Transcript Tukihaku info

Tukihaku
info
Kurikka 26.3.2013 ja 4.4.2013
Pirjo Tammela
• Tukihaun viimeinen
palautuspäivä tiistai
30.4.2013
–Sähköinen haku on auennut 19.3.
–Kylvöalamuutokset ma 17.6.
mennessä.
Tilatuki
– Tasaosa
• Muutokset rahamäärissä
– B-C1-alue
– Lisäosa
• Pienenee 35 % täydestä
201,00 €/ha
Muista!!
– Vuokrasopimuksia ja peltokauppoja tehdessä,
muista tukioikeuden siirrot
– Tukioikeuden siirtopaperit palautettava
maaseututoimistoon 17.6. mennessä.
– Kaikille lähetettävästä tukioikeuslomakkeesta 103A voi
tarkistaa uudet tukioikeuksien arvot
– Tukioikeuslomakkeen 103A saa myös Vipu-palvelusta
– Tukioikeuksien käyttö vähintään joka toinen vuosi
Tilatuki jatkuu
Varannosta haku päättyy 30.4.2013
• Ei uusia varantoperusteita
• Hakulomake 289
• Modulaation leikkausprosentti on vuonna 2013 10 % tilalle
maksettavien suorien tukien 5 000 euroa ylittävältä osalta
ja 14 % 300 000 euroa ylittävältä osalta.
– Suoria tukia:
• Tilatuki
• Valkuais- ja öljykasvipalkkio
• Tärkkelysperunapalkkio
• Uuhipalkkio ja sen LFA-lisä
• EU:n nautapalkkio (sonnit, härät, emolehmät ja
emolehmähiehot)
• Teuraskaritsan laatupalkkio
Luonnonhaittakorvaus
• Uuden 5-vuotisen sitoumuksen voivat antaa viljelijät, joilla
– aiempi sitoumus päättyy tänä vuonna (eli v. 2008 annettu)
– aiempaa sitoumusta ei ole
• Hallinnassa vähintään 3 ha tukikelpoisia lohkoja
• Sitoumusehdot voivat muuttua 2014
– jos täydentävät ehdot, kansallinen lainsäädäntö tai
rahoituskehykset muuttuvat
– muutostilanteessa mahdollista luopua ilman takaisinperintää
• Ikävaatimus
– Hakijana olevan luonnollisen henkilön tai tämän puolison
oltava 18-65-vuotias
– Yhteisömuotoiselta tai yhtymältä vaaditaan, että yksi viljelijä,
yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan
vaatimuksen
LFA:n kansallinen lisäosa
•
•
•
•
Voi sitoutua vain, jos sitoutuu yhtä aikaa LFA:han
Sitoutuminen samaksi 5-vuotiskaudeksi
Sitoumusehdot voivat muuttua 2014
Muutostilanteessa mahdollista luopua ilman
takaisinperintää
• Ikävaatimus LFA:n mukainen
• Sitoutuminen kasvi- tai eläintilana
• Kotieläintilalla vähintään 0,4 ey/ha TAI 0,2 ey/ha ja
10 ey
• Kotieläintilan statuksen voi menettää jos tukikelpoinen
peltoala kasvaa
– Vaikuttaa myös sikasiipikarjatuen maksuun!!!!
Ympäristötuki
Ympäristötukisitoumukset
• V. 2008 sitoutuneet voivat jatkaa 5-vuotista
sitoumusta yhdellä vuodella (30.4.2014 asti)
• Ei ikärajoitetta, yli 65-vuotias voi hakea jatkoa
• Sitoumuksen jatkoa haetaan lomakkeella 101B
(onnistuu sähköisenä)
• Uusi ympäristötukisitoumus 2013 → rajoitettu
mahdollisuus)
• Sitoumus siirretään aina kun vain mahdollista
• Sitoumuksen jako useammalle mahdollinen tietyissä
tapauksissa (spv, perinnönjako, ositus, yhtymän
purku)
Ympäristötuen jatkositoumus
Koskee v. 2008 sitoutuneita
Lisätoimenpiteiden muuttaminen jatkositoumuksen
yhteydessä
• Lomakkeella 438 (onnistuu sähköisenä)
• lisätoimenpiteitä oltava C- tukialueella 0-2 kpl
– lisätoimenpiteen ehdot selvitettävä ennen
sitoutumista!
• Huomioi tilatyyppi, pois sulkevat lisätoimenpiteet
ja erityisympäristötuet
• Lisätoimenpiteiden määrä ei voi lisääntyä
• Huomioi tilatyyppi, pois sulkevat lisätoimenpiteet
ja erityisympäristötuet
Uusi ympäristötukisitoumus
• Uuden ympäristötukisitoumuksen voi tehdä vain
– viime vuonna ympäristötukisitoumuksissa olleesta
pellosta
– tai yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä
tulevista pelloista
– Lomake 111 (+111A) ei sähköisenä
Tukikelpoisiksi hyväksyttävät alat
lfa ja ymppi
• Peruslohkolle voidaan myöntää tukikelpoisuus,
jos hakijan
– lohko täyttää myönnön edellytykset
 Yli 65-vuotiaalta tulevat tukikelvottomat alat
 tilusjärjestelylohkot
– sitoumus täyttää myönnön edellytykset, eli
 lohko voidaan liittää vanhaan sitoumukseen
(ympäristötuessa ja LFA:ssa)
 lohko voidaan hyväksyä uuteen sitoumukseen
(vain LFA:ssa)
Tukikelpoisiksi hyväksyttävät alat
jatkuu
• Yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta tulevat alat
– ei sitoutunut kyseiseen tukeen,
– viljelijä tai puolisonsa yli 65-vuotias,
– itse viljellyt siirtyvää peltoalaa edeltävänä
kasvukautena,
– siirtyvä määrä yhteensä yli 2 ha ja
– mahdollinen vuokrasopimus kattaa lopun
sitoumuskauden.
• Tilusjärjestelyalat
– Kiinteistönmuodostamislain 88 §:n mukaisen
lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaisesti viljelijän
haltuun tulleet tukikelvottomat peltoalat, edellyttäen,
että hallinnasta on myös poistunut tukikelpoisia aloja
Tukikelpoisuuden vaihto pysyvästi
• ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen
tukikelpoisuuden vaihtoa tukikelpoisen peltoalan
ja tukikelvottoman peltoalan välillä
– vaihdettava tukikelpoinen peltoala on ilmoitettu
peruslohkona vaihtoa edeltävänä vuonna
– tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta
– vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti vähintään 1 ha
– vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa
olevien, tukikelpoisuuden vaihtamista edeltävänä
tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella
ilmoitettujen peltoalojen välillä.
• Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä
toimenpide, ja vaihto ei saa johtaa tukikelpoisen
peltoalan kasvamiseen.
• Lomake 193, ei sähköisenä
Muistettavaa ympäristötuessa
• Vuonna 2011 ympäristötukeen
sitoutuneiden tehtävä maatilan
monimuotoisuuskartoitus
• Vuonna 2011 perustetut lhp monivuotiset
nurmet niitettävä viimeistään 2013
• Pientareet ja suojakaistat
• Viljavuustutkimus
• Kasvinsuojelu
– Ajokortti ja rekisteriote
• Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito
• Lisätoimenpiteiden ehdot
• Luonnonhoitopeltojen ehdot
Pientareet ja suojakaistat
•
•
•
•
Valtaojan varrella vähintään 1 m piennar
Valtaojaa suurempien vesiuomien ja vesialueiden varsilla vähintään
keskimäärin 3 m suojakaista
Pientareen ja suojakaistatarpeen voi tarkistaa
– Digikartasta
– Vipu-palvelun karttatasoista
•
1. taso Valtaojat ja vesistöt
•
•
2. Pohjavesi ja 3. Natura-alueet
4. Uomaverkosto
Hoito:
– Sama tieto kuin viljelijän digikartalla
– Uuden vesilain mukaiset vesistöt
– Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä
– Sadon saa korjata
– Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita
• Pesäkekäsittely sallittu => ilmoitus kuntaan
• Pesäkekäsittelyn jälkeen kylvettävä uusi nurmikasvusto saman kasvukauden
aikana
• Hukkakaura torjutaan torjuntasuunnitelman mukaisesti
– Suojakaista suositellaan niitettävän kerran kasvukaudessa
– Jos uhkaa vesakoitua niin niitettävä sekä piennar että suojakaista
Viljavuustutkimus
• 5- vuoden välein
• Näyte jokaista yli 0,5 ha peruslohkosta. Jos
peruslohkon koko yli 5 ha niin yksi näyte jokaista
alkavaa viittä hehtaaria kohden
• Alle 0,5 ha lohkoista yksi näyte jokaista alkavaa 2
hehtaaria kohden
• Näytettä ei tarvitse ottaa viljelemättömistä ja
hoidetuista viljelemättömistä pelloista silloin kun
niitä ei lannoiteta
• Näytteet otetaan viljelemättömistä pelloista ja
viljelijän hallintaan tulleista pelloista sen
kasvukauden aikana kun viljely aloitetaan
• Puutarhatilat
– Viljavuustutkimus vähintään 3-vuoden välein
– Monivuotisilla puutarhakasveilla ja eräillä
siemenmausteilla ei saa perustamisvaiheen lannoitusta
suunniteltaessa käyttää yli kahta vuotta vanhemman
viljavuustutkimuksen tuloksia.
Muistettavaa lfa:ssa ja
ympäristötuessa
• HUOM! Muista laskea eläinmäärä/ peltohehtaarit peltoalan
lisääntyessä esim. lisämaan vuokraus
• Ympäristötuen kotieläintila
– 0,4 ey/ha tai vähintään 25 ey
• LFA:n lisäosan kotieläintila
– vähintään 0,4 ey/ha tai
– vähintään 0,2 ey/ha ja samalla vähintään 10 ey
• Eläinyksiköt lasketaan ympissä eri tavalla kuin lfa:ssa
• Voit käyttää laskennan apuna lomakkeita 111a ja 176a
Erityisympäristötuet
• Uusia sopimuksia voi hakea vain
– luomuun
– sekä monivaikutteisen kosteikon tai perinnebiotoopin hoitoon,
jos viljelijä on toteuttanut ei tuotannollisen investoinnin
• Nyt ei tuotannollista investoinnin tukea voivat hakea vain
yhdistykset
• Kaikkiin keväällä tai syksyllä päättyviin erityissopimuksiin
voi hakea vuoden jatkoa
– Vanhoilla ehdoilla, aloilla ja tukitasoilla
– Luomun jatkoon voi hakea lisäalaa max. 50 % alkuperäisestä
sopimusalasta (lomakkeet 215K ja 215E)
– Alkuperäisrodun kasvattamiseen voi hakea eläinmäärän
lisäämistä (lomake 218M)
• Hakemukset Elyyn 30.4.2013 mennessä
– Myös syksyllä päättyviin haku keväällä 2013.
Kompastuskivet
erityisympäristötuissa
• Luomusopimuksen kanssa ei voi olla vähennetty lannoitus –
lisätoimenpidettä
• Luomukotieläintilalla ei voi olla eläinten hyvinvointituen
eläinlajikohtaisia lisäehtoja (5-7) nautojen/(sikojen) laidunnus
kasvukaudella
• Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle
erityissopimusalalle kuin luomussa olevalle peltoalalle
•
– Lhp-tuki voidaan maksaa lohkolle, jolle on tehty esim. lietelannan
sijoittaminen peltoon erityistukisopimus, jos näiden
erityistukisopimusten maksua ei haeta ko. lohkolta.
Ympäristötuen erityistuki estää lhp:n maksun
– Esim. säätösalaoja sopimuslohkolla ei saa lhp-tukea
– Lohkolla esim. lantasopimus tai turvepeltojen pitkäaikainen
nurmiviljely
• Ei voi saada molempia/ tai kumpaakaan tukea
• Erityistuen maksu tulee kasvulohkolomakkeella ilmoitettujen
kasvien perusteella
Luonnonhoitopellot ja kesannot
• Luonnonhoitopelto
– Jaetaan kahteen tyyppiin
• Monivuotiset nurmipellot (2v)
– 170 €/ha
• Monimuotoisuus pellot
– Riista (1v.)
– Maisemapelto (1v.)
– Niittykasveilla kylvetyt pellot (2 v.)
– 300 €/ ha
Luonnonhoitopellot
• Ympäristötuki voidaan maksaa luonnonhoitopelloille
vain perusympäristötukeen sitoutuneille tiloille ja
ympäristötukikelpoisille lohkoille
– Vuodesta 2009 alkaen tehtyjen ympäristötuen
sitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan
maksaa vain, jos viljelijä on antanut LHP-sitoumuksen.
Tällöin hänen on ilmoitettava tukikelpoisesta peltoalasta
vuosittain vähintään 5 prosenttia kuitenkin vähintään
0,5 ha on luonnonhoitopeltona.
• Tukea maksetaan enintään 15 prosentille
tukikelpoisesta alasta
– 15 % ylittävä osa katsotaan viherkesannoksi, hoito
myös viherkesantosääntöjen mukaan
• Luonnonhoitopelloille noudatetaan
luonnonhoitopelloille säädettyjä hoitovaatimuksia.
LUONNONHOITOPELTO
Perustaminen
Hoito
Sadon käyttö
Kasvuston
päättäminen
Monivuotinen
nurmipelto
Olemassa oleva
monivuotinen
nurmi
tai kylvö
30.6.2013
mennessä.
Typensitojakasveja max. 20%
siemenseoksessa.
Niitto, kun
rikkakasvien
leviämisen
estäminen
sitä edellyttää,
Mutta väh. joka
3. vuosi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on
kielletty
Sadon saa
korjata
pois ja
hyödyntää
taloudellisesti.
Laidunnus
mahdollista,
nurmipeitteisyys
säilyttävä
Toisena,
kolmantena
jne. vuotena
31.8. alkaen.
Jos kylvetään
syyskylvöinen
kasvi, voidaan
päättää 15.7.
alkaen
Niittykasveilla
kylvetty pelto
Kylvö 30.6.2013
mennessä.
Niitto sallittu
1.8. alkaen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
on kielletty.
Sadon saa
korjata pois ja
hyödyntää
taloudellisesti
Toisena,
kolmantena
jne. vuotena
31.8. alkaen.
Jos kylvetään
syyskylvöinen
kasvi, voidaan
päättää 15.7.
alkaen
LUONNONHOITOPELTO
Perustaminen
Hoito
Sadon käyttö
Kasvuston
päättäminen
Maisemakas –
veilla kylvetty
pelto
Kylvö 30.6.2013
mennessä.
Niitto sallittu
1.8. alkaen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
on kielletty.
Sadon saa
korjata pois ja
hyödyntää
taloudellisesti
Kylvöä
seuraavana
keväänä 2014
Riistakasveilla
kylvetty pelto
Kylvö 30.6.2013
mennessä.
Niitto sallittu
1.8. alkaen.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
on kielletty.
Sato käytettävä
riistan
ruokintaan
Kylvöä
seuraavana
keväänä 2014
LHP-niityn kasvit
• Niittykasvien siemenseoksessa on oltava
– joko nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siemeniä
sekä
– vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä.
• Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki,
keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,
purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma
tai muu vastaava niittykasvi.
• Apila ei enää hyväksyttävä niittykasvi 2010 ja sen jälkeen
perutetuissa kasvustoissa
– Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotistenkasvien kuten
ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä.
LHP-maisemakasvit
• Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden
seuraavan kasvin siemeniä:
– auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila,
keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka sekä
valko- ja keltamesikkä.
• Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasvien
siemeniä, mutta niiden osuus saa olla enintään 30 %
siemenseoksen painosta.
LHP-riista
• Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden
seuraavan kasvin siemeniä:
– viljat,
– tattari,
– auringonkukka
– öljypellava,
– herne,
– rypsi, rapsi tai sinappi,
– rehukaali, rehurapsi,
– öljyretikka,
– rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai
turnipsi),
– heinäkasvit ja apilat
• Jos heinäkasvia/apilaa, niin lisäksi aina joku muu edellä
mainittu yksivuotinen kasvi
• Voidaan kylvää kaistoina
• Ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen.
Liikennetiheys yli 3000 autoa/vrk. (Google
”liikennemääräkartta”)
Kesannot
• Viherkesannot
-
-
-
Perustettava 30.6 mennessä
Lannoittaminen sallittu monivuotisen viherkesannon
perustamisen yhteydessä ja kylvettäessä syyskylvöisiä
kasveja
I- ja II-luokan pohjavesialueella viherkesannolla
typensitojakasveja enintään 20 %
Voivat olla yksi- tai monivuotisia
Rikkakasvien leviäminen estettävä
Niitto 31.8 mennessä vuosittain. Niitossa
huomioitava linnut ja nisäkkäät
Päättäminen mekaanisesti tai kemiallisesti 1.9 alkaen
tai aiemminkin kylvettäessä syyskasveja
Taloudellinen hyödyntäminen sallittua
Ympäristötuki kelvottoman lohkon riistapelto ilm.
viherkesantona
• Sänkikesanto
– Edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan,
öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden
muokkaamaton sänki
– Niitto tarvittaessa 31.8 mennessä
• Huomioidaan rikkakasvien torjunnan onnistuminen
– Voidaan ruiskuttaa ja tehdä pellon kunnostustoimenpiteitä
• Avokesanto
on mahdollinen vain erityisistä syistä
− kun torjutaan vaikeita rikkakasveja
− lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä sen
vaatimassa laajuudessa (salaojitus, ojien kaivuu ja
perkaus, kalkitus)
− Ensikertaa viljelyyn otettava lohko ei voi olla avokesantoa
- Tarvittaessa niitettävä 31.8 mennessä
KASVIPEITTEISYYDESTÄ POIKETTAESSA LAITA PERUSTEET
LOHKOKORTILLE.
Viherlannoitusnurmi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Osana tilan viljelykiertoa
Viherlannoitusnurmena voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten
perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko
Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös öljyretikka- ja valkosinappialat. Tällöin siemenseoksen ei tarvitsen sisältää typensitojakasveja.
Sato hyödynnetään viherlannoitusnurmen jälkeen viljelykasvin
lannoitteena
Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon.
Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenseoksen painosta
on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä.
– Käytetty siemenmäärä ilmoitetaan 102B lisätiedoissa
Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien
kasvulohkojen pinta-ala voi olla enintään 50 % tukikelpoisesta pinta-alasta
Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi
korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna.
Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla
(luomutuotannossa vain muokkaamalla)
Viherlannoituskauden jälkeen lohkoa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun
viljelemättömän peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi eikä
viljelemättömäksi alaksi.
Valkuais- ja öljykasvipalkkio
• Ei muutoksia
• Tukikelpoiset öljykasvit: syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi,
kevätrapsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio
• Tukikelpoiset valkuaiskasvit: peltoherne (ruokaherne, rehuherne),
härkäpapu, makea lupiini
• Tukikelpoiset valkuaiskasvit: Seoskasvustot
– Seoskasvustot: Seoskasvustossa voi olla useampaa kuin yhtä
tukikelpoista valkuaiskasvia (herne, härkäpapu, makea lupiini)
• Vain valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustot
• Peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot,
joissa kasvulohkolle kylvetyn seoksen yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän
painosta alle 50 % on viljan siementä.
• Seoksen siemenmäärät (kg/ha) pystyttävä osoittamaan mahdollisessa
valvonnassa esim. lohkokirjanpidosta
• Herne-vilja seoskasvusto voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle,
herneen määrä lasketaan herne-viljasiemenseoksen painosta
•
•
Palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva
peltoala pitää olla vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta
Pellon, jolla valkuais/öljykasveja viljellään ei tarvitse olla
ymptuessa/lfa:ssa tukikelpoinen, uusi raivattukin pelto käy
• VALKUAISKASVIN SAA KORJATA TUOREENA, ESIM.
SÄILÖREHUKSI
Kansalliset peltotuet
• Pohjoinen hehtaarituki
– Liittyy pinta-alarajoite
• Asetettu tukiyksikkökerroin 0,65
• Tukiyksikkökerrointa muutetaan, jos tuen
myöntämisen perusteena olevien
tukiyksiköiden määrä ylittyy
Kansallinen kotieläintuki
• C-alueella tuotantosidonnaisia kansallisia
eläinyksikkötukia tullaan maksamaan C1–C2alueilla enintään 700 ey.
Rajoitteen ylittävistä eläinyksiköistä maksetaan
vuonna 2013 vain 25 %.
• Rajoite koskee nautoja (myös teurashiehoja),
uuhia, kuttuja ja hevosia
• Hevostuen hakijalla on oltava hallinnassaan (1.5.8.8.2013) tukeen oikeuttavia hevosia vähintään 3
ey.
• Sika-siipikarjatalouden tukitaso laskee
– C1 alueella: 0 – 146 ey =208€/viitemäärä ey
yli 146 ey =105 €/viitemäärä ey
Eläinten hyvinvointituki
• Uusia EHT-sitoumuksia ei tehdä
• Päättyviä jatketaan vuodella
– Noudatetaan vuoden 2008 sitoumuksen ehtoja ja tukitasoa!
– Jatkositoumuksessa oltava voimassa oleva
terveydenhuoltosopimus, tehty viimeistään sitoumusvuonna
2012 (Mavin koulutusmateriaali Vuokatti 6-7.2.2013)
MUISTA!
• Terveydenhuoltosuunnitelman ja
terveydenhuoltokäyntien asiakirjat kuntaan viimeistään
30.4.2013
• Varautumissuunnitelma (sisältää palontorjunta- ja
pelastussunnitelman) on nyt perusehdoissa, palohälytin
ei pakollinen
Täydentävät ehdot
Uutta 2013
•
Kaikilla tiloilla pitää noudattaa pohjavesidirektiiviä ympäristölle
vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen osalta (polttoaineet,
voiteluaineet, kasvinsuojeluaineet)
•
Uuden vesilain mukaan aikaisempaa pienemmät vesiuomat
kuuluvat vesistön käsitteeseen
– Viljelijä voi tarkistaa Vipu-palvelusta, onko oma peltoviljelys uuden vesilain
mukaisen uoman varrella.
– osa vanhan vesilain mukaisista noroista on uuden vesilain mukaan puroja, jotka
luetaan vesistöihin (ojat eivät vesistöjä)
– puro= uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävissä määrin kalaa
valuma-alueen koosta riippumatta
– noro= pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10
neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole
merkittävissä määrin mahdollista
– Vipu-karttapalvelussa: sininen → 3 metrin suojakaista ja keltainen → 1 metri eli
piennar
•
Siipikarjatilojen salmonella-valvonta → velvoitetta ottaa hautomossa
untuvikkonäytettä ei enää ole
•
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta
–
Tarkastetaan tilan kaikkien vuoden alusta alkaen rekisteriin tehtyjen eläinten
tapahtumailmoitusten ilmoitusaikojen noudattaminen
→ seuraamuksia täydentävien ehtojen valvonnassa
KERTAUSTA: Vastuu täydentävien ehtojen
noudattamisesta
• Tukihakemuksen jättänyt viljelijä vastuussa koko
sen kalenterivuoden, kun tukihakemus jätetty
(1.1.-31.12.)
• Lohkon hallinnan muutokset:
– lohkon vastaanottaja on vastuussa, joka on itse hakenut
tukea kyseisenä tukivuonna siltä ajalta kuin lohko hänen
hallinnassaan
– jos siirtyneen lohkon haltija ei ole ko. vuonna
tuenhakija, vastuu ehtojen noudattamisesta on
alkuperäisen tuenhakijan vastuulla < suositeltavaa
kirjallisesti sopia siitä, kenen vastuulla ehtojen
noudattaminen on
• Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea
maatalousmaata, vaikka vain osalle haettaisiin
tukea
TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN
LAIMINLYÖNNIT-SEURAAMUKSET
• Laiminlyönnillä tarkoitetaan mitä tahansa lakisääteisten
hoitovaatimusten tai hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimusten noudattamatta jättämistä
• Seuraamukset kohdistuvat sen kalenterivuoden tukiin, jolloin
laiminlyönti on havaittu
• Ensimmäisenä vuonna, jolloin laiminlyönti havaitaan,
seuraamusprosentti voi olla
– 0 (vähäinen laiminlyönti, joka korjataan annetussa määräajassa), 1, 3
tai 5 %, pääsääntöisesti seuraamusprosentti on 3 %
– mikäli sama laiminlyönti toistuu, seuraamusta korotetaan
kertoimella kolme > laiminlyönti on toistuva, kun sama laiminlyönti
toistuu useammin kuin kerran kolmen vuoden aikana
• Keskimäärin seuraamus n. 17 €/ha pinta-alatuista ( nautapalkkio
ym. korottaa
Täydentävät ehdot
• Hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimukset
–
–
–
–
–
–
pientareet ja maaperän kunto
hukkakauran torjunta
viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan
viljelykiertovaatimus
kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito
maisemapiirteiden säilyttäminen (alueet,
joiden tilatukiominaisuus on pelto/pysyvä
laidun)
– kasteluveden otto
– pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito
Täydentävät ehdot
• Lakisääteiset hoitovaatimukset : ympäristö
– lannan ja lannoitteiden käsittely ja varastointi (ns.
nitraattidirektiivi)
– puhdistamolietteen käsittely (ns. puhdistamolietedirektiivi)
– pohjaveden suojelu (ns. pohjavesidirektiivi)
– luonnonsuojelu (ns. luonto- ja lintudirektiivi)
• Lakisääteiset hoitovaatimukset: kansanterveys sekä
eläinten ja kasvien terveys
–
–
–
–
–
–
–
–
eläinten merkitseminen ja rekisteröinti
kasvinsuojeluaineiden käyttö
tuotantoeläimiltä kielletyt aineet
elintarvikkeet
maidon- ja munantuotantotilojen hygienia
siipikarjatilojen salmonellavalvonta
rehut
eläintaudit
TULEVAA:
Kasvinsuojeluaineet/ Kasvinsuojelukoulutus- ja
tutkinto
•
Muutokset koskevat ammattimaista kasvinsuojeluaineiden käyttöä: Maa-, puutarhaja metsätalous, kasvinsuojeluaineiden kauppa, varastointi, viheralueet, golfkentät,
rataverkoston ja tiestön hoito jne.
•
KOULUTUS
•
RUISKUJEN TESTAUS
•
Ympäristötukeen sitoutunut viljelijä suorittaa uuden tutkinnon, kun tukiehtoihin
sidottu kasvinsuojelukoulutus tai erityistutkinto umpeutuu
•
Ympäristötukeen sidottu levitysvälineen testaus kelpaa uudessa järjestelmässä
voimassaoloaikansa umpeutumiseen saakka
•
Tukesin tehtävänä huolehtia, että ammattikäyttäjille on tarjolla koulutusta sekä
vastaa testaustoiminnan järjestämisestä (koulutusjärjestelmä oltava valmiina
26.11.2013 mennessä)
–
–
–
–
–
–
Tutkintovaatimus kaikille kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille ja myyjille
Ammattikäyttäjien ja myyjien suoritettava on tutkinto 26.11.2015 mennessä
Tutkinto suoritettava uudestaan 5 vuoden välein
Testausvaatimus kaikille ammattikäytössä oleville levitysvälineille (muutamia poikkeuksia)
Ammattikäytössä olevat levitysvälineet testattava vähintään kerran 26.11.2016 mennessä
Testaus suoritettava uudestaan 5 vuoden välein 2020 asti, jonka jälkeen testattava 3 vuoden
välein
Kasvinsuojeluaineiden suojaetäisyydet
muuttuivat
•
Uudet suojaetäisyydet suositellaan ottamaan käyttöön jo viljelykausina
2013-2014, pakollista uusien suojaetäisyyksien noudattaminen on
kasvukaudella 2015
•
Aiemmin suojaetäisyydet asetettu aineiden myrkyllisyyden pohjalta, nyt
otettu huomioon myös aineiden käyttömäärä/ha ja arvioitu tuulikulkeuma
•
Uudistuksessa otettu käyttöön tuulikulkeumaa alentavat suuttimet
riskinhallintakeinona ja joidenkin aineiden kohdalla niiden käyttö on
pakollista
– Suojaetäisyyksiä on noudatettava ja tuulikulkeumaa alentavia suuttimia
käytettävä, kun kasvinsuojeluaineita käytetään lähempänä kuin 100 m vesilain
mukaisesta vesistöstä < suuttimien käyttö ei tarpeellista enää 100 m päässä
vesistöstä
•
Käytännössä uudet suojaetäisyydet vaihtelevat 3-50 m välillä; mitään
kasvinsuojeluainetta ei saa levittää 3 m lähempänä vesistöstä
•
Ojien varsille on aina jätettävä 1 m levyinen alue ruiskuttamatta
•
Peltoviljelyksillä kasvinsuojeluainetta saa levittää valmisteesta riippuen 320 m metrin päässä vesistöstä
•
(marjaviljelmät, koristekasvit, metsätaimitarhat suojaetäisyys 3-30 m;
hedelmäpuut 3-50 m)
•
Valmistekohtainen suojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta
Tulossa syksyllä 2013
• Maatilatietojen ajantasaistus
– Kaikilta paperilla
– Lähetetään vain aktiivitiloille
– Vaaditaan kaikkien omistajien allekirjoitukset
• Päivitettävät tiedot
– Ensisijainen viljelijä (=luonnollinen henkilö)
• Sähköisen asioinnin käyttöoikeus
– Jakaa tarvittaessa oikeuksia eteenpäin tilan muille
osallisille
– Muu osallinen-tiedot
– Maatila-tiedot
• Kiitos mielenkiinnosta!