Transcript Case-Talvivaara3 - Oulun vaalipiirin Vihreät

Case Talvivaara
ENERGIASEMINAARI KAJAANISSA 19.3.2011
Lasse Flöjt
Kansalaisen näkökulma
Uraanin etsinnän historiaa 1955
• Useat puunjalostusyhtiöt perustivat 1955
Atomienergia Oy:n tutkimaan ja hyödyntämään
uraaniesiintymiä.
• Myös Imatran Voima Oy aloitti uraaninetsinnän.
• Ajalle tyypilliseen tapaan yhtiöt veivät löytämänsä
esiintymät tuotantokokeilujen asteelle,
Atomienergia Enon Paukkajanvaarassa
ja Imatran Voima Askolan Lakeakalliolla.
lf
2
Uraanin etsinnän historiaa 1962
• Atomienergia Oy:n aineistot siirtyivät
Outokumpu Oy:n Malminetsinnälle,
joka jatkoi uraanitutkimuksia vuoteen
1975.
• Rautaruukki Oy ja pienessä määrin
Kemi Oy osallistuivat myös
uraaninetsintään.
lf
3
KTM ottaa ohjat 1968
• KTM:n voimataloustoimisto lähettää
kaivosyhtiöille tiedoksi OECD/ENEA:n
selostuksen uraanin tuotannosta
(Pariisin suurlähettilään kirjelmä ydinenergian pitkän
tähtäimen merkityksestä Länsi-Euroopassa tutkivan ryhmän
asiakirjasta SEN/NELT(67)2(4th Rev.)
• Lisäksi KTM pyytää kaivosyhtiöiltä raportit
tähänastisista panostuksista ja tuloksista
uraanin etsinnän suhteen
lf
4
KTM uraanin etsinnän
rahoittajana 1970 -luvulla
• Uraaninetsintää ohjasi 1970-luvulla
KTM:n alaisen Atomienergianeuvottelukunnan uraanijaosto.
• KTM rahoitti 50 % yhtiöiden ja GTK:n
uraanihankkeista sekä joitakin
yliopistoissa ja korkeakouluissa
toimineita tutkimusprojekteja.
lf
5
KTM rahoitus uraanin etsintään 1971
• Rautaruukin Soklin alueen radioaktiiviset
malminetsinnät 40 000 mk.
(Perusteluna on, että vastaavanlaisiin
karbonaattiesiintymiin liittyy niobi-, tantaali- ja
fosfori-mineraalisioilta, mutta myös uraanimineralisioita. Nämä viimemainitut liittyvät juuri
sellaisiin karbonaatteja reunustaviin feniiteihin,
jollaisia Soklissakin on tavattu.)
• Outokumpu Oy:n uraanietsinnät 450 000mk
lf
6
KTM rahoitus uraanin etsintään 1972
• KTM maksaa puolet Rautaruukki Oy:n
suorittamista Uraani- ja Toriummalmien
etsintätöistä Sallan – Kuusamon ja
Savukosken Soklin massiivin alueilla
• KTM maksaa puolet Outokumpu Oy:n
uraanitutkimuksista
(kokonaiskustannukset 1.189.000 mk)
lf
7
Atomienergianeuvottelukunta 1972
• KTM:n alainen Atomienergianeuvottelukunnan
uraanijaosto pitää kokouksen GTK:n tiloissa
13.11.1972.
-- uraaninetsintää suorittavien geologien ja geofyysikoiden
mahdollinen jatkokoulutus Kanadassa.
-- alustavat arviot vuoden 1973 uraanitutkimusrahojen
tarpeesta
-- selostukset vuosien 1971-72 uraanitutkimusmäärärahojen
käytöstä
-- valtakunnallisen uraaninetsinnän kehittäminen
lf
8
Atomienergianeuvottelukunta 1973
• Vuoden alussa 13.2.1973
Atomienergianeuvottelukunnan uraanijaosto
pitää kokouksen Outokumpu Oy:n tiloissa.
• Asiana mm:
-tutkijoiden koulutus Kanadassa
-Outokumpu Oy:n selvitys Prakla-Seismon
lentomittauksista
-valtakunnallinen uraaniohjelma
lf
9
Uraani -fosforiprojektin hakemus 1973
• Viikkoa myöhemmin Outokumpu Oy anoo KTM:ltä 450 000
mk uraaninetsinnän kustannuksiin vuodelle 73.
• Lisäksi Outokumpu Oy anoo rahoitusta geologin
palkkaukseen uraaninetsintään 1973-76, yht. 212 000 mk.
- Tunnetaan uraani-fosforiesiintymiä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa,
Savossa ja Pohjanmaalla. Paltamon Nuottijärven aihe on varsin
merkittävä. Pienempiä tai puutteellisesti tutkittuja esiintymiä on mm.
Sotkamossa, Muuruvedellä, Polvijärvellä, Liperissä, Piippolassa ja
Vetelissä. Kaikki aiheet on tavattu liuskeista, jotka ovat syntyneet
lähelle muinaisia rantoja. Tyypillisiä komponentteja ovat kvartsiitit ja
sen välikerroksina kalkkirikkaita horisontteja, kiisuja sisältäviä
fylliittihorisontteja ja kiilleliuskeita, joskus myös mustaliuskeita.
lf
10
KTM hyväksyy uraani–fosforiprojektin 1973
• KTM päättää, että vuoden 1973 menoarviossa
momentilta 32.44.21.4 (Atomienergian
rauhanomainen käyttö, eräät tutkimus ja
valvontatoiminnan menot) osoitetusta
määrärahasta saadaan suorittaa Outokumpu Oy:lle
laskuja ja selvityksiä vastaan enintään 11 000 mk
uraani- ja fosforiittiesiintymien geologisista ja
mineralogisista tutkimuksesta aiheutuvia
kustannuksia varten.
• (periaatteessa vuoteen 1977 saakka, mutta
rahapäätökset tehdään vuosittain)
lf
11
Uraanifosforiprojektin tuloksia 1973
• Outokumpu Oy kairaa vuoden -73 aikana
Sotkamossa neljä reikää. Positiivinen tulos saatiin ja
paikannettiin kriitillinen horisontti. Uraanipitoisuus
lävistyksessä oli luokkaa 0.04%U ja U:P2O5= 1:100.
Kairausta Sotkamossa jatketaan v, 74 aikana
• (Lisäksi Outokumpu Oy:n muut uraanietsintä-kustannukset
ovat 923 000 mk, joista kustannuksista KTM maksaa 50%)
lf
12
Outokumpu esittää KTM:lle
Uraaninetsintä geologia 1974
• Tunnettujen uraani-fosforiittiesiintymien geologinen
ja mineraloginen tutkimus on laaja
perustutkimusluonteinen tehtävä
• Tähän tehtävään ehdotetaan Luk Olli Äikästä, joka
tekee pro gradu –työtä Sotkamon Losonvaaran
uraanifosforiittiesiintymästä
• Uraani-fosforiittiprojektin kustannukset, joihin
luetaan Olli Äikkään palkka ja matkakulut sekä
hänen tehtävissään mahdollisesti tarvitsema
ulkopuolinen apuvoima. Kustannukset laskutetaan
kokonaisuudessaan KTM:ltä.
lf
13
Uraanifosforiprojekti 1975
• KTM maksaa uraanifosforiprojektin malmien
etsimisestä ja tutkimisesta aiheutuvien välittömien
kustannusten korvaamisesta 75 000 mk
Outokumpu Oy:lle.
• Vuonna 1973 toimintansa aloittanut uraanifosforiprojekti siirrettiin 1.10.1975 Geologiseen
tutkimuslaitokseen (nykyisin GTK)
• Uraaniprojektin mukana Olli Äikäs siirtyy GTK:n
palvelukseen, johon perustetaan uraaniryhmä.
• Outokummun uraaniaineistot siirtyvät GTK:lle
lf
14
Uraanifosforiprojekti 1976
• GTK suoritti Geofysikaalisia matalalentomittauksia
1976-78 ja niiden tarkistuksia maastokäynnein
Sotkamon, Vieremän ja Kuhmon alueilla.
• Esim: Aeroradiometriset gamma-anomaliat ja orgaanisten
purosedimenttinäytteiden kartoitus paljastivat
tutkimusalueelta uraanin ja sen tytäraineiden rikastumia
lähteissä ja soissa. Rikastumat ovat peräisin pääasiassa
pohjavedestä, johon radionuklidit liukenevat kalliosta ja
mineraaleista.
• Tämä osoittaa alueen kallioperän uraanikriittiseksi:
uraaniesiintymiä voi olla löydettävissä niin kallioperästä
kuin nykyisistä orgaanisista sedimenteistäkin.”
lf
15
GTK tekee valtaukset 1977-1978
• Kuusilampi 1 esiintymän valtaus 1977
• Kolmisoppi 1 esiintymän valtaus 1978
• 1978 GTK teettää SF –filmillä mainosfilmin
Talvivaaran malmiosta ja GTK:n osuudesta sen
tutkimisesta.
• Metallipitoisuudet määriteltiin mustaliuskeista
atomiabsorptio –menetelmällä 1978
• GTK:hon muodostettiin Pentti Ervamaan johdolla
toiminut uraaniyksikkö 1978
lf
16
Uraanipitoisuudet Kainuun
mustaliusketutkimuksissa 1980 (1/2)
• Kainuun mustaliuskemuodostumiin liittyy
uraanimineralisioita Paltamossa (Nuottijärvi),
Sotkamossa (Losonvaaran alue), Rautavaaralla
(Moisio) ja Nilsiässä (Temo).
• Geokemiallisia näytteitä toimitettiin
uraanianalyysiin 837 näytettä
• Suurimmat pitoisuudet, 35 – 53 ppm U,
havaittiin Sotkamon Kokkomäen uraanifosforiesiintymän lounaiselle jatkeelle
sijoittuvista mustaliuskepaljastumista.
lf
17
Uraanipitoisuudet Kainuun
mustaliusketutkimuksissa 1980 (2/2)
• Mustaliuskeiden ja grafiittipitoisten liuskeiden
suurin merkitys uraaninetsinnän kannalta on niiden
kyky sitoa itseensä uraania syngeneettisesti.
Geologisissa prosesseissa näistä muodostamista
mobiloitunut voi rikastua varsinaisiksi malmeiksi.
• Toisaalta, jos muita metalleja sisältävään
liuskeeseen liittyy anomaalinen uraanipitoisuus,
voidaan uraania saada sivutuotteena edellyttäen,
että rikastustekniset ja metallurgiset ongelmat
hallitaan.
GTK:n tutkimusraportti M 19/3432/-80/2/60 Olli Äikäs 5.12.1980
lf
18
Talvivaaran uraanivaranto kirjataan
Punaiseen Kirjaan 1981
• Talvivaaran esiintymään laskennallisesti sisältyvä
uraani mahdollisina varoina kansainvälisen
uraanivarojen arviointiprojektin (IUREP) liitettiin
Suomea koskeneeseen raporttiin vuonna 1981.
• Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n
tilastoissa tämä arvio (3000–9000 tU) on ollut siitä
asti Suomen mahdollisina sivutuotevaroina
kategoriassa ”muut kuin tavanomaiset varat”
(Unconventional Resources).
lf
19
Punainen Kirja RED BOOK
• Suomi on osallistunut Punaisen kirjan
toimittamiseen vuoden 1973 laitoksesta lähtien.
GTK ja KTM:n Energiaosasto ovat koonneet Suomea
koskevat tiedot.
• Punaisen kirjan työryhmässä (nykyisin Joint
NEA/IAEA Uranium Group) ovat Suomea edustaneet
Kalevi Kauranne, Jouko Talvitie, Kauko Puustinen ja
vuodesta 2003 Olli Äikäs.
• OECD/NEA:n kehityskomiteassa Suomea edustaa
Jorma Aurela (KTM/TEM).
lf
20
URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN
JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN (1/3)
GTK TIEDONANTO 35 G – 1.5.2
• Ydinenergialakitoimikunta:
1983:
– varsinaisen kaivostoiminnan että siihen läheisesti liittyvän
rikastustoiminnan sääntely.
– kattaa sekä malmin louhinnan että uraanin tai toriumin
erottamisen malmista rikastuslaitoksessa.
• säteily ja radioaktiiviset kaivamisjätteet asettavat luonnonsuojelun
toteutumiselle uraanikaivostoiminnassa suuremmat vaatimukset kuin
muun kaivostoiminnan yhteydessä.
lf
21
URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN
JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN (2/3)
GTK TIEDONANTO 35 G – 1.5.2
1983:
• Uraanikaivostoiminta on osa ydinpolttoainehuoltoa. Kaivostoiminnan
osalta ydinenergialain soveltaminen alkaisi siinä vaiheessa, jota
kaivoslaissa kutsutaan esiintymän hyväksikäytöksi. Käytännön
tulkintavaikeuksia saattaa syntyä silloin, kun malmia hyödynnetään
muiden kuin uraanin mineraalien vuoksi, mutta malmi silti sisältää
myös uraanimineraaleja.
• Koska kaivos- ja rikastustoiminta on ydinenergian käyttöä, niin
ydinjätteen määritelmä laajenee kattamaan myös kaivos- ja
rikastustoiminnan jätteet.
• Ehdotuksessa uudeksi ydinenergialaiksi sanotaan, että luvanhaltijan,
jonka toiminnan seurauksena ydinjätettä syntyy, olisi huolehdittava
kaikista tuottamiensa jätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja
vastattava niiden kustannuksista. lf
22
URAANIKAIVOSTOIMINTAAN SEKÄ URAANIMALMIJÄTTEESEEN
JA SEN SIJOITTAMISEEN LIITTYVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN (3/3)
GTK TIEDONANTO 35 G – 1.5.2
URAANIKAIVOSTOIMINNAN ERITYISHAITTOJA, Radon
• Merkittävin haitta radon lyhytikäisine tytäraineineen.
• Lyhytaikaisesti radonpitoisuus nousee louhinnan
edellyttämän malmin porauksen, räjäytyksen ja kuljetuksen
aikana pölyhiukkasiin tarttuneiden uraanisarjan aineiden
vuoksi.
• Radon voi hajota ilmassaoloaikanaan, jolloin
hajoamistuotteet kiinnittyvät pöly- ym. hiukkasiin. Ilman
mukana kulkeviin hiukkasiin tarttuneet radionuklidit
joutuvat hengitysilman välityksellä keuhkoihin.
lf
23
1986
TSERNOBYL
lf
24
GTK:n ja Suomen Akatemian yhteisprojekti IGCP 254 ”Metallipitoiset
mustaliuskeet”
lf
25
Uraanipitoisuudet Kainuun
mustaliusketutkimuksissa 1991
ICP- massaspektometrillä määritetyt
uraani- ja toriumpitoisuudet Jormualla ja Talvivaarasssa
lf
GTK
26
Bioliuotuksen talteenottokokeita
OMG Kokkola
• Me ajettiin näitä bioliuotuksen talteenottokokeita
Kokkolassa silloisen OMG:n tiloissa. Silloin katsottiin
hyvin tarkkaan, että mihinkä uraani menee näissä
sakoissa. Ja kaikissa niissä kokeissa, joita
koeliuotuksen aikana tehtiin, niin uraani meni
kipsisakkaan, ja todettiin että sille ei ollut mitään
tehtävissä.
(Marja Riekkola-Vanhanen Sotkamossa 1.2.2011)
lf
27
Uraanin talteenottokokeita 2006
• Vuonna 2006 me selvitettiin Lappeenrannan
Teknillisen Yliopiston kanssa tätä uraanin
talteenottoa tästä liuoksesta, ja silloin TEKES oli sitä
osaltaan kustantamassa. Katsottiin vuoden verran
talteenotto läpi. Silloin todettiin, että ei löydy
semmoista tapaa, jolla uraani saataisiin sieltä
talteen taloudellisesti. Ja se jäi sitten siihen. Se
tutkimusraportti on varmaan vielä olemassa.
(Marja Riekkola Vanhanen 1.2.2011 Sotkamossa)
lf
28
2007
Talvivaaralle myönnetään
ympäristölupa,
jossa ei mainintaa uraanista
lf
29
Ensimmäiset nikkelitoimitukset
Harjavaltaan 2009
• Kaksi vuotta sitten, niin Outotechissä kehitettiin
uusi uuttosysteemi, jolla saadaan näinkin pienet
uraaniprosentit talteen. Ja sitähän me on nyt
pilotoitu ja ajettu ja todettu, että se todella
onnistuu.
• Ja siksihän me on lähdetty oikein hakeen lupaa
uraanin talteenottoon. Koska minun mielestäni
ainakin olis erittäin paljon parempi, ettei menis
sinne kipsisakka-altaalle, vaan se menis Sotkamosta
pois ja koko Suomen maastakin pois.
Marja Riekkola Vanhanen 1.2.2011 Sotkamossa
lf
30
Uraanin talteenottolupa Harjavaltaan 2010
• ESAVI
Päätös Nro 39/2010/1,
• Dnro ESAVI/205/04.08/2010
• Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010
• Ympäristönsuojelulain 61 §:n mukainen ilmoitus koeluonteisesta
toiminnasta koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän
uraanin poistamiseksi uuttamalla ja saostamiseksi Norilsk Nickel
Harjavalta Oy:n tehtailla, Harjavalta
• Säteilyturvakeskus on päätöksellään nro 7/Y42214/2009 (31.12.2009)
myöntänyt Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle ydinenergialain 21 §:n ja
ydin-energia-asetuksen 41 §:n mukaisen luvan tuottaa ja pitää
hallussa sekä varastoida nikkelin jalostusprosessin yhteydessä
syntyviä ydinaineita.
lf
31
Hämminkiä Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010
(ESAVI Päätös Nro 39/2010/1,Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010)
• LUPAVIRANOMAINEN Erkki Kantola, PSAVI:
- Onkos täällä STUKin edustajia? Tiedetään, että Talvivaarassa tosiaankin
suunnitellaan rikastamisen aloittamista, Harjavalta on joutunut siihen, on saanut
STUKilta luvan 10 tonniin, jossa ei käsittääkseni ole otettu kantaa olisiko YVA –
menettely pitänyt käydä, niin käsittääkseni STUK ei ole vaatinut
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskien tähän Harjavallan 10 tonniin?
• Miliza Malmelin, ympäristöministeriö:
- Niin, toi Harjavallan YVAn olla montaa mieltä. Mutta YVA-asetuksessahan lukee,
että kyllähän siitä toiminnasta olis pitänyt pyytää YVA,… siinä vaiheessa kun se tuli
STUKista tuli meille siinä lupamenettelyn yhteydessä lausuntopyyntö, niin
mekään ei havahduttu siihen, että näin pienessä tilanteessa pitäis YVA-asetuksen
mukaan vaatia YVAa. Tässä on siinä mielessä käynyt siis tavallaan, että Harjavalta on
saanut sen luvansa ennen kuin me havahduttiin siihen, että tässä on niinku
toimittu väärin. Että se on sellainen asia ja tämä asia on tietysti sen koommin
niinku stukin kanssa keskusteltu että se yva-asetus on sen mukainen, että
riippumatta siitä, että se toiminta hyvin pienimuotoista, kuten täällä hetkellä
Harjavallallakin, niin siitä huolimatta yva-asetus
on yksiselitteinen ja sen kaltainen,
lf
32
että yva pitäisi tehdä.
Hämminkiä Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010
(ESAVI Päätös Nro 39/2010/1,Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010)
• Antero Kuusi, STUK:
Olen jonkin verran ollut tämän kanssa tekemisissä. Stukillahan on se
myöntövaltuus 10 tonnin määrään saakka.
Meillä tosiaan kävi….me olemme tottuneet katsomaan näitä asioita
ydinenergialain kannalta. Niin tässä lupaprosessissa kävi että kävi
tosiaan näin, että meillä sattui lipsahtamaan tämä YVA
tai lupa meni meidän käsittelyssä läpi ilman että meillä tuli mieleen
että tällaista YVAaa tarvitaan, kun me ei yleensä näitä asioita
käsitellä.
lf
33
Hämminkiä Kuopion uraaniseminaarissa 19.10.2010
(ESAVI Päätös Nro 39/2010/1,Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2010)
• lupaviranomainen Erkki Kantola:
Tiedän, että tämä tulee meille silmille koska Talvivaara jättää meille
hakemuksen, ja siellä koetoimintailmoituksessa on päätetty, että
deadline on 2011, ja sitä kautta varmasti Talvivaara odottaa että
pärähtää meiltä lupa että tosta vaan, ja tiedetään, että maaliskuun
loppuun mennessä koko Talvivaaran kaivosalue pitää uudelleen
luvittaa…..
..,niin onko se tosiaan tuota niin kategorista toi, että YVA tarvitaan
Harjavalta -tyyliseen toimintaan?
• Mehän ollaan monesti asioita nimitetty vähän erilailla, jos ei oo ollut
todellista….. että on pystytty tekemään se tietyllä prosessilla
nopeasti , ja siinä ei ole kysymys mistään niinku ympäristöriskin
kasvattamisesta …
lf
34
STUK uudisti KOKKOLAN OMG:n
uraanin talteenottoluvan joulukuussa 2009
• Uusimisen yhteydessä ei YVA –menettelyä uraanin
osalta.
• AVI uudisti YMPÄRISTÖLUVAN, ei mainintaa
uraanista
lf
35
UUSI
TEOLLINEN
SUOMI
SITRAN
JULKAISU 137
1994
Ydin-Suomi -visio
Raaka-aine reservaatti
Ja
Vapaa-ajanalueet
Perusteollisuus
energiantuotanto
lf
36
Ydin-Suomi –visio 1994
• Euroopan perusteollisuus Suomeen
- Massanvalmistus saadaan pysymään Suomessa sen
ympäristöhaittojen takia
- Euroopassa ei haluta uusia laitoksia päästöjen takia
- Vanhoista laitoksista joudutaan luopumaan tiheästi
asutuissa maissa ympäristövaatimusten vuoksi
- Puunjalostusta pahempia ympäristöriskejä aiheuttavat
kemian- ja petrokemianteollisuus. Luonnollista on, että
tämä teollisuus pyritään sijoittamaan reuna-alueille . Suomi
on tässä mielessä ihanteellinen maa, myös sen takia, että
tuulet useimmiten kuljettavat päästöt yhä kauemmaksi
lf
37
Keski-Euroopasta
Ydin-Suomi –visio 1994
• Energiaa etelärannikolta
– Esimerkiksi ympäristönäkökohdat puoltavat
ydinvoimalaitosten rakentamista. Uusien laitosten
kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiin KeskiEurooppaan, jossa energiantuotanto on joutumassa
sekä ympäristöaktivistien että viranomaisten
silmätikuksi.
– Ydinjätteemme sijoituskustannuksia voimme peittää
ottamalla vastaan muualta tullutta ydinjätettä…
• Länsi-Euroopan jätteet Suomeen
• Elintarviketuotanto loppuu
lf
38
YDIN
SUOMI
SUOMEN KUVALEHTI 17.3.2011
lf
39
Talvivaaran uraanihankkeen
kuulemistilaisuus Sotkamossa 26.1.2011
• pj Eriika Melkas TEM, sihteeri Jorma Aurela TEM
• Eriika Melkas, TEM, ydinenergialaki
• Sari Myllyoja, ELY –keskus, ympäristövaikutusten
arviointi
• Dina Solatie, STUK, säteilyturvallisuus
• Pekka Suomela, TEM, kaivoslaki
lf
40
Sari Myllyoja, ELY –keskus,
ympäristövaikutusten arviointi, 26.1.2011
• ”Ja ajatellaan minkä takia tarvittiin tämä YVA –
menettely, niin YVA –asetuksen 6§ on, että
semmoinen luonnonvarojen otto ja käsittely, ja
nimenomaan uraanin louhinta, -rikastaminen ja –
käsittely, niin se vaatii tämän ympäristövaikutusten
arviointimenettelyn.
• Ja sen takia tässä Talvivaaran uraanihankkeessa
tehtiin tämä ympäristövaikutusten arviointi.”
lf
41
Sari Myllyoja, ELY –keskus,
ympäristövaikutusten arviointi, 26.1.2011
• Kun puhuttiin tästä lainmukaisuudesta ja YVA –
menettelystä , kun se varsinainen YVA –menettely
oli silloin aikaisemmin, että oliko se uraani se siellä
mukana vai eikö ollut vai kenties oli.
• Sitä ei silloin sitä uraania ajateltu talteen
otettavaksi, ja YVA –menettely kulki sen mukaisesti.
• Nyt kun yhtiö ilmoittanut hakevansa sitä talteen,
niin YVA –asetuksessa on sanottu, että tämä
uraanin talteenotto vaatii YVA –menettelyn.
• ”Siinä ensimmäisessä YVAssa kysyttiin mitä Talvivaarassa otettiin talteen ja ne on
siinä arvioitu. Ja nyt kun tämä uraani tuli tähän uutena, niin sehän nyt YVAtaan
42
asianmukaisesti ja lain mukaisesti näin”.lf
Kansalainen ja ympäristövaikutusten arviointi
• ”Sitä ei silloin sitä uraania ajateltu talteen otettavaksi, ja YVA –menettely kulki sen
mukaisesti.”
• Kansalaisena uskon, että ympäristövaikutusten
arviointi tulee tehdä niille kaikille aineille, jotka
jäävät ympäristöön. Arvioinnissa selvitetään voiko
niistä aiheutua haittaa.
• Nyt kun yhtiö ilmoittanut hakevansa sitä talteen, niin YVA –asetuksessa on sanottu,
että tämä uraanin talteenotto vaatii YVA –menettelyn.
• Kansalaisena uskon, että erityisille haitallisille
aineille, kuten uraani, on tehtävä
ympäristövaikutusten arviointi vaikka ko. aine
otettaisiinkin talteen
lf
43
Kansalaisten kuuleminen, esimerkki
Kainuun ELY –keskus, yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä
lf
44
STUKIN PUOLUEETTOMUUS?
arviointiselostuksen kuuleminen, 26.1.2011
• Olen Dina Soletie ja työskentelen STUKin aluelaboratorion
johtajana Rovaniemellä. Puhun teille Talvivaarasta ja
säteilyturvallisuudesta.
• STUK kuuluu STMn alaisuuteen ja on riippumaton
viranomais- ja tutkimuslaitos.
• Toimintaperiaate on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja
tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta
vaikutuksilta. STUKin tehtävä Talvivaaran uraanihankkeessa
on valvonta, tiedon jakaminen, neuvon antaminen, sekä me
olemme myös antaneet lausunnot YVA –ohjelmasta ja YVA
–selostuksesta. Ja tulemme antamaan sitten lausunnon
tästä lupakäsittelystä maaliskuun loppuun mennessä.
lf
45
STUKIN PUOLUEETTOMUUS?
arviointiselostuksen kuuleminen, 26.1.2011
Hei,
Välitän tämän tiedustelun Talvivaaralle. Koska kyseessä on
Talvivaaran teettämä selvitys, he vastaavat itse kysymyksiin.
Sotkamon kunta järjestää 21.3.2011 klo 18 alkaen
tiedotustilaisuuden Talvivaaran ympäristön radiologisesta
perustilaselvityksestä kunnanvirastossa. Tilaisuuteen on
kutsuttu Säteilyturvakeskuksesta kolme asiantuntijaa
kertomaan selvityksen väliraportin mittauksista ja tuloksista
sekä yleisesti säteilystä.
Terveisin
Dina Solatie
lf
46
STUKIN PUOLUEETTOMUUS?
Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan kokous: 29.11.2010
•
•
1. STUK palvelujen myyjänä ja valvovana viranomaisena
Todettiin myös, että esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa on kiinnitetty huomiota STUKin
kaksoisroooleihin.
STUKin on syytä juristien johdolla miettiä ja kirjoittaa oma linjansa siitä, kuinka samaan
toimintaan kohdistuvat maksulliset palvelut ja viranomaistyö selkeästi eriytetään toisistaan.
3. Muut ajankohtaiset asiat
Talvivaaran nikkelikaivoksen uraaninerotushanke on poikinut vilkkaan kansalaiskeskustelun.
Osa keskusteluun syötetyistä tiedoista on harhaan johtavia, ja tämä on ruokkinut aiheetonta
huolta uraanin erotukseen liittyvistä riskeistä. STUKilta kaivattiin Talvivaaran uraaniasioista
keskusteluun aktiivisempaa panosta ja selkeämpää kieltä.
Mietittiin, miten STUK voisi auttaa Talvivaaraa kertomaan asian oikean laidan. Mietittiin
myös poliittisten toimijoiden, esimerkiksi ministerien vastuuta, velvollisuutta ja
mahdollisuutta korjata julkisuudessa olevia vääriä tietoja. Nykyinen ympäristöministeri on
hankalassa tilanteessa kertomaan Talvivaarasta mitään, joten lähinnä työ- ja
elinkeinoministeri voisi halutessaan rauhoitella keskustelua.
lf
47
STUKIN PUOLUEETTOMUUS?
• Säteilyturvakeskuksen neuvottelukunnan kokous
Aika: Maanantai 29.11.2010 kello 15.00 – 17.50
Kohta 3. Muut asiat
• Mietittiin, miten STUK voisi auttaa Talvivaaraa kertomaan
asian oikean laidan. Mietittiin myös poliittisten
toimijoiden, esimerkiksi ministerien vastuuta, velvollisuutta
ja mahdollisuutta korjata julkisuudessa
olevia vääriä tietoja. Nykyinen ympäristöministeri on
hankalassa tilanteessa kertomaan Talvivaarasta
mitään, joten lähinnä työ- ja elinkeinoministeri voisi
halutessaan rauhoitella keskustelua.
lf
48
STUKIN riippumattomuus?
• 18.3.2011 SUOMEN KUVALEHTI
• Volanen väittää, että armeija ja poliisi ovat karanneet
Suomessa hallituksen valvonnasta. Erityisesti sotilaat ovat
vieneet poliitikoilta valtaa ja alkaneet johtaa itse itseään.
• Kansalaisena kysyn, entäpä STUK?
– STUK on riippuvainen ydinvoimaa tuottavien tahojen
lakisääteisestä pakosta ostaa STUKilta ’palveluja’
lf
49
Ympäristörikosten käsittely Suomessa?
• Yle uutiset
”Ruotsin valtiollisen kaivosjätin LKAB:n kaivosluvan
kaatuminen Ruotsin ympäristöylioikeudessa on sytyttänyt
kovan kiistan. Oikeus hylkäsi viime viikolla LKAB:n
Svappavaaran uuden kaivoksen luvan. Kaivosyhtiö jatkaa
louhintaa ilman lupaa. Norrbottenin lääninhallitus ja
Ruotsin ympäristövirasto Naturvårdsverket ovat yhtiön
menettelyn laillisuudesta eri mieltä.”
• Talvivaara on laitettava toimintakieltoon, ja luvat uusittava
kokonaisuudessaan uraani huomioiden.
lf
50
GTK:n ja Suomen Akatemian yhteisprojekti IGCP 254 ”Metallipitoiset
mustaliuskeet”
lf
51
lf
52
lf
53
lf
54
Nuottijärven uraanilouhos. Kuva O.Äikäs
lf
55
Kivesjärveltä etsitään kuparia 11.3.2011
• Paltamon Kivesjärvellä aloitetaan parin viikon kuluttua malminetsintä.
Pyhäsalmi Mine -yhtiö ottaa maaperästä näytteitä Kivesjärven
Haapalanmäellä, jossa yhtiö uskoo olevan kuparia.
• Alueella on tehty malmin lentokartoituksia neljä vuotta sitten. Nyt yhtiö
poraa maahan ja kallioon parikymmentä noin metrin syvyistä reikää
lisätiedon saamiseksi.
• Päägeologi Timo Mäen mukaan malminetsintään on haettu erillisluvat
Haapalanmäen alueen maanomistajilta.
• - Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole saanut vahvistettua valtauksia pariin kolmeen vuoteen, ja olemme joutuneet pyytämään luvat itse.
Maanomistajat saavat luonnollisesti kaikki kaivoslain mukaiset korvaukset
malminetsinnästä, Mäki sanoo.
• Pyhäsalmi Mine on kanadalaisen Symterran tytäryhtiö ja se tuottaa
kuparia Pyhäsalmen kaivoksella.
lf
56