Transcript TUKIHAKUKOULUTUS 2014

TUKIHAKUKOULUTUS
2014
Jalasjärvi, Kurikka 26.3., 2.4., 3.4.2014
Pirjo Tammela
• Tukihaun viimeinen
palautuspäivä keskiviikko
30.4.2014
–Sähköinen haku aukeaa 9.4?
–Kylvöalamuutokset ma 16.6.
mennessä.
Tilatuki
– Tasaosa
• Muutokset rahamäärissä
– B-C1-alue
194,00 €/ha
– Lisäosa
• Pienentynyt 35 % täydestä
Muista!!
– Vuokrasopimuksia ja peltokauppoja tehdessä,
muista tukioikeuden siirrot
– Tukioikeuden siirtopaperit palautettava
maaseututoimistoon 16.6. mennessä.
– Raivioiden tulee olla viljelykelpoisia 1.1., jotta ne
voidaan ilmoittaa tukihakuvuonna
tilatukiominaisuudeltaan pelloksi.
– Epäselvyyksien välttämiseksi vuokrasopimukset on
suositeltavaa tehdä kirjallisesti.
– Suullisen vuokrasopimuksen voi tehdä enintään
kahdeksi vuodeksi.
Tilatuki jatkuu
• Varannosta haku päättyy 30.4.2013
• Hakulomake 289
• Hakuperusteita:
– Uusi viljelijä (ostanut/vuokrannut 2006
tukihakemuksessa ilmoitettua peltoa, jonka perusteella
hallinnan luovuttajalle ei ole vahvistettu tukioikeuksia.
Tai muulla tavoin kuin ostamalla/vuokraamalla: 1.
saanut perintönä/lahjana 2.pelto palautunut
maanomistajalle
– Tilusjärjestelyt
– LUEL- ja LUTU- sitoumusten alat
– Ympäristötuen 20-vuotiset
erityisympäristötukisopimukset
– Ylivoimainen este ja poikkeuksellinen olosuhde
– Hallinnolliset määräykset ja tuomioistuimen päätökset
Ota huomioon jo tänä vuonna:
Tilatuki 2015
• Vanhat tukioikeudet, joita ei käytetä vuonna
2015, mitätöidään
• Todennäköisesti hallintapäivän 15.6.2015
tilanteen mukaan
• Ne tukioikeudet, joita vastaavia peltohehtaareita
itsellä ei ole, kannattaa myydä tämän vuoden
aikana
• Varantoon siirretään se määrä tukioikeuksia, joka
on jäänyt kahtena peräkkäisenä vuonna
käyttämättä (2013-2014), ensisijaisesti
alempiarvoisia tukioikeuksia
• Perustukioikeuksia ei voi nykytavoin ”kierrättää”
Ota huomioon jo tänä vuonna:
Tilatuki 2015
• Tukioikeuksien omistus ja hallinta säilyvät
• Omistuksen ja hallinnan siirtoja voi tehdä
jatkossakin, mutta vastaanottajan on oltava
aktiiviviljelijä
• Jos tukioikeuksien omistajuus ja hallinta ovat
vuokralaisella ja tukioikeuksien omistajuus
halutaan siirtää maanomistajalle, omistuksen
siirron pitää alkaa viimeistään 31.12.2014.
 tästä syystä myös ilmoittamiseen voidaan
”antaa lisäaikaa”
Ota huomioon jo tänä vuonna:
Tilatuki 2015
• Maanomistajille voi siirtää tukioikeuksia
omistukseen vielä vuonna 2014, mutta ei enää
2015 lähtien
• Kaikkien tukioikeuksien omistajien allekirjoitukset
tarvitaan edelleen lomakkeille 103A ja 103B, sillä
ensisijaiselle viljelijälle lomakkeella 455 annettu
valtuutus ei koske tukioikeuslomakkeita
Tukioikeuksien omistuksen siirto
maanomistajalle käytännössä
• Kun tukioikeuksien omistus halutaan
siirtää maanomistajalle, joka ei ole viljelijä,
vuokrasopimus on katkaistava, esimerkiksi
vuokrasopimus päätetään 31.10. ja uusi
vuokrasopimus alkaa 1.11.
• Vuokralainen siirtää tukioikeuksien omistuksen
maanomistajalle esimerkkitapauksessa 31.10. tai
1.11.
• Jos vuokrasopimus jatkuu saman vuokralaisen
kanssa, hallinta jää vuokralaiselle (luovuttajalle)
ja lomakkeelle 103B(B-puoli) määritetään
hallinnansiirron viimeinen tukivuosi.
Tukioikeuksien omistuksen siirto
maanomistajalle käytännössä
• LUEL-LUTU -vuokrasopimukset eivät kestä
vuokrasopimuksen katkaisemista edes yön yli – eläke
katkeaa. MELAN UUSI TULKINTA: yön yli tekninen
vuokrasopimuksen katkeaminen ei vaikuta!!!
• Jos vuokrasopimus tehdään uuden vuokralaisen kanssa,
tehdään täysin uusi hallinnansiirto lomakkeella 103B (Apuoli)
• Sekä omistuksen- että hallinnansiirroissa vastaanottajan on
oltava viljelijä. Edes omistusta ei voi siirtää sellaiselle
maanomistajalle, jolla ei ole siirtohetkellä peltoa
hallinnassaan.
• Tukioikeuksien omituksen siirto on mahdollista myös
vuokralaiselta uudelle vuokralaiselle, jos osapuolet näin
sopivat.
LFA- ja Ympäristötukisitoumukset
2014
• Voimassa olevat sitoumukset jatkuvat tämän vuoden
• Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella
• Jos sitoumus päättyy 30.4.2014 => sitoumukselle
haetaan yhden vuoden jatko
• Myös yli 65-v. voi jatkaa päättyvää sitoumusta
• Sitoumukset voidaan jakaa (avioero, yhtymän tai
yhtiön purkautuminen, perinnönjako tai SPV
useammalle)
• Tällä hetkellä ei valtuuksia uusien sitoumuksien
antamiseen v. 2014 (talousarviossa ei valtuuksia)
• Sitoumuksiin on mahdollista liittää tukikelvottomia
aloja vain
- yli 65-vuotiaalta tulevia lohkoja sekä
- tilusjärjestelyn kautta tulevia lohkoja
Yli 65 v viljelijältä hallintaan tulleet
• Tukikelpoiseksi hyväksytään pelto, joka on
siirtynyt sitoumuksen antavalle viljelijälle toiselta
viljelijältä:
1) joka ei ole sitoutunut kyseiseen tukeen;
2) joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias; yhtymissä
ym. kaikki yli 65-vuotiaita;
3) joka on harjoittanut hallinnassaan olevalla maatilalla
maa- tai puutarhataloutta; (kotitarveviljely ei ole sitä)
4) joka on itse viljellyt siirtyvää peltoalaa
hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena (vähintään
niittämällä)
5) jolta siirtyvät peltoalat ovat yhteensä enemmän kuin
kaksi hehtaaria;
6) jonka kanssa mahdollisesti tehtävä vuokrasopimus
siirtyvistä peltoaloista kattaa vähintään koko
sitoumusajan.
• Jos kuolinpesä luovuttaa pellon vuoden kuluessa
yli 65 v. kuolemasta, pelto voidaan katsoa yli 65
v:lta tulleeksi
Tilusjärjestelyssä tulleet lohkot
• Tukikelpoiseksi voidaan hyväksyä tukikelvoton
peltoala, joka on tullut viljelijän hallintaan
kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä
tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen
tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen,
1)uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja
2)tilukset on otettu haltuun
uusjakosuunnitelman mukaisesti.
3)Näitä viljelijän hallintaan tulleita
tukikelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin
hyväksyä tukikelpoisiksi ja tätä kautta
sitoumukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on
lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan
poistunut tukikelpoisia peltoaloja.
4)Mitä edellä säädetään omistajasta, sovelletaan
myös vuokramieheen, jos vuokra-alue on
kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla
uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty
toiseen paikkaan.
Lohkon tukikelpoisuuden vaihto
• Ympäristötuen ja LFA tukikelpoisuuden vaihtoa voi
hakea tukikelpoisen ja tukikelvottoman peltoalan
välillä
– vaihdettava tukikelpoinen ala on ilmoitettu
peruslohkona edeltävänä vuonna
• Peruslohkoa ei siis saa nyt pilkkoa vaihtamista
varten (jako pitäisi tehdä edellisenä vuonna)
– tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta.
• Yhdeltä isolta voi vaihtaa useammalle pienelle
– Vaihdettavat lohkot on pitänyt ilmoittaa
tukihakemuksessa (ei välttämättä vaihtajan)
vaihtamista edeltävänä tukivuonna
• Viime tukihaun jälkeen raivatulle lohkolle ei voi
vaihtaa
• viime vuonna ilmoitetun tukikelvottoman voi
jakaa vaihtoa varten
Lohkon tukikelpoisuuden vaihto
– Tukikelpoisuutta saa vaihtaa vain
omistuksessa olevien lohkojen välillä
– Tukikelpoisuuden saa vaihtaa vain pysyvästi
• Ei voi vaihtaa myöhemmin takaisin
– vaihdettava peltoala on oltava tilakohtaisesti
vähintään yksi hehtaari
• Voidaan vaihtaa useammalta, jos yhteensä
yksi hehtaari
– ympäristötukea ei saa vaihtaa C-alueelta A tai
B-alueen lohkolle ja Lfa-tukea ei saa vaihtaa
korkeamman tukialueen lohkolle
– ei saa vaihtaa peruslohkolta, jota koskee
voimassa oleva erityistukisopimus lukuun
ottamatta lietelannan sijoittamissopimusta.
– Tukikelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihto
johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen.
Lisätoimenpiteiden muuttaminen jatkositoumuksen yhteydessä
• Viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen toiseen
lisätoimenpiteeseen tai luopua kokonaan
yhdestä tai useammasta seuraavista
lisätoimenpiteistä:
– tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö
(koko maa)
– lannan levitys kasvukaudella (koko maa)
• C- tukialueella ”laajaperäinen nurmituotanto” on
mahdollista valita jatkositoumuksen yhteydessä
• Lisätoimenpiteiden määrä ei voi lisääntyä
alkuperäiseen sitoumukseen verrattuna
• Lisätoimenpidettä muutettaessa on tarkistettava
valintarajoitteet sitoumusehdoista
– Mikä on tilatyyppi (kotieläin/kasvinviljelytila/puutarhatila)
– Toisensa poissulkevat lisätoimenpiteet
– Tilan mahdolliset erityisympäristötukisopimukset ja
lisätoimenpiderajoitteet
Lisätoimenpiteet C-alueella
• Vähennetty lannoitus 10€/ha
• typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla
23€/ha
• Ravinnetaseet 18€/ha
• lannan levitys kasvukaudella 27€/ha
• peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja
kevennetty muokkaus 11€/ha
• laajaperäinen nurmituotanto 49 €/ha
• Puutarha-alojen lisätoimenpiteitä ovat:
• typpilannoituksen tarkentaminen
puutarhakasveilla 90€/ha
• katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla
256€/ha
• tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö
144€/ha
Muistettavaa ympäristötuen
osalta 2014
• Pientareet ja suojakaistat
• Viljavuustutkimus
• Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito
• Kasvinsuojelu
– ”Ajokortti ja rekisteriote”
• Lisätoimenpiteiden ehdot
• Luonnonhoitopeltojen ehdot
Pientareet ja suojakaistat
• Valtaojan varrella vähintään 1 m piennar
• Valtaojaa suurempien vesiuomien ja
vesialueiden varsilla vähintään
keskimäärin 3 m suojakaista
• Pientareen ja suojakaistatarpeen voi
tarkistaa
– Digikartasta
– Vipu-palvelun karttatasoista
• 1. taso Valtaojat ja vesistöt
– Sama tieto kuin viljelijän digikartalla
• 2. Pohjavesi ja 3. Natura-alueet
• 4. Uomaverkosto
– Uuden vesilain mukaiset vesistöt
Pientareen ja suojakaistat hoito
• Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä
• Sadon saa korjata
• Ei saa lannoittaa eikä käyttää
kasvinsuojeluaineita
– Pesäkekäsittely sallittu => ilmoitus
kuntaan
– Pesäkekäsittelyn jälkeen kylvettävä uusi
nurmikasvusto saman kasvukauden aikana
– Hukkakaura torjutaan
torjuntasuunnitelman mukaisesti
• Suojakaista suositellaan niitettävän kerran
kasvukaudessa
• Jos uhkaa vesakoitua niin niitettävä sekä
piennar että suojakaista
Viljavuustutkimus
– 5- vuoden välein
– Näyte jokaista yli 0,5 ha peruslohkosta. Jos
peruslohkon koko yli 5 ha niin yksi näyte
jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden
– Alle 0,5 ha lohkoista yksi näyte jokaista
alkavaa 2 hehtaaria kohden
– Näytettä ei tarvitse ottaa viljelemättömistä
ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista
silloin kun niitä ei lannoiteta
– Näytteet otetaan viljelemättömistä pelloista
ja viljelijän hallintaan tulleista pelloista sen
kasvukauden aikana kun viljely aloitetaan
– KAIKKIA VANHOJA EHTOJA NOUDATETAAN
ENSI KEVÄÄSEEN SAAKKA
Viherlannoitusnurmi
• Osana tilan viljelykiertoa
• Viherlannoitusnurmena voidaan ilmoittaa
viherlannoitusta varten perustettava tai
edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu
nurmilohko
• Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn
siemenseoksen painosta on vähintään 20
prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä.
– Käytetty siemenmäärä ilmoitetaan 102B
lisätiedoissa
• Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös
öljyretikka- ja valkosinappialat. Tällöin
siemenseoksen ei tarvitsen sisältää
typensitojakasveja.
• Sadon voi jättää viherlannoitusvuonna
korjaamatta ja hyödyntää viherlannoitusnurmen
jälkeen kylvettävän viljelykasvin lannoitteena
• Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetulta lohkolta voi
myös korjata sadon.
Viherlannoitusnurmi
• Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella
tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pintaala voi olla enintään 50 % tukikelpoisesta pinta-alasta
– Luonnonmukaisen sopimuksen omaavalla tilalla
viherlannoitusnurmen ja hoidetun viljelemättömän
pellon yhteispinta-ala korkeintaan 50%
sopimusalasta
• Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa
viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena
peräkkäisenä vuonna.
• Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti että
muokkaamalla (luomutuotannossa vain
muokkaamalla)
• Viherlannoituskauden jälkeen lohkoa ei voi
ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän
peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi
eikä viljelemättömäksi alaksi.
Hoidettu viljelemätön pelto
Tilatuki, lfa (50 % asti)
YMPÄRISTÖTUKI (15%
asti)
Luonnonhoitopellot
Monivuotinen nurmi (väh
2v)
Niittykasvit (väh 2v)
Riistakasvit
Maisemakasvit
HOITO YMPÄRISTÖTUEN
MUKAAN
EI YMPÄRISTÖTUKEA
Kesannot
Viherkesanto
Sänkikesanto
Avokesanto (perusteet)
HOITO TÄYD. EHTOJEN MUKAAN
Luonnonhoitopellot
- Luonnonhoitopellot jaetaan kahteen päätyyppiin
- Monivuotisia nurmipeltoja (2 v)
- 170 €/ha
- Monimuotoisuuspeltoja
- Riista- , (1v)
- Maisema- tai (1v)
- Niittykasveilla kylvettyjä pellot (2v)
- 300 €/ha
- Tukea maksetaan enintään 15 prosentille
tukikelpoisesta alasta
- 15 % ylittävä osa katsotaan viherkesannoksi,
hoito myös viherkesantosääntöjen mukaan
- Luonnonhoitopelloille noudatetaan
luonnonhoitopelloille säädettyjä
hoitovaatimuksia.
Luonnonhoitopellot
- Ympäristötuki voidaan maksaa luonnonhoitopelloille
vain perusympäristötukeen sitoutuneille tiloille ja
ympäristötukikelpoisille lohkoille
 Vuodesta 2009 alkaen tehtyjen ympäristötuen
sitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan
maksaa vain, jos viljelijä on antanut LHPsitoumuksen. Tällöin hänen on ilmoitettava
tukikelpoisesta peltoalasta vuosittain vähintään 5
prosenttia kuitenkin vähintään 0,5 ha on
luonnonhoitopeltona.
 Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle
erityistukisopimusalalle kuin luonnonmukaisessa
tuotannossa tai luonnonmukaisessa
kotieläintuotannossa olevalle peltoalalle.
 Luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa lohkoille
joille on tehty lietelannan sijoittaminen peltoon
erityistukisopimus, jos sopimuksen maksua ei haeta
ko. lohkon osalta
LUONNONHOITOPELTO
Perustaminen
Hoito
Sadon käyttö
Kasvuston
päättäminen
Monivuotinen
nurmipelto
Olemassa oleva
monivuotinen
nurmi
tai kylvö
30.6.2014
mennessä.
Typensitojakasveja max. 20%
siemenseoksessa.
Niitto, kun
rikkakasvien
leviämisen
estäminen
sitä edellyttää,
Mutta väh. joka
3. vuosi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on
kielletty
Sadon saa
korjata
pois ja
hyödyntää
taloudellisesti.
Laidunnus
mahdollista,
nurmipeitteisyys
säilyttävä
Toisena,
kolmantena
jne. vuotena
31.8. alkaen.
Jos kylvetään
syyskylvöinen
kasvi, voidaan
päättää 15.7.
alkaen
Niittykasveilla
kylvetty pelto
Kylvö 30.6.2014
mennessä.
Niitto sallittu
1.8. alkaen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
on kielletty.
Sadon saa
korjata pois ja
hyödyntää
taloudellisesti
Toisena,
kolmantena
jne. vuotena
31.8. alkaen.
Jos kylvetään
syyskylvöinen
kasvi, voidaan
päättää 15.7.
alkaen
LUONNONHOITOPELTO
Perustaminen
Hoito
Sadon käyttö
Kasvuston
päättäminen
Maisemakas –
veilla kylvetty
pelto
Kylvö 30.6.2014
mennessä.
Niitto sallittu
1.8. alkaen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
on kielletty.
Sadon saa
korjata pois ja
hyödyntää
taloudellisesti
Kylvöä
seuraavana
keväänä 2015
Riistakasveilla
kylvetty pelto
Kylvö 30.6.2014
mennessä.
Niitto sallittu
1.8. alkaen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
on kielletty.
Sato käytettävä
riistan
ruokintaan
Kylvöä
seuraavana
keväänä 2015
LHP niityn kasvit
• Niittykasvien siemenseoksessa on oltava
– joko nurmiröllin, lampaannadan tai
jäykkänadan siemeniä sekä
– vähintään yhden monivuotisen niittykasvin
siemeniä.
 Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki,
ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka,
mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, punaailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai
muu vastaava niittykasvi.
 Apila ei enää hyväksyttävä niittykasvi 2010 ja sen
jälkeen perutetuissa kasvustoissa
– Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotistenkasvien
kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä.
LHP maisemakasvien seos
• Maisemakasvien siemenseoksessa on
oltava vähintään kahden seuraavan
kasvin siemeniä:
– auringonkukka, hunajakukka,
sinimailanen, persianapila, keltalupiini,
ruisvirna, ruiskaunokki, malva,
kehäkukka sekä valko- ja keltamesikkä.
• Maisemakasviseoksessa voi olla myös
nurmi- ja heinäkasvien siemeniä, mutta
niiden osuus saa olla enintään 30 %
siemenseoksen painosta.
LHP riistakasvit
• Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään
kahden seuraavan kasvin siemeniä:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
viljat,
tattari,
auringonkukka
öljypellava,
herne,
rypsi, rapsi tai sinappi,
rehukaali, rehurapsi,
öljyretikka,
rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai
turnipsi),
– heinäkasvit ja apilat
• Jos heinäkasvia/apilaa, niin lisäksi aina joku muu
edellä mainittu yksivuotinen kasvi
• Voidaan kylvää kaistoina
• Ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen.
Liikennetiheys yli 3000 autoa/vrk. (Google
”liikennemääräkartta”)
Luonnonhoitopeltojen ilmoittaminen
• Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa ilmoitetut
ja ympäristötukea saaneet monivuotisen
nurmipellot ja niittykasvit ilmoitettava
samoiksi luonnonhoitopelto-tyypeiksi v. 2014
– Kahden vuoden säilyttämisvelvoite
• Nurmipellot ja niittykasvilohkot joilla jo
kahden vuoden säilyttämisvelvoite täyttyy,
voidaan ottaa muuhun käyttöön.
– Voi ilmoittaa myös
kolmanneksi/neljänneksi…. vuodeksi em.
kasvilla => ei aiheuta uutta kahden vuoden
vaatimusta
• Riista ja maisemakasveja voidaan viljellä
samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi
peräkkäin.
Hallinnan muutokset:
• Jos viljelijä saa hallintaan sellaisia
lohkoja jotka toinen on ilmoittanut
luonnonhoitopelloksi, ei lohkon
uuden haltijan tarvitse noudattaa
lohkolla luonnonhoitopeltojen ehtoja
–Kahden vuoden
säilyttämisvelvoitteen katkeaa
nurmipelloilla ja niittykasveilla
–Jos uusi haltija ilmoittaa edelleen
monivuotisen nurmipellon tai
niittykasvin kahden vuoden
säilyttämisvelvoitteen laskemista ei
tarvitse aloittaa alusta
Kesannot
Viherkesannot
Perustettava 30.6 mennessä
Lannoittaminen sallittu monivuotisen viherkesannon
perustamisen yhteydessä ja kylvettäessä syyskylvöisiä
kasveja
I- ja II-luokan pohjavesialueella viherkesannolla
typensitojakasveja enintään 20 %
Voivat olla yksi- tai monivuotisia
Rikkakasvien leviäminen estettävä
Niitto 31.8 mennessä vuosittain. Niitossa huomioitava
linnut ja
nisäkkäät
Päättäminen mekaanisesti tai kemiallisesti 1.9 alkaen tai
aiemminkin kylvettäessä syyskasveja
Taloudellinen hyödyntäminen sallittua
Ympäristötuki kelvottoman lohkon riistapelto ilm.
viherkesantona
• Sänkikesanto
– Edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan,
öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden
muokkaamaton sänki
– Rajoitus; Sänkikesantoa voi ilmoittaa I ja II luokan
pohjavesialueilla vain erityisistä syistä (torjutaan
vaikeita rikkakasveja, lyhytaikaiset
kunnostustoimenpiteet)
– Niitto tarvittaessa 31.8 mennessä
• Huomioidaan rikkakasvien torjunnan onnistuminen
– Voidaan ruiskuttaa ja tehdä pellon kunnostustoimenpiteitä
• Avokesanto on mahdollinen vain erityisistä syistä
− kun torjutaan vaikeita rikkakasveja
− lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä sen
vaatimassa laajuudessa (salaojitus, ojien kaivuu ja
perkaus, kalkitus)
− Ensikertaa viljelyyn otettava lohko ei voi olla avokesantoa
- Tarvittaessa niitettävä 31.8 mennessä
KASVIPEITTEISYYDESTÄ POIKETTAESSA LAITA
PERUSTEET LOHKOKORTILLE.
Yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot pitää
merkitä paperikartalle
• Viljelijöiden yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot
merkitään paperikartalle, muita kasvulohkoja ei
merkitä
• Sähköisesti tukea hakevat toimittavat myös
paperikartan yhteiskäyttölohkoista
• Merkitään peruslohkokorjausten periaatteella
paperikartalle
• Kartta toimitetaan tukihaun loppuun mennessä
kuntaan, viimeistään 16.6.
• Kasvulohkoja ei digitoida
• Liitekartat skannataan kunnassa sähköiseen
arkistoon
• Vuonna 2015 kaikki kasvulohkot merkitään
kartalle (sähköisessä ja paperihaussa)
Erityistuet
• Uusia sopimuksia vain luomuun!
• Keväällä päättyviä sitoumuksia voi jatkaa
vuodella (2007-2009 sitoutuneet), yli 65-v. voi
jatkaa myös sopimuksia
• Sitoumusta jatkettaessa tiettyjen
lisätoimenpiteiden muutosmahdollisuudet lomake
438
• Tukikelvottomia aloja sitoumukseen vain yli 65vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä ja
tilusjärjestelyn kautta
• lomake Lnro 217
– Viljelijä palauttaa lomakkeen Ely-keskukseen
viimeistään 30.4.2014
• Jos omia sopimuslohkoja poistuu hallinnasta, niin
se on vähenemistä! Sopimuksen purkamisen
”raja” 20%.
• Sopimusta jatketaan vain niillä lohkoilla jotka
olleet sopimuksessa, ei uusia lohkoja mukaan.
• Jos ei saa jatkettua nyt päättyvää
alkuperäisen sopimuskauden mittaista
vuokrasopimusta. Ei tuen palauttamisia!
– Sopimuksen osan jatkaminen, sopimus
minimiala täyttyy
– Jos muusta syystä ala vähenee, älä hae
jatkoa!(20%)
• Vuokrasopimukset jatkosopimuksessa (hallinta
30.4.2015 asti)
– Suullinen sopimus käy
– Jatkohakemukseen ei tarvitse liittää vuokrasopimusta
vaan annetaan vakuutus lomakkeen alaosassa (rasti)
• Luomusopimusta jatkettaessa toimitetaan päivitetty
viljelykiertosuunnitelma v. 2014 osalta
• Jatkettava luomusopimus voidaan korvata uudella 5vuotisella sopimuksella, jos lisäalaa tulee yli 2 ha. Haku
lomakkeilla 215K tai 215E. (217 lomakkeen lisäksi) Vaatii
peltojen 5v hallinnan!
LFA:n lisäosan kotieläintila
2014
• Vuoden 2013 eläinmäärien eläinyksiköistä
ja vuoden 2014 lfa-pinta-alasta laskettu
eläintiheys
– vähintään 0,4 ey/ha tai
– vähintään 0,2 ey/ha ja samalla vähintään 10
ey (ollut jatkuvasti tuotantoa v. 2013)
– eläintuotanto jatkuu vielä 30.4.
– Jos sitoumus aloitettu 0,4 ey/ha eläintiheydellä
ja menee jonain vuonna sen alle, pitää siitä
lähtien noudattaa sitoumuskauden loppuun
vähintään 0,2 ey ja 10 ey:n jatkuvaa
tuotantoa
Ympäristötuen kotieläintila
2014
• Eläinyksiköitä yhteensä 25 ey tai
0,4 ey/ympäristötukikelpoinen
hehtaari
• Tuotannon oltava jatkuvaa
(tuotantoon kuuluvat normaalit tauot
sallitaan)
• Täytyttävä syyskuun alkuun asti eli
ensimmäisen tukierän maksuun asti
Eläintuet
• Pohjoiset kotieläintuet jatkuvat ennallaan paitsi että
– Hevostukea leikataan 24 %, koska hevostuki
loppuu Etelä-Suomesta 2015, loppunee myös
pohjoisesta jossain vaiheessa
– sika-siipikarjan tuotannosta irrotettuun tukeen 2
euron korotus yli 146 (C1) viitemääräyksikön
ylittäville yksiköille
• Eu-nautatuet, uuhipalkkio ja teuraskaritsan
laatupalkkio
– Ehdot ennallaan
– Rahoihin leikkaus, tuki ehkä alenee hieman
(eläinmäärien väheneminen ei kompensoi
leikkausta)
• Eläinten hyvinvointitukisitoumukset
– Uusia ei tehdä
– Vuosien 2008 ja 2009 sitoumuksia jatketaan
yhdellä vuodella entisin ehdoin, yli 65 v. voi jatkaa
myös
Valkuais- ja öljykasvipalkkio
• Tukikelpoiset öljykasvit: syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi,
kevätrapsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja
ruistankio
• Tukikelpoiset valkuaiskasvit: peltoherne (ruokaherne,
rehuherne), härkäpapu, makea lupiini
• Tukikelpoiset kasvit: Seoskasvustot (valkuaiskasvi+vilja)
– Peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan
seoskasvustot, joissa kasvulohkolle kylvetyn seoksen yhteenlasketusta
kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä.
– Seoksen siemenmäärät (kg/ha) pystyttävä osoittamaan mahdollisessa
valvonnassa esim. lohkokirjanpidosta
– Voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle
• Valkuais- ja öljykasvit saa korjata säilörehuksi tai laiduntaa
• Palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä
oleva peltoala pitää olla vähintään 10 prosenttia hakijan
peltoalasta
• V- ja ö-palkkio on riippumaton muista tuista, mutta lohkon
pitää olla tilatukikelpoinen
• Hakijan peltoala: Tilatukiominaisuuden pelto (A) alla
ilmoitetut kasvit ja käyttömuodot
– Mukaan ei kuitenkaan lasketa tiettyjä pääsääntöisesti yli viiden vuoden
viljelykiertoon kuuluvia kasveja: marjapensaat, lakka, puolukka,
karpalo, mesimarja, raparperi, parsa, hedelmäpuut, ruokohelpi,
lyhytkiertoinen energiapuu, koristekasvit sekä taimitarhat.
Täydentävät ehdot
• Täydentäviä ehtoja tulee noudattaa koko kalenterivuoden
ajan (1.1.-31.12.)
• Vastuu ehtojen noudattamisesta tuenhakijalla koko sen
kalenterivuoden ajan, jolloin hän on jättänyt
tukihakemuksen
Huomioi em. lohkon hallinnan muuttuessa
– lohkon vastaanottaja, joka on itse hakenut tukea kyseisenä
tukivuonna, vastaa siirtyneen lohkon osalta täydentävien
ehtojen noudattamisesta siltä ajalta kuin lohko on hänen
hallinnassaan
– jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna
tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen on
alkuperäisen tuenhakijan vastuulla > vastuusta kannattaa
sopia kirjallisesti niin, että kumpikin osapuoli vastaa
täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta, kun lohko
on heidän hallinnassaan
• Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea
maatalousmaata, vaikka vain osasta haettaisiin tukea
(maatalousmaa= pellot, pysyvät laitumet, pysyvien kasvien
pinta-ala)
• Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto
– valtaoja/vesistöt: lohkolla oltava 60 cm piennar, jota ei
lannoiteta eikä käytetä kasvinsuojeluaineita
Huom! Ympin vaade: lohkolla 1 m piennar/valtaoja ja
lohkolla 3 m suojakaista/vesistöt
– vesistöt: 5 m suojakaista vesistörajasta, jolle ei levitetä
typpilannoitetta
– vältä oljen polttoa/raskailla koneilla ajoa märillä pelloilla
• hukkakauran torjunta
– kemiallinen, mekaaninen, kitkentä
– ilmoita saastuneet alat, noudata
torjuntaohjetta/suunnitelmaa
• viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan
– muokkaus, lannoitus, kylvö/istutus, kasvinsuojelu,
sadonkorjuu
– korjuu- ja markkinakelpoinen sato
• viljelykiertovaatimus
– kaksi viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- ja
käyttömuotoa tai yksi viljelykasvi ja muu
maatalousmaan hoito- ja käyttömuoto; kutakin väh.
0,05 ha:n yhtenäinen ala
• kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito
– viherkesanto niitto vuosittain, avo- ja sänkikesanto niitto
tarvittaessa/rikkakasvitilanne, LHP nurmi niitto
pakollista 3.vuosi
• maisemapiirteiden säilyttäminen
– alueet, joiden tilatukiominaisuus on pelto/pysyvä laidun,
suojellut luonnonmuistomerkit/yksittäiset puut,
puuryhmät
• kasteluveden otto
• jos käytät vettä kasteluun tarkista tarvitaanko lupa
• pohjavesien suojelu
– pohjavesien suojeluvaatimukset siirtyneet lakisääteisistä
vaatimuksista GAEC-vaatimuksiin v. 2014
– kasvinsuojeluaineet, poltto- ja voiteluaineet Huom!
lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueille ja
lantapatterista aina kirjallinen ilmoitus kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle
• pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito
– laidunnus, niitto, raivaus/avoimuus, kasvipeitteisyys
• lannan ja lannoitteiden käsittely ja
varastointi (ns. nitraattidirektiivi)
– asiakohtia koskien mm. lannan varastointia,
levitysajankohtia, lannoitemääriä,
typpianalyysia, säilörehun puristenesteen
talteenottoa, kotieläinsuojien perustamista,
kotieläinten jaloittelualueita
• puhdistamolietteen käsittely (ns.
puhdistamolietedirektiivi)
– liete analysoitava, lohkon pH tiedettävä, jolle
lietettä levitetään (yli 5,8), käytön kirjaaminen
• luonnonsuojelu (ns. luonto- ja
lintudirektiivi)
– EU:n erityisen suojelun piirissä olevat luontoja lintutyypit, lajien suojelua koskevat ehdot
täyttyvät, kun noudatat yleisiä lajien
rauhoitussäännöksiä ja maatalousmaalla
olevien Natura 2000- alueiden hoito- ja
käyttösuunnitelmia
• eläinten merkitseminen ja rekisteröinti (vuodesta
2013 alkaen tapahtumailmoitusten viiveet rekisteriin
mukana arvioitaessa täydentävien ehtojen
seuraamusprosenttia)
– ilmoittautuminen eläintenpitäjäksi, eläinten merkintä,
eläinrekisteri/tapahtumailmoitukset, pitopaikkakohtainen
eläinluettelo/eläinten läsnäolo pitopaikassa/tilalla
(AJANTASAISUUS!)
• kasvinsuojeluaineiden käyttö
– Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet,
myyntipäällysmerkintöjen noudattaminen
• tuotantoeläimiltä kielletyt aineet
– eläinten kasvua ja tuotantoa edistävien lääkeaineiden käytön
kielto (hormonaaliset aineet)
• elintarvikkeet (turvallisuus, ei terveyshaittaa,
ihmisravinnoksi soveltuvuus)
– vaatimukset koskevat kaikkia elintarvikkeiden alkutuotannon
harjoittajia, alkutuotannon toimijan on ilmoitettava
alkutuotantopaikasta/toiminnasta, veden laadun selvittäminen,
omavalvonta kuvaus hygieniavaatimusten toimeenpanosta,
kirjanpitoa mm. tilalta toimitetuista alkutuotannon tuotteista,
saapuneista/lähteneistä eläimistä, rehuista, lääkityksistä,
kasvi- ja eläintautien sekä tuholaisten esiintymisistä,
kasvinsuojeluaineista ja biosideistä
– eläinlääke- ja kasvinsuojeluaineiden jäämien valvontaa
• maidon- ja munantuotantotilojen hygienia
– koskevat kaikkia maitoa ja munia muuhun kuin omaan
käyttöön tuottavia, maidon ja munien saastumisen
ehkäisy ja niiden hyvä hygieeninen laatu
(mm. navetan, maitohuoneen, munantuotantotilojen,
tuotantovälineiden ja –laitteiden sekä eläinten puhtaus
ja siisteys, tuotteiden säilytys/varastointi ja jäähdytys)
• siipikarjatilojen salmonellavalvonta
– koskevat eläintenpitäjiä, joilla kanoja, broilereita,
kalkkunoita sekä hautomoita, joilla edellä mainittujen
lintujen munia haudotaan
<näytteiden otto salmonella valvontaohjelman
mukaisesti< tarkoitus suojata kuluttajia tartunnoilta,
estetään leviämistä ja vähennetään siipikarjan
tartuntojen määrää
– pidettävä kirjaa salmonellaa koskevista
tutkimuksista/tuloksista (säilytys väh. 5 v)
– muutos vuoteen 2014 :
• vastaavalle eläinlääkärille on ilmoitettava kunkin parven
saapumisesta
tuotantotilalle joko kahden viikon
kuluessa parven saapumisesta tai toimittaen etukäteen
suunnitelma parvien saapumisesta seuraavaa
kalenterivuotta varten
• poistunut velvoite pitää luetteloa linnuista ja siitosmunista
sekä hautomoja koskenut velvoite lähettää untuvikkojen
mukana emoparvea koskeva tunnistustieto
• eläintaudit
– koskevat kaikkia eläintenpitäjiä
– kaikista eläimistä, joiden epäilleen
saaneen TSE-tartunnan (tarttuva
sienimäinen aivorappeuma) tai eläimen
sairastuneen muuhun vakavaan
tarttuvaan tautiin, on ilmoitettava
välittömästi (kunnan) eläinlääkärille ja
noudatettava annettuja toimintaohjeita
– eläinten tarkkailu ja seuranta<
tavallisuudesta poikkeava
käyttäytyminen, yleisvointi
• rehut (kullekin eläinlajille
soveltuva rehu, kielletyn
eläinvalkuaisen käyttö)
• Eläinten hyvinvointi
– Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimukset
(hoitovaatimus nro 16)
– Sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset (hoitovaatimus
nro 17)
– Tuotantoeläinten suojelu (hoitovaatimus nro 18)
– Yleiset eläinten suojeluvaatimukset koskevat kaikkia
tuotantoeläinten pitäjiä
– Eläinlajikohtaisia vaatimuksia on pitopaikan tila- ja
olosuhteisiin, eläinten ruokintaan ja juottoon sekä
eläinten kiinnipitoon liittyen
(mm. lattia, valaistus, ilmanvaihto/häiriötilanteet,
kuivikkeiden käyttö, riittävä ruokinta/juotto,
virikemateriaalit, sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisen
mahdollisuus, kiinnipito)
– Otannan lisäksi tuotantoeläinten tarkastusta myös
muiden eläinsuojelutarkastusten johdosta;
eläinsuojeluviranomainen < pääsäänt. kunnallinen
eläinlääkäri <jos laajennus täydentäviin <
läänineläinlääkäri tarkastaa
Uutta Eviran valvonnoissa
2014/REHUVALVONTA
• Muutoksia rehuvalvontaan
Laajenee suuremmalle joukolle
kasvintuotantotiloja ► vuodesta
2014 alkaen 1 % tukea hakeneista
tiloista valvotaan
Uusi indikaattori: Biosidien
käyttökirjanpito
Rehuvalvonta 2014
• Eläintiloja valvotaan 210 tilaa –satunnais/riskiotanta
• Kasvintuotantotiloja 400 tilaa
uutta 2014
-Mavin peltovalvonnan tiloista, satunnais-/riskiotanta
• Tarkastettavat asiat:
– eläinvalkuaisen käyttö
– kullekin eläinlajille soveltuvan eläinvalkuaista
sisältävän rehun käytön varmistaminen
– rehukirjanpito
– jätteet, vaaralliset aineet, kasvinsuojeluaineet,
biosidit, siemenet, lääkerehut on varastoitu ja
käsitelty asianmukaisesti rehuista ja eläinten
pitopaikoista erillään
– kasvinsuojeluaineiden käytöstä on kirjanpito
– biosidien käytöstä on kirjanpito
uutta
2014
– rehut on hankittu rekisteröidyltä tai hyväksytyltä
rehualan toimijalta
Rehukirjanpito
• Tarkastetaan kaikilla tiloilla rehujen
jäljitettävyyden varmistamiseksi
• Koskee:
– elintarviketuotantoeläimille tilalla tuotettuja tai
hankittuja rehuja
– tilalta myytyjä/luovutettuja rehuja
– rehuista otettujen näytteiden tuloksia
• Rehujen osto- ja myyntikuitit, lohkokortit,
tutkimustodistukset tai luomun
tuotevirtakirjanpito käy mikäli sisältävät vaaditut
tiedot
• Eviran rehukirjanpitolomake netissä esimerkkinä
vaadituista tiedoista
• Kirjanpidon säilytysvaatimus 5 vuotta
Jätteet, vaaralliset aineet,
kasvinsuojeluaineet, biosidit, siemenet,
lääkerehut on varastoitu ja käsitelty
asianmukaisesti rehuista ja eläinten
pitopaikoista erillään
• Tarkastetaan kaikilla tiloilla
• Kyseisiä aineita ei saa joutua rehujen
joukkoon
• Eläimet eivät saa päästä syömään kyseisiä
aineita esim. irtipäästessään
Biosidien käytöstä on kirjanpito
UUTTA 2014
• Tarkastetaan kaikilla tiloilla ja liittyy rehujen
turvallisuuteen eli koskee kaikkia rehuja tuottavia
(esimerkiksi viljaa viljeleviä), sekoittavia tai käyttäviä
maatiloja. Myös elintarvikkeiden alkutuotannossa
edellytetään kirjanpitoa biosidien käytöstä. Biosideja
tulee käyttää oikeaan käyttötarkoitukseen ja
käyttöohjeiden mukaisesti.
• Kirjanpitoa edellytetään rehujen turvallisuutta
varmistavista biosideista eli
– desinfiointiaineista, jyrsijämyrkyistä sekä hyönteisja punkkimyrkyistä, joita käytetään
rehuvarastoissa tai ruokinta-astioiden ja rehujen
kuljetus-, siirto- tai punnitusvälineiden käsittelyssä
• Käytettyjen biosidien nimet, määrät ja käyttöajat on
kirjattava; ostokuitteja voi käyttää perustana
• Kirjanpidon säilytysvaatimus on 5 vuotta
Rehut on hankittu rekisteröidyltä tai
hyväksytyltä rehualan toimijalta
• Tarkastetaan kaikilla tiloilla
• Liittyy rehujen jäljitettävyyteen
• Kaikki tilalle ostetut tai saadut rehut on hankittu
rekisteröidyiltä tai hyväksytyiltä rehualan
toimijoilta, myös toisilta maatiloilta hankitut
• Luettelo rekisteröidyistä rehualan ja rehualan
alkutuotannon toimijoista (sis. maatilat) Eviran
nettisivuilta
• Rekisteröityminen rehualan toimijaksi
ilmoittautumalla Eviran nettisivuilta löytyvällä
lomakkeella, lomake F
Kasvinsuojeluaineiden käytöstä on
kirjanpito
• Tarkastetaan kaikilla tiloilla rehujen
turvallisuuden varmistamiseksi
• Ympäristötuen ehtojen mukaiset
lohkokohtaiset muistiinpanot riittävät
• Kirjanpidon säilytysvaatimus 3 vuotta
Kasvinsuojeluaineiden
käyttäjäkoulutuksiin muutoksia
• Tämä vuosi on vielä siirtymävaihetta
kasvinsuojelukoulutusten suhteen, mutta vuoden
2015 alusta niiden toteuttamiskäytäntöihin tulee
muutoksia. Tuolloin mm. vaatimuksiin sisältyvä
tentti tulee pakolliseksi. Siirtymävaiheen aikana
v. 2014 ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestää vain
vanhan mallin kasvinsuojelutilaisuuksia.
• Ympäristötuen ehtoihin kuuluvia
kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksia (nk.
vanha malli, ilman tenttiä) ProAgria EteläPohjanmaa järjesti helmikuussa kolme
kappaletta, mutta suuren kysynnän vuoksi
järjestää vielä yhden koulutuksen.
• Koulutus järjestetään Seinäjoella
Kampustalossa (Kalevankatu 35) lauantaina
14.6, alkaen klo 10:00.
• Vuoden 2015 alusta koulutus ja tutkinto
(=tentti)
• Ohjelmakaudella 2015–2020
ympäristötuen ehdoissa on enää yksi
koulutusmuoto eli Tukesin alainen
koulutus ja tutkinto. Vuonna 2015 ei enää
järjestetä vanhan mallista ympäristötuen
kasvinsuojelukoulutuksia. Jos haluaa
ilman tenttiä todistuksen
kasvinsuojelukoulutuksesta, tulee
koulutukseen osallistua tänä vuonna. Tänä
vuonna suoritettu koulutus on voimassa 5
vuotta.
Kasvinsuojelukoulutukset tulevat
koskemaan muitakin ryhmiä kuin vain
viljelijöitä.
• Uuden mallin mukainen tutkintovelvoite on
mm. seuraavilla ammatissaan
kasvinsuojeluaineita käyttävillä henkilöillä:
- Viljelijöillä, maatilan työntekijöillä
- Urakoitsijoilla
- Metsäkoneenkuljettajilla,
metsätaimitarhatyöntekijöillä, taimikon
hoitajilla, lentolevityksiä suorittavilla
- Viheraluetyöntekijöillä,
golfkentänhoitajilla
- Tiestön ja rataverkoston hoitajilla
- Kasvinsuojeluaineiden myyjillä
Koulutus on vapaaehtoinen, mutta tutkinto on
jatkossa pakollinen.
• Käy tänä vuonna kasvinsuojelukoulutus
• Tänä vuonna kasvinsuojelukoulutus kannattaa
käydä myös sellaisten henkilöiden, jotka
ostavat ammattikäyttöön kasvinsuojeluaineet
tilalle, mutta eivät itse tee ruiskutustyötä.
Todistus on kuitenkin oltava
kasvinsuojeluaineiden käytöstä, vaikka
urakoitsija suorittaa ruiskutuksen. Ainoastaan
viljelijä, joka ei osta eikä ruiskuta
kasvinsuojeluaineita eikä tee päätöstä
kasvinsuojelutoimista on vapautettu
tutkinnosta. Todistus on voimassa
kurssipäivästä alkaen seuraavat 5 vuotta.
Koulutuksen umpeuduttua viiden vuoden
päästä vasta tarvitsee käydä tentin sisältävä
koulutus.
Tukesin tämän hetken tulkintaa 2
• Linjaus: jos urakoitsija, työntekijä(-t) tai esimerkiksi
tilayhtymän yksi osakas tekee kasvinsuojelutoimet
100% (suunnittelu, tarkkailu, osto, ruiskutus), ei
tilan omistajan tai tilayhtymän muiden osakkaiden
tarvitse suorittaa tutkintoa. Tällöin tilalla pitää olla kopio
ruiskuttajan tutkintotodistuksesta (ympäristötuen
koulutukseen osallistumistodistuksesta), ja suosittelemme
lisäksi selkeää kirjallista sopimusta viljelijän ja urakoitsijan
kesken, jossa kuvataan urakoitsijan/ruiskuttajan vastuu.
Kirjallinen sopimus selkeyttää tilannetta myös mahdollisissa
vahinkotapauksissa, jossa urakoitsija ruiskuttaa vahingossa
esimerkiksi pohjavesialueelle valmistetta, jota ei siellä saisi
käyttää.
IP-KASVINSUOJELU (integroitu kasvinsuojelu/asetus
integroidun torjunnan yleisistä periaatteista MMMa 7/2012,
ammattikäyttäjien noudatettava 1.1.2014 lähtien)
• Integroidun torjunnan yleiset periaatteet
1.Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja
hävittämisvaihtoehdot (monipuolinen viljelykierto, asianmukainen viljelytekniikka,
kasvintuhoojia kestävät lajikkeet sekä sertifioidun siemenen ja taimiaineiston käyttö,
tarpeenmukainen lannoitus, kalkitus, kastelu ja ojitus, hyvä viljelyhygienia,
asianmukaiset kasvinsuojelutoimet/merkittävien hyötyeliöiden suojelu)
2.Kasvintuhoojien seuranta (tarkkailu, olemassa olevien varoitus-, ennuste- ja
varhaishavainnointijärjestelmien käyttö, neuvojien käyttö)
3.Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen (seurannan tulosten perusteella,
torjunnan kynnysarvot)
4.Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät (jos kasvintuhoojia voidaan
torjua tyydyttävästi käyttäen biologisia, fysikaalisia, mekaanisia menetelmiä>
käytetään ennen kemiallisia menetelmiä)
5.Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä
resistenssin ehkäiseminen (kasvinsuojeluaineita käytetään, kun käyttö on
välttämätöntä, käytetään mahdollisimman hyvin kohteeseen soveltuvaa ainetta sekä
aineita, joista vähiten haittavaikutuksia ympäristölle ja ihmisille sekä huomioidaan
resistenssi eli kestävien kasvintuhoojien kantojen kehittyminen aineelle)
6.Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu (kirjanpito/toteutuneiden toimien
onnistuminen)
SUOJAETÄISYYDET

Uusien suojaetäisyyksien noudattaminen tulee pakolliseksi kasvukaudella 2015.
Tukes kuitenkin suosittelee niiden noudattamista jo kasvukausina 2013–2014. Uudet
suojaetäisyydet voi tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisterissä olevasta
myyntipakkauksen tekstistä. Markkinoille luovutettavissa myyntipakkauksissa uudet
vesistörajoitukset tulee olla viimeistään 1.1.2015.

Tukesissa on siirrytty uuteen menettelyyn suojaetäisyyden määrittämisessä keväällä
2013. Aiemmin suojaetäisyydet on asetettu aineiden myrkyllisyyden pohjalta, nyt
otettu huomioon myös aineiden käyttömäärä/ha ja arvioitu tuulikulkeuma

Suojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta.

HUOM!! Ympäristötukiehtojen mukaan valtaojien varsille tulee jättää 1 metrin ja
vesistöjen varsille 3 metrin levyinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä
suojakaista. Näitä suojakaistoja ei saa ruiskuttaa, vaikka suojaetäisyys täyttyisi jo
ennen suojakaistan alkua esim. loivan ojanpenkan vuoksi.

Täydentävien ehtojen mukaan valtaojien ja vesistöjen varsille tulee jättää 0,6 metrin
(v. 2015 oltava 1 m) levyinen muokkaamaton piennar, jolla ei myöskään saa käyttää
kasvinsuojeluaineita.
Etelä-Pohjanmaa, täydentävien ehtojen
laiminlyönnit 2013,
121 kpl, 25.2.2014
tilanne (suluissa 2012 tilanne)
35
30
25
20
32
29
23
15
17
14
10
5
0
1
1
1
3
Kpl
• Kiitos!
• Materiaali poimittu Etelä-Pohjanmaan
Ely-keskuksen sekä MAVIN
tukikoulutusmateriaalista