpäisee kaiken hänen
toimintansa
 Ihminen voi olla joko pelkästään lihallinen (vailla uskoa),
osaksi lihallinen ja osaksi hengellinen (kristitty), tai täysin
hengellinen (vain pyhät taivaassa)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Ihmiskäsitys: Luonnollisten osien mukainen
kolmijako
 Toisaalta Luther näkee ihmisen jakautuvan luonnoltaan
kolmeen osaan: henkeen (spiritus), sieluun (anima) ja
ruumiisen t. lihaan (corpus, caro)
 Henki
on ihmisen korkein ja jaloin osa. Se kykenee
käsittämään jumalallisia, näkymättömiä, käsittämättömiä ja
ikuisia asioita
 Sielu
on ruumiin liikuttaja. Se ei käsitä näkymättömiä ja
käsittämättömiä asioista. Inhimillinen järki on sielullinen
kyky. Se käyttää toiminnassaan näkyvästä todellisuudesta
johdettuja käsitteitä
 Liha
on ruumis jäsenineen. Se panee täytäntöön sen, mitä
henki ja sielu haluavat
 Ks. Marian ylistyslaulu, s. 27-28
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Ilmestysmaja kolmiosaisen ihmisen kuvana
”Raamatussa on sopiva vertaus: Mooses teki
ilmestysmajan, jossa oli kolme eri osaa. Ensimmäinen oli
nimeltään "sanctum sanctorum", kaikkein pyhin; siellä
asui Jumala eikä siellä ollut lainkaan valoa. Toinen osa oli
"sanctum", pyhä; siellä oli seitsenhaarainen kynttilänjalka.
Kolmas oli nimeltään "atrium", esipiha; se oli taivasalla,
avoinna auringon valolle.
Samaa kuvaa voidaan käyttää kristitystä. Hänen
henkensä on "sanctum sanctorum", Jumalan asumus
pimeässä uskossa, vailla valoa, sillä hän uskoo sen,
mitä hän ei näe, tunne eikä käsitä. Hänen sielunsa on
"sanctum", seitsemän valon valaisema, joihin kuuluu
kaikenlaisten ruumiillisten, näkyvien asioiden
ymmärtäminen, erottaminen, tietäminen ja tunteminen.
Hänen ruumiinsa on "atrium". Se on jokaiselle avoin,
niin että voidaan nähdä, mitä se tekee ja miten se elää.”
(Marian ylistyslaulu, s.28)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Hengellisen ja lihallisen ihmisen vertailu
Lihallinen ihminen
Hengellinen ihminen
Liha: vanha ulkoinen,
Henki: uusi sisäinen,
sielullinen, animaalinen
hengellinen ihminen
ihminen
Henki
-
* Usko = intellekti,
(spiritus)
(Kuollut Jumalan
ymmärrys joka tavoittaa
(imago dei)
edessä)
näkymättömät asiat
Sielu
* Järki (ratio)
* Järki (ratio)
(anima)
Käsitteet, mielikuvat’
Käsitteet, mielikuvat,
(species)
(species)
Ruumis
* Aistit
* Aistit
(corpus, caro)
Näkyvät ja aistittavat
Näkyvät ja aistittavat
asiat
asiat
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Hengellisen ja lihallisen ihmisen toiminta
Vaikka osat ovat luonnoltaan eri tasolla, niitä voidaan verrata
toiminnan suhteen toisiinsa seuraavasti:
Lihallinen ihminen
Hengellinen ihminen
 Järki (ratio)
 Ymmärrys = usko(intellectus)
 Aistit, tunne (sensus)
 Kokemus (experientia)
 Näkö (species)
 Asia itse (res)
 Näkyvät asiat
 Näkymättömät asiat

Läsnä in re
 Käsitettävät asiat

Läsnä in fide / in spe
 Käsittämättömät asiat
Lihallinen ihminen elää sen varassa, minkä hän tuntee
luonnollisilla kyvyillään, jotka tavoittavat vain näkyvät asiat
Myös järki käsitteineen on riippuvainen näkyvästä maailmasta
Termeillä on kuitenkin joskus myös varsinainen filosofinen
merkitys
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lihallisen ja hengellisen rakkauden vertailu
 Ihminen rakastaa välttämättä jotakin, mutta voi rakastaa
vain sitä, minkä tuntee. Ilman uskoa ihminen tuntee vain
luotuja asioita, joten hän rakastaa niitä
 Rakkauden kohteen luonne määrää rakkauden ja
rakastavan henkilön luonteen
 Lihallinen rakkaus
 Kohde:
Näkyvät, äärelliset asiat ja niiden ekstrapolaatiot
 Luonne:
Sammumaton himo (konkupisenssi), kerää itselleen
hyvää täyttääkseen sisäisen tyhjyyden
 Ulkonainen
ihminen, eläimellinen/sielullinen ihminen
 Hengellinen rakkaus
 Kohde:
Jumala, näkymättömät ja äärettömät asiat
 Luonne:
Hyvyyden olemukseen kuuluu jakaminen (Platon),
äärettömät asiat eivät hupene kun ne jaetaan
 Sisäinen
ihminen, hengellinen ihminen
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Sielullinen/animaalinen vs. hengellinen elämä
 Animaalinen, sielullinen, aistillinen elämä on ruumiillista
elämää, joka perustuu näkyviin, järjen tuntemiin asioihin
 Hengellinen, intellektuaalinen elämä on elämää Jumalan
yhteydessä uskon kautta, joka on Jumalan kuva
ihmisessä. Intellektuaalista elämää, jossa luodut asiat
nähdään Jumalan merkkeinä
 Syntiinlankeemuksessa ihminen lankesi elämään
animaalista elämää, hän on ”kuin hevonen ja muuli, joilla
ei ole ymmärrystä” (Ps. 32:9)
 Uskon kautta ihminen alkaa elämään hengellistä elämää,
mutta taistelu lihan ja hengen välillä jatkuu
 Ylösnousemuksen jälkeen taivaallisessa kunniassa
ihminen elää kokonaan hengellistä elämää
 Ks. Eero Huovinen: Kuolemattomuudesta osallinen, 39-49
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Jumalaa ympäröivä pimeys
 Ihmisen luonnolliset kyvyt ovat suuntautuneet näkyvään,
mutta Jumala on olemukseltaan näkymätön
 Langenneella ihmisellä on taipumus etsiä Jumalaa. Hän
luo itselleen valhekuvan Jumalasta korkeimpana hyvänä
ekstrapoloimalla tuntemansa aistittavat ja järjelliset hyvät,
tai yksinkertaisesti palvoo niitä (epäjumalia, rahaa, valtaa)
 Jumala on langenneelle ihmiselle kahdenlaisessa
pimeydessä
 Kognitiiviset
kyvyt eivät tunnista Jumalan läsnäoloa. Jumala
on käsityskyvyn yläpuolella (supra captum)
 Jumala
kätkeytyy vastakohtiinsa (tyhmyyteen, heikkouteen,
ristille ja sakramentteihin). Tämä on siksi, että hän
- tuhoaisi luonnollisen ihmisen epäjumalat
- koska Jumalan olemukseen kuuluu katsoa alhaisuuteen
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Jumalaa ympäröivä pimeys
 ”Nyt”, sanon, sen jälkeen kun Kristus on asetettu kaiken
kuninkaaksi, nyt on kaksi asiaa, jotka estävät teitä eniten
tuntemasta sitä, mikä on oikein.
Ensiksi se, että tämä Kristus - teidän ristiinnaulitsemanne,
tappamanne, tuomitsemanne ja vieläpä Jumalan
auktoriteetilla, Mooseksen lain mukaan, kiroamanne julistetaan Herrojen Herraksi. Kaikkein vaikeinta on
tunnistaa kuninkaaksi hänet, joka kuoli sellaisen
epätoivoisen ja häpeällisen kuoleman. Aistit (sensus)
vastustavat tätä voimakkaasti, järki kauhistuu, tottumus
kieltää, esimerkki puuttuu. Pakanoille tämä on pelkkää
hulluutta ja juutalaisille kauhistus, ellet kohota mieltäsi
kaiken tämän yläpuolelle. …”
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Jumalaa ympäröivä pimeys
 Toiseksi se, että tämä kuningas hallitsee opettaen, että
kaikki, mihin laissa panit toivosi, on tuomittava ja kaikkea,
mitä pelkäsit, on rakastettava. Hän panee eteesi ristin ja
kuoleman. Hän neuvoo halveksimaan näkyvää hyvää ja
pahaa, ja asettaa teille sen tilalle aivan toisen hyvän, ”jota
silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, ja joka ei ole
ihmisen sydämeen laskeutunut”. Teidän on kuoltava, jos
haluatte elää tämän kuninkaan alamaisina, ja kannettava
ristiä ja koko maailman vihaa, häpeää, köyhyyttä, nälkää
ja janoa. Lyhyesti kaikkea pahaa jota tässä maailmassa
virtaa - sitä ei ole paettava. Tämä on nimittäin kuningas,
joka itse tehtiin maailmalle hulluksi ja kuolleeksi, niinpä
hän murskaa omansa rautaisella valtikalla ja särkee
heidät kuin saviruukun. (AWA 2, 106, 19 – 107, 7)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Uskon synty – Pimeään pilveen astuminen
 Uskon syntymiseen ja kasvuun kuuluu aina kärsimys (Erit.
Lutherin varhaistekstien mukaan, 1515-1520)
 Synnyttäessään uskon Jumala vetää ihmisen sanan ja
sakramenttien muodostamaan pimeään pilveen, jonne
hän kätkeytyy. Tämä aiheuttaa ahdistusta lihalle
 Kaste:
Vanhan ihmisen hukuttaminen
 Tehdessään tämän Jumalan samanaikaisesti luo ihmisen
uudeksi, niin että vuodatetusta uskosta tulee ihmisen
uusi, hengellinen luonto
 Luther
puhuu tätä seuraavasta konfliktista käyttäen Paavalin
puhetta vanhasta ja uudesta luonnosta
 Sanalla ja sakramenteilla on kaksinainen ja vastakkainen
vaikutus lihalle ja hengelle
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Uskon synty – Pimeään pilveen astuminen
 ”Kun nimittäin Kristuksen sana on pelastuksen ja rauhan sana,
elämän ja armon sana, mutta nämä eivät tapahdu lihassa, vaan
hengessä, on välttämätöntä, että se murskaa ja karkottaa lihan
autuuden, rauhan, elämän ja armon. Kun se tekee tämän, se
vaikuttaa lihalle itse rautaakin kovemmalta ja karkeammalta. Eri
asia tunnetaan ja eri asia tapahtuu aina kun Jumalan sana
koskee pelastavasti ihmistä.. … Hän on elämän ja pelastuksen
Jumala, ja nämä ovat hänen varsinaisia töitään, mutta kuitenkin,
jotta nämä tapahtuisivat, hän tappaa ja vie kadotukseen, mitkä
ovat hänen vieraita töitään, joiden kautta hän saapuu
varsinaiseen työhönsä. Hän nimittäin tappaa meidän tahtomme,
jotta hän asettaisi meihin omansa, kuolettaa lihamme ja sen
halut, jotta hän tekisi eläväksi hengen ja sen halut.. … Henki
nimittäin ottaa vastaan Jumalan sanan mitä suloisimpana
säädöksenä. ... Mutta liha ottaa vastaan säädöksen eli Jumalan
sanan arvottomasti eikä tunne sitä, sillä se on sille täysin
vastakkainen kaikilla tavoilla. Niin se siis ottaa sen vastaan
rautaisena ja murskaavana valtikkana.” (AWA 2, 97, 12 - 98, 8)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Uskon synty – Yhdistyminen Kristuksen
kanssa uskon pilvessä
 Sanan vaikutuksesta ihminen yhdistyy Kristukseen,
Jumalan Iankaikkisen sanan kanssa (joka on läsnä ja
vaikuttaa ulkoisessa sanassa)
 Sanan synnyttämän uskon välityksellä ihminen vedetään
pimeään pilveen, jossa Kristus on läsnä. Uniossa
Kristuksen kanssa hän saa uskon ymmärryksen
 ”Tämä ymmärrys (intellectus) nimittäin saadaan uskosta, tämän
mukaan: ”Jos et usko, et tule ymmärtämään”, ja se on astumista
sisään siihen pilveen, jossa hajoaa se, minkä ihmisen aistit,
järki, mieli tai ymmärrys kykenevät käsittämään. Usko nimittäin
yhdistää sielun näkymättömän, lausumattoman,
nimeämättömän, ikuisen, ajateltavissaolemattoman Jumalan
Sanan kanssa ja samalla erottaa sen kaikesta näkyvästä. Tämä
on Herran risti ja pääsiäinen, jossa hän opettaa tätä
välttämätöntä ymmärtämistä.” (AWA 2, 107, 25 - 108, 5)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Uskon synty – tempaaminen ja vuodattaminen
 Luther kuvaa uskon syntymistä sekä tempaamisena että
vuodattamisena
 Jumalallisten hyveiden vuodattaminen: Jumala
’vuodattaa’ ylhäältä sieluun jumalallisen valon
 Tausta:
Keskiaikainen keskustelu teologisista hyveistä
 Tempaaminen: Vuodatettu uskon valo tempaa ihmisen
Jumalan syleilyyn vuorelle ja pilveen, kuten Mooses
kohtasi Jumalan Siinain vuorella
 Tausta:
Mystinen teologia
 Molemmat ovat saman tapahtuman kuvauksia
 Valon ja pimeyden samanaikainen läsnäolo
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Usko sisäisenä valona ja pimeytenä
 Kun ihminen yhdistyy uskossa Jumalan sanan kanssa,
ulkoisesta pimeydestä tulee sisäistä pimeyttä
 Tämä merkitsee sitä, että Kristus, joka on läsnä uskossa,
on pimeydessä vanhalle lihalliselle luonnolle. Luther
soveltaa myös tähän pilven ja kaikkein pyhimmän kuvaa
 Samanaikaisesti uudelle hengelliselle luonnolle usko on
valoa, joka loistaa läsnäolevan Kristuksen kasvoilta
 ”Parhaiten nimittäin uskoa kutsutaan Jumalan kasvojen
valoksi, joka on jumalallisesti inspiroitu mielemme valaisu
ja eräänlainen uskovan sydämeen vuodatettu jumaluuden
säde… se on oikein ja pätevästi Jumala kasvojen valo, se
on, läsnäolevan Jumalan tuntemista ja luottamista
häneen.” (AWA 2, 200, 3 - 201, 15)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lihan ja hengen välinen taistelu uskovassa
Liha
Henki
liha, luonto, vanha
henki, armo, uusi ihminen
ihminen
Henki
Läsnäoleva Kristus
Läsnäoleva Kristus =
(spiritus)
= pimeyttä
uskon valo ja ymmärrys
Sielu
Pyrkii hallitsemaan
Uskon hallitsema
(anima)
Aistit ja järki taistelevat
Usko täydentää aistit ja
uskoa vastaan
järjen
Ruumis
Vihaa kärsimystä. Etsii
Suostuu kärsimään muiden
(corpus)
yletöntä nautintoa:
hyväksi. Kohtuullinen
Luodut hyvät päämääriä
nautinto: Luodut hyvät
sinänsä.
Jumalan lahjoja
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Valo ja pimeys yhdessä
 ”Pilvi ja pimeys on Kristuksen ympärillä, ja hän itse on sen pilven
keskellä, joka on sielussa, ja sen pimeyden, joka on lihassa.
Uusi ihminen nimittäin vastaanottaa uskon kautta pilven,
nimittäin hämärän valon, mutta tämän kautta vanha ihminen
vastaanottaa pimeyden, niin että se on hänen hyödykseen
kätketty. Sillä kun henki valaistaan, liha sokaistuu,
jälkimmäinen tuomion ja edellinen vanhurskauden kautta. Ja
näin Kristuksen valtaistuin on palautettu.” (WA 55, II, 754, 11-18)
 ”Huomaa: Usko on ’pilvi’ niille, jotka uskovat, tai hengelle,
mutta ’pimeys’ niille, jotka eivät usko, tai lihalle. Tämä johtuu
siitä, että uskoa vailla olevat sekä liha eivät millään tavalla ota
vastaan sitä, mikä on Jumalan, vaan niille kaikki viisaus on
hulluutta. Mutta uskovat ja henki, vaikka eivät tunne kirkkaasti,
tuntevat Jumalan kuitenkin osittain, kuin ’hohtavassa pilvessä’.”
(WA 55, I, 650 gloss 1, 1-5.)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Uskon valo
 Uskon valo on
 suhteessa
Jumalaan
- käsittämätöntä valoa, jonka kautta Jumalan läsnäolo
tiedetään ja koetaan, mutta ei hänen olemustaan ei
käsitetä
- johtaa uskovaa, vangitsee hänet Kristukselle kuuliaiseksi
- taivaallisten hyvien esimaku
 suhteessa
luomakuntaan
- osoittaa Jumalan läsnäolon sanassa ja sakramenteissa
- osoittaa Jumalan tahdon ja sen, mikä on hyvää
- johtaa uskovat kiusauksien ja ahdistusten läpi
- auttaa näkemään luomakunnan, ei päämääränä sinänsä,
vaan Jumalan merkkinä ja lahjana
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lihan ja hengen taistelu suhteessa syntiin
 ”Kuudes sana: Minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu
mitään hyvää (Room. 7:18). Katsopa, miten hän omistaa lihan osaksi
itseänsä, aivan kuin hän itse olisi liha. Sen tähden hän sanoikin edellä:
"Minä olen lihallinen." Niinpä hän tunnustaa nyt, että hän ei ole hyvä,
vaan paha, koska hän tekee sitä, mikä on pahaa. Lihan tähden hän on
lihallinen ja paha, koska hänessä ei ole hyvää ja hän tekee pahaa;
Hengen tähden hän on hengellinen ja hyvä, koska hän tekee hyvää.
Sen tähden on huomattava, että tämä sana "minä tahdon" ja "minä
vihaan" soveltuu hengelliseen ihmiseen eli Henkeen, mutta "teen" ja
"toimin" lihalliseen ihmiseen eli lihaan. Mutta koska yksi ja sama
ihminen kokonaisuudessaan on lihaa ja Henkeä, niin hän omistaa
sille molemmat vastakohdat, jotka ovat lähtöisin hänen vastakkaisista
osistaan. Siten näet muodostuu ominaisuuksien yhteys, koska
sama ihminen on hengellinen ja lihallinen, vanhurskas ja syntinen,
hyvä ja paha. Niin kuin sama Kristuksen persoona yhtä aikaa on kuollut
ja elävä, yhtä aikaa kärsimyksissä ja autuas, yhtä aikaa vaikuttava ja
toimeton, ominaisuuksien yhteyden tähden, olkoonpa että yhdelläkään
näistä puolista ei ole toisen tunnuksia, vaan ne ovat toisilleen mitä
vastakkaisimpia, niin kuin on tunnettua. Mutta tällä ei suinkaan ole
sijaa lihallisessa ihmisessä, siinä kun koko ihminen on liha, koska
hänessä ei ole pysynyt Jumalan Henki.” (Valitut teokset I,
Roomalaiskirjeen luento, s. 189)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lihan ja hengen taistelu suhteessa syntiin
 Liha ja henki eivät ole ihmisen osasia, vaan suhtautuvat
toisiinsa kuin kaksi luontoa
 vrt.
Kristuksen ihmisyys ja jumaluus
 Kristus
on ihminen ja Jumala, uskova on syntinen ja
vanhurskas
 Vastakkaisten kokemusten samanaikaisuus
 ”Hän
ei tahdo himoita ja pitää hyvänä sitä, ettei himoitse, ja
kuitenkin hän himoitsee eikä täydellistä tätä tahtoansa, vaan
taistelee siten itseänsä vastaan. Mutta koska henki ja liha
ovat mitä kiinteimmin yhtä, vaikka ne kokevatkin
päinvastaisesti, niin hän sen vuoksi omistaa itsellensä
kummankin teot, ikään kuin hän samalla olisi kokonaan liha
ja kokonaan henki” (WA 56, 344, 29 – 345, 2)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lihan ja hengen taistelu suhteessa syntiin
 Vanha ihminen taas ei tunne tätä taistelua, koska hän on
kokonaan lihallinen
 ”Eikä
hän tunne, että ’paha riippuu hänessä kiinni’. Ei
kukaan näet tunne sitä pahaa, joka hänessä on, ellei hän
ole saanut perustusta hyvään ja siten ole pahan
yläpuolella. Sen perusteella hän voi arvostella ja erottaa
hänessä itsessään olevaa pahaa, niin kuin mekin erotamme
pimeän vain valon avulla ja mittaamme vastakohtaa
vastakohdalla ja arvostelemme halvempaa arvokkaammalla.
Jos siis Henkeä ei olisi valossa, hän ei näkisi, että paha,
joka on lihassa, on hänessä itsessään” (Roomalaiskirjeen
luento, s. 191)
 Yksinkertainen ja kaksinkertainen synti
 Kaksinkertaisesti
syntinen on syntinen, mutta kieltää oman
syntisyytensä pitäen itseään hurskaana
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Seuraukset ihmiskäsitykselle
 Katolinen, reformoitu ja karismaattinen ihmiskäsitys ovat
teologisesti yksinkertaisia
 Ihminen
 Himo,
on joko synnin tilassa tai armon tilassa
konkupisenssi ei ole todellinen synti (katolisuus), tai
vaihtoehtoisesti se vie uskovankin kadotukseen
 Rigoristinen
moraali tai oman syntisyyden kieltäminen
 Luterilainen ihmiskäsitys on teologisesti monitahoinen
 Uskova
on samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
 Epäilys
ja usko eivät poissulje toisiaan
 Synti
ja vanhurskaus eivät poissulje toisiaan
 Kuitenkin:
 Uskossa
”hallittu synti” vs. ”hallitseva synti”
kasvaminen
 Täydellisyys
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
on mahdollista vasta Taivaassa
13.4.2015
Seuraukset moraaliopetukselle
 Rigoristinen vs. pastoraalinen lähestymistapa
 Synnistä
luopuminen armon edellytyksenä vai seurauksena?
 Synnistä
pidättäytyminen armon säilyttämisen ehtona?
 Kirkon
moraaliopetus: Sääntöjä ja kieltoja vai motivointia?
- Yhtäältä: Laki – evankeliumi
- Toisaalta: Armon lahja – Kristuksen seuraaminen
 Jatkuvan liikkeen ajatus
 ”Jos
me siis aina olemme katumuksen tilassa, jos aina
olemme syntisiä, niin me kuitenkin juuri siten sekä olemme
vanhurskaita että vanhurskaudumme.” (Roomalaiskirjeen
luento s. 287)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Väärä varmuus
 ”Tämän vuoksi ei Raamatussa ulkokultaisia mistään niin
moitita eikä mitään niin esitetä ylpeyden syyksi kuin juuri
väärää varmuutta, jonka kautta he torjuvat Jumalan pelon.
Sananl. 1:29: …
Tämä kurjuus on seurauksena siitä, että he eivät pyri
puhdistamaan tuota sisäistä syntiä, vaan katsovat
synnin esiintyvän vain tekona, sanana ja ajatuksena,
ja puhdistettuaan nämä tunnustuksessa kulkevat
eteenpäin varmoina välittämättä ollenkaan parantaa
tuota sisällistä syntiä huokailemalla, ettei sitä luettaisi
synniksi. …
Sen vuoksi se joka pitää silmällä vain tekosyntiä ja on
vain sen poisperkaamisesta huolissaan, alkaa pian
luulotella, ja tuntea itsensä varmaksi, koska tietää
puhdistuvansa sakramentin ja tunnustuksen kautta ja niin
kulkee edelleen ilman pelkoa olematta enää tietoinen
mistään synnistä itsessään.” (Roomalaiskirjeen luento, s.
132-133)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Väärä arkuus
 ”Toiset taas ovat liiankin arkoja, ja he tekevät toiseen suuntaan
syntiä kiirehtimällä liikaa perkaamaan hapatusta ja pääsemään
täydelliseen terveyteen. He tahtoisivat tuon sisäisenkin
synnin täydellisesti hävittää olemattomiin ja koska he eivät
sitä voi, vaan monasti lankeavat, he tulevat sen tähden
murheellisiksi, alakuloisiksi ja epätoivoisiksi. Koska armo ei
ole myötävaikuttamassa heidän liiallisen intonsa ja kiireellisen
kiihkonsa kanssa, he pyrkivät omin voiminsa tulemaan aivan
puhtaiksi, ja epäonnistuvat mitä surkeimmin.” (Roomalaiskirjeen
luento, s. 133)
 ”Siten siis edelliset tekevät syntiä oikealle kädelle väärässä
varmuudessa heitettyään pois pelon, jälkimmäiset taas
vasemmalle kädelle epätoivossa hyljättyään laupeuden. He eivät
tiedä, ettei ole tässä elämässä mahdollista päästä eroon tästä
sisäisestä synnistä, jota kuitenkin tahtovat jälkimmäiset, kun
taas edelliset eivät tiedä, että se luetaan synniksi niille, jotka
eivät pelkää.” (Roomalaiskirjeen luento, s. 133)
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Lutherin ”kuninkaan tie”
 ”Kuninkaan tie ja rauhan tie hengessä on siis tuntea
syntinsä ja vihata sitä ja siten vaeltaa Jumalan
pelossa, jottei hän lukisi sitä synniksi ja sallisi sen
päästä valtaan, ja samalla kuitenkin rukoilla hänen
laupeuttaan, että hän vapahtaisi meidät siitä eikä
lukisi sitä synniksi. Pelko sulkee pois oikeanpuoleisen,
laupeus taas vasemmanpuoleisen harhatien, edellinen
väärän varmuuden, jälkimmäinen epätoivon, edellinen
turhan itseihailun, jälkimmäinen epätoivoisen suhteen
Jumalaan.” (Roomalaiskirjeen luento, s. 133-134)
 Toisin sanoen kristityn ei tule pyrkiä täyteen ulkoiseen
synnittömyyteen jottei hän tulisi ylpeäksi, eikä täyteen
sisäiseen synnittömyyteen, ettei hän tulisi epätoivoiseksi
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015
Johtopäätöksiä
 ”Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen”, ”simul iustus et
peccator” erottaa luterilaisuuden monista muista
kristinuskon suuntauksista
 Käsitys on edelleenkin ongelmakohta mm. luterilaisen ja
katolisen kirkon välisissä ekumeenisissa neuvotteluissa
 Monet luterilaisen kirkon ja katolisen, reformoidun ja
karismaattisen moraaliopetuksen väliset erot voidaan
johtaa tästä käsityksestä
 Käsitys ei kuitenkaan koske vain moraalia ja
vanhurskauttamista, vaan läpäisee koko Lutherin
käsityksen uskovan kokemusmaailmasta
Ilmari Karimies - Samanaikaisesti vanhurskas ja syntinen
13.4.2015