AURINKOKUNNAN PLANEETAT

MERKURIUS

• • • • • • • • • • HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA d PYÖRÄHDYSAIKA d KUITA 4880 5,4 340/-140 0,055 0,37 47,9 0,387 88 59 0 Merkurius muistuttaa Kuuta. Pinta on kraattereita täynnä. Carolis- allas on syntynyt pikkuplaneetan törmäyksessä. Se muistuttaa Kuun meriä. Planeetta pyörähtää puolitoista kertaa akselinsa ympäri yhden Auringon kierron aikana. Sen rata on soikea ja akseli lähes pystyssä. Merkurius on Maan jälkeen toiseksi tihein planeetta. Sillä on suuri rauta- nikkeli ydin. Pintakerros on ohut. Vaikea havaita, koska on aina lähellä Aurinkoa.

VENUS,

ylempi kuva Magellan luotaimen ottama tutkakuva, alempi kuva HST. • • • • • • • • • • HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA d PYÖRÄHDYSAIKA d KUITA 12100 5,2 480 0,815 0,87 35 0,723 224 244 0 • Venuksen pinta ei näy, koska se on paksun kaasukehän peitossa. Pilviä on 20-50 km korkeudella ja niiden alapuolella on puner tavan kirkasta. Paine on 90 bar. Kaasukehä on pääosin hiilidioksidia. Tulivuorista nousee muita happamuutta aiheuttavia kaasuja. Pin nan muodot ovat pyöreitä paineesta johtuen. Pyörii toisinpäin kuin muut planeetat. Aina Auringon suunnalla, näkyy hyvin.

• • • • • • • • • •

MAA

HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA d PYÖRÄHDYSAIKA h KUITA 12700 5,5 50/-80 1,0 1,0 29,8 1,0 365 24 1 • • Värikäs planeetta elämänvyöhykkeellä. Vesi esiintyy kaikissa olomuodoissa. Ilmakehä, jossa happea 21%, typpeä 78%. Ilmakehä ohenee nopeasti ylöspäin mentäessä. Noin 5 kilometrin korkeudessa sen tiheys on enää puolet maan pinnalla olevasta ilman tiheydestä. Tihein planeetta aurinkokunnassa. Alemmassa kuvassa Maa nähtynä Kuusta (Apollo 17).

• • • • • • • • • •

MARS

HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA a PYÖRÄHDYSAIKA h KUITA 6800 3,9 -55 0,107 0,38 24,1 1,524 1,88 24 2 • • Mars näkyy punaruskeana ruosteisesta pölyävästä pinnasta johtuen. Sillä on ohut kaasukehä, joka on pääosin hiili dioksidia. Aurinkokunnan korkeimmat vuoret ovat Marsissa. Olympos Mons on 24 km korkea. Napajäätikköjen koko vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Marsissa uskotaan olleen joskus vettä.

Yläkuva Valles Marineris rotkonreunaa. Alakuvassa Mars eri puolilta, HST.

• • • • • • • • • •

JUPITER,

yläkuva THO, alakuva Galileo- luotain.

HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA a PYÖRÄHDYSAIKA KUITA 140000 1,3 -140 318 2,64 13 5,203 11,863 9h55min30s 63 • • • Aurinkokunnan suurin planeetta.

Halkaisija 11 kertaa Maan halkaisija.

Ydin kiveä, sen päällä nestemäinen metallisen vedyn kerros sitten neste mäistä vetyä ja pinnalla 1000 km paksu kaasukerros, jossa pilviä. Pilvet muodos tavat raitoja. Suuri punainen pilkku. Jupiter näkyy hyvin ja kiikarilla voi havaita neljä Galilein löytämää kuuta.

• • • • • • • • • •

SATURNUS,

yläkuva THO, alakuva Nasa.

HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA a PYÖRÄHDYSAIKA KUITA 120000 0,7 -170 95 1,16 9,6 9,52 29,35 10h30min 47 • Rakenne kuten Jupiterilla. Renkaat, jotka eivät aina näy asennosta johtuen. Ren kaiden paksuus on vain kilometriluokkaa. Näkyvistä renkaista uloinna on A- rengas, sitten 4000 km leveä Cassinin jako, B rengas. A- renkaan halkaisija on 272000 km. Litistynyt navoiltaan 10000 km. Suurimmalla kuulla Titanilla on typpeä oleva kaasukehä.

URANUS

, kuva Voyager 2 luotain.

• • • • • • • • • • HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA a PYÖRÄHDYSAIKA KUITA 52600 1,1 -210 14,5 1,11 6,8 19,17 83,9 17h14min 21 • Uranus löytyi vuonna 1781. Ydin on ilmeisesti rautaa ja piitä. Sen päällä vesijäätä, metaania ja ammoniakkia. Uloinna kaasukehä vetyä, heliumia ja metaania, joka värjää Uranuksen vihertävän siniseksi. Lähes tasaisen värinen. Pyörimisakseli on 98 astetta kallellaan ratatasoon nähden. Heikot renkaat. Näkemiseen tarvitaan kaukoputki.

NEPTUNUS

, kuva Voyager 2 luotain.

• • • • • • • • • • HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA a PYÖRÄHDYSAIKA KUITA 49500 1,7 -220 17,24 1,43 5,4 30 164,4 16h7min 12 • • Rakenne kuten Uranuksella. Väri sininen. Valkeita pilviä. On välillä aurinkokunnan uloin planeetta.

Löytyi vuonna 1846. Näkemiseen tarvitaan kaukoputki.

PLUTO

, kuva HST, Plutoa ei enää pidetä planeettana • • • • • • • • • • HALKAISIJA km TIHEYS kg/dm³ LÄMPÖTILA C° MASSA , MAA=1 PAINOVOIMA, MAA=1 RATANOPEUS km/s ETÄISYYS AU KIERTOAIKA a PYÖRÄHDYSAIKA KUITA 2240 2 -230 0,002 0,05 4,7 40 248,8 6d9h17min 3 • • • Löytyi vuonna 1930. Koostuu kivestä ja vedestä. Ohut kaasukehä. Ei ole kuvattu luotaimien avulla. Siksi selvää kuvaa siitä ei ole. Kuvassa vasemmalla Pluto, oikealla kuu Charon, joka löytyi vuonna 1978.

Luotain on matkalla.

Pluto oli vuosina 1979-1999 Neptunuken radan sisäpuolella.