Transcript Työhyvinvoiva Kainuu

Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
Puhumattomuudestako siinä
olikin kyse ?
Specian seminaari 11.11.11
Projektikoodi S10993.
Esiselvitystä on rahoittanut
Kainuun ELY-keskus ESR-varoin.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
ja työhyvinvointikysely
SELVITYS
• 6 kk kestänyt selvitys 8/2009-2/2010
•Kainuun ELY-keskus päärahoittaja ESR-varoin
• Omarahoitus Akavalta, STTK:lta ja Lex Kainuu ry:ltä
MYÖS AKTIVOINTIHANKE
• Pyrittiin saamaan aikaan työhyvinvointia lisääviä prosesseja
työyhteisöissä
• Vastaajia pyydettiin käymään asioista keskustelu työyhteisössä
ennen vastaamista
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Ohjausryhmä
• Akava Kainuu
• STTK Kainuu
• SAK Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK Oulu
• Kainuun Yrittäjät ry
• Lex Kainuu ry
• Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
PÄÄTAVOITE
Välillinen päätavoite on työhyvinvoinnin edistäminen
kainuulaisilla työpaikoilla ja samalla työn tuottavuuden
lisääminen.
TOIMINTAFILOSOFIA
Ohjausryhmä päätti, että päähuomio kiinnitetään
nimenomaan työyhteisön, ei yksilön, työssä jaksamiseen.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
TYÖHYVINVOINTIKYSELY
• Lyhyt ja helppo vastata
• 1400 yritykselle ja yhtä monelle työntekijälle
Kyselyssä kartoitettiin:
A) Viimeaikainen kehitys
B) Nykyinen tilanne
C) Aiemmat kokemukset ja hyvät käytännöt
D) Tarve
Kysely ensijaisesti työyhteisoille, ei yksilöille
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
VIIMEAIKAINEN KEHITYS
Kysymys kuului:
”Arvioikaa, missä määrin seuraavat toimet ovat
käytännössä lisänneet työhyvinvointia tai missä
määrin koette niiden puutteen vähentäneen
hyvinvointia työyhteisössänne?”
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
ENITEN HUONONTUNUT
• Työssä jaksaminen (2,52)
• Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta (2,58)
• Esimiesten kyky luoda luottamuksen ilmapiiriä (2,78)
• Työhön sitoutuminen (2,82)
ENITEN PARANTUNUT
• Työyhteisön muutosvalmius (3,28)
• Yhteistyön sujuminen (3,14)
• Avun saaminen tarvittaessa (3,08).
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
Muutos viime aikoina – kaikki vastaajat
3.5
3
2.5
2
1.5
1
0.5
0
Katso
kirjan
sivu 25.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
1. Varmuus työsuhteiden jatkuvuudesta
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
1 Huonontunut 2 Huonontunut
paljon 16
vähän 21
3. Pysynyt
ennallaan 41
4. Parantunut
vähän 9
5. Parantunut
paljon 3
Ei vastausta 1
Mistä keskiarvot
koostuvat?
Merkille
pantavaa on
”huonontunut
paljon”
-vaihtoehdon
suuri suosio
verrattuna
”parantunut”
(vähän tai paljon)
-vaihtoehtoihin.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
Merkille pantavaa
on ”huonontunut
vähän” –vaihtoehdon suuri suosio.
2. Työssä jaksaminen
35
30
Huom. myös, että
”huonontunut
paljon” on lähes
yhtä suosittu kuin
”parantunut vähän
tai paljon”.
25
20
15
10
5
0
1
Huonontunut
paljon 11
2
Huonontunut
vähän 34
3 Pysynyt
ennallaan 32
4 Parantunut
vähän 11
5 Parantunut
paljon 01
Ei vastausta
02
Puolessa
vastauksia nähdään
huonontumista.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
Merkille pantavaa
on ”parantunut
vähän” -vaihtoehdon suosio.
6. Työyhteisön muutosvalmius
40
35
Silti ”pysynyt
ennallaan” on yhtä
suosittu kuin
”parantunut (vähän
tai paljon)”.
30
25
20
15
10
5
0
1
Huonontunut
paljon 04
2
Huonontunut
vähän 11
3. Pysynyt
ennallaan 37
4. Parantunut
vähän 28
5. Parantunut
paljon 08
Ei vastausta
03
”Huonontunut” –
vaihtoehto on sitä
vastoin vähemmän
suosittu.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
VIIMEAIKAINEN KEHITYS
Kysymys kuului:
”Arvioikaa,
missä määrin seuraavat toimet ovat
käytännössä lisänneet työhyvinvointia tai missä
määrin koette niiden puutteen vähentäneen
hyvinvointia työyhteisössänne?”
Eniten:
Työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
PALJON LISÄNNEITÄ TOIMIA:
1. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen, 16 (vähän: 30)
2. Muut joustavat työaikajärjestelyt, 13 (21)
3. Osa-aikaeläke 12 (10)
4. Vuorotteluvapaa 10 (10)
5. Aslak- ja muut kuntoutukset 10 (13)
6. Esimiestyön kehittäminen 8 (29)
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
TYÖHYVINVOINTIA VÄHÄN LISÄNNEITÄ TOIMIA:
1. Liikuntatoiminnan tukeminen 41 mainintaa (paljon: 4)
2. Virkistyspäivät 37 (7)
3. Työntekijän osaamisen kehittäminen 30 (16)
4. Esimiestyön kehittäminen 29 (8)
5. TYKY-toiminta 27 (4)
6. Kulttuuritoiminnan tukeminen 23 (4)
”=> Jos haluatte lisätä vain vähän
työhyvinvointia, lisätkää liikuntaa.” (EK:n tulkinta)
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
12 Liikuntatoiminnan tukemisen vaikutus
työhyvinvointiin
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
1 Puute väh 2 Puute väh
paljon 8
väh 13
3 Ei
vaikutusta
22
4 Toimet lis
vähän 41
5 Toimet lis
paljon 4
Ei vastausta
3
Katso myös
kirjan sivu 35:
osaamisen
kehittämisen
vs. liikunnan
tukemisen
vaikutus
työhyvinvointiin.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
KAIKKIA VASTAAJIA KOSKEVA TARKASTELU
Kun tarkastellaan ”toimet lisänneet paljon
työhyvinvointia” ja ”toimien puute vähentänyt paljon
työhyvinvointia” –vastauksia, on nykytilanteeseen
verrattuna eniten tarvetta:
• työaikapankille
• esimiestyön kehittämiselle ja
• etätyömahdollisuudelle.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN
MUUTOS työyhteisön hyvinvoinnissa
kymmenen kohdan keskiarvona
3.5
3
2.5
2
1.5
1
0.5
0
Työnantajan
edustajat
3,06
Ylemmät
Toimihenkilöt
toimihenkilöt
2,83
3,01
Työntekijät
2,44
Status ei
tiedossa 2,71
Katso kirjan
sivu 27.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN
Työnantajien edustajien ja ylempien toimihenkilöiden vastaukset
vastasivat pitkälti toisiaan.
Ylemmät toimihenkilöt suhtautuivat muita myönteisemmin työhön
sitoutumiseen, työyhteisön ihmissuhteisiin, työyhteisön
muutosvalmiuteen, avun saamiseen tarvittaessa sekä esimiehen
kykyyn luoda luottamuksen ilmapiiriä.
Työnantajan edustajat suhtautuivat myönteisemmin kehitykseen
kaikissa muissa viidessä kohdassa. Katso kirjan sivu 77.
Työnantajan edustajat näkivät kaikkien muiden kohtien
parantuneen viime aikoina, paitsi varmuuden työsuhteen
jatkuvuudesta (2,68), työssä jaksamisen (2,63) sekä työhön
sitoutumisen (2,84).
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
VASTAUKSET TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN
4 Muutos työyhteisön ilmapiirissä
3.5
3
2.5
2
1.5
1
0.5
0
Työnantajan edustajat
Ylemmät 3,16
toimihenkilöt
Toimihenkilöt
3,00
2,93
Työntekijät 2,38
Status ei tiedossa 2,29
Työnantajan edustajat
katsovat
työyhteisönsä
ilmapiirin
parantuneen, ylemmät
toimihenkilöt
pysyneen ennallaan,
toimihenkilöt
heikentyneen vain
vähän ja työntekijät
heikentyneen paljon.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
TYÖYHTEISÖJEN VS. YKSILÖIDEN VASTAUKSET
Ohje: keskustelu työyhteisössä ennen vastaamista.
Suurin ero löytyi kohdasta esimiesten kyky luoda luottamuksen
ilmapiiriä. Se oli työyhteisön mukaan huonontunut selvästi
(2,44), kun se henkilökohtaisissa vastauksissa oli peräti hieman
parantunut (3,04).
Myös kohdissa työyhteisön muutosvalmius (3,14-3,45), avun
saaminen tarvittaessa (2,97-3,20), työyhteisön ilmapiiri (2,833,02) oli ero suurehko. Ainoa kohta jossa työyhteisön näkemys
muutoksesta oli myönteisempi, oli työssä jaksaminen (2,612,51).
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Työhyvinvointikyselyn tulokset
TYÖYHTEISÖVASTAUSTEN SISÄINEN JAKO
Työyhteisövastaukset voidaan jakaa alalajeihin:
a) Henkilökuntapalaverin tms. näkemys + kahvitaukokeskustelun
tulos työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken
b) Kahvitaukokeskustelun tulos työntekijöiden kesken
Erot näiden välillä ovat suuria, vähintään 0,25 ja max yli 1:
• Työyhteisön muutosvalmius 3,60 – 2,53, ero 1,07
• Työyhteisön ilmapiiri 3,05 – 2,53, ero 0,52
• Varmuus työsuhteen jatkuvuudesta 2,77 – 2,27, ero 0,50
• Työssä jaksaminen 2,81 – 2,33, ero 0,48
• Esimiehen kyky luoda luottamuksen ilmapiiriä 2,70 – 2,27, e 0,43
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Hyvät käytännöt
• Hyviä käytäntöjä kartoitettiin kysymyksellä:
”Onko teillä hyviä kokemuksia työhyvinvointia lisänneistä
toimenpiteistä, joista voisi olla apua myös muille
työyhteisöille?”
• Vastauksia saatiin 53, jossa 79 mainintaa hyväksi käytännöksi.
Maininnat jaettiin 10 teeman alle.
• Eniten vastauksia tuli teemaan työyhteisön luottamus ja
vuorovaikutus. Toiseksi tuli teema yhteiset virkistys ym. tilaisuudet.
Näistä olivat samaa mieltä työnantajan edustajat ja työntekijäpuoli.
• Joustaviin työaikajärjestelyihin, liikuntaan ja joustaviin työnteon
muotoihin liittyviä hyviä käytäntöjä oli paljon työntekijäpuolen,
muttei juuri työnantajan edustajien vastauksissa.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Tarve
Kysymys oli: ”Mitkä toimenpiteet uskotte jatkossa parhaiten
edistävän hyvinvointia juuri teidän työyhteisössänne?”
•Eniten oli tarvetta teemaan työyhteisön
luottamuksen ja vuorovaikutuksen edistäminen
kuuluvista toimista, kuten kehitys- ja muut
keskustelut, avoimuus, luottamus ja tasavertainen
kohtelu
• Työnantajan edustajat ja työntekijäpuoli olivat yhtä mieltä asiasta
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Suositukset: ulkopuolinen tuki
Käsikirjamainen hyvien käytäntöjen kokoelma ei ole toimiva
työkalu.
Kyse on prosessin alkuun saattamisesta.
AVAATKO SINÄ KESKUSTELUN?
Kaikki työhyvinvoinnin edistäminen perustuu työyhteisön
keskusteluun, jolla luodaan keskinäistä luottamusta ja sitoutumista
yhteisiin tavoitteisiin. Se on pohja, jolle konkreettiset toimet voidaan
työyhteisökohtaisesti räätälöidä.
Prosessin vetäjäksi on hyvä saada ulkopuolinen asiantuntija.
TEKESin rahoitus mahdollistaa tämän. Ulkopuolinen asiantuntija
ohjaa prosessia, mutta varsinaisesta suunnittelutyöstä on vastattava
työyhteisö, jotta tuloksia saataisiin.
Työhyvinvoiva Kainuu –esiselvitys
Suositukset: aktivointihanke
• Esiselvitys toi esille, että sekä työnantajan edustajat
että työntekijäpuoli kokevat tarpeen työhyvinvoinnin
lisäämiselle
• Esille tuli, että työyhteisöissä ollaan usein neuvottomia,
mitä tulisi käytännössä tehdä
• Keskustelun avaus on ensimmäinen askel
• Ulkopuolinen asiantuntija ja Tekesin rahoitus
mahdollistaa aktivointihankkeen, joka saa aikaan
muutoksia työpaikkatasolla, siis TEIDÄN FIRMASSA