Transcript Hyvan-sisailman-kriteerit

Sisäilmayhdistys
Allergia- ja Astmaliitto
Hyvän sisäilman kriteerit
Asumisterveysliitto
Hengitysliitto
Sosiaali- ja
terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Lait ja määräykset, vapaaehtoiset ohjeet
Tyypilliset epäpuhtaudet
Sisäilmasto ihmisen tärkein ympäristö
 Vietämme yli 20 tuntia vuorokaudessa
sisätiloissa
 Ihminen tarvitsee vuorokaudessa
 yhden litran ruokaa
 kaksi litraa vettä
 vähintään 15 000 litraa ilmaa
 WHO:n mukaan kaikilla on oikeus hyvään
sisäilmaan
Hyvän sisäilman kriteerit
2
Millaista on hyvä sisäilma?
 Sisäilma on laadullisesti hyvää, jos tilan
käyttäjät ovat tyytyväisiä, eikä siitä
aiheudu terveyshaittoja.
 Terveydensuojelulaki (763/94) 26§:
Asunnon ja muun sisätilan ilman tulee
puhtaudeltaan olla sellaista, ettei siitä
aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa
tai haitan mahdollisuutta.
Hyvän sisäilman kriteerit
3
Mitä huono sisäilma aiheuttaa?
 Erilaisia oireita ja sairauksia
 Psykososiaaliset vaikutukset
 Viihtyisyyden vähenemistä
 Työtehon alenemista
 Rakennusten arvon alenemista
 Kustannuksia kansantaloudelle
Hyvän sisäilman kriteerit
4
Sisäilmaston ohje- ja tavoitearvoja
Huoneilman lämpötila
Seinän pintalämpötila
Lattian pintalämpötila
Pistemäinen lämpötila
Ilmanvaihto
Hiilidioksidi
Radon
Asbesti
Formaldehydi
Hiilimonoksidi
*
**
STM:n Sisäilmaohje
(ºC)
18
(ºC)
15
(ºC)
17
(ºC)
9
(1/h ) 0,5
(ppm) 1500
(Bq/m3) 400
(1/cm3) 0,01
mg/m3 0,15
mg/m3 8
Sisäilmastoluokitus 2000
S3
S2
S1
20-23* 20-22 21-22**
6
1200
200
8
900
100
12 l/s,hlö
700
100
0,1
8
0,05
3
0,03
2
Huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35ºC. Kun ulkoilman
lämpötila on alle 15ºC, ei huonelämpötila saa olla yli 27ºC
S1-luokassa huonelämpötilan onHyvän
oltavasisäilman
tila/huonekohtaisesti
aseteltavissa välillä 20-24°C.
kriteerit
5
Lämpötila
 Huonelämpötila on tärkeimpiä
viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä
 Alhaiset lämpötilat koetaan vetona. Alle 18
C lämpötilan katsotaan olevan
terveyshaitta.
 Korkeat lämpötilat alentavat työtehoa ja
lisäävät sisäilmaoireiden esiintyvyyttä
Hyvän sisäilman kriteerit
6
Huoneen oikea lämpötila
riippuu mm.
 työn kuormittavuudesta
 lepo/istumatyö/liikkuminen/raskas työ
 henkilökohtaisista ominaisuuksista
 aineenvaihdunnan teho, ikä, sukupuoli
 vaatetuksesta
 Yhtä, kaikille sopivaa lämpötilaa on usein
mahdotonta löytää
 Useimmille sopivin lämpötila on 21-22 C
talvella ja 23-24 C kesällä
Hyvän sisäilman kriteerit
7
Sisäilman suhteellinen kosteus
 Kuivassa ilmassa (alle 25%)
sisäilmaperäiset oireet lisääntyvät
 Kosteassa ilmassa (yli 40%) punkkien
määrä kasvaa.
 Erittäin kosteassa ilmassa (yli 60%) riski
kosteuden tiivistymisestä pinnoille kasvaa
 Korkea ilman kosteus kesällä vaikeuttaa
kehon jäähtymistätarvitaan jäähdytystä,
joka myös kuivaa ilmaa
Hyvän sisäilman kriteerit
8
Kuivuuden tunne
 Kuivuuden tunne on yleinen valitus
lämmityskaudella
 Ihminen ei aisti suhteellista kosteutta, kuivuuden
tunteen aiheuttavat:
 korkea ilman lämpötila (yli 22 C)
 alhainen suhteellinen kosteus (alle 25%)
 ilman pölyisyys
 ilman kemialliset epäpuhtaudet (esim.
formaldehydi)
 Ennen kostutuksen käyttämistä kannattaa selvittää,
voidaanko muihin ym. tekijöihin vaikuttaa
Hyvän sisäilman kriteerit
9
Rakennusmateriaalit
 Monista rakennusaineista erittyy sisäilmaan lähinnä
kaasumaisia epäpuhtauksia.
 Aldehydit (esim. formaldehydi)
 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)
 Ammoniakki
 Erittyvien aineiden määrään vaikuttavat mm.
 rakennustapa ja rakentamisaikaiset olosuhteet
(kosteus)
 sisäilman ja pintojen lämpötilat
 kosteusvauriot
 Rakennusmateriaaleista johtuvia päästöjä voi
vähentää käyttämällä M1 luokan materiaaleja
(www.rts.fi)
Hyvän sisäilman kriteerit
10
Ammoniakki
 Normaalitasosta (10…20 g/m3) kohonnut
ammoniakkipitoisuus voi kertoa rakennusmateriaalin aiheuttamasta ongelmasta
 ym. ammoniakkipitoisuus ei itsessään aiheuta
terveyshaittoja, mutta samaan aikaan
vapautuneet muut kaasut saattavat aiheuttaa
ärsytysoireita
 Ammoniakin esiintyminen on liitetty orgaanista
materiaalia sisältävien tasoitteiden hajoamiseen
kosteuden vaikutuksesta
 Ammoniakkia vapautuu myös monista
puhdistusaineista sekä mm. eritteistä
Hyvän sisäilman kriteerit
11
Formaldehydi
 Formaldehydi on väritön ja pistävänhajuinen kaasu, joka aiheuttaa silmän
sidekalvon ja ylähengitysteiden
limakalvojen ärsytysoireita
 Yli 150 g/m3 pitoisuus aiheuttaa terveyshaittaa, hajukynnys on 60…70 g/m3
 Formaldehydiä vapautuu mm. lakoista,
maaleista, liimoista, pinnoitteista, uusista
kankaista ja kokolattiamatoista
 Tupakointi ja kodin kemikaalit voivat myös
lisätä formaldehydipitoisuutta
Hyvän sisäilman kriteerit
12
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
(VOC)
 Sisäilmassa on satoja erilaisia haihtuvia orgaanisia
yhdisteitä, nämä ovat yleensä erilaisia liuottimia
 alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt, alkaanit ja
alkyylibentseenit
 VOC lähteitä ovat ennen kaikkea rakennus- ja
sisustusmateriaalit. Ulkoilman saasteet ja liikenteen
pakokaasut lisäävät näitä yhdisteitä sisäilmassa
samoin kuin ihmisen oma toiminta ja esimerkiksi
kemikaalien käyttö.
 Yli 600 g/m3 TVOC (summa-)pitoisuus on
normaalia suurempi ja edellyttää yksittäisten
yhdisteiden pitoisuuksien selvittämistä
Hyvän sisäilman kriteerit
13
Hiilidioksidi
 Sisäilman hiilidioksidi on peräisin
ulkoilmasta, missä hiilidioksidin pitoisuus
on noin 350 ppm, ja ihmisen
uloshengityksestä
 Hiilidioksidipitoisuus kuvaa hyvin
ihmisperäisiä epäpuhtauksia ja on siten
esim. ilmanvaihdon riittävyyden mittari
 Yli 1500 ppm pitoisuus on merkki
mahdollisesta terveyshaitasta
 Ilman laatu on hyvä, kun
hiilidioksidipitoisuus on 700…900 ppm.
Hyvän sisäilman kriteerit
14
Sisäilman radon
 Radon lisää keuhkosyöpäriskiä
 Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä
sisätiloihin
 Mittaa asuntosi radonpitoisuus
 Yli 400 Bq/m3 pitoisuus edellyttää korjausta
 Korjaa tarvittaessa
 Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä
 Rakenna radonturvallisesti
 Tavoitteena alle 200 Bq/m3 pitoisuus
 Maanvarainen perustus tiivistetään
bitumihuovalla
Lisätietoja: www.stuk.fi
Hyvän sisäilman kriteerit
15
Hiukkasmaiset epäpuhtaudet
 Ilmassa esiintyvät hiukkaset ovat merkittävä
epäpuhtaustekijä
 kokonaisleijuma saa olla enintään 120 μg/m3
 Suurimmat, yli 10 μm:n hiukkaset, jäävät
hengitysteiden yläosiin
 Alle 10 μm:n hiukkaset pääsevät keuhkoputkien
alaosiin ja voivat aiheuttaa immunologisia reaktioita
 PM10 pitoisuus saa olla enintään 70 μg/m3
 Alle 1 μm:n hiukkaset ovat haitallisimpia pääsevät
aivan keuhkojen perimmäisiin osiin,
keuhkorakkuloihin
Hyvän sisäilman kriteerit
16
Tupakointi
 Passiivisella tupakoinnilla on samanlaisia
terveysvaikutuksia kuin tupakoinnilla
 ärsytysoireiden ja infektioiden lisääntyminen
 sydän ja verenkiertoelinten sairaudet
 keuhkosyöpä
 Tupakansavu lisää huoneilman häkä-, ammoniakkija formaldehydi pitoisuuksia
 Yli 0,5 μg/m3 nikotiinipitoisuus on merkki
tupakoinnista
 Tupakointia on vältettävä sisätilojen lisäksi myös
ovien, ikkunoiden ja raitisilmareittien läheisyydessä
Hyvän sisäilman kriteerit
17
Ilmanvaihdon tarve
 Ilmanvaihdolla poistetaan sellaiset epäpuhtaudet,
joiden lähteitä ei voida poistaa:
 ihmisen aineenvaihdunta
 asumiseen liittyvät toiminnot
 rakennusmateriaalit
 koneet, laitteet tai prosessit
 ulkoilma tai maaperä
 Tarve määräytyy epäpuhtauden mukaan, jonka
poistamiseksi vaadittava ilmamäärä on suurin
 Asumisen kosteuskuorma
 Toimistoissa kaikki yllämainitut
Hyvän sisäilman kriteerit
18
Ilmanvaihdon tarpeen
nyrkkisääntöjä
 Viranomaiset asettavat minimivaatimukset
 Rakentamismääräykset (YM)
 Sisäilmaohje (STM)
 Asunnoissa ilman tulee vaihtua kerran kahdessa
tunnissa
 Toimistoissa suositus vähintään 10 litraa/s henkeä
kohti
 Lyhytaikaiset epäpuhtauskuormat hallitaan
tehostamalla
 ikkunatuuletus
 tarpeenmukainen ohjaus (läsnäolo, CO2,
kosteus)
Hyvän sisäilman kriteerit
19
Tärkeimmät terveyshaittoja
aiheuttavat sisäilmaongelmat
 Riittämätön ilmanvaihto
 Tupakansavu
 Vetoisuus
 Ulkoilman epäpuhtauksien
kulkeutuminen sisäilmaan
 Liian lämmin huoneilma
 Rakenteiden kosteus- ja
homevauriot
 Radon
 Melu
 Materiaalipäästöt
 Sisätilojen likaisuus
(pölyt)
 Eläinpölyt
Hyvän sisäilman kriteerit
20
Lisätietoja
 www.sisailma2002.net
 Sisäilmainfopisteet
Hyvän sisäilman kriteerit
21