Transcript Eritedesinfektio_riskijätteet_ja_pyykkihuolto_050413_Lahti

Eritetahradesinfektiot, riskijätteet ja
pyykkihuolto
Jaana Helenius
Huoltopalvelupäällikkö
Huoltopalvelut
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Eritetahradesinfektiot
• Puhdistettavat eritteet vaihtelevat, niitä ovat: oksennus,
lima, sylki, märkä, uloste, virtsa ja veri
• Eritteissä on paljon mikrobeja (eritteet ovat hyvä
kasvualusta mikrobeille)
• Eritetahra on mikrobikontaminaation lähde
• Eritetahradesinfektiota pidetään hoitotoimenpiteenä
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Eritetahradesinfektiot
• Vastuu eritetahradesinfektiosta on kaikilla
henkilökuntaan kuuluvalla  aiheuttaja tai havaitsija
poistaa tahran välittömästi, eikä odota jonkun muun
tekevän sitä puolestaan
• Suuret eritetahrat laitos-/ sairaalahuoltajat tekevät
sen pyydettäessä
• Eritetahradesinfektiot jaetaan kahteen toteutustapaan
toimipaikkakohtaisesti
– Yksivaiheinen eritetahradesinfektio
– Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Yksivaiheinen eritetahradesinfektio
1. Desinfioi kädet ja laita suojakäsineet käteen
2. Desinfektioainetta suoraan tahran päälle
3. Pyyhitään pois kertakäyttösiivousliinalla tai paperilla,
joka laitetaan suoraan jätepussiin
4. Eritetahran ollessa suuri tai nestettä on paljon, imeytä
neste ensin kertakäyttöiseen siivousliinaan tai paperiin,
laita ne jätepussiin, riisu suojakäsineet ja desinfioi
kädet. Laita uudet suojakäsineet ja pyyhi tahra-alue
desinfektioaineella. Laita käyttämäsi siivousliina tai
paperi jätepussiin.
5. Riisu suojakäsineet jätepussiin
6. Desinfioi kädet
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio
1. Desinfioi kädet ja laita suojakäsineet
2. Toista kättä käyttäen imeytä erite kertakäyttöliinaan ja laita se
jätepussiin
3. Käytä toista, puhdasta kättä ja annostele desinfektioaine (Klorilli
500 ppm) laajasti tahrakohdalle. Anna vaikuttaa hetki
4. Kuivaa pinta kuivaksi kertakäyttöliinalla
5. Laita kertakäyttöliina ja käsineet roskiin
6. Desinfioi kädet
Jos desinfektioaine kaadetaan suoraan eritetahran päälle ilman
edeltävää tahran poistoa aktiiviklooripitoisuus on 5000 ppm
Jotkut suosittelevat kaksivaiheiseen desinfektioon 1000 ppm
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Norovirusepäily tai todettu infektio
1. Eritteiden poisto Klorilli 1000 ppm tai Oxivir Spray 3 %,
kun erite on imeytetty
2. Pintojen puhdistus- ja desinfiointi Klorilli 1000 ppm tai
Oxivir Spray 3 % desinfioivalla liuoksella. Menetelmänä
kosteapyyhintä
Oxivir Spray 3 % EI käytetä sumutteena. Tuotteessa tulee
olla tippakorkki!
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Clostridium Difficile-epäily
tai todettu infektio
1. Eritteiden poisto Klorilli 1000 ppm tai Oxivir 15 %, kun
erite on imeytetty
2. Pintojen puhdistus- ja desinfiointi Klorilli 1000 ppm tai
Oxivir 15 %. Menetelmänä kosteapyyhintä.
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Vatsatautieristykset
Eritetahradesinfioinnin lisäksi on tärkeää huolehtia
tehostetusti kosketuskohtien ja WC-tilojen desinfioinnista
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Klorillin käyttöliuos
• Desinfektioaineen käyttöliuos tehdään puhtain välinein
puhtaaseen korkilliseen pulloon ohjeita tarkasti
noudattaen
• Käyttöliuos säilytetään korkilla suljetussa pullossa
aineen vahvuus merkittynä
• Lisäksi merkitään säilyvyysaika ja sitä tulee noudattaa
1000 ppm = 9,5 dl vettä ja 50 ml = 0,5 dl desinfektioainetta
5000 ppm = 7,5 dl vettä ja 2,5 dl desinfektioainetta
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Eritetahradesinfektiopakki
• Eritetahrapakki on aina valmiiksi varusteltu
• Se sisältää desinfektioainetta (Klorilli 1000 tai 5000
ppm), käsihuuhteen, kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä/ liinoja, suojakäsineitä sekä jätepusseja
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Riskijätteet
• Riskijäte pakataan keltaiseen säkkiin ja kuljetetaan
Riihimäelle
• Riskijätteitä ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Tartuntavaarallinen jäte
Pistävä ja viiltävä jäte
Tunnistettava biologinen tai eettinen jäte
Ongelmajätteet
Lääkejäte
Rokotejäte
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Tartuntavaaralliset jätteet
Tartuntavaarallisia jätteitä ovat:
• Elinvoimaiset mikro-organismit tai niiden toksiinit, joiden
tiedetään tai oletetaan aiheuttavan sairauksia ihmisille tai
muille eläville organismeille
• Näitä ovat mikrobiologiset viljelmät tai anestesiakoneen rakeet
• Jäte on hävitettävä polttamalla
• Tartuntavaaralliset jätteet ovat 1 – 2 % terveydenhuollon
jätteistä
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Pistävä ja viiltävä jäte
• Näitä ovat:
– Neulat
– Veitset
– Ampullit
• Ne pakataan suljettaviin keltaisiin teollisesti
(turvallisuusstandardin BS 7320 mukaisesti)
valmistettuihin säiliöihin
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Tunnistettava biologinen tai eettinen
jäte
• Näitä ovat:
– Kudosjätteet, jotka ovat periaatteessa biologista jätettä
– Vaativat erityiskäsittelyt
• Terveydenhuollon jätteistä näitä on 2 – 4 %
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Ongelmajätteet
• Näitä ovat:
– Kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi aiheuttavat erityistä
vaaraa tai haittaa terveydelle
– Röntgen- ja radioaktiiviset jätteet
• Ominaisuudet, joiden perusteella haitallisuus tai
vaarallisuus määritellään, on lueteltu jäteasetuksessa
1390/1993
• Jätteen määrittelemistä ongelmajätteeksi täsmentää
ympäristöministeriön asetus 1129/2001 yleisimpien
jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Lääkejätteet
• Näitä ovat:
– Ylijääneet tai vanhentuneet kiinteät tai nestemäiset lääkkeet
sekä aerosolit
– Sytotoksinen jäte
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Pyykkihuolto
• Terveydenhuollon tekstiilien tulee olla:
–
–
–
–
–
paloturvallisia
helppohoitoisia
koekäytettyjä ja -pestyjä
korkeita lämpötiloja kestäviä (70°C)
asiakkaalle merkattuja
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Likapyykki
• Likapyykit kerätään suoraan pyykkisäkkeihin laskematta
pyykkejä välillä lattialle
• Likapyykkipussien ja –vaunujen on hyvä olla lähellä
työpistettä
• Likapyykkivaunujen olisi hyvä olla kannellisia ja
jalkapainikkeella avattavia
• Likapyykkisäkkejä ei saa laittaa liian täyteen ja ne on
suljettava huolella
• Likapyykkejä ei siirrellä tai yhdistellä pyykkisäkistä
toiseen
• Pyykkiä ei esikäsitellä tai huuhdella osastolla
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus
Infektiopyykki
• Infektiopyykkinä käsitellään ne pyykit, jotka tulevat
tarttuvaa infektiota sairastavalta potilaalta, joilla on
mikrobikantajuus tai tartuntalain mukainen tartuntatauti
• Infektiopyykki kerätään kunkin oman pesulan ohjeen
mukaan
• Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto toimii Päijät-Hämeessä
julkisen tekstiilihuollon asiantuntijana
– www.phth.fi
5.4.2013
Jaana Helenius
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ
Tukipalvelukeskus